Yleinen keskustelu Ykkösen kaudesta 2022

[Feeblebastard]

rahaseuroista tosiaan JIPPO, MuSa ja RoPS ainakin poistuivat toistaiseksi.

[Lockheed]

rahaseuroista tosiaan JIPPO, MuSa ja RoPS ainakin poistuivat toistaiseksi.

Haka, AC Oulu, VPS, jne, onhan näitä ulkomaalaisia tänne kovasti roudanneita seuroja ollut Ykkösessä, mutta nyt ennätysvähän. Tämä on vain hyvä asia Suomifutikselle.

[Lockheed]

Kaiken kaikkiaan, mitä enemmän on mukana myös ns. suurten maalaiskuntien seuroja, sitä suurempi on Ykkösen yleisö- ja seuraajamäärät.

Tässä Suomen suurimmat kaupungit:

1. Helsinki 658 339 as.
2. Espoo 295 538 as.
3. Tampere 244 029 as.
4. Vantaa 238 608 as.
5. Oulu 209 197 as.
6. Turku 195 350 as.
7. Jyväskylä 144 343 as.
8. Kuopio 121 381 as.
9. Lahti 120 202 as.
10. Pori 83 620 as.
11. Kouvola 80 732 as.
12. Joensuu 77 284 as.
13. Lappeenranta 72 619 as.
14. Vaasa 67 696 as.
15. Hämeenlinna 67 984 as.
16. Seinäjoki 64 719 as.
17. Rovaniemi 64 152 as.
18. Mikkeli 52 191 as.
19. Salo 51 424 as.
20. Kotka 51 380 as.
21. Porvoo 51 020 as.
22. Kokkola 47 879 as.
23. Hyvinkää 46 686 as.
24. Lohja 45 985 as.
25. Järvenpää 45 050 as.

Listan kaupungeista liigan tai ykkösen paikka uupuu vielä seuraavilta:

4. Vantaa 238 608 as.
7. Jyväskylä 144 343 as.
10. Pori 83 620 as.
11. Kouvola 80 732 as.
12. Joensuu 77 284 as.
15. Hämeenlinna 67 984 as.
17. Rovaniemi 64 152 as.
19. Salo 51 424 as.
21. Porvoo 51 020 as.
23. Hyvinkää 46 686 as.
24. Lohja 45 985 as.

Siinä olisi Palloliitolle tavoite, saada näitä lisää mukaan liigaan tai ykköseen. Tätä hieman auttaisi Ykkösen laajennus 14 joukkueeseen.

[Feeblebastard]

Kaiken kaikkiaan, mitä enemmän on mukana myös ns. suurten maalaiskuntien seuroja, sitä suurempi on Ykkösen yleisö- ja seuraajamäärät.

Tässä Suomen suurimmat kaupungit:

Listan kaupungeista liigan tai ykkösen paikka uupuu vielä seuraavilta:

4. Vantaa 238 608 as.
7. Jyväskylä 144 343 as.
10. Pori 83 620 as.
11. Kouvola 80 732 as.
12. Joensuu 77 284 as.
15. Hämeenlinna 67 984 as.
17. Rovaniemi 64 152 as.
19. Salo 51 424 as.
21. Porvoo 51 020 as.
23. Hyvinkää 46 686 as.
24. Lohja 45 985 as.

Siinä olisi Palloliitolle tavoite, saada näitä lisää mukaan liigaan tai ykköseen. Tätä hieman auttaisi Ykkösen laajennus 14 joukkueeseen.

Joo samaa mieltä sinänsä. Lukujen taakse katsellessa noista listatuistakin kaupungeista kuitenkin iso osa on kuntaliitoksilla paisuteltuja, eikä se "elinvoima" noissa ole välttis kovinkaan merkittävä. PK-seutu sitten oma lukunsa.

Käytännössä varsinkin maakuntiin on pakko hankkia ulkkisarpoja, koska pikkukaupungit ei pysty tarjoamaan läheskään samaa mitä pk-seutu ja pari muuta isointa asutuskeskusta. Kotimaisia tarpeeksi hyviä pelureita taas ei ole kauhean paljoa, ja he hakeutuvat sitten sinne missä voi pelaamisen ohella tehdä muutakin.

[Taipperineula]

Miksi ykkösen cup täytyy pelata noin aikaisin? Edellisellä koronattomalla kaudella (2019) ykkösen sarjakausi alkoi 27.4. Jos 2022 otteluohjelma on edes jossain määrin smanlaine, niin suurimmalle osalle ykkösen joukkueista tulee kahden kuukauden tauko ykköscupin pelien ja sarja-avauksen välillä.

