roberto carlos
 Poissa
Suosikkijoukkue: Brasilia, Suomi, Ilves, Mäntän Valo
|
 |
: 23.11.2021 klo 17:58:48 |
|
Ulkomailla pelanneet Suomen maajoukkueissa 1981, 2001 ja 2021
Tein pienen tutkielman, kuinka Suomen eri maajoukkueiden kokoonpanot ovat muuttuneet 20-vuoden välein. Samalla siinä on pieni palanen suomalaisen jalkapalloilun historiaa. En tiedä, onko se iso rikos, kun sijoitin sen tänne A-maajoukkueen osastolle. Siitä porukasta kuitenkin tässä kerrotaan eniten ja juniorimaajoukkueethan ovat lähinnä sitä varten, että ne tuottavat pelaajia miesten tasolle.
A-maajoukkue 8-26-33 (pelaajat ulkomaisista seuroista vuosina 1981, 2001 ja 2021)
Vuonna 1981 yksi suomalaisen jalkapallon legendoja, Arto Tolsa pelasi keväällä viimeiset maaottelunsa. Silloin hän oli jo KTP:n pelaaja, mutta Belgiassa pelatessaan hän oli niitä ensimmäisiä ja harvoja ulkomailta maaotteluihin tulleita pelaajia.
Aika harvassa olivat eurooppalaisista sarjoista maajoukkueen tulleet pelaajat vielä tässäkin vaiheessa. Heitä olivat Petteri Kupiainen (Club Brugge), Seppo Pyykkö (Bayer Uerdingen) ja nykyistä Valioliigaa vastaavalla tasolla Englannin I-divisioonassa pelannut Aki Lahtinen. Lisäksi maajoukkueessa esiintyi kesän aikana viisi Ruotsissa leipänsä ansainnutta pelaajaa.
Marraskuussa 1992 kirjoitettiin uusi luku maamme futishistoriassa. Antti Eerolan mainio teos ”Punapaidoista huuhkajiksi” kertoo, että silloin ensimmäistä kertaa avauskokoonpano koostui pelkästään ulkomaisia seuroja edustaneista kavereista. Ranskalle 2-1 hävinnyt Suomi juoksutti kentälle seuraavanlaisen avauskokoonpanon: Kari Laukkanen (Waldhof Mannheim), Erik Holmgren (GAIS), Markku Kanerva (IF Elfsborg), Kari Ukkonen (Royal Antwerp), Erkka Petäjä (Helsingborg), Ari Hjelm (St. Pauli), Jari Litmanen (Ajax), Marko Myyry (Lokereen), Kimmo Tarkkio (Desportivo Chaves), Petri Järvinen (St. Pauli) ja Mika-Matti Paatelainen (Aberdeen).
Maajoukkuevalmentajana vuosina 1982-1987 ollut Martti Kuusela puhui usein siitä, että Suomen pitää saada pelaajia ulkomaisiin sarjoihin. Hyvin hänen toiveeseensa oli vastattu jo vuoteen 2001 mennessä. Silloin kauden aikana valmentaja Antti Muurinen kutsui peräti 26 peluria Veikkausliigan ulkopuolelta maajoukkueeseen. Osaltaan tämä selittyy sillä, että Suomi kohtasi helmikuussa Ruotsin, Kuwaitin ja Omanin ns. talvimaajoukkueella. Näissä peleissä oli runsaasti pelaajia Norjan ja Ruotsin sarjoista.
Kun katsoo maajoukkuepelaajien seuroja tässä vaiheessa, niin lista on hieno suomalaisittain ajatellen. Nimekkäin jengi oli ehdottomasti Liverpool, mitä edustivat Litmanen ja Hyypiä. Muita kovia seuroja olivat Aston Villa, Ajax, West Ham, Heerenveen, Crystal Palace, PSV, Panathinaikos, Genk, Auxerre ja Rangers.
