Yleiskeskustelu - Kansallinen Liiga 2022

[PK-35 Vantaa]

Pelaaja- ja ottelumäärätilastot ovat arvokasta seurahistoriaa, jonka taltioinnissa on suomalaisessa urheilussa harmillisen paljon puutteita. PK-35 Vantaan osalta tähän on vihdoin reagoitu. Jokainen punamustaa pelipaitaa virallisessa ottelussa kantanut pelaaja on ansainnut paikkansa värikkäässä seurahistoriassa. PK-35 Vantaa on koonnut yhteen luettelon kaikista seuraa vuosina 2009 - 2022 edustaneista pelaajista.

https://pk35vantaa.fi/2022/07/11/pk-35-vantaata-edustaneiden-pelaajien-tilastot-paivitetty/

[PalloTV]

PalloTV:n Kansallisen Liigan välitilinpäätös runkosarjan toisen kolmanneksen jälkeen. Video nyt näkyy pienten teknisten kommellusten jälkeen....

https://pallotv.fi/2022/07/22/sama-kaiku-on-askelten/

[Timoni]

PalloTV:n Kansallisen Liigan välitilinpäätös runkosarjan toisen kolmanneksen jälkeen. Video nyt näkyy pienten teknisten kommellusten jälkeen....

https://pallotv.fi/2022/07/22/sama-kaiku-on-askelten/

Mikä tämä Pallo-TV oikein on? Onko sen tarkoitus olla kansallinen / kansainvälinen media? Keskittyykö se vain naisten jalkapalloon? Vai onko se KuPS:n oma kanava?

[M13]

https://yle.fi/urheilu/3-12546164?origin=rss

Valmentajia koulutetaan kokoajan, mutta pelaaminen ei kehity. Valmentajien  mukaan vika ei ole valmentajissa.

Itse en tykkää yhtään ajatuksesta vähentää liigan joukkuemäärää. Pelaajia riittää, ongelma on siinä että urat jatkuvat liigan ulkopuolella liian aikaisin. Siinä iso osa on valmentajien tekemisestä kiinni

[Timoni]

https://yle.fi/urheilu/3-12546164?origin=rss

Valmentajia koulutetaan kokoajan, mutta pelaaminen ei kehity. Valmentajien  mukaan vika ei ole valmentajissa.

Itse en tykkää yhtään ajatuksesta vähentää liigan joukkuemäärää. Pelaajia riittää, ongelma on siinä että urat jatkuvat liigan ulkopuolella liian aikaisin. Siinä iso osa on valmentajien tekemisestä kiinni

Joo, näen myös alueellisen merkityksen isompana kuin kavennetun sarjan hyödyt. Tärkeätä, että saadaan kovia pelejä enemmän. Vaikka sarjassa olisikin sitten muutama heikompi joukkue, niin silti niitä kovempia pelejä pitäisi tulla niiden loppujen kahdeksan joukkueen kautta (jos siis pudotettaisiin joukkuemäärä 10->. Ja jos joku on niin ylivoimainen häntäpään joukkuetta vastaan, niin antakoon sitten pelaajakehitysmielessä akatemia-/reservipelaajille niissä peleissä enemmän peliaikaa. Tietenkin, jos nähdään, että kovia pelejä pitää saada enemmän, eikä sitä saada muuten järjestettyä kuin 3 kierroksen, kahdeksan joukkueen sarjalla, niin näin sitten olkoon. Mutta itse annan ääneni nykyiselle 2x9 + 1x5/2x3 peliä sisältävälle sarjalle ja luotetaan siihen, että jokaisessa joukkueessa tapahtuu valmennuksen, olosuhteiden, resurssien ja arjen kehityksen myötä tason nousua.

Hiukan kyllä särähti korvaan tuo valmennuksen tason arviointi. Yritän olla nyt objektiivinen.

Myös U18- ja U19 -tyttöjen maajoukkueiden päävalmentajana toimiva Arttu Pitkäkangas on samoilla linjoilla.

– En lähtisi missään nimessä lynkkaamaan valmentajia tässä vaiheessa. Seuroissa tehdään erinomaista työtä ja toiminta on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi aamuharjoittelut ovat tulleet jäädäkseen, kun vielä kolme vuotta sitten niitä ei vielä joka paikasta löytynyt. Nyt kysymys on siitä, että sinne saadaan järkeviä asioita ja laatua, Pitkäkangas aloittaa.