Alkoivathan Ykkösen joukkueiden kilpailulliset pelit myös kausilla 2019-2021 jo tammikuussa sarjamuotoisilla Suomen cupin otteluilla. Kun Suomen cup palautetaan ensi vuodeksi pudotuspelitapaan ja myöhempään ajankohtaan, Ykköscupilla varmaan haluttiin antaa seuroille mahdollisuus aloittaa kilpailukausi samaan aikaan kuin edelliskausilla.

Onko noin varhaisessa kaudenavauksessa sitten järkeä, on eri asia. Lähinnä sitä puoltaa joukkueiden mahdollisuus testata harkinnan alla olevia pelaajia tosiotteluissa ennen heidän virallisia valintojaan, jos on kuten oletan, että Ykköscupissa myös testipelaajat sallitaan. Eikös noissa edellisvuosien Suomen cupinkin ensimmäisissä otteluissa ollut varsin löysä linja pelaajalisenssien suhteen?

[Hurten]

Kaiken kaikkiaan, mitä enemmän on mukana myös ns. suurten maalaiskuntien seuroja, sitä suurempi on Ykkösen yleisö- ja seuraajamäärät.

Tässä Suomen suurimmat kaupungit:

Listan kaupungeista liigan tai ykkösen paikka uupuu vielä seuraavilta:

4. Vantaa 238 608 as.
7. Jyväskylä 144 343 as.
10. Pori 83 620 as.
11. Kouvola 80 732 as.
12. Joensuu 77 284 as.
15. Hämeenlinna 67 984 as.
17. Rovaniemi 64 152 as.
19. Salo 51 424 as.
21. Porvoo 51 020 as.
23. Hyvinkää 46 686 as.
24. Lohja 45 985 as.

Siinä olisi Palloliitolle tavoite, saada näitä lisää mukaan liigaan tai ykköseen. Tätä hieman auttaisi Ykkösen laajennus 14 joukkueeseen.

Salossa ainakin rakennetaan sellaista joukkuetta ensi kaudeksi että lähtenee ennakkosuosikkina nousijaksi. JJK varmaan myös tullaan vielä näkemään Ykkösessä. Minkälaisia näkymiä muissa suuremmissa kaupungeissa?

[Gawara]

Tuota asiaa voi kysellä kakkosen topikeissa, tässä topikissa pelaa kovemmat joukkueet. Kaupunkien koosta huolimatta.

[blackhawk]

Ykköscupin otteluohjelma on julkaistu ja löytyy Palloliiton tulospalvelusta.

Kaikki ottelut

Lohko A: EIF, PIF, PK-35, TPS
Lohko B: Gnistan, JäPS, KTP, PEPO
Lohko C: FF Jaro, KPV, MP, SJK Akatemia

[Seatbelt]

Jatketaan Ykköscup-hommia sille varatulla alueella: http://futisforum2.org/index.php?topic=253995.msg14262608#new

Jako ei ole ideaali, koska hupi-cup ja liippaa niin Ykköstä liki, mutta loogisin silti jakaa cup-mittelöt omaksi osiokseen. Voimasuhdekeskustelut yms. sitten tänne.

[Ia]

Onko vieläkään tullut virallista tietoa siitä laajennetaanko Ykköstä kaudelle 2023 vai ei? Minä (naiivi hölmö) oletin, että asiasta tulisi tietoa hyvissä ajoin, koska tämä vaikuttaa niin oleellisesti Ykkösessä säilymisen todennäköisyyteen. Täytyyhän seurojen pystyä pelaaja- ja yhteistyösopimuksia solmiessaan arvioimaan putoamismahdollisuuksia realistisesti.

[Trabantin vääntynyt mäntä]

Täytyyhän seurojen pystyä pelaaja- ja yhteistyösopimuksia solmiessaan arvioimaan putoamismahdollisuuksia realistisesti.

Kummeli Stories automekaanikko-Stefa -äänellä "tultiinko me tänne häviää vai voittaa?"

[Taipperineula]

Täytyyhän seurojen pystyä pelaaja- ja yhteistyösopimuksia solmiessaan arvioimaan putoamismahdollisuuksia realistisesti.

Hyvä pointti.

[Micky Lee]

Onko vieläkään tullut virallista tietoa siitä laajennetaanko Ykköstä kaudelle 2023 vai ei? Minä (naiivi hölmö) oletin, että asiasta tulisi tietoa hyvissä ajoin, koska tämä vaikuttaa niin oleellisesti Ykkösessä säilymisen todennäköisyyteen. Täytyyhän seurojen pystyä pelaaja- ja yhteistyösopimuksia solmiessaan arvioimaan putoamismahdollisuuksia realistisesti.

