valetoppari
 Poissa
|
 |
: 13.10.2021 klo 18:25:16 |
|
Eilisten U21- ja U19 -otteluiden ja niitä seuranneiden keskustelujen innoittamana päätin tehdä Suomen juniori-ikäluokkien vertaamiselle oman keskustelunsa. En keksinyt, mikä tälle olisi parempikaan paikka kuin Nuorten maajoukkueet, mutta jos joku kokee aiheelliseksi siirtää, niin en pahastu.
Yleinen konsensus on, että 2000-luvulla syntyneet ovat selvästi potentiaalisempia 1990-luvulla syntyneisiin verrattuna. Itse olen ehdottomasti samaa mieltä ja siinä missä tulee huomioida, että peli on kehittynyt ja yksilöt ja joukkueet pelaavat parempaa jalkapalloa kuin vaikka 10 vuotta sitten, on Suomi mielestäni junioreissa kirinyt eroja eurooppalaisiin keskitason jalkapallomaihin. Hyvinä esimerkkeinä näistä esimerkiksi 2003-syntyneiden viimeaikaiset otteet (harjoituspelit Ruotsia vastaan sekä ja Puola-voitto), 2005-syntyneiden tasurit Sveitsiä ja Bosnia-Hertzegovinaa vastaan ja lisäksi U21:n hieno kotivoitto Itävallasta. Yleisesti taso on siis näissä ikäluokissa aiempia vastaavia kovempi ja lisäksi yhä useammat yksilöt ovat erottuneet edukseen.
Vaikka junnumaajoukkueiden tärkein tehtävä onkin edistää pelaajia kohti A-maajoukkuetta, mielestäni välillä ikäluokkien välisissä väännöissä ylikorostetaan sitä, kuinka paljon tietystä ikäluokasta on tullut A-maajoukkuepelaajia. Tietyt ikäluokat erottuvat siinä, kuinka paljon tai kuinka vähän niistä on tullut esimerkiksi hyvän tason Veikkausliiga -pelaajia ja se on sinänsä suomalaisen jalkapallon kehityksen kannalta ihan yhtä tärkeää.
Tiedän, että ikäluokkien väliset vertailut herättävät kuumia tunteita, ehkä siksi, että keskustelussa paistaa usein läpi subjektiivisuus. Itse toki heitän tässä vettä kiukaalle, sillä en perusta arvioitani ensimmäiseksi ikäluokan tuloksiin junnumaajoukkueissa vaan röyhkeästi omiin silmiini.
Rajoitan omat arvioni 1990-luvulla syntyneisiin ja osittain 2000-luvun alussa syntyneisiin. Sen nuorempien suhteen mielestäni vertailu on hyvin vaikeaa ja toisaalta -80-luvulla syntyneet alkavat olla menneen talven lumia.
1990
Pukkia lukuun ottamatta voisi sanoa, että 1990-syntyneet ovat olleet sysipaska ikäluokka. Vaikka 1990 syntyneet ovat tämän hetkiseltä iältään A-maajoukkueen kannalta lähestulkoon paras ikäluokka, on nykyisessä A-maajoukkueessa tai maajoukkueringissä ainoastaan Pukki ja Kauko. Viime vuosina ko. ikäluokasta mukana vähintään ruskettumassa ovat olleet myös Forsell, Sumusalo ja Niko Markkula. Petteri Pennanen tulee myös mieleen miettiessä 1990-syntyneitä ja sieltä hyvän uran tehneitä.
En muista/tiedä, että millaiset odotukset ja ennakkotunnelmat 1990-syntyneitä kohtaan oli tuolloin, kun nuo olivat vielä juniori-ikäisiä. Pukki oli toki selvästi hehkutetuin tähti ja Pukin ohella ainakin Jaakko Lepolaa pidettiin potentiaalisena nimenä.
1991
Kuten -90-syntyneiden, myöskään 1991-syntyneiden ensiaskelia juniorimaajoukkuetasolla en vielä seurannut tiiviisti. Siksi en osaa sanoa, millaiset odotukset näitä kohtaan oli, mutta kovinta hypeä sai ehdottomasti Dalla Valle. Lisäksi aikaisessa vaiheessa kovia odotuksia ladattiin ainakin Schulleriin, Toivomäkeen ja Tuomas Rannankariin. Hieman myöhemmässä vaiheessa tulivat Roope Riski, Simpanen (Innasen kuoleman suudelman uhri), Ring, Moren ja Pirinen. Loppujen lopuksi ysiykkösistä kehkeytyi ihan hyvä ikäluokka.
1992
Käsittämättömän huono ikäluokka muihin verrattuna. En osaa sanoa, mistä ysikakkosten heikko jalkapallomenestys juontaa, mutta edes hyvän tason liigapelaajia ei ole juurikaan näkynyt. En muista näidenkään ennakko-odotuksia, mutta tuskin kovaa hypeä on ollut. Ensimmäisiä hypetettyjä nimiä taisi olla Juho Lehtonen ja 18-vuotiaana Veikkausliigassa hyvän kauden pelannut Hoivala. Jos jotain hyvää haluaa tästä ikäluokasta hakea, niin KuPS teki hyvää työtä laitapakkiosastolla, sillä Hoivala ja Räsänen olivat jossain vaiheessa ikäluokan kovimpia nimiä. Toki Jenkinson oli se, johon oli kovimmat odotukset.
