Yleiskeskustelu - Kansallinen Liiga 2022

[Hemmo93]

Heitän itseni bussin alle ja avaan yleiskeskustelun Kansallisen Liigan tulevasta kaudesta sarjataulukkoskaban 7. sijan tuomalla itsevarmuudella. Katsotaan kuitenkin lähtökohdat tulevaan kauteen.

Mestari: KuPS

Voisi melkein sanoa, että mestaruus ratkesi "vasta" toiseksi viimeisellä kierroksella, sillä läpi kauden oli erittäin selvää, että KuPS tulee marssimaan päätyyn asti. Kuopiolaiset olivat joka osa-alueella juuri sitä, mitä mestarilta odotetaan ja merkittäviä puutteita on vaikeampaa nostaa esiin, sillä virheitä saatiin helposti paikkailtua läpi kauden. KuPS iski kauden aikana 68 maalia ja omat verkot heiluivat vain 16 kertaa. Kuopiolaisilla on matkaa esimerkiksi PK-35 Vantaan 2010-luvun mestaruuksiin, mutta jos joukkueet kohtaisivat kentällä, panostaisin itse rahani Kuopiolaisten puolesta.

Talven aikana ehtii tapahtua vielä paljon, mutta kaikki viittaa siihen, ettei Kuopiossa lähdetä nostamaan jalkaa kaasulta. Mitään muuta ei tietenkään voi olettaa, sillä kaudella 2022 KuPS:lta ei odoteta vain mestaruuden uusimista, vaan menestystä pitää tulla myös Euroopassa. Jos KuPS jää lohkovaiheeseen, on pettymys varmasti iso.

Hopea: TiPS

Edellä mainittiin jo, että KuPS:n mestaruus ratkesi vasta kauden toiseksi viimeisellä kierroksella ja ainoa syy tähän oli Tikkurilan kaima. Myös TiPS pelasi upean kauden ja jäi vain kolme pistettä Kuopiolaisten perään. Toista perättäistä hopeaa kirkasti hetkellisesti se, että KuPS kaatui päätöskierroksella. TiPS sai jonkin verran kritiikkiä foorumilla, mutta ainakaan pelillisissä otteissa valittamista ei lopulta jäänyt.

Valitettavasti kuitenkin taustoilla asioita ei oltu hoidettu yhtä mallikkaasti, vaan seura ilmoitti nopeasti, että taloudellinen tilanne ei mahdollista Kansallisessa Liigassa jatkamiseen. TiPS luopui sarjapaikastaan ja keskittyy oman julkaisunsa mukaan jatkossa juniorityöhön.

Pronssi: Åland United

Pronssi oli varmasti saarelle pienoinen pettymys. Pitkään näytti siltä, että ÅU pysyy KuPS:n ja TiPS:n mukana mestaruustaistossa, mutta lopulta polttoaine loppui kesken. Åland United jäi lopulta pronssista 12 pistettä ja mestaruuteen matkaa oli 15 pistettä. Åland United nappasi TiPS:lta ja KuPS:lta neljä pistettä, mutta hävisi silti kauden aikana enemmän pelejä kuin edellä olevat yhteensä.

Saarelaisten mielialaa kuitenkin kohotti varmasti se, että PK-35 Vantaa kaatui Suomen Cupin finaalissa rangaistuspotkujen jälkeen.


HJK oli tällä kaudella iso pettymys ja jo nopeasti kävi selväksi, ettei mestaruustaistoon ole asiaa. Lopulta jo pelkkä pronssikin jäi kaukaiseksi haaveeksi kymmenen pisteen erolla. Kauden jälkeen yksi isoimpia yllätyksiä oli se, että Jonne Kunnas solmi jatkosopimuksen. Varmaa on vain se, ettei kaudella 2022 sama tilanne enää kelpaa Klubille.

PK-35 Vantaa ei päässyt raha-/pelaajasotkuja edeltävän ajan loistoon, vaan jäi viidennelle sijalle, joka ei herätä isoja tunteita mihinkään suuntaan. Loppusarjassa mitään konkreettista panosta ei enää ollut. Suomen Cupissa joukkue selvitti tiensä finaaliin, mutta hävisi.

Honka voi HJK:n tavoin olla hyvin pettynyt tähän kauteen. Joukkueen peli ei lähtenyt oikein koskaan kunnolla rullaamaan ja yläloppusarjassa ero viidentenä olevaan PK-35 Vantaaseen oli jo yhdeksän pistettä.