Jari Ilola ainoa pelaaja Veikkausliigasta maajoukkueessa
Kun Suomi löylytti tulevaa Euroopanmestaria Kreikkaa MM-karsintaottelussa peräti 5-1, niin avauskokoonpano oli: Antti Niemi Hearts, Petri Helin Stockport, Janne Saarinen Rosenborg, Sami Hyypiä Liverpool, Hannu Tihinen Viking Stavanger, Aki Riihilahti Crystal Palace, Mika Nurmela Heerenveen, Teemu Tainio Auxerre, Mikael Forssell Chelsea, Jari Litmanen Liverpool ja Joonas Kolkka Panathinaikos. Vaihdossa aloittivat Peter Enckelman Aston Villa, Harri Ylönen Brann, Toni Kuivasto Viking Stavanger, Jarkko Wiss, Stockport, Jonatan Johansson Charlton, Shefki Kuqi Stockport ja ainoa Veikkausliigan edustaja Jari Ilola.
2000-luvun alkupuolen muita nimekkäitä suomalaispelaajien seuroja olivat Bolton (Jussi Jääskeläinen), Heerenveen ja PSV (Mika Väyrynen), Lecce (Aleksei Eremenko junior) ja Derby (Simo Valakari). Kreikkaa vastaan Tihinen oli vielä Stavangerin kirjoilla, mutta parhaiten hänet muistetaan hienosta urasta Belgian huippuseura Anderlechtin paidassa.
Tänä vuonna maajoukkueeseen on saanut kutsun kaikkiaan 33 pelaajaa ulkomaalaisista seuroista. Näistä kuusi pelaa tällä hetkellä Euroopan TOP 5 sarjoissa. Tosin just luin foorumilta, että Portugalin sarja on ottanut Ranskan paikan. Sanotaan sitten, että TOP 6 sarjoissa. Teemu Pukki ja Marcus Forss Valioliigassa, Lukas Hradecky ja Fredrik Jensen Bundesliigassa, Jere Uronen Ranskan pääsarjassa sekä Niki Mäenpää Italiassa. Mäenpää ei ole ollut mukana maajoukkuekuvioissa sitten maaliskuisen Sveitsi-ottelun ja se oli todennäköisesti hänen viimeinen maaottelunsa.
U21 4-6-16
Kesällä 1981 A-maajoukkueessa pelanneet Petteri Kupiainen ja Peter Utriainen (Östers) pääsivät silloin pelaamaan vielä nuorten maajoukkueessakin. Joukkueen muut Suomen sarjojen ulkopuoliset pelaajat olivat Mikael Granskog (IFK Norrköping) ja Saksassa SC Herefordia edustanut Vesa Mars.
Kahdenkymmenen vuoden aikana tilanne ei muuttunut hirveästi. Kesän yhdeksässä ottelussa ”ulkomaalaisvahvistuksina” esiintyi kuusi pelaajaa. Näiden joukossa oli Liverpoolin reserveissä pelannut Daniel Sjölund.
Nykyistä U21 joukkuetta pidetään ryhmänä, missä on useita lupaavia pelaajia. Palloliiton sivuilla olevasta pelaajaluettelosta löytyy peräti 16 pelaaja, jotka pelaavat Suomen ulkopuolella. Lisäksi muutama kaveri on jo ehtinyt tehdä paluun kotimaisiin seuroihin.
U20
Vuonna 1981 tällä poikkeuksellisella ikäluokalla ei ollut maajoukkuetoimintaa. Kesä 2001 oli sikäli historiallinen, että silloin Suomi pelasi ensimmäistä kertaa tämän ikäluokan MM-kisoissa. Buenos Airesiin matkanneeseen kisajoukkueeseen kuuluivat ulkomailla pelanneista Mikael Forssell (Chelsea), Daniel Sjölund (Liverpool), Mika Niskala (IFK Norrköping) sekä Marco Parnela (Thun).
Parnela oli ensimmäinen näistä ulkomaiden ”löydöistä” Suomi-paidassa. (korjatkaa, jos olen väärässä) Hän syntyi Orivedellä, mutta muutti jo vuoden ikäisenä Italiaan, missä pelasi juniorivuodet. Koko urallaan hän ei edustanut kertaakaan suomalaista seuraa.
Jos Suomi olisi menneenä kesänä pelannut vastaavassa turnauksessa, niin ulkomailla pelaavia olisi ollut varmasti toistakymmentä joukkueessa. Kun Suomi pelasi viimeksi U21-joukkueella, niin siinä ei ollut yhtään pelaajaa vanhimmasta ikäluokasta (2000 synt.) Tämän ryhmän pelaajista 11 saapui maaotteluihin ulkomailta.