Hyvä kysymys. Ei ole vielä mitään "näin pelataan" uutista tullut vai tuleeko tuollaiset vasta sitten kuin itse otteluohjelma laitetaan ulos.

[The Kovis]

Kaiken kaikkiaan, mitä enemmän on mukana myös ns. suurten maalaiskuntien seuroja, sitä suurempi on Ykkösen yleisö- ja seuraajamäärät.

Tässä Suomen suurimmat kaupungit:

Listan kaupungeista liigan tai ykkösen paikka uupuu vielä seuraavilta:

4. Vantaa 238 608 as.
7. Jyväskylä 144 343 as.
10. Pori 83 620 as.
11. Kouvola 80 732 as.
12. Joensuu 77 284 as.
15. Hämeenlinna 67 984 as.
17. Rovaniemi 64 152 as.
19. Salo 51 424 as.
21. Porvoo 51 020 as.
23. Hyvinkää 46 686 as.
24. Lohja 45 985 as.

Siinä olisi Palloliitolle tavoite, saada näitä lisää mukaan liigaan tai ykköseen. Tätä hieman auttaisi Ykkösen laajennus 14 joukkueeseen.

Vantaalle on yritetty jo Atlantiksen / Alliannissin, sekä PK- Vantaan muodossa rakentaa muovista viritelmää ja ei onnistunut.

JJK tekee uutta tulemista edellisen alasajon jäljiltä, joten siinä on potentiaalia tulevaisuudessa.

Mypalla ei ole Kouvolassa oikein enää kulkenut aiemman alasajon jäljiltä.

Porissakin on ollut aiemmin talousongelmia ja siellä haetaan edelleen asetelmia.

RoPsin talous meni nurin viimeksi ja Joensuu tippui.

Salolla taitaa olla toistaiseksi parhaat mahdollisuudet mennä ylöspäin.

[Taipperineula]

Ovatko noista kaupungeista historian valossa toivottomimpia tapauksia Vantaa, Hämeenlinna, Salo, Porvoo, Hyvinkää ja Lohja?

[betluck]

Porissakin on ollut aiemmin talousongelmia ja siellä haetaan edelleen asetelmia.

Viime kaudella toki Ykköstä tuolla pelattiin.

[lem]

Hyvä kysymys. Ei ole vielä mitään "näin pelataan" uutista tullut vai tuleeko tuollaiset vasta sitten kuin itse otteluohjelma laitetaan ulos.

Nämä tämmöiset tulee sitten kun on keretty tarpeeksi saunoa. Voi tulla ennen kautta, kauden aikana tai kauden jälkeen.

[Kronofogden]

Ovatko noista kaupungeista historian valossa toivottomimpia tapauksia Vantaa, Hämeenlinna, Salo, Porvoo, Hyvinkää ja Lohja?

- Hämeenlinna: 28 kautta 2.sarjatasolla (HPK, K-Team, FC Hämeenlinna) ja 3 kautta 1.sarjatasolla (FC Hämeenlinna)
- Vantaa: 15 kautta 2.sarjatasolla (PK-35, VanPa, TiPS, AC Vantaa) ja 5 kautta 1.sarjatasolla (Allianssi, PK-35)
- Porvoo: 13 kautta 2.sarjatasolla (Akilles, Weikot)
- Hyvinkää: 5 kautta 2.sarjatasolla (HyPS, YVP)
- Salo: 2 kautta 2.sarjatasolla (SalPa)
- Lohja: ei kausia kahdella ylimmällä sarjatasolla.

Hämeenlinna ja Vantaa menestyneimpiä. Porvoolla toki myös mukavasti kausia myös 2.sarjatasolla, mutta viimeisin niin kaukaa kuin vuodelta 1969. Lohjalla vain 10 kautta 3.sarjatasolla. Jopa sellaiset metropolit kuin Kaskinen ja Eura menevät ohi.

[Ia]

Lappeenranta on todellinen futiksen musta-aukko, vaikka PEPO nyt kabinetissa nousikin.

[Taipperineula]

Kiitos Kronofogdenille noista poiminnoista. Ainakin Hämeenlinnasta ja Vantaalta mukana tuttuja 1980-1990-luvun veikkauskohteita. Silti kummankin kaupungin runsas kokonaiskausimäärä yllätti. Sitä selittää joukkueiden vaihtelevuus nimien osalta. Porvoosta ei edes mielikuvaa, kun menee niin kauas.

Ia:n esille nostamasta Lappeenrannasta tulee mieleen Joutsenon Kullervo, vaikka Joutseno olikin itsenäinen kunta seuran parhaina vuosina. Sekin esiintyi välillä nimellä Kultsu.