Ilves oli kauden alussa yksi suurimmista kriisijoukkueista. Valmentajan vaihtumisen myötä tamperelaisten peli kuitenkin lähti kulkemaan toivotulla tavalla ja liigapaikka varmistui hyvissä ajoin.

PK-35 kohdalla voidaan todennäköisesti puhua siitä, että toista kertaa ei onnistuttu ylittämään itseä. Onnistui lopulta pelaamaan itsensä kuiville ja säilyi suoraan neljän pisteen erolla.

HPS onnistui kauden minimitavoitteensa, sillä joukkue selvitti tiensä edes karsintoihin, jotka se selvitti ongelmitta.

JyPK ei paljon hurraahuutoja herättänyt kauden aikana. Runkosarjassa jokaisesta ottelusta tappio ja loppusarjassakin vain yksi voitto ja yksi tasapeli. Visiitti divarissa tulee tarpeeseen.


Nousija: ONS ei dominoinut Ykköstä, mutta kausi oli silti vakuuttava. Nousu meinasi mennä tiukille, sillä viimeisellä kierroksella oululaiset hävisivät oman ottelunsa ja joutuivat jännittämään Pallo-Iirojen ja PKKU:n välisen ottelun lopputulosta. PKKU ei onnistunut kaatamaan raumalaisia ja ONS pääsi juhlimaan voittoa Turun Urheilupuiston yläkentällä.

Oululaisten kohdalla suurinta keskustelua ei ole herättänyt pelaajien valmius pääsarjatasolle, vaan suurin puheenaihe on ollut seuran taustat, jotka eivät ole Kansalliselle Liigalle lämmenneet.

Nousija 2: NJS onnistui kairaamaan itsensä Ykkösen kakkoseksi maalieron avulla ja täten lunasti paikkansa karsinnoissa. Niissä tuli takkiin, mutta lopulta paikka Kansallisessa Liigassa avattiin kabinetin kautta TiPS:n luovuttua sarjapaikastaan.


Kausi 2022 on Kansalliselle Liigalle iso kausi. 2021 yleisömääriä ja pientä näkyvyyttä voitiin peitellä koronan avulla, mutta jos kaikki menee talven aikana suunnitelmien mukaan, niin siihen ei voi enää tulevalla kaudella vedota. Niin sarja itse, kuin Palloliittokin on paljon puhunut naisten jalkapallon noususta, mutta nyt edessä olisi ensimmäinen todellinen näytönpaikka. Jos yleisö ei löydä katsomoihin kauden 2022 aikana, niin millä sitä lähdetään perustelemaan? Pieniä askelia eteenpäin on otettu, mutta nyt niitä askelia pitäisi pystyä ottamaan lisääkin. Helmarit pelaavat kesällä EM kisoissa, joten Kansallisella Liigalla olisi mahdollisuus napata siitä itselleen vetoapua.

Täysin Helmarien varaan tulevaa ei kuitenkaan voida lähteä rakentamaan, vaan Kansallisesta Liigasta itsestään pitäisi tehdä mielenkiintoinen ja houkutteleva sarja. Asiaa ei varmasti helpota se, että myös kaudella 2022 kuusi joukkuetta kymmenestä tulee pääkaupunkiseudulta.


Omat poiminnat tulevaan kauteen:

- KuPS. Kuten jo edellä mainitsin, menestys "vain" Suomessa ei täysin tyydytä. Tähtäimet pitkällä europeleissä, mutta myöskään kotimaassa ei voida liikaa löysäillä. On jo kauden päättymisen jälkeen vilautellut hauistaan sopimusuutisilla. Mestarisuosikki num€ro 1.

- HJK. Otettiinko kaudesta mitään opiksi?

- PK-35, ONS, NJS. Löytyykö tästä kolmikosta putoaja, karsija ja kuiville jäävä?

- JyPK:n myötä Kansallinen Liiga menetti myös kaikkein lutuureimman katsojansa. Kuka paikkaa haikara uhrin jättämän tyhjiön?


Sana on vapaa ja avaajalle bannia!

