Ensinnäkin: Kiitos tästä, sillä Ricky Leite en halua olla, joten orastavasta flunssan alusta huolimatta paikalle piti vääntäytyä.
WJK - Kuopion Elo/2 klo 18:00 @ Keskuskenttä - Be there or be Ricardo Leite
Toisekseen: Olipahan hieno tapahtuma. Iso kiitos seuralle, Karppisen Lasselle, Janhusen Otolle ja Hahlin Satulle ja muille WJK-päivän järjestämisestä. Ilahduttavan paljon oli väkeä paikalla koleasta syysillasta huolimatta ja juniorikattaus käytiin kivasti läpi ennen ottelua joukkue-esittelyineen yms.
Rankkiskaba valmentajien ja junnujen välillä päättyi vielä valmentajien voittoon, joten nälkää jäi varmasti junioreille harjoitella vielä lisää. Toivottavasti ensi kesänä järjestetään uudestaan. Yleisöä kuiskuteltiin olevan nelisensataa, mutta ehkäpä siinä on hitusen liikaa. Toki pieniä ihmisiä oli paljon.
Myös muutamia ulkopaikkakuntalaisia tämän vuosituhannen entisiä Klubilaisia näkyi lehtereillä.
Kolmanneksi: Itse ottelu oli isännniltä varsin vakuuttava esitys. Kokoonpano oli vahva ja vaikka pelaaminen näytti välillä enemmän luistelulta erittäin liukkaan kentän takia eikä hienouksia hirveästi nähty, ei voittajasta juuri epäselvyyttä ollut. Elo/2 oli aika aseeton läpi pelin ja toisen jakson ulosajo 2-0 -tilanteessa viimeistään tappoi ottelun, kun ilmeisen raskaalla kentällä alkoi jalat myös loppua. Mitään suurempia sikailuja ei kahdesta punaisesta huolimatta ollut. Ensimmäinen punainen oli osittaisessa läpiajossa tapahtunut rike, jonka tuomari kaiketi näki ilmeisen maalipaikan viemisenä. Mielestäni vähän kova tuomio. Toinen ulosajo oli sitten toisella varoituksella ansaittu. 3-0 - tilanteessa tuli pieni nukahdus ja vierailijat pääsivät harmittavasti rikkomaan isäntien nollapelin varsin hienolla hyökkäyksellä.
Isäntien parhaita:
Tommi Lankinen: kahta maalia pyydettiin ja sen mies toimitti. Hyvää tekemistä läpi pelin ottelun keskiössä.
Otso Haikonen: vahvaa ja sähäkkää tekemistä. Kirjautti itselleen maalin ja taisi olla hankkimassa tuota ensimmäistä punaista.
Puolustus: Ville Raution johdolla jämäkkä esitys. Rautiolle myös