[blackhawk]

Ia:n esille nostamasta Lappeenrannasta tulee mieleen Joutsenon Kullervo, vaikka Joutseno olikin itsenäinen kunta seuran parhaina vuosina. Sekin esiintyi välillä nimellä Kultsu.

Rakuunat pelasi Ykkösessä kaudet 1995-1996 ja 2000-2006. Aika pian tuon jälkeen seura lopettikin toimintansa. Rakuunat jäi mieleen kun taistelivat kaudella 2001 Tepsin kanssa Ykkösen etelälohkon voitosta.

[Erkka]

Jos Roma Eremenko(73 ottelua) päätyy Jaroon ja pelaa Kasper Hämäläisen(63 ottelua) Tepsiä vastaan tehdäänkö silloin Ykkösen ennätys kentällä olevan A-maajoukkuekokemuksen määrässä? Vai unohdanko jotain ilmiselvää Nurmelan tai Heikkisen AC Oulu-vuosilta?

[voseli]

Jos Roma Eremenko(73 ottelua) päätyy Jaroon ja pelaa Kasper Hämäläisen(63 ottelua) Tepsiä vastaan tehdäänkö silloin Ykkösen ennätys kentällä olevan A-maajoukkuekokemuksen määrässä? Vai unohdanko jotain ilmiselvää Nurmelan tai Heikkisen AC Oulu-vuosilta?

Kaudella 1997 Haka ja PK-35 kohtasivat Ykkösen yläloppusarjassa, kentällä pelasivat Panu Toivonen, Ari Heikkinen, Jukka Ruhanen, Sami Väisänen, Harri Ylönen, Erik Holmgren ja Sami Ylä-Jussila ja Jari Rantanen. Tuolla päästään jonnekin 160 ottelun tienoille ottaen huomioon senhetkiset maaottelumäärät. Mukana oli myös myöhemmin maajoukkueessa esiintyneet Teemu Tainio ja Jouni Räsänen, Harri Nyyssönen ei taas päässyt kentälle. PK-35:lla alkukaudesta oli mukana myös Kimmo Tarkkio, joka siirtyi Vaasaan ennen loppusarjaa.

e. Niin, ja Lasse Karjalainenkin oli Hakan joukkueessa tuolla kaudella, mutta ei esiintynyt yhdessäkään ottelussa loukkaantumisen johdosta.

[Riverplate]

Lappeenranta on todellinen futiksen musta-aukko, vaikka PEPO nyt kabinetissa nousikin.

Tämä pitää ja on pitänyt paikkansa viimeiset 16 vuotta. Mutta on Lappeenrannassa tai laajemmin Etelä-Karjalassa aiemminkin pelattu toiseksi korkeammalla tasolla, mutta siitä on todellakin aikaa.

Etelä-Karjala jalkapallon miesten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla:

10 kautta: Lappeenrannan Pallo (1958, 1961, 1965–1972)

9 kautta: Joutsenon Kullervo (Kultsu) (1990–1996, 1998–1999)

9 kautta: Jalkapalloseura Rakuunat (1995–1996, 2000–2006)

4 kautta: Ylä-Vuoksen Palloseura (Imatra ja Jääsken Enso) (1938, 1939, 1940–1941 ja 1946–1947)

3 kautta: Lauritsalan Työväen Palloilijat (1985–1987)

2 kautta: Simpeleen Urheilijat (1938–1939)

2 kautta: Imatran Pallo-Salamat (1967, 1972)

1 kausi: Lappeenrannan Pallo-Toverit (1956)

Lähde: https://www.esaimaa.fi/urheilu/4411760

[insignificance]

Kaudella 1997 Haka ja PK-35 kohtasivat Ykkösen yläloppusarjassa, kentällä pelasivat Panu Toivonen, Ari Heikkinen, Jukka Ruhanen, Sami Väisänen, Harri Ylönen, Erik Holmgren ja Sami Ylä-Jussila ja Jari Rantanen. Tuolla päästään jonnekin 160 ottelun tienoille ottaen huomioon senhetkisen maaottelumäärät. Mukana oli myös myöhemmin maajoukkueessa esiintyneet Teemu Tainio ja Jouni Räsänen, Harri Nyyssönen ei taas päässyt kentälle. PK-35:lla alkukaudesta oli mukana myös Kimmo Tarkkio, joka siirtyi Vaasaan ennen loppusarjaa.

e. Niin, ja Lasse Karjalainenkin oli Hakan joukkueessa tuolla kaudella, mutta ei esiintynyt yhdessäkään ottelussa loukkaantumisen johdosta.

voselin tilastot, herranen aika sentään. Ei voi muuta sanoa kuin hattua nostaa.