[2fst4u]

Menee ehkä hiukan offtopic, mutta Tulosruudussa juttua kuinka Sählyn SM-sarjassa Tampereen Classic vienyt kotiottelunsa Lempäälän Ideaparkiin. Ensin kuvaa täpötäydestä ja hienosti valoilla tehostetusta Classicin kotipelistä ja juttu loppui videopätkään Classicin vieraspeliin Erä-Viikinkejä vastaan, joka pelattiin perinteisessä "betonibunkkerissa" loisteputkivaloissa. Aika iso ero tapahtumien asiakaskokemuksessa. Mutta pointtini lähinnä se, että kun sitä asiakaskokemusta ja otteluTAPAHTUMAA aidosti halutaan kehittää, niin silloin pitää tehdä radikaaleja muutoksia ja näitä toivoisi KL-seuroilta vuonna 2022...

Edit.
Tästä lähtikin itselläni villi ajatus laukkaamaan eli jos halutaan seurojen panostavan ottelutapahtumiin ja sitä kautta saamaan yleisöä paikalle, niin mitä jos Palloliitto antaisikin seuroille tukea tapahtumakulujen kuitteja vastaan. Ei mitään hajua, että paljonko suomalaisten artistien keikkapalkkiot ovat, mutta otetaan nyt heittona, että jos vaikka NJSn viikkopelissä ennen ottelua, puoliajalla ja pelin lopuksi esiintyisi Arttu Wiskari, niin varmasti olisi pari tuhatta heinähattua kuuntelemassa ja kun tätä tehtäisiin pitkin kautta, niin ehkä pikkuhiljaa alkaisi yleisö kiinnostua myös itse pelistä. Tai loppujen lopuksi tarvitseeko jos tulevat paikalle viettämään perheenä aikaa?

[Tsiisus]

Jaahas, vai Wiskari keikalle. Pitäisi varmaan ollakin nimekäs tyyppi, että porukka jäisi puolentoista tunnin pelin jälkeen paikalle . Veikkaisin, että jos esiintyjä on nimekäs puhutaan tonneista, monistakin. Pyydettiin kerran yhtä kuuluisaa tubettaja puhumaan. Olisi maksanut viisi tuhatta. Eli ei. Toki suurin osa artisteista liikkuisi vähemmillä rahoilla kuin eturivin nimet mutta eri asia sitten on, houkuttaisivatko urheiluväkeä paikalle. Ja meinaakko että Wiskari ihan yksin laulaa lurauttelisi selostus mikkiin?

[2fst4u]

Tottakai se ottelutapahtuma pitäisi miettiä tarkasti, että missä paikassa artisti esiintyy ja miten esim puoliaika-show hoidetaan sujuvasti. Ja tottakai artisti ja bändi maksavat, mutta tässä tarkoitin juuri Palloliiton tulevan hommassa vastaan. Eli jos kustannus olisi enemmän kuin lipputulot, niin Liitto korvaisi sen kuitteja vastaan. Ei mitään hajua paljonko jonkun Wiskarin keikan liput maksavat, mutta jos ottelutapahtuman lippu maksaisi vaikka 15e niin 2000 katsojaa tarkoittaisi 30k ja siihen päälle sitten kahvi ja makkaramyynti.

Ja kun kotipelit olisi yhdellä paikkakunnalla aina samaan aikaan, niin siitä saattaisi helpostikin tulla alueen yhteinen tapahtuma, johon mennään katsomaan bändiä, futista, tapaamaan tuttuja eli vähän kuten ennen vanhaan mentiin torille (jonnet ei muista).

Mutta kuten jo tuossa sähly-viestissäni sanoin, niin tämä vaatisi aidosti rohkeita ja uudenlaisia ajatuksia ottelutapahtuman kehittämiseksi. Tai tietysti yksi hyvä vaihtoehto olisi jakaa pelin katsojille ämpäreitä, niillähän suomalaiset saadaan liikkeelle

[Nuorenanätti]

Eli jos kustannus olisi enemmän kuin lipputulot, niin Liitto korvaisi sen kuitteja vastaan.

Tällä diilillä minä toisin paikalle jo vaikkapa Justin Bieberin tai järkkäisin Michael Jacksonin comebackin. Kymmenen vuoden päästä tempausta ihmeteltäisiin Palloliiton kalleimpana virheenä ikinä.

Oikeassa olet siinä, että pelitapahtumia pitää kehittää ja - vaikka minä jättäisin tulematta edes peliin, jos Arttu Wiskari tulisi kilometriä lähemmäksi stadionia - joku tuollainen voisi karvalakkikansalle toimia. Ohiaskeleen teet siinä, että ehdotat Palloliitolle kustannusvastuuta. Ei yksinkertaisesti ole Palloliiton homma sponsoroida Arttu Wiskaria.

