Huvittava kommentti ottelun jälkeen jossa Cae ja Morais tekee yhteensä 6 maalia. Kiuru ja Jäntti toki mielellään takaisin otetaan.
Harjoituskaudella Kiuru oli jokaisessa pelissä joukkueen parhaimmistoa Caen lönkytellessä ilmeisesti elämän ja kuoleman rajamailla, koska elää maaleista. Varsinkin pelaajien ollessa samaan aikaan kentällä, ero on valtava. Erityisesti tulee mieleen KTP-matsi Talin hallissa ja Inter-matsi Turussa. Yksilötasolla jalkapallo on tietysti arvostelulaji, mutta itse peluuttaisin kärjessä ja nimenomaan parina Huhtalaa ja Kiurua. Ja tarvittaessa korvaajana Järvistä, koska kaikki on pelkästään juoksuvoimaltaan ylivoimaisia vertailupelaajaan nähden.
Huhtalan pelaamisesta mainittuihin seikkoihin kovasta yksin tehdystä työstä kärjessä prässäämisineen lisäisin vielä sen verran, että yksinäisenä kärkenä pelaaminen on yleensä aivan älyttömän paljon rankempaa kuin, jos vierellä on toinen. Tietysti tähän liittyy paljon muutakin joukkueen kokonaisuudesta ja pelaamisesta, mutta itse pelaisin Gnisuna jonkinlaista 4312 peliä. Siellä on taitavat juoksuhaluiset laitapakit, Mabinda ja Ölander, kärjen alapuolella eilenkin hienosti peliin tullut ilmeisesti joukkueen taitavin, Tolonen, ja liuta ahkeria ja kaksinkamppailuissa pärjääviä keskikenttämiehiä, Forsman, Gatambiye, Ikonen, Jäntti, Kinder. Valinnanvaraa riittää.
Moraisin vahvuus olis siinä, että se saa pelata vapaata roolia, kuten mun mielestä vähän niinku eilen ekalla jaksolla. Tehköön mitä lystää hyökkäyssuuntaan siinä kärkiparina. Liikkuvana kaverina on ihan näyttävä. Mutta jos laskee sen onnistumisia, niin huomaa kyllä puutteita. Jos onnistumisella tarkoitetaan sitä, että pallo on omilla pelaajan suorituksen jälkeen, Moraisin plusmiinusluvut täytyy olla joukkueen huonoimpia kauden aikana. Esimerkiksi Eiffiä vastaan ekapuoliaika oli ilmeisesti surkea näiltä osin. Tokalla jaksolla Moraisilla oli neljä onnistunutta suoritusta. Yksi hieman liian pitkä syöttö Toloselle, jonka hän sai kiinni ennen päätyä, yksi helppo, lyhyt syöttö Huhtalalle, yksi hyvä riisto keskialueella ja hieno maalisyöttö. Eilinen oli poikkeus, varsinkin eka jakso, Moraisin Gnisu-uran onnistumistilastoissa. Toivotaan, että jatkossa otteet säilyy hyvinä ja pelitapa suosii.
Hyökkäyspäässä pelaajalle tietysti tuleekin yleensä kai vähemmän onnistumisia kuin alempana pelaavilla, mutta kyseisen kundin kohdalla näkee, että taitoa ei vaan ole. Yleisölle jää parhaiten mieleen maalit ja maalisyötöt, ja hyvä niin. Valmentajat varmaan pystyvät näkemään kokonaisuuden. Ja jokainen voi nykyään kotona tarkastaa syötöt, riistot, haastot, kuljetukset ja ties mitkä katsomalla matsit uudelleen Ruudusta.
Joku kommentoikin Gnisun ulkomaalaisten määrää. Sinänsä nykypäivänä neljä ei kai ole juuri mitään. Patrioottina kuiteskin väittäisin, että koko pelaajiston ollessa terveenä joukkue pärjää paremmin ilman brasilialaisia.