Arttu tuossa sanoo, että valmennusta ei saa lynkata. Näin olkoonkin henkilökohtaisella tasolla. Mutta samaan aikaan Arttu sanoo, että olosuhteet ja arki on saatu kuntoon, mutta siitä huolimatta pitää "sinne saada järkeviä asioita ja laatua". Eikö tuo ole juuri sitä valmennuksen tasoa? Ja ne onkin olosuhteet, resurssit ja arki, jotka on saatu kuntoon?

Samoin mietin HJK:n tilannetta. Joka vuosi HJK nostetaan aivan Kansallisen liigan kärkikahinoihin, mutta sitten joukkue näyttäisi alisuorittavan odotuksiin nähden. Johtuuko tämä jostakin, mistä emme tiedä, ovatko odotukset epärealistiset (vaikka HJK suoltaa jatkuvasti nuorten maajoukkuepelaajia ja haalii muutenkin kärkipelaajia sarjaan), vai onko valmennus sittenkään siellä riittävän laadukasta?

KuPS on mielestäni hienosti onnistunut nostamaan tasoaan organisaationa. Olkoonkin, että se on monien mielestä tapahtunut ylivertaisilla resursseilla. Mutta niitäkin esimerkkejä on yllin kyllin, missä ei edes ylivertaisilla resursseilla ole onnistuttu hankkimaan tulosta. Sikäli tykkään siitä, millaisen tasonnoston KuPS on onnistunut tekemään ja se myös asettaa riman muillekin organisaatioille korkeammalle.

Seuraavaksi odotan, että Ilves ja Honka noysevat sille tasolle, minkä heidän tuettuina organisaatioina ja alueellisina mahtiseuroina kuuluisi saavuttaa.

[pallojalassa]

Hiukan kyllä särähti korvaan tuo valmennuksen tason arviointi. Yritän olla nyt objektiivinen.

Se, että valmentajat itse arvioivat omaa toimintaa on heikko lähtökohta.
Sitten vielä annetaan puheenvuoro näille untuvikoille, jotka ovat vasta valmennus karriäärin alkumetreillä ja sen huomaa näissä kuolemattomissa lausunnoissa.

Pallonhallinta on kaiken a ja o. Ilman pallonhallintaa ei voi pelata kuin vastahyökkäysjalkapalloa.

[pallojalassa]

https://yle.fi/urheilu/3-12546164?origin=rss

Valmentajia koulutetaan kokoajan, mutta pelaaminen ei kehity. Valmentajien  mukaan vika ei ole valmentajissa.

Itse en tykkää yhtään ajatuksesta vähentää liigan joukkuemäärää. Pelaajia riittää, ongelma on siinä että urat jatkuvat liigan ulkopuolella liian aikaisin. Siinä iso osa on valmentajien tekemisestä kiinni

Olisko jollain linkkiä tuohon raporttiin. Liiton sivuilla oleva linkki ei johda kuin virheeseen.

[blackhawk]

Itse en tykkää yhtään ajatuksesta vähentää liigan joukkuemäärää. Pelaajia riittää, ongelma on siinä että urat jatkuvat liigan ulkopuolella liian aikaisin. Siinä iso osa on valmentajien tekemisestä kiinni

Miesten puolella on jatkuvasti säädetty joukkuemäärää 10, 12 ja 14 välillä laidasta laitaan ilman, että sillä on ollut mitään vaikutusta pelaajien tasoon. Joukkuemäärän pudottamisen suurin vaikutus olisi, että kahden joukkueen olisi entistä vaikeampi saada näkyvyyttä omalle toiminnalleen.

[pallojalassa]

Miesten puolella on jatkuvasti säädetty joukkuemäärää 10, 12 ja 14 välillä laidasta laitaan ilman, että sillä on ollut mitään vaikutusta pelaajien tasoon. Joukkuemäärän pudottamisen suurin vaikutus olisi, että kahden joukkueen olisi entistä vaikeampi saada näkyvyyttä omalle toiminnalleen.

Joukkueiden vähentäminen 8 olisi kuolinisku ja viimeinen sinetti sarjalle

Kohta naisfutista pelataan pelkästään kehäkolmosen sisäpuolella ja kun pelataan niin totta kai pelit alkavat samalla kellonlyömällä.
Kyllä. Kyllä te teette sen ihan itse.