Kuten olen jo aiemmin sanonut, minusta maailma on muuttunut paljon enemmän kuin että paperiset käsiohjelmat ovat ideana vanhahtavia. Seurojen tulisi panostaa sähköiseen mediaan ja elävään kuvaan. Se, että pelaajat tulevat tutuiksi muutenkin kuin pelien kautta, saa ihmiset katsomaan heitä myös paikan päälle. Tämä on jopa isompi asia kuin itse pelitapahtuma (jonka kehittäminen sekin on iso asia). Minua ei ole koskaan kiinnostanut naisten aitajuoksu ja silti tiedä ketä ovat Hurske, Korte ja Neziri. En minä seuraa tubettajia ja tunnistaisin ketä ovat Lakko, Roni Bäck, mmiisas tai Pinkku Pinsku. Olen myös nähnyt Anita Korvan selkälihakset enkä sitä ennen edes tiennyt, että hän hiihtää. Jalkapalloilijat tai suomalainen jalkapallo urheiluna ei osaa myydä itseään mediassa eikä siinä yksi Arttu Wiskari auta.

Ja torilla ei ole käyty porukalla enää edes minun lapsuudessani ja minä sentään muistan vaalit, joissa voittaja oli Kekkonen.

[season]

Luettelet yksilöurheilijoita, he ovat se ”tuote” jota sponsorit sponsoroi. Seurassa se tuote on seura ja joukkue tai tapahtuma. Siinä on iso 110metrin ero aitojen kanssa. Lisäksi pelaajat ei sen vuoksi halua suoraan laittaa itseään likoon. Hyötyä siitä olisi takuulla ja siihen tämä maailma varmasti menee enemmän.

[pallojalassa]

Menee ehkä hiukan offtopic, mutta Tulosruudussa juttua kuinka Sählyn SM-sarjassa Tampereen Classic vienyt kotiottelunsa Lempäälän Ideaparkiin. Ensin kuvaa täpötäydestä ja hienosti valoilla tehostetusta Classicin kotipelistä ja juttu loppui videopätkään Classicin vieraspeliin Erä-Viikinkejä vastaan, joka pelattiin perinteisessä "betonibunkkerissa" loisteputkivaloissa. Aika iso ero tapahtumien asiakaskokemuksessa. Mutta pointtini lähinnä se, että kun sitä asiakaskokemusta ja otteluTAPAHTUMAA aidosti halutaan kehittää, niin silloin pitää tehdä radikaaleja muutoksia ja näitä toivoisi KL-seuroilta vuonna 2022...

Edit.
Tästä lähtikin itselläni villi ajatus laukkaamaan eli jos halutaan seurojen panostavan ottelutapahtumiin ja sitä kautta saamaan yleisöä paikalle, niin mitä jos Palloliitto antaisikin seuroille tukea tapahtumakulujen kuitteja vastaan. Ei mitään hajua, että paljonko suomalaisten artistien keikkapalkkiot ovat, mutta otetaan nyt heittona, että jos vaikka NJSn viikkopelissä ennen ottelua, puoliajalla ja pelin lopuksi esiintyisi Arttu Wiskari, niin varmasti olisi pari tuhatta heinähattua kuuntelemassa ja kun tätä tehtäisiin pitkin kautta, niin ehkä pikkuhiljaa alkaisi yleisö kiinnostua myös itse pelistä. Tai loppujen lopuksi tarvitseeko jos tulevat paikalle viettämään perheenä aikaa?

Tämäntapaista ajattelua itsekin edustan. Suomi futista kun etänä seuraa niin usein tulee fiilis huutaa, että yrittäkää nyt edes uudistua, kokeilla ja uskaltaa.
Ainoat innovaatiot ovat löytää tukiviidakosta lisää tukia.
Itse toimin ympäristössä, jossa jopa yksittäiselle pelaajalle maksetaan sponsorituloja yli KL joukkueen budjetin.

Olennaisia kysymyksiä liigan näkyvyyteen:
Miten joukkueet näkyvät paikkakunnan mediassa ja katukuvassa? Kuinka moni joukkue nähdään jalkautuneena pallokentän ulkopuolelle?
Entä yksilötasolla. Kuinka monella on some strategia ja brandi-kumppaneita? Löytyykö taustalta osaamista tämänkaltaiseen kampanjointiin?

