Seura: Järvenpään Palloseura ry
Perustettu: 1947
Kotikenttä: Järvenpään Keskuskenttä (Urheilukatu 8, 04400 Järvenpää)
Peliasu: Sininen (2-peliasu valkoinen)
Sarjatasot 2000-luvulla: 2000 Kolmonen, 2001 Kakkonen, 2002-2010 Kolmonen, 2011-2021 Kakkonen, 2022 Ykkönen
Yleisöennätys: 1818 katsojaa Kakkosen ottelussa JäPS-Sudet 26.6.2019
Kotisivu: https://japsedustus.fi/Facebook: https://www.facebook.com/japsedustusTwitter: https://twitter.com/japsedustusInstagram: https://www.instagram.com/japsedustus/YouTube: https://www.youtube.com/channel/UCCWAU7AfjsQvE3CVXt13KPQVerkkokauppa: https:/japs.fi/verkkokauppa
JäPScast: https://open.spotify.com/show/41OyOO5NqaulOAxjLiTbwV?si=0dbe8ea83bf54b61JäPS Ykköseen!Järvenpääläisen jalkapallon pitkä ja tasaisen maltillisesti ilmaa siipien alle kerännyt nousuliito kruunattiin kauden 2021 päätteeksi, kun kaupungin ylpeys Järvenpään Palloseura nousi ensimmäistä kertaa pitkän historiansa aikana valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Ensimmäisen Ykkösen kausitopikin kunniaksi onkin paikallaan tehdä katsaus JäPSin muutaman viime vuosikymmenen historiaan, jotta suuremmallekin yleisölle avautuu se, minkälaisesta taustasta Järvenpäässä Ykköseen ponnistetaan.
Jos sarjatasoja käytetään mittatikkuna, oli JäPS hyvin pitkään melko tasapaksu Kolmosen joukkue. Seura on aina liikuttanut suuria juniorimääriä, mutta huipulle yltäneitä talentteja on sinipaitojen riveistä noussut niukasti - mitkä kaikki syyt tähän alavireeseen sitten ovatkaan johtaneet. 1990-luvun alkupuolella kävi JäPSin Edustusjoukkueelle sellainenkin vahinko, että se tippui Neloseen, ja tätä seuranneen kauden ajan Järvenpään futisvaltikkaa piti käsissään Kolmosessa pelannut Soccer Team Blues. (Todettakoon kuitenkin, että Bluesin pelaajisto koostui valtaosin JäPS-taustaisista pelaajista.)
Nelosen rospuuttokauden jälkeen JäPS kuitenkin kampesi takaisin sarjaporrasta ylöspäin, ja useamman vuoden rupeama Kolmosessa päätettiin juhlaan kauden 2000 päätteeksi, kun Palloseura voitti lohkonsa ja nousi Kakkoseen. Edellisestä vastaavan sarjatason visiitistä oli tällöin kulunut 23 vuotta. Nousukaudelta 2000 jäi mieleen erityisesti Nurmijärven Natevan kanssa käyty armoton lohkovoittotaistelu, joka päättyi lopulta pisteen erolla JäPSin hyväksi. Taistelu kulminoitui Järvenpään Keskuskentällä kuumaakin kuumemmassa keskinäisessä ottelussa, joka päättyi JäPSin voittoon, vaikka joukkue pelasi loppuminuutit kahden pelaajan alivoimalla. Itse nousu ratkesi vasta päätöskierroksella 9-0 murskavoitolla Hyvinkään Apollosta – tästä ottelusta ja koko kaudesta 2000 voi lukea tiivistelmän HS:n artikkelista
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000003919238.html. Kuriositeettina todettakoon, että artikkeli kertoo nousukauden budjetin olleen reilut 100.000 markkaa!
Nousukauden jälkeiset pelit Kakkosessa jäivät kuitenkin vain yhden vuoden mittaiseksi, kun JäPS jäi silloisen Etelälohkon viimeiseksi. Muutaman kohokohdan kausi kuitenkin tarjosi, joista kaikkein päällimmäisenä mielessä kutittelee Ahvenanmaalta IFK Mariehamnilta haettu 0-2 vierasvoitto. Tuohon otteluun järvenpääläiset matkustivat prameasti lentäen mennen tullen, eli suuren maailman meininkiä oli aistittavissa. Toisena nostona mainittakoon se, että lohkon jumbosijasta huolimatta superkliinisenä viimeistelijänä tunnettu Janne Mäkitalo nappasi maalipörssissä kolmossijan 15 täysosumallaan.