[Jortsukka]

Kyllähän tiivistäminen varmasti nostaisi hetkellisesti tasoa, mutta oikeasti tiivistys pitäisi tehdä sitten varmaan johonkin 4 joukkueeseen jos vain kovia pelejä halutaan. Toinen vaihtoehto ja mielestäni parempi olisi saada ammattimaisuutta enemmän ja miksei taloudellista tukea toimintaa. Koska KuPS:ssa se tehty Lahden rahoilla ja muualla ns. ilmaista rahaa ehkä ei ole, niin sitten pitää miettiä muita keinoja. Eli miten saada yleisöä ja sponsoreita enemmän, jota kautta on rahaa mitä sijoittaa toimintaan.

[haikaran uhri]

Allekirjoitan. Juuri näin se menee. 1-2 joukkueen ylirahoittaminen ei vie koko sarja eteenpäin, kun se ei voi kehittyä luonnollisesti. Kun mesenaatin vara tai halu päättyy, joukkue kaatuu. Korkean tasoeron sarja ei ole mielenkiintoinen, muttei ole 4-6 joukkueen sarjakaan. Eikä tämän hetkinen Liigakaan kiinnostaa ja oikopolut tuhoavat myös heidän intoa, jotka olivat nähneet touhussa aidosti merkitystä.

[erno]

Mä sanoisin edelleen, että pohdinta pitäisi vaihtaa kansallisen liigan joukkuemäärästä siihen mitä nuoremmissa ikäluokissa tehdään mimmien kohdalla väärin.

[Jortsukka]

Mä sanoisin edelleen, että pohdinta pitäisi vaihtaa kansallisen liigan joukkuemäärästä siihen mitä nuoremmissa ikäluokissa tehdään mimmien kohdalla väärin.

No varmasti tehdään väärin, mutta ongelmahan tulee siitä että niin kauan kun Kansallisessa liigassa pelaa todella vähän yli 25-vuotiaita pelaajia niin sarjan taso ei kasva koskaan todella korkeaksi vaikka junioreiden tasoa parannettaisiin. Aikuisten sarjassa kuitenkin aika iso ero pelaajalla joka voisi pelata 10-vuotta ammattimaisesti liigaa, kehittyä vuosi vuodelta, omata ja jakaa kokemusta jne.

Tottakai siis pitää tehdä paremmin ja isosti junioreissa, mutta vaikka se Suomen tasolla muuttuisi merkittävästi, niin ongelma säilyy vielä pääsarjan osalta. Esim. nyt kun puhetta ollut että ei ole riittävästi hyviä joukkueita, no miksi? Koska ei ole riittävästi olosuhteita, valmennusta jne. mutta loppukädessä ei myöskään ole riittävästi siis hyviä pelaajia. No jos kaikki pelaajat jotka menevät johonkin 23-vuotiaaksi alkavat miettiä lopettamista, niin pelaajamäärä mistä mietitään pelaajia liigaan on todella pieni. Eli jos liigasta saadaan ammattimaisempi, niin pelaajia pelaa pidempään, sarjan taso nousee ja kun junioreiden taso nousee, niin sarjan taso nousee lisää, jne.

[hallo]

Mitähän täällä mietittäisiin jos Barcelonan, Juventuksen ja Lyonin valmentajat vaatisivat europelien joukkuemäärän pienentämistä että kilpailu kovenisi ja huonosti menestynyt Suomi rajattaisiin eurokentiltä pois, taso ei vaan riitä kovempia vastaan... Se olisi Suomen kuolema naisjalkapallossa. Samoin olisi sarjan kaventaminen Helsingin ja parin mesenaatin rahoittaman joukkueen keskinäiseksi piirisarjaksi.

Ihan kuten Uefan tehtävä on miettiä keinoja auttaa pienempiä ja etäisempiä alueita Palloliiton tehtävä on miettiä miten Suomessa voidaan tukea koko maan jalkapalloa. 10 joukkuetta on sopiva määrä tämän kokoisessa maassa, se miten pelaajien arki saadaan yhtä laadukkaaksi kaikille liigaseuroille ja miten sitä käytännössä valvotaan on keskustelun paikka. Liigaseuroille pitää määritellä minimitaso valmennuksen, harjoitusmäärien ja yleisesti kaiken toiminnan osalta, muuten seura ei saa liigalisenssiä. Nyt todellisuus on kaikkea muuta, osa treenaa läpi vuoden määrällisesti ja laadullisesti hyvin, osa ei. Ilman määriteltyjä kriteerejä tasoerot pysyvät liian suurina, mikäli heikoimmat eivät pääse arjessa edes lähelle huippuseuroja erohan päinvastoin senkun kasvaa. Koko maa on mukana pidettävä ja seurojen pitää tehdä töitä liiton tukemana että useammalla paikkakunnalla toiminta on riittävän laadukasta, muuten jos helsinkiläisyys on keino menestyä niin miksi meidän maajoukkue ei koostu helsingissä ja sen läheltä varttuneista pelaajista?