Tänä syksynä Suomella oli poikkeuksellisesti koolla myös U20-joukkue, mikä pelasi pari harjoituspeliä Ruotsia vastaan. 2001-syntyneiden parhaimmisto pelasi samaan aikaan U21- joukkueessa. Ruotsi otteluissa oli mukana viisi pelaajaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Heistä ainoastaan Ruotsin maajoukkuepaidasta Suomeen vaihtanut Antonio Yakoub (Assyriska FF) oli sellainen pelaaja, mikä ei ollut esiintynyt U21- tai U19-joukkueiden kokoonpanoissa.
U19 - -5-8
Tällä ikäluokalla ei ollut vielä maajoukkuetoimintaa 40 vuotta takaperin. Kesän 2001 maaotteluissa esiintyi viisi poikaa, jotka edustivat ulkomaisia seuroja. Daniel Sjölundin ohella A-maajoukkuepelejä (4)tuli lähinnä TamU:n paidasta tutulle Jussi Kujalalle, joka silloin pelasi Ajaxin junioreissa. Kristoffer Weckström (Derby), Heikki Haara (Wimbledon) ja Henri Myntti (Tromsö) olivat muut maailmalle päässeet.
Menneenä kesänä tämän ikäluokan maajoukkueessa esiintyi kahdeksan poikaa ulkomaisista seuroista. Heistä Niklas Pyyhtiä on päässyt kerran Bolognan penkille Serie A:an ottelussa. Hänen ohellaan italialaisseurojen kirjoilla on kolme muuta pelaajaa.
U18 0-6-0
Tästä ikäluokasta eikä myöskään U17- ja U16- joukkueista yhtään pelaajaa ei ollut vielä päässyt kansainvälisille areenoille 1981. 20 vuotta myöhemmin oli jo kuusi poikaa jättänyt kotimaan viheriöt taakseen. U19 joukkueessa pelanneet Jussi Kujala ja Kristoffer Weckström mahtuivat myös tähän ryhmään iän puolesta. Ruotsissa pelasivat Mika Granholm ja Jani Lyyski. Juska Savolainen edusti Heerenveeniä ja Toni Lehtinen Peterboroughia.
Se on hieman yllättävää, että menneellä kaudella kaikki tämän ikäluokan maajoukkuepelaajat tulivat kotimaan seuroista
U17 0-0-5
Kesällä 2001 tässä ikäluokassa kaikki pelaajat edustivat kotimaisia seuroja. Nykyisessä maajoukkueringissä on kaksi Suomesta Euroopan kentille lähtenyttä poikaa sekä kolme kaveria, jotka ovat pelanneet koko uransa ulkomailla. Tomas Galvez (Manchester City) on syntynyt Lontoossa ja Tomas von Hellens (Maritimo) Funchalissa Portugalissa. Näiden kahden ohella myös Hammarbyn junioreissa pelaavalla Tyson Ruokosella on kaksoiskansalaisuus.
U16 - - 2-2
Kaksikymmentä vuotta takaperin U16 maajoukkueessa esiintyvät Derbyä edustanut maalivahti Samu Harmainen ja Ville Lehtonen (Metz). Harmaisen ura loppui ilmeisesti aika lyhyeen, kun Googlestakaan ei juuri löydy tietoa hänestä. Kesältä 2012 löytyi siirtohuhu nelosen porukkaan.
Kuluneen kesän maajoukkuryhmästä löytyy kaksi ulkomaista seuraa edustanutta poikaa. Jimi dos Reis Nikko (IFK Göteborg) on ilmeisesti yksi näitä Palloliiton löytöjä vierailta mailta, koska foorumin tiedon mukaan ei puhu suomea.
Maalivahti Anton Kinnunen (FC Smena) ei ole varsinaisesti lähtenyt jalkapallon perässä Venäjälle, vaan isän työ on vienyt hänet sinne. GrIFK:n kotisivuilla olevan jutun mukaan Kinnunen pelaa siellä -06 ikäluokan korkeimmalla sarjatasolla. Hän on myös ainoa alaikäinen jalkapalloilija, jolla on virallinen pelioikeus Venäjällä.