Viitala oli jokunen vuosi sitten maajoukkueen kolmosmaalivahtina, mutta ketä muita ko. ikäluokasta on esiintynyt maajoukkueessa? Jos mietitään Veikkausliiga-uria, niin ensimmäisenä (pitkän mietinnän jälkeen) tulee Engström.
1993
Odotukset ysikolmosia kohtaan olivat varmaankin Hongan Nike cupin takia kohtuullisen kovat. Aikaisessa vaiheessa lupauksia herättivät Väyrynen, Alho, Patrick O'Shaughnessy, Joronen, Lam ja Lod, miksei Paananenkin. Ihan kohtuullisen hyvä ikäluokka, vaikka välissä näyttikin, ettei potentiaali lunastu. Kovia odotuksia sai osakseen myös Jusu Karvonen.
1994
Alkuun ysinelosia taidettiin pitää vähän tasapaksuna ikäluokkana ja aikaisissa maaotteluissa esimerkiksi vuotta nuoremmista oli mukana monta yksilöä, joilta odotettiin enemmän. Urosen varhainen liigakausi 17-vuotiaana ja Pohjanpalon hattutemppu kauden avauksessa 2012 viimeistään sai odotukset kumpaakin kohtaan todella korkealle. Myös Yaghoubi, Klinga, Hatakka ja D. O'Shaughnessy saivat hehkutusta osakseen. Nykyisin voi sanoa, että ysineloset ovat olleet erinomainen ikäluokka, josta on tullut jo hyvin nuorina A-maajoukkueen vakiokalustoon Pohjanpalo ja Uronen ja lisäksi myöhemmin vähintään rinkiin ovat nousseet Taylor, S. Väisänen, Ivanov, Soiri ja DOS. Veikkausliigan hyvän tason pelaajasta esimerkkeinä Otso Virtanen ja Aspegren.
1995
Aluksi ysivitosia kohtaan oli muistaakseni isommat odotukset, kuin edeltäviä ikäluokkia. Matias Ojala pelasi Veikkausliigaa historian nuorimpana pelaajana, Skrabb oli historian nuorin maalintekijä. Rahimi oli vuotta vanhemmissa ensimmäisissä maaotteluissa isossakin roolissa ja hypeä saivat lisäksi Voutilainen, Mero ja Viitikko. Hieman myöhemmin kuviin tulivat Matej Hradecky ja Kamara. Mutulla sanoisin, että ysivitosissa oli harvinaisen monta pelaajaa itseään vanhempien mukana, sillä Rahimi ja Wentin olivat jo 1994-syntyneiden ensimmäisissä peleissä, myöhemmin vanhempien mukana jo ennen U21-pelejä pelasivat tosiaan ainakin Skrabb, Mero ja Kamara sekä Matias Ojala, joka mm. pelasi kahdet U17-karsinnat sekä kolmet U19-karsinnat. Ojala, Suomen lupaavin sitten Litmasen olikin aikanaan hehkutetuin poikapelaaja. Jälkiviisaana on helppo todeta, että todella lyhyt ja lisäksi verkkainen keskikenttäpelaaja on vaikea lähtökohta. Xavilta voi toki kysyä lisää.
Tuominen nousi myöhemmin maajoukkueeseen asti tutkan ulkopuolelta. Loppujen lopuksi voi sanoa, että ysivitoset on ihan hyvä ikäluokka, mutta ei missään nimessä ole täyttänyt odotuksia.
1996
Itse pidin ysikutosia lähes toivottomana ikäluokkana alusta asti. Perinteiset Suomi-Ruotsi -maaottelut, jotka yleensä maajoukkuetaipaleen aloittavat, menivät penkin alle ja aikaisessa vaiheessa '96-syntyneistä ei juuri talentteja hehkutettu. Lassas ja R. Jensen olivat ensimmäiset kovat talentit ja hieman myöhemmin Pirttijoki. Nissilää jo tuolloin toki hehkutettiin Savossa, kuten Saku Savolaistakin. Ysikutoset menivät U17-tasolla jatkokarsintaan (samassa lohkossa Saksa, San Marino ja Andorra), muutoin maajoukkuetaival oli tulosten valossa todella heikko. Nyttemmin voi kuitenkin sanoa, että 1996 ovat olleet ihan kohtuullinen ikäluokka ja huomattavasti ennakko-odotuksia kovempi varsinkin ottaen huomioon, että ikäluokan kovin talentti Lassas lopetti uransa varhaisessa vaiheessa.