[erno]

Nuo Jortsukan kuvaamat haasteet on nähtävillä myös miesten sarjassa. Vaikkapa Ilveksellä on koko ringissä 5 yli 25 vuotiasta pelaajaa, Hakalla on ringissä parikymmentä alle 25 vuotiasta jne. Parinkymmenen pelaajan ammattilaisringin pyörittäminen vaatii pyöreästi miljoonan euron verran käteistä ja markkinaehtoisesti tuota pystyy tekemään pari-kolme seuraa Suomessa miehissä jalkapallon puolella ja lätkässä puolen tusinaa lisää. Muutoin mennään mesenaattien ehdoilla. Ja noillakin seuroilla jotka tuohon markkinaehtoisesti pääsevät löytyy mesenaatti taustalta huonompia vuosia varten. Tonne kaksvitoseks saakka voidaan elää mutsin nurkissa ja saada palkaksi verkkarit joka toinen vuosi, mut sen jälkeen pitää alkaa funtsimaan mitä sitä elämällään tekisi.

Mitään helppoa ratkaisua tuohon ei ole, siispä palaan siihen että tällä hetkellä energiaa kannattaisi käyttää siihen että miettis mitä mimmien kanssa tehdään väärin nuoremmissa ikäluokissa ja onko sille jotain tehtävissä. Meillä on periaatteessa aika paljon pelaajia, mutta aloittavat tarpeettoman myöhään ja sitoutumista jalkapalloon ei juurikaan ole. Ihan siis jos vertaa vaikka saman maan kundeihin. Tuossa porukassa on kuitenkin sitten se osa suomalaisia joissa on potentiaali ihan sinne stadikalle saakka pelejä katsomaan. Ja tuossa on se reitti millä niitä budgetteja jne voi alkaa hilaamaan ylöspäin.

[Vin Diesel]

Nykymallissa ei ole pelkästään palloliiton tehtävä huolehtia juniorivaiheessa mahdollisuuksien luomisesta aluepoliittisesti. Vastuuta on myös vanhemmilla (maksajilla), jos/kun tavoitteena on kilpaurheilla ammattimaisessa ympäristössä. "Jos haluat saada, on sinulla/perheelläsi oltava valmius maksaa ja käyttää aikaa".

Pääkaupunkiseudulla huipputason tyttöfutis maksaa varmasti 2500-3000€/vuosi (pelkät kuukausimaksut ja seuramaksu ovat tästä jo pari tonnia). Ja tämän panostuksen päässä odottaa kansallinen liiga, jossa noin 1/3:lle maksetaan edes jonkinlaista korvausta. Poikiin on mielestäni nykytilanteessa turha verrata, pojissa kun korvausta maksetaan jopa 14 vuotiaille, liigassa varmasti kaikille

Pääkaupunkiseudulla on ainakin 20-40 kasvattajaseuraa, joista suurin osa tavoitteellisista pelaajista (myös tytöistä) hakeutuu jo melko varhain isompiin seuroihin - pääosin omasta valinnastaan. Moni nuori kuluttaa päivittäin helposti 1-2 tuntia julkisissa kulkuvälineissä ja/tai vanhemmat autossa. Pääkaupunkiseudulla kilometrietäisyyttä merkittävämpää on matkaan kuluva aika.

Mielestäni asiat eivät siis hoidu pelkällä palloliiton aluepolitiikalla, eikä tasapäistäminen ole ikinä hyvä tavoite - se tylsyttää väistämättä kärkeä (toki laajentaa massaa). Seurojen pitää kyetä rakentamaan junioritoiminnan ympäristöstään ammattimaisempia joko (pääkaupunkiseudun tavoin) vanhempien rahoilla tai ulkopuolisten rahoittajien avulla.

Naisjalkapallon ja Kansallisen liigan kohdalla on toki kyse kiinnostavuuden lisäämisestä ja ulkopuolisten rahoittajien saamisesta. MIelestäni hyvä tavoite olisi saada toiminta sille tasolle, että kaikilla Kansallisen liigan pelaajilla olisi "ammattilaissopimukseksi" laskettava sopimus, mikä taitaa tarkoittaa 2000€/vuosi korvausta, sekin on toki vähän. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan ammattilaissopimuksella pelasi viime vuonna Kansallisessa liigassa 70 naista/tyttöä, mikä oli 37% pääsarjapelaajista (HS 24.7.2022 "Lisää tasa-arvoa peliin, kiitos").