Edessä oli siis paluu Kolmoseen, jonka kärkikahinoissa JäPS tahkosi 2000-luvun alkupuoliskon. Merkittävimmäksi saavutukseksi nousi vuoden 2003 Suomen Cup, jossa JäPS eteni parhaana Kolmosen joukkueena 6. kierrokselle pudoten siellä Jarolle lukemin 0-3. Jaro-ottelu veti Keskuskentälle yli 1000-päisen katsojamäärän, joka oli pitkään JäPSin yleisöennätys. (Tämä ennätys lyötiin vuonna 2019, kun maailman parhaan ruokakaupan Järvenpään Citymarketin kanssa yhdessä järjestetty JäPS-Sudet -ottelu keräsi 1818 katsojaa.) Suoritus toi paikan Cupin pikkufinaalissa, jossa Kakkosessa pelannut Kirkkonummen FCK Salamat antoi Sebastian Sorsan viiden maalin siivittämänä JäPSille 7-0 selkäsaunan.
Tie pikkufinaaliin antoi JäPSille paikan seuraavan kauden Uefa Regions Cupiin, jossa JäPS arvottiin samaan lohkoon Bulgarian, Italian ja Venäjän joukkueiden kanssa. Bulgarian Botevgradissa pelatussa turnauksessa JäPS kärsi 4-0 tappiot sekä isännille että italialaisille, mutta päätösottelussa sinipaidat venyivät 1-1 tasapeliin rajanaapureiden kanssa. JäPSin historian ainoan euromaalin iski venäläisiä vastaan Tuomo Kivimäki, joka sittemmin ansioitui joukkueen pitkäaikaisena ja Kakkoseen nostaneena valmentajana. Uefankin reportaasia turnauksesta löytyy osoitteesta
https://www.uefa.com/regionscup/news/0253-0d03f986cd59-0ae564a2bb0b-1000--vodenicharov-strikes-gold/.
Regions Cupin jälkeisessä eurokrapulassa järvenpääläisten näkökentässä tapahtui pahaa sumentumista, ja seura lähti perustamaan Keski-Uudenmaan alueelle yhteistä kilpaseuraa paikallisvastustajiensa KP-75:n ja TuPSin kanssa. Yhteistyöseura näki päivänvalon vuonna 2005, ja sai nimekseen Pallokerho Keski-Uusimaa, lyhyemmin PKKU. Tämän jälkeiset vuodet olivat järvenpääläisessä edustusjalkapallossa riitaisaa aikaa, kun osa aktiiveista liputti vahvasti PKKU:n puolesta, ja osa halusi edelleen kantaa oman panoksensa kaupungin oman joukkueen JäPSin eteen.
Hassunkurista kuitenkin, PKKU:n perustaminen lienee yksi keskeisimmistä juurisyistä sille, että kaudella 2022 Järvenpäässä pelataan Ykkösessä. PKKU nimittäin synnytti JäPS-mielisille tekijöille riittävän vahvan ja ärsyttävän vastavoiman, jonka siivittämänä Järvenpäässä käärittiin hihat ja lyötiin kädet saveen niin syvälle, että sieltä alkoi tulla myös menestystä vastaan. Työ sai palkintonsa kaudella 2010, kun JäPS voitti oman Kolmosen lohkonsa suvereenisti voittaen kauden 22 ottelusta 21 maalierolla 121-15. Vastustajien verkkoja venytti erityisesti Jani Myllyniemi, joka järvenpääläistymisensä myötä oli siirtynyt vahvistamaan Palloseuran miehistöä.
Kun JäPS jälleen Kakkoseen nousi, ei se sieltä enää alas suostunut tulemaan. Ensimmäinen kausi uudella sarjatasolla sujui yllättävänkin hyvin, kun siniset keikkuivat pitkään jopa B-lohkon kärkitaistelussa. Lopulta sijoitus oli turvallisesti ylemmässä keskikastissa kuudentena. Perinteitä kunnioittaen järvenpääläisväriä löytyi myös maalitilaston kärkipäästä, kun Antti Aution 16 täysosumaa riitti B-lohkossa neljännelle paikalle.
Yllätykset jatkuivat kaudella 2012, kun JäPS runnoi Itälohkon voittoon jättäen Gnistanin ja MP:n nuolemaan näppejään. Komeettamaisen kauden pelannut Eikka Kurittu paukutti peräti 24 maalia, ja koko Kakkosen maalitilastossa edellä oli ainoastaan Länsilohkossa Ilveksessä pelannut Kalle Multanen. Nousukarsinnassa vastaan arvottiin Pohjoislohkon voittanut AC Kajaani. Kaksiosainen karsinta aloitettiin Järvenpäässä Koivusaaren tekonurmella, jossa ottelu päättyi maalittomaan tasatulokseen 0-0. Nousu ratkesi yhdellä maalilla Kajaanissa isäntien puristaessa 1-0 voiton.