1997
Alku oli positiivisempi, kuin vuotta vanhemmillaan, ja ysiseiskoissa oli kenties enemmän pelaajia, joita foorumillakin hehkutettiin. Aluksi suurimpia nimiä olivat Malolo, Kalermo ja F.Jensen. Siinä mielessä mielenkiintoinen ikäluokka, että niistä ensimmäisistä hehkutetuista pelaajista harva on noussut erityisen kovalle tasolle (Reetua lukuun ottamatta), mutta esimerkiksi Santeri Hostikka, Ilmari Niskanen ja Niko Hämäläinen ovat nousseet maajoukkuerinkiin. Muistan itse, kun esimerkiksi Valentin Granatkin -turnauksessa jengin kolme omaan silmääni ehkä parasta pelaajaa olivat Kairinen, Halme ja Lingman - kaikki vuoden nuorempia.
1998
Ysikasien materiaalin laajuus oli aika suppea ja vuotta nuoremmista oli mukana monta nimeä. Ensimmäisiä hehkutettuja ysikaseja olivat aiemmin mainitun kolmikon ohella Keto ja Lappalainen. Sanoisin vieläkin, että ysikasit ovat olleet ihan hyvä ikäluokka, mutta kovin kapea. Lingman, Halme ja Kairinen olivat allekirjoittaneen papereissa valtavia lahjakkuuksia ja varsinkin Halmeen puolesta olisin voinut laittaa vaikka pääni pantiksi. Lingman oli varhaisissa maaotteluissa pitelemätön ja dominoi taidolla ja pelinäkemyksellä. Varhaisia junnumaajoukkueita kun olen skoutannut, pisti Lingman silmään kaikken eniten pelaajana, jonka pelikäsityksessä oli jotain täysin poikkeuksellista. Hieman Matias Ojalan tavoin fyysinen lahjakkuus on sitten ollut selvästi heikompaa ja pienen koon ja verkkaisuuden ohella umpivasurius eivät ole tehneet urasta helppoa.
Halme herätti lupauksia valtavasti, sillä Aapo oli jo ensimmäisissä maaotteluissa todella pitkä ja lisäksi todella kova jalalla.
1999
Paljon samaa, kuin ysivitosissa. Alku oli hyvä, monta pelaajaa oli vuotta vanhemmissa (ml. Vesiaho, Eremenko, Ylätupa, Mohamed ja Ademi). Ensimmäiset maaottelut Ruotsia vastaan olivat valtavan lupauksia herättäviä ja muistan tasurin ja 4-1-voiton Mauro Severinon hattutempulla. Materiaali oli laaja, ja esimerkiksi Eremenko ei mahtunut ensimmäisiin maaotteluihin mukaan ollenkaan, vaikka herättikin kovasti huomiota ja hypeä nimensä ja Urheilulehden jo vuosia aiemmin tekemän jutun perusteella. Nykyisistä pelaajista esimerkiksi Valakari ja Forss eivät alkuun olleet mukana, vaan kovimpia nimiä olivat aiemmin mainittujen lisäksi ainakin Montola ja Hyökyvirta, joka oli kova talentti tasapainottaessaan vuotta vanhempien peliä pallollisena ja pallottomana jo Helsinki Cup -iässä. Hyökyvirta, jota Muurinen legendaarisesti kutsui Vähäsöyringiksi, alkoi tippua kuvioista melko varhain ja lopetti nuorena, vaikka olikin jo liigapelaaja.
Jo ennen maaotteluiden alkamista Sergei Eremenkon lisäksi mielenkiintoa keräsi varsinkin Miko Virtanen. Timo Stavitski nousi otsikoihin 2017 RoPSin kautensa aikana.
2000-luvulla syntyneitä en vielä halua pohtia vuositasolla. Sanoisin kuitenkin, että vuonna 2000 syntyneitä lukuun ottamatta kaikki ikäluokat ovat aiempia laajempia ja oikeastaan jokaisesta ikäluokasta löytyy miellyttävästi myös poikkeusyksilöitä. Useinhan nämä ikäluokat aluksi vaikuttavat kovemmilta ja aina se tuorein ikäluokka on se lupaavin koskaan, mutta siitä huolimatta uskon vakaasti, että varsinkin 2001 eteenpäin syntyneet ovat aivan eri tasolla, kun 1990-1998 -syntyneet (poikkeuksena -94). Mielestäni v. 2000 syntyneet ovat selkeästi 2000-luvun juniori-ikäluokista heikoin, mutta tuokin olisi yhdeksänkymmentäluvun vertailussa ihan kohtalainen ikäluokka. '01 on muutama poikkeusyksilö Suhosen ja Antmanin myötä ja lisäksi yleisesti taso ja materiaali on laaja. Alkuun olin sitä mieltä, että nollakakkoset olivat laaja ja tasainen ikäluokka ilman kirkkaimpia huippuyksilöitä, mutta eilisen jälkeen Skyttä mielestäni ansaitsee paikkansa poikkeusyksilöistä puhuttaessa. 2003-syntyneet ovat myös hyvin laaja ryhmä, jossa itse olen odottanut eniten Leo Wallalta. (Waltalta?)
Loppuun 1990-luvulla syntyneet parhausjärjestyksessä mielestäni:
1. 1994
2. 1999
3. 1997
4. 1998
5. 1991
6. 1995
7. 1993
8. 1996
9. 1990
10. 1992
|