Aluepolitiikkaa tärkeämpää on seurojen oma kyky tuottaa juniorivaiheeseen jollain tapaa nykyistä ammattimaisempia ympäristöjä ja pysyä elinvoimaisina - nykymallissa tämä edellyttää valitettavasti vanhempien rahoitusta.

Naisfutikseen / Kansalliseen liigaan siirryttäessä (yli 16v iässä) pelaajilla on usein valmius siirtyä isompaan seuraan / toiselle paikkakunnalle - tämähän on sitten pitkälti oma valinta.

En tarkoita, että pitäisin nykymallia hyvänä - näin se vaan tällä hetkellä on.

[haikaran uhri]

Itseasiassa näkyy nyt, että joukkuemäärän pudottaminen 12:sta 10:een ei ole auttanut pitämään sarjan tasaisena. Päinvastoin maakuntaseuroja on runstasti pudonnut pois ja sen myötä myös yleisön kiinnostusta (ei se toki koskaan oikein kova ollutkaan).

Sama seuraus olisi jos jatketaan vähentämistä. Ei edes HJK:lla olisi varma paikka Liigassa, jos 5. sijasta alaspäin ollaan jo putoamistaistelussa. Tuskin olisi enemmän kiinnostusta tukea Klubilla naisten edustusta, jos vaarassa putoaminen. Toinen sarjataso - tai edes putoamiskamppailu - on monille toimitsijalle, pelaajalle, rahoittajalle suuri turn-off. Viimeistään silloin, kun se on 2-3 peräkkäistä vuotta arkea.

Jortsukan lienee oikeilla jäljillä, kun pohtii ikäkysymyksiä.

[pallojalassa]

Itseasiassa näkyy nyt, että joukkuemäärän pudottaminen 12:sta 10:een ei ole auttanut pitämään sarjan tasaisena. Päinvastoin maakuntaseuroja on runstasti pudonnut pois ja sen myötä myös yleisön kiinnostusta (ei se toki koskaan oikein kova ollutkaan).

Sama seuraus olisi jos jatketaan vähentämistä. Ei edes HJK:lla olisi varma paikka Liigassa, jos 5. sijasta alaspäin ollaan jo putoamistaistelussa. Tuskin olisi enemmän kiinnostusta tukea Klubilla naisten edustusta, jos vaarassa putoaminen. Toinen sarjataso - tai edes putoamiskamppailu - on monille toimitsijalle, pelaajalle, rahoittajalle suuri turn-off. Viimeistään silloin, kun se on 2-3 peräkkäistä vuotta arkea.

Jortsukan lienee oikeilla jäljillä, kun pohtii ikäkysymyksiä.

MeLun ja Myranin katsojalukuihin KuPS tai HJK tule koskaan yltämään....
Moni ykkösen seura kerää ihan se saman katsojamäärän kuin liigaseurat.

[jiibzter]

Seuroissa ei ole riittävän hyvää osaamista nuorissa ikäluokissa. Tyttöpuolelle ei riitä osaajia, monelle valmentajalle tuo on täysin kakkosluokan touhua eivätkä he koskaan edes harkitsisi siirtymistä sille puolelle. Osaava valmentaja saa sitoutettua ja innostettua pelaajia ja kiinnittymään lajiin. Nopeasti mietittynä löytyy ONS, Jypk, Ilves, VJS, HJK, EPS ja Honka joissa tehdään hyvää työtä ja löytyy hyviä valmentajia ja seuroilla on kunnon valmennuslinjat. Näiden seurojen ulkopuolella on valtavasti pelaajia joilta käytännössä viedään mahdollisuus tavoitella omaa huippuaan jo hyvin hyvin nuorena. Kulttuurinmuutoksen lisäksi tarvitsemme hyviä valmentajia ja tahtotilaa seuroilta nappulavaiheeseen. Tuossa iässä ei vielä tehdä pelaajaa mutta voidaan kyllä pilata tulevaisuus. Koska taso on aika huono ykköstasoillakin niin ei ihme että motivoituneet pelaajat siirtyy nuorina pois ensimmäisistä seuroistaan johonkin "suureen" koska haluavat haasteita ja kehittyä. Ei ketään tarvitse erikseen houkutella vaan laadukas toiminta on se joka kiinnostaa.