Ja vielä porkkana ja keppi osastoa. Useissa liigoissa katsojamäärien nostamiseen tähtäävä suunnitelma on lisenssin saamisen ehto. Onko suomessa vastaava vaatimus vai mennäänkö korona-mallilla: omaehtoisesti sellai et et viittis maskia käyttää, jookos kookos.

[Nuorenanätti]

Luettelet yksilöurheilijoita, he ovat se ”tuote” jota sponsorit sponsoroi. Seurassa se tuote on seura ja joukkue tai tapahtuma. Siinä on iso 110metrin ero aitojen kanssa.

Naisten 100 metrin aitojen etuna ovat tietysti myös loputon määrä rekisteröityneitä harrastajia, suuri näkyvyys isoissa medioissa ja lajin vankkumaton valta-asema maailmalla. Ei siis ihme, että aitajuoksijat keräävät sponsoreita enemmän kuin jalkapallojoukkueet.

On tuossa väitteessäsi jotain perääkin, mutta jotta yksilöurheilu/ joukkueurheilu sponsorointi olisi pätevä selitys, pitäisi miesten 110 metrin aitojen maailmanmestarin tienata enemmän sponsorirahoja kuin parhaiden joukkueiden vaikkapa jalkapallossa tai koripallossa. En ihan usko tähän.

Kyse on nimenomaan tehdystä mediatyöstä, brändäämisestä ja markkinoinnista.

*

Tuosta Ideaparkista tuli mieleen, että näin jossain maailmalla (olisiko ollut jopa Virossa) keskellä kauppakeskusta kiinteän kaukalon, jossa pelattiin jääkiekkoa silläkin hetkellä kun siellä satuin käymään. 1. kerroksen kaukalossa pelattavaa läpsyttelyä pystyi katsomaan 2.kerroksen kauppakäytävältä, kun muu porukka meni katselemaan naisten alusvaatteita. En nyt kerro, olinko liikkeellä mies- vai naisseurassa. Vastaava ei välttämättä onnistu jalkapallossa, kun kentät ovat jo jonkin kokoisia, mutta esimerkiksi viralliset mitat täyttävä futsal-/ koripallo-/ lentopallokenttä voisi olla ihan toimiva tapahtumapaikka jossakin kauppakeskuksen keskusaukiolla.

[pallojalassa]

Naisten 100 metrin aitojen etuna ovat tietysti myös loputon määrä rekisteröityneitä harrastajia, suuri näkyvyys isoissa medioissa ja lajin vankkumaton valta-asema maailmalla. Ei siis ihme, että aitajuoksijat keräävät sponsoreita enemmän kuin jalkapallojoukkueet.

Onko tällä trollaukselle pienintäkään faktaa takana?

[Nuorenanätti]

Ei. Onko sarkasmitutkasta palanut sulake?

[pallojalassa]

Ei. Onko sarkasmitutkasta palanut sulake?

Olin kahden vaiheilla uskoako vai oliko puhdasta trollausta.
Olen seurannut aika tarkasti myös Annimari Kortea ja kyllä hän kerää hyvät sponsorirahat ihan samalla tavalla kuin yksittäiset futarit ulkomailla.
Viestissäsi oli siis häivähdys asiaa.

[season]

Aitajuoksijoita voi verrata yksinyrittäjiin, jos he itse ei tee mitään niin abc ruoan maksavat itse. Jalkapalloilijat on ”firman” palveluksessa ja joku muu hoitaa heille abc aterian.  Hengenptimiksi aitajuosijat on tyhmiä jos eivät omaa itseään brändää. Pelaajalle siitä voisi olla hyötyä ja seuralle myös.

Suomalaisista aitajuoksijoista ja palloilijoista tuskin kukaan alacartessa lopulta syö, pienet rahat kummassakin. Miehenä oletkin sitten paljon arvokkaampi

[haikaran uhri]

Avaajalle bännejä, kun avausviesti ja otsikko menivät täysin ohi tätä keskustelua!

E: Perhaana, menikö ketju nyt vahingossa seurantaan?
E2: Noh, osallistetaan:

Aitajuoksijoita voi verrata yksinyrittäjiin, jos he itse ei tee mitään niin abc ruoan maksavat itse. Jalkapalloilijat on ”firman” palveluksessa ja joku muu hoitaa heille abc aterian.  Hengenptimiksi aitajuosijat on tyhmiä jos eivät omaa itseään brändää. Pelaajalle siitä voisi olla hyötyä ja seuralle myös.