Naiset 1-4-27
Kesällä 1981 naisjalkapallo oli vielä aika ”uusi laji” Suomessa. Maaottelut olivat alkaneet 1973 ja niissä Suomea oli edustanut kaikkiaan 49 pelaajaa. Silloin Åsa Wennström edusti ruotsalaista IF Hammarby:tä. Hän oli ensimmäinen ja ainoa pelaaja ulkomailla.
Kahdenkymmenen vuoden päästä tilanne oli hieman muuttunut. Suomen ”mimmifutiksen” legenda, Anne Mäkinen edusti silloin Washington Freedomia. Muut ulkomailla palloilleet olivat Jessica Julin (South Carolina), Jessica Thorn (Älvsjö AIK) sekä Rosa Lappi-Seppälä (Fiammamonza, Italia).
Nykyisin suomalaisia pelaa jo runsaasti eurooppalaisilla kentillä, suurin osa Ruotsissa. Maajoukkueringissä on kaikkiaan 27 pelaajaa ulkomaisista seuroista. Muutos on ollut todella suuri viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
Joitain huomioita
-Kun lasketaan yhteen U21-joukkueen ja poikien maajoukkueiden ulkomaisten seurojen pelaajat, niin päästään seuraavanlaisiin lukuihin: 1981-4, 2001-17 ja 2021-30. Jos laskee yhteen jutussa olevat pelaajamäärät, niin ne ei täsmää näihin lukemiin, koska sama pelaaja on saattanut pelata yhden kesän aikana kahdessa tai jopa kolmessa eri joukkueessa.
-Takavuosina pelaaminen Suomen rajojen ulkopuolella toi lähes automaattisesti kutsun oman ikäluokan maajoukkueeseen. Nyt tilanne ei ole näin. Euroopassa pelaa jonkun verran sellaisiakin pelaajia, jotka eivät ole tuttuja poikien maajoukkuepaidasta.
-Maajoukkueet ovat kansainvälistyneet huimasti 2000-luvulla. Takavuosina eri maajoukkueet koostuivat yksinomaan suomalaiset sukujuuret omaavista pelaajista. 1981 ”eksoottisin” pelaaja oli tataarien jälkeläinen Atik Ismail. 2001 mukaan tuli suomalais-italialainen Marco Parnela ja U17-joukkueessa oli mukana Antonio Inutile, jolla on isän puolelta italialaisia sukujuuria.
Nyt ulkomaiden sarjoista löytyneitä kaksoiskansalaisuuden omaavia pelaajia on mukana useampia. A-maajoukkueessa heitä edustavat Thomas Lam ja Nicholas Hämäläinen. Myös Glen Kamara voidaan laskea samaan ryhmään, vaikka pelasikin nuoremmissa junioreissa Olarin Tarmossa ja EPS:ssa. Junioreissa näitä Palloliiton ”löytöjä” on ainakin kuusi poikaa.
A-maajoukkueesta löytyy useampi pelaaja, joilla toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Lisäksi maahanmuuttajataustaisia pelaajia on pelannut useita eri maajoukkueissa.
-Yhteenvetona voidaan todeta käyttäen legendaarista sanontaa ”eteenpäin on menty”. Suomalaisten pelaajien määrä ulkomaisissa sarjoissa on lisääntynyt koko ajan. Tosin pääsy johonkin eurooppalaiseen juniorijoukkueeseen ei vielä takaa mitään. Esimerkiksi vuonna 2001 oli 17 junioripelaajaa ulkomaisissa seuroissa. Heistä vain Mikael Forssell ja Daniel Sjölund ylsivät merkittävään uraan A-maajoukkueessa.
-Tosin pientä takapakkiakin on tullut. Se on yleisesti tunnustettu tosiasia, että A-maajoukkuepelaajat eivät pärjää seurastatuksen osalta vertailussa Muurisen ajan maajoukkueelle. Tosin se ei ole tärkein asia, vaan esitykset viheriöllä.
Lähteet: Wikipedia, futisforum2, Jalkapallokirjat 1982 ja 2002, SPL:n nettisivut
|