On valtava työ nostaa tyttöfutiksen tasoa ja pakko myöntää että usein tuntuu aika toivottomalta kun katsoo ympärilleen. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta niin ei kehitystä kyllä huomaa oikein mistään. Nyt liitto laittaa paukut 15-17 vuotiaiden kehitykseen mutta jos me ei saada riittävän paljon hyviä pelaajia tuotettua sinne niin tuntuu aika turhalta.

Todella offtopic mutta vastataan nyt kun aihe kiinnostaa.

[ARG]

Tänään vasta luin Hongan sivuilta tällaisen;

"Naisten edustusjoukkuetoimintaa järjestettiin kaksi kautta Esport Honka Oy:n alaisuudessa. Alun perin kolmivuotiseksi hankkeeksi suunniteltu kokeilu jäi lyhyeksi ja joukkue palaa ensi kaudesta lähtien FC Honka ry:n alle. Yhteistyö muiden joukkueiden osalta jatkuu osakeyhtiön ja yhdistyksen välillä ennallaan"

https://fchonka.fi/omar-adlani-hongan-kansallisen-liigan-joukkueen-paavalmentajaksi/

Eli kolmen vuoden kokeilu oli aloitettu siten, että naiset olisivat Oy:n alaisuudessa, mutta se lopetettiin vuoden tai kahden jälkeen. Varmaanki kyseessä ollut sitten se, että naiset eivät tuo rahaa seuraan. Eipä ne kyllä ole mainostanut tai tehneet muitakaan juttuja mitä muualla tehdään. Viime vuonna kuulemma Hongan naiset teki talkoita miesten peleissä, mutta nyt kun kokeilu on ohi etuajoissa, niin ei ole enään näkynyt naisia tekemässä talkoita miesten peleissä. Siellä on maajoukkueessakin pelannut pelaaja tarjoillut ihmisille olutta, sikäli aika surullista näkynä varmasti.

Toki Ry:n alaisuuteen meneminen ei varmasti huono asia ole, mutta tässä nousi mieleen sellainen, että suomessa on lapsenkengissä kaikki myynti, brändääminen ja markkinointi. Tämä pätee niin Veikkausliigaan kuin Kansallisen Liigaan.

Esimerkiksi sekin, että voi laskea yhden käden sormilla ne pelaajat molemmista pääsarjoista jotka edes vaikkapa kehittävät omaa henkilöbrändiä. Olisi hienoa nähdä useamman pelaajan olevan esillä paremmin sosiaalisessa mediassa, ja tekevän yhteistyötä eri brändien kanssa ja tuovan esille sitä itseään enemmän, koska sillä tapaa ihmisten kiinnostusta herätetään ja on mahdollista, että myös lippuluukuille porukkaa ilmestyy paremmin.

2020 Juha Puhtimäki teki esimerksiksi siten Superpesiksessä, että hän arpoi aina omassa sosiaalisessa mediassa lippuja peliin missä ikinä olikaan pelaamassa. Tämä oli oikeasti todella hyvä keino suorittaa sissimarkkinointia muuallakin kuin vain kotipelissä.

Kaikkea tällaista tulisi harjoittaa pelaajien itsessään enemmän. Olla esillä. Ja tätä tulisi myös seurojenkin tukea paremmin. Nostaa niitä pelaajia esille, että ottelutapahtuma herättää kiinnostusta.

[pallojalassa]

On valtava työ nostaa tyttöfutiksen tasoa ja pakko myöntää että usein tuntuu aika toivottomalta kun katsoo ympärilleen. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta niin ei kehitystä kyllä huomaa oikein mistään. Nyt liitto laittaa paukut 15-17 vuotiaiden kehitykseen mutta jos me ei saada riittävän paljon hyviä pelaajia tuotettua sinne niin tuntuu aika turhalta.

Kaikki lähtee siitä kuinka paljon on ihan oikeasti niitä junnuja jotka tähtäävät huipulle ja ovat valmiita tekemään sen edestä työtä.

Keskustelin asiasta erittäin kokeneen ja suomen junnut hyvin tuntevan liigavalmentajan  kanssa. Esitin omaksi arvioksi että suomessa on junnuputkessa noin 10 pelaajaa joiden tavoitteet ja toiminta kohtaa. Hänen mukaansa tämä on yläkanttiin oikea luku on lähempänä viittä.