Suomalaisista aitajuoksijoista ja palloilijoista tuskin kukaan alacartessa lopulta syö, pienet rahat kummassakin. Miehenä oletkin sitten paljon arvokkaampi

Paksutettu koskee myös jalkapallohulluja, jotka tekevät hirveästi töitä ilman omaa itseään myymisen osaamista.

[Jema Pelle]

Kyse on nimenomaan tehdystä mediatyöstä, brändäämisestä ja markkinoinnista.

Toi ehkä toimii, jos olosuhteet on kunnossa, yhteisöllisyys on aitoa ja jengeissä on kiinnostavia pelaajia. Todella vaikea yhtälö. Nostan hattua, jos joku ratkaisee ton.

Jos jengit olis pieniltä paikkakunnilta niin olis toivoa. No, aina pitää yrittää, vaikka tehtävä olis mahd..

Ai niin, Sällström pesi Kortteen junnujen 80 metrin aidoissa. Futis > aidat.

[Qui Quel-lit]

Olen seurannut aika tarkasti myös Annimari Kortea ja kyllä hän kerää hyvät sponsorirahat ihan samalla tavalla kuin yksittäiset futarit ulkomailla.

Annimarin mainitsemisesta bänniä! Kalasteli instagram-seuraajia laittamalla seurantapyyntöä joka tuutista. Lopulta hyväksyin ja pari päivää myöhemmin oli tietysti lopettanut tilini seuraamisen. Tein samat temput hänelle. No more Annimari.

Ei tähän ole mitään oikotietä onneen ja aiemminkin jo kirjoitin jotain näkemyksiä aiheeseen liittyen. Palloliiton ja Pihlajan pitäisi ihan alkuun valita se strategia millä eteenpäin mennään. Tapaus TiPS ei kovin hyvää kuvaa toiminnasta jätä. Mennäänkö näennäinen ammattimaisuus edellä vai tullaanko entistä lähemmäs katsojia? Kerroin jo silloin esimerkin mitä kautta itse siirryin naisjalkapallon katsojaksi. HJK:n aikuisille suunnattu jalkapallokoulu, mihin piti tulla vierailevia tähtiä niin miesten kuin naisten liigajoukkueista. Ja voitte kuvitella tuliko niitä miehiä kun ollaan muka niin ammattilaista ja ei ole aikaa. Siinä kun joka treeneissä oli nimetty pari pelaajaa vetämään treenejä niin pelaajat ja persoonat tulivat tutuiksi ja heidän pelejään oli mukava mennä katsomaan. Veikkausliigan peleihin ei jäänyt mitään sidettä ja en ole sen jälkeen peleissä käynyt kun ei liitolta enää vapaakortteja napsunut. Tuli juotua liikaa olutta HJK:n vipissä varmaan.

Mukavampi se on tukea ihmisiä joihin on jonkinlainen kosketuspinta olemassa joten oma ehdotukseni ottaa pieni askel oikeaan suuntaan olisi lisätä pelaajien tunnettuutta järjestämällä erilaisia tapahtumia. Kouluvierailuista yms. on hyvä lähteä ja varmasti niitä tehdäänkin jo nyt, mutta myös aikuisia katsojia olisi hyvä kosiskella jollain. Veikkauksen suuntaan painetta myös ja pelikohteita isommalla volyymilla auki kuin nykyään. Maalintekijävetoja ja muuta millä kosiskellaan peruspenkkiurheilijoita jotka voivat saada elämyksiä vielä ainakin halvalla hinnalla, mukavissa olosuhteissa ilman ruuhkia yms.

Pelaajat ja heidän persoonansa tutuiksi ihmisille. Ei mulla ole keinoja suoraan esitettäväksi, mutta lähtisin silti pehmeämpien arvojen kautta kosiskelemaan yleisöä. Amatöörisarjasta on ihan turha yrittää tehdä ulospäin ammattilaissarjalta näyttävää viritystä kun se kotikutoisuus näkyy läpi sille katsojalle joka tapauksessa heti ensimmäisestä pelistä lähtien. Pelin taso riittää oikein hyvin jo nyt. Ei suomalaisissa sarjoissa muutenkaan tulla mitään pelin tasoa katsomaan.

[Nuorenanätti]

Pelaajat ja heidän persoonansa tutuiksi ihmisille.

Tätä minäkin haen.

Joukkueet tosin voivat tuoda esiin myös joukkuetta, vähän niin kuin Spice Girls koostui yksilöistä, mutta oli kuitenkin Spice Girls.

Tell me what you want, what you really, really want?
I really, really, really wanna zigazig ah!