JäPSin kehnoin 2010-luvun suoritus nähtiin kaudella 2013, kun joukkue jäi lohkossa kolmanneksi viimeiseksi sijalle 8, ja lohkojen välisen vertailun huonoimpana lohkokasina putoajan paikalle. Melkoisen dramatiikan myötä järvenpääläiset kuitenkin säilyivät.
Ensimmäiseksi säilymiseen vaadittiin se, että JäPS voitti viimeisen kierroksen ottelunsa lohkovoitosta MP:n kanssa kamppaillutta HIFK:ta vastaan. Voittoa voitiin pitää yllätyksenä, mutta apua saatiin siitä, että MP hävisi oman päätöskierroksensa ottelunsa, kenellepä muullekaan kuin PKKU:lle. Päätöskierroksen otteluiden piti luonnollisesti alkaa samaan aikaan, mutta Stadin Kingien aiheuttaessa yleisen härdellin ennen JäPS-HIFK -pelin alkua, oli ottelun alku Järvenpäässä viivästynyt parisenkymmentä minuuttia. Tämä tarkoitti sitä, että tieto MP:n tappiosta saavutti HIFK-miehistön kesken ottelun, jonka seurauksena he pystyivät hölläämään jalkaa kaasulta pelin ollessa tasatilanteessa 1-1. Kuinka paljon tällä sitten olikaan vaikutusta, mutta Antti Autio iski JäPSin 2-1 voittomaalin, kun pelikello näytti 87 pelattua minuuttia.
JäPSin voiton lisäksi vaadittiin vielä se, että ennen viimeistä kierrosta järvenpääläisten edellä olleet POHU ja Sudet hävisivät omat ottelunsa. POHU:n 1-4 tappio KTP:lle oli selkeä, mutta Susien tasapeli kääntyi 2-3 tappioksi Futuralle vasta 73. peliminuutilla syntyneen voittomaalin myötä.
Jotta draamankaari saatiin täydelliseksi, kirjoitettiin tarinan loppuun vielä kabinettipelastus. Vaikka JäPS olikin kammennut itsensä päätöskierroksella viimeiseltä sijalta lohkon sijalle 8, oli se siis huonoimpana lohkokasina edelleen putoamassa. Kaakkois-Suomen Kolmosesta noussut Savilahden Urheilijat ei kuitenkaan ottanut nousupaikkaansa vastaan, jolloin JäPS oli Kakkosen täydennysmenettelyssä ensimmäisenä, ja järvenpääläisten tarina Kakkosessa pääsi jatkumaan.
Kabinettipelastuksen jälkeen JäPSin otteet Kakkosessa olivat tasaisia ja orastavan nousujohteisia, kun lopputuloksiksi kirjattiin sijoitukset 3 – 5 – 4 – 5 – 2 – 3 – 4. Lähimpänä nousupaikka oli vuonna 2018, kun A-lohkon voittanut MYPA oli vain 2 pistettä JäPSiä edellä. Taustaorganisaatio ja Edustusjoukkueen tukena oleva yhteisö kasvoi vuosi vuodelta, ja merkittävä edistysaskel otettiin, kun toiminnan tueksi perustettiin JäPS Oy. Yhtiön osakkaiksi lähti iso (ja edelleen kasvava) kollektiivi JäPS-henkisiä seura-aktiiveja ja kannattajia.
Levenevä taustatoimijoiden rintama ja lohkon kärkisijojen kolkuttelu synnytti vuosi vuodelta vahvempia äänenpainoja ja kysymyksiä siitä, koittaako joskus se hetki, että JäPS on riittävän vahva nousemaan Ykköseen. Tämä hieno saavutus näki päivänvalon kuluneena kautena 2021, kun riittävän moni palapelin palanen loksahti kohdalleen. Tiukimman vastuksen kentällä antoivat Atlantis ja PEPO, mutta näiden akuista loppui sähkö matkan varrella, kun JäPS painoi tasaisen vahvasti koko kauden loppuun asti. Eroa lohkokakkoseen PEPOon tuli lopulta 7 pistettä, ja erityisesti JäPSin kahdeksaan perättäiseen voittoon päättynyt syksy oli murhaava. Nousua päästiin juhlimaan kolmanneksi viimeisellä kierroksella Kuopion pimenevässä sunnuntai-illassa, kun ratkaisevat sarjapisteet haettiin KuFulta lukemin 1-3. Lohkon maalitilaston top5:stä löytyi peräti kolme jäpsiläistä, kun Aleksi Ristola otti ykköspallin ja Miro Schwalenstöcker sekä Olli Valto säestivät sijoilla 3 ja 5.
Ykkönen on JäPSille uusi ja kova haaste. Kuten hyvin tiedetään, on sarjanousijoilla perinteisesti kova työ säilyä uudella sarjatasolla. Aina välillä siinä onnistutaan, mutta aika monen nousijan matka on myös kulkenut hissillä takaisin alas. Potentiaalia Järvenpäästä kuitenkin löytyy. Kaupunki itsessään kuuluu asukasluvultaan Suomen nopeimmin kasvaviin paikkoihin, ja tämän hetken populaatio kirjataan jonnekin vähän yli 44.000 asukkaan hujakoille. Lisäksi, jos katsotaan kuinka läheltä eri ilmansuunnista löytyvät lähimmät Veikkausliigan tai Ykkösen joukkueet, pitää etelässä mennä Helsinkiin, pohjoisessa Lahteen, lännessä Turkuun ja Paraisiin, ja idässä Kotkaan. Tämä jättää kartalle aika mukavasti lääniä, josta myös JäPS onnistuessaan pystyy varmasti ammentamaan sekä pelaajia että yleisöä.
Järvenpääläisestä jalkapallosta puhuttaessa ei tietysti voi olla mainitsematta olosuhteita. Talviolosuhteet kaupungissa ovat erinomaiset, kiitos JäPSin oman hyvän olosuhdetyön. Ensimmäiseksi talviharjoitushalliksi valmistui vuonna 2002 Fortum-halli (nykyiseltä nimeltään Auto-Arita Areena), jonka mitat ovat 72x37 metriä. Vuonna 2016 valmistui Järvenpään monitoimihalli, joka pitää sisällään täysikokoisen jalkapallokentän ja hallin reunoilla ja päädyssä vielä muitakin harjoittelualueita. Järvenpään Palloseura ry on pääosakkaana kumpaakin hallia hallinnoivissa kiinteistöosakeyhtiöissä, ja erinomaiset talviolosuhteet lienevät yksi keskeisimmistä tekijöistä siinä, että myös kilpailullinen menestys on löytänyt tiensä järvenpääläiseen jalkapalloiluun.
Ottelustadionin suhteen tilanne on heikko. JäPS pelaa kotiottelunsa Järvenpään Keskuskentällä, josta löytyy sekä jalkapallokenttä että yleisurheilun juoksuradat ja muut hyppy- ja jumppapaikat. Katsoma on mallia lauta, ja muista oheistiloista ei oikein voi puhua, vaan JäPS kasaa ottelutapahtumansa aina festarityyliin telttojen ja bajamajojen avulla. Oman pittoreskin tunnelmansa tämä tietysti synnyttää, mutta aiheuttaa samalla selkeät rajoitteet ottelutapahtuman potentiaalille. Valoa tunnelin päässä on onneksi kuitenkin näkyvissä, kun kaupungin investointiohjelmassa on varattu paikka Keskuskentän uusimiselle. Täysin loppuunlyötyjä suunnitelmia ei vielä taida olla olemassa, mutta JäPSin nousu Ykköseen toivottavasti antaa kaupungin päättäjille sen viisauden, että stadionista tulee kerralla kunnollinen ja kaikki tarvittava on suunnitelmissa mukana. Se on kuitenkin selvää, että JäPS tarvitsee tulevalle kaudelle olosuhteisiinsa tuhdit poikkeusluvat, ja Keskuskenttä tuunataan melkoisilla purkkavirityksillä Ykkösen edellyttämälle tasolle.
Näissä kuvissa ja tunnelmissa avataan keskustelu kohti JäPSin historiallista matkaa Ykkösessä, parahiksi samana päivänä, kun koko seuran kausi 2021 pistettiin pakettiin kauden päätösjuhlassa. Ensi kauden joukkueesta ei vielä ole sen kummempaa kerrottavaa, mutta eiköhän siitäkin kohtapuoliin ala ensimmäisiä uutisia tihkumaan. Tulevan kauden kausikortit ovat jo myynnissä JäPSin verkkokaupassa
https://japs.fi/verkkokauppa, JäPSin omaan Jäppi-applikaatioon ladattavan kortin saa poistettua hintaan 95 euroa, ja perinteinen muovikortti kilahtaa postilaatikkoon 115 eurolla.
Vamos JäPS!