Vasta kun naisten ammattilaisuus on realistinen vaihtoehto voidaan olettaa, että tyttöfutaajat panostavat futikseen ja samalla muistavat pitää plan Bnä opiskelut kuten Hyyrynen, Linda, Koivisto, Natu ym.

Tämä kaikki vaatii valtavat panostukset, sitoutumisen jne. Opiskelun mukana pitäminen tarjoaa myös henkisesti turvaa kun tulee loukkaantumisia ja tulevaisuus uran jälkeen alkaa iskeä takaraivoon epävarmuutena.

[erno]

Nopeasti mietittynä löytyy ONS, Jypk, Ilves, VJS, HJK, EPS ja Honka joissa tehdään hyvää työtä ja löytyy hyviä valmentajia ja seuroilla on kunnon valmennuslinjat.

Mä seuraan itse 2014 ikäluokkaa hyvin läheltä ja sanoisin että tässä kohtaa HJK:n, EPS:n ja Hongan tekeminen on mimmien puolella täysin marginaalista siihen nähden mitä odotin. Hesa Cupissa Klubin mimmejä valmentanut gentlemanni sanoi että ikäluokan koko on siinä 26-30 pelaajaa kun lasketaan yhteen tyttöjen ikäluokka + kundien mukana treenaavat mimmit. Verrokkina siis se, että poikien puolella samassa ikäluokassa joukkueita on se 26-30. Pitkään poikien eri ikäluokkien mukana hommia tehneenä olin melko yllättynyt tästä. VJS:n mimmejä ei ole vielä tässä kohtaa näkynyt missään pääkaupunkiseudun turnauksessa tai sarjassa. Milton Keynesissä juttelin yhden 2009 syntyneen VJS:n mimmin kanssa ja se sanoi, että tän vuoden loppuun vetävät poikien mukana ja ens kaudeks eriytetään omaksi jengiksi.

Tässä samaisessa 2014 ikäluokassa Grani, LePa, Ponnarit, FC Kirkkonummi ja PPJ tekee Pääkaupunkiseudulla ihan hyvää duunia. HPS tossa perässä sellasena 50-60 vaihtoehtona. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta en osaa sanoa.

[Stürmer]

Maksumuurin takana tanakkaa asiaa urheilun tasa-arvosta:

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008743961.html

Naisten jalkapallo kylpee nyt huomiossa, mutta tasa-arvo ei vieläkään toteudu suomalaisessa urheilussa. Miten Ruotsissa onnistutaan siinä, mitä täällä moni pitää mahdottomana? Kaupin kaksoset kertovat.

- - -

Kehä pyörii näin: Naisten palloilusarjat eivät juuri saa näkyvyyttä mediassa. -> Peleillä ei ole riittävästi katsojia. -> Sponsoreita on vähän. -> Naisille maksettavat palkkiot ovat pienempiä kuin miehillä.

- - -

Naisten joukkueurheilusta on hankalampaa tehdä menestyksekäs tuote siksi, että naisten urheilu lähtee takamatkalta miehiin verrattuna, Itkonen sanoo.  " Yleisö on tottunut seuraamaan miesten urheilua ja pitämään sitä vakavampana ja korkeatasoisempana.  Tämä taas on vaikuttanut siihen, miten ja mistä media uutisoi."

- - -

"Jos ammattilaismarkkinaa ei ole näköpiirissä, moni valitsee jonkun muun jutun kuin urheilun.  Väitän, että ajatusta urheilijan menestyspolusta ei edelleenkään rakenneta tytöille samalla tavalla ja samassa laajuudessa kuin pojille".

- - -

Nykytilannetta puolustavat vetoavat usein "oikeudenmukaisiin markkinoihin" ja sanovat, että naiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet, koska he houkuttelevat vähemmän sponsorituloja, mediahuomiota ja yleisöä katsomoihin.  Tämän vuoksi palkkaerot ovat hyväksyttäviä.  On totta, että kuluttaja päättää.  Ei pidä silti unohtaa, että miehet rakensivat vahvan urheiluteollisuuden aikana, jolloin naisia ei  päästetty parrasvaloihin.

- - -

Suomessa naisten urheilutapahtumien tv-tuotantoihin myös panostetaan vähemmän kuin miesten, jolloin ne eivät välttämättä ole visuaalis-esteettisyydessään yhtä vetovoimaisia.  Naisten urheilutapahtumia myös markkinoidaan vähemmän.  Naisten mestaruuden ratkaissut kiekkofinaali kuvattiin Espoossa verkon takaa automaattikameralla. "Riistakameralla kuvatut lähetykset luovat kuvaa kehnosta tuotteesta", Hannu Itkonen kiteyttää.