Oliko Spice Girls maailman paras bändi tai tekikö maailman parasta musiikkia? Saattaa olla, siinä rajoilla, ehkä ei. Se saattoi kuitenkin olla aikansa paras musiikkiteollisuuden brändi, jota myytiin vähintään yhtä paljon girlpower-teemalla ja laulajien persoonilla kuin musiikilla ja nonsense-sanoituksilla.

Viihdeteollisuus on tajunnut asian noin miljoona vuotta sitten. Elokuva voi olla paska, kunhan siinä on pääosassa maailmanluokan tähti.  Urheilussakin on pääosin tajuttu jutun juoni. Jopa Suomessa vedettiin suolla autonrengasta, kun haluttiin rakentaa sankarikuva hiihtäjistä.

Minulla on käsitys, että naisten jalkapallon markkinointi koetaan hankalaksi. Joukkueessa on noin kaksikymmentä nuorta, urheilullista, älykästä, kaunista ja karismaattista naista, jotka pelaavat maailman suosituinta lajia. Ei siinä lähtökohdassa kyllä pitäisi olla isoa syytä valittaa yhdelläkään markkinointihemmolla.

[pallojalassa]

Tätä minäkin haen.

Lainaan itseäni

Olennaisia kysymyksiä liigan näkyvyyteen:
Miten joukkueet näkyvät paikkakunnan mediassa ja katukuvassa? Kuinka moni joukkue nähdään jalkautuneena pallokentän ulkopuolelle?
Entä yksilötasolla. Kuinka monella on some strategia ja brandi-kumppaneita? Löytyykö taustalta osaamista tämänkaltaiseen kampanjointiin?

[season]

Pelaajia pitäis saada enemmän framille ilman muuta

[Vainiin]

Kiitos avaajalle, hyvin kirjoitettu!

[Patjantekijät]

- HJK. Otettiinko kaudesta mitään opiksi?

Mikään ei viittaa siihen, että mitään olisi opittu. Ja kun Ari Lahti kuppasi Tipsin savoon ei sieltäkään ole apuja tulossa.

Jos haluttaisi nostaa tasoa, Klubin KL joukkue siirrettäisiin Oy:n alle.

[Teleguy]

Jos haluttaisi nostaa tasoa Klubin KL joukkue siirrettäisiin Oy:n alle.

Tämä olisi ainoa järkevä ratkaisu ja kertoisi myös, että HJK:n naisjoukkuetta arvostettaisiin Hesan ykkösseurassa.

[Jema Pelle]

Tämä olisi ainoa järkevä ratkaisu ja kertoisi myös, että HJK:n naisjoukkuetta arvostettaisiin Hesan ykkösseurassa.

Tosta tulis varmaankin joku 200k lisäkuluja ja nähtävästi se on liikaa. Saahan tolla rahalla yhden ison kalan Veikkausliigaan tai pari suht kovaa. Harmi homma. No, Kansalllista on mukava seurata, vaikka menestystä ei tulisikaan.

[hanttahapuli]

Pakko palata tähän Arttu Wiskari Dolly Parton keskusteluun.

Kun teet kiinteistökauppaa, talon voi aina maalata, mutta jos pirtti on sisältä muuten läpimätä, se ei muuksi uudella maalikerroksella muutu. Tarkoitan tällä sitä, että ennen kuin lähdetään kaikkia vippaskonsteja yleisön houkuttelemiseksi keksimään, kannattaisi laittaa itse tuote kuntoon. Nimittäin suomalainen sarjafutis ei valitettavasti hirveästi vakuuta. Pelin ja pelaajien tasoa täytyy nostaa.

Olen omin korvin kuullut moneltakin yritysvieraalta naureskelua, että tultiinpa tällä kertaa kattoon vähän potkupalloa. Sitten keskustelu siirtyykin lätkään. Mitä enemmän ihmiset näkee televisiosta tai paikan päältä kansainvälistä huippujalkapalloa, sitä vähemmän kiinnostaa tulla paikalle seuraamaan hidasta suomifutista. Ja mitä enemmän sitä näkee kotisohvalta isosta ruudusta ja omat lempiruoat & -juomat vieressä, sitä vähemmän kiinnostaa lähteä istumaan lautapenkille vesisateeseen kiskomaan ylihintaista palanutta makkaraa, kylmää kahvia ja lämmintä kaljaa.