- - -

Jos palloilun - tai ylipäätään urheilun - epätasa-arvon nostaa Suomessa esille julkisesti, saa vastaansa samat argumentit:

  Jos nais-etuliite häiritsee, lakkautetaan sitten naisten sarja, niin voivat urheilla miesten kanssa yleisessä sarjassa.
 Naisten taso on surkea, häviävät c-pojillekin.
 Mikseivät naiset itse mene katsomaan naisten pelejä?
 Miksi naiset eivät itse nosta itseään esille sosiaalisessa mediassa?
 Eiväthän kaikki miehetkään saa urheilla ammattilaisina.

Ja niin edelleen.
Hannu Itkonen kuvaa ilmiötä "sukupuolisyyllistämiseksi". Hänen mielestään kannattaa katsoa, mistä suunnasta kommentit tulevat.

Valitettavan tutun tuntuista "asia"-argumentointia myös forkalla.

[season]

Hesarille pisteet jutusta ja tulokulmasta.

[Jortsukka]

Kovasti on ongelmia, mutta en nähnyt yhtään ratkaisua? Tai siis oliko ratkaisu vain että "tasa-arvo"?

Eihän Ruotsissakaan kuitenkaan naisten puolella tienata samaa rahaa kuin miesten puolella. Siellä vaan seurat ovat osanneet panostaa toimintaan ja toiminta on paljon yhteisöllisempää. Tässä mielestäni se avain. Jalkapallosta pitää saada niin miesten, kuin naisten tasolla yhteisöllistä. Pitää saada ihmisiä kiinnittymään lajiin ja tähän tarvitaan sekä markkinointia että ajatusta miten se tehdään. Esim. perheitä pitäisi pystyä Suomessa tavoittamaan paljon paremmin. Nykyisellään urheilun seuraaja on pääasiallisesti naisten puolella vain sukulainen/tuttu, mutta miten saada seurojen juniorit, heidän perheet ja muutkin ihmiset katsomoon-> sitä kautta enemmän näkyvyyttä ja rahaa.

Kuten aiemmin jo totesin ongelma ei ole pelin taso, koska esim. Ruotsissa jalkapalloa käydään paljon enemmän katsomassa, vaikka taso on vain vähän parempaa. Varsinkin miesten ero Veikkausliiga vs Allsvenskan on hyvin paljon pienempi kuin mitä katsojamäärissä on. Naisissa toki sama asia.

On kuitenkin outoa että esim. odotetaan että rahaa voisi kaataa seuraan, jos sitä ei saada sinne sisään. Ei Suomessa ole kuin KuPS jossa joku muu maksaa laskut kuin seura. Tällä hetkellä aika monessa seurassa miesten ja naisten edustuksien kuluja edelleen välillisesti tai jopa suoraan maksavat junioreiden vanhemmat. Niin kauan kun toiminta nojaa tuolla tavalla junioreiden vanhempiin tai "seurarahoitukseen", niin ei kehitystä tapahdu. Meidän pitää saada Suomessa joukkueet toimimaan niin että toimintaa kehitetään.

Täällä joku aiemmin puhui tuosta Honka Oy-Ry muutoksesta ja mielestäni niin kauan kun naisten joukkueet ovat "RY jatkeita" niin toiminta ei kehity. Tilanne on vähän sama kuin Afrikassa missä annetaan ruoka-apua, totutaan siihen apuun ja eletään sillä avulla. Samalla tavalla niin kauan kun Ry:n alla toimitaan niin että "Ry kuittaa laskut" niin ei toimintaa aleta kehittää. Ainoat keinot ovat A) eriyttää toiminta RY:stä kokonaan ja lähteä kehittämään toimintaa itsenäisenä joukkueena riippumattomana B) RY:ssä pitäisi olla henkilö/henkilöitä jotka sitten tekevät töitä vain tuon naisten toiminnan talouden ja rakenteiden kehittämiselle.

Tasa-arvoa ei ole se että vaaditaan vain "sama palkka" tai "sama raha" ja Suomessa varsinkaan ei pitäisi tuohon edes tyytyä, koska suurin osa miestenkin urheilusta Suomessa on amatööriurheilua tai OTO-urheilua, vaan siinä missä miestenkin puolella, niin naisten puolella pitäisi alkaa kehittämään toimintaa sitä kohden että voidaan puhua ammattilaisuudesta.