On aika nurinkurinen ajattelutapa, että jalkapallo-otteluun pitää houkutella väkeä artistivierailla ja konserteilla eikä jalkapallolla. Jalkapallo on jalkapalloseuran myytävä tuote. Myytävä tuote laitetaan ensin kuntoon. Sen jälkeen panostetaan olosuhteisiin ja lopuksi kaikkeen ohessa tulevaan.

On olemassa toinenkin asia, joka tässä ketjussa on jo vilahtanut, ja jota en ymmärrä. Se on tämä maajoukkueen tekemisiin ja menestymisiin luottaminen. Maajoukkuepelaajien kasvoilla voi toki mielikuvamarkkinointia harrastaa, mutta Helmarien pelaaminen EM-kisoissa ei tuo yhtään ylimääräistä katsojaa kotimaisen liigan otteluihin. Suurin osa maajoukkuepelaajista pelaa ulkomaisissa seuroissa. Ei heitä kotimaan kentillä näy. Jos menestystä tulee, pieni boosti peliin tai pariin saattaa tulla. Sitten kun ne uteliaat huomaa pelin tason kotimaassa, kato käy nopeasti perinteisiin lukemiin.

[ras]

Lajituotteen saatavuus suhteessa yleisömäärien vaihteluun on mielenkintoista.
Esim. KuPS vs. HJK 7890 ei myyty tavallista jalkapalloa vaan ratkaisua. Vaikka jaossa oli samat 3 pts mitä kaikissa muissa peleissä, erotuksena että nyt se lähtisi ainoalta kirittäjältä pois.

Sosiaalista tapahtumaa, yhteiskuntavastuuta (usein halua rahoittaa paikallista, vaikka ei välttämättä haluta itse peliin) ja monenlaista muuta sieltä katsomoista haetaan.
Random jääkiekko-otteluun on ehkä olosuhteiden (lämpötila, aitio...) ja pelien merkityksettömyyden puolesta helpompi lavastaa yritystapahtuma tai kaverien gettogether.

Maajoukkuevetoisuus ei tosiaan toimi. Esim. liigassa ei ole ollenkaan samat pelaajat ja sen myötä tarinat. Miehissäkin oli vielä taannoisina vuosikymmeninä tunne, että sinne tultiin katsomaan vastustajaa (esim. Suomi-Englanti). Mitä tullaan maajoukkuepeliin? Suomea? Tapahtuma?

Laadukkaalle lähijalkapallolle ja naisiin liitetylle "aidommalle jalkapallolle" (ei rahaa, ei kaatuilua) saattaa olla aika rajattu peruskysyntä.


Eli olisiko hyödyllistä selvittää enemmän syitä tuotteen paikallisen kysynnän vaihtelun takana?

[blackhawk]

Totta kai pelin tasoa pitää kehittää ihan jo kilpailussa menestymisen takia, mutta se ei koskaan tule tuomaan katsomoon niitä nirsoilijoita, joille vain kansainvälinen huippufutis on riittävän hyvää. Suuri tasoero kansainväliseen kärkeen on normaali tilanne monessa Suomea tasokkaammassakin futismaassa, joten ehkä kannattaisi ensin tutkia miten niissä on saatu yleisöä katsomoihin. Oheisviihde-ehdotuksista taas tulee mieleen, että oltaisiin järjestämässä jotakin Super Bowlia eikä kotimaista ottelutapahtumaa.

Mun mielestä kilpaurheilussa olennaisin asia on itse kilpailu. Futismatsissa tämä tarkoittaa oman joukkueen tason mittaamista suhteessa vastustajaan. On ottelun viihdyttävyyden kannalta aivan samantekevää mikä on tasoero sellaisiin joukkueisiin, jotka eivät ko. ottelussa pelaa.

Maajoukkueen menestys tuskin on tuonut seurajoukkueille lisää katsojia missään. Esimerkiksi Latvia selviytyi miesten EM-kisoihin 2004 ja otti siellä Saksalta pisteen. Pari vuotta myöhemmin Latvian liigan kärkiottelussa liput maksoivat kolme euroa ja katsojia oli vain 700. Suomessakin Helmarien tai Huuhkajien menestys ja futiksen suosio ovat kaksi erillistä asiaa. Ei sillä ole mitään tekemistä aidon ja pysyvän suosion kanssa, jos gloryhunterit heräävät yksittäisiin maaotteluihin. Eikä sekään hirveästi lämmitä, jos ollaan kiinnostuneempia vastustajan pelaajista kuin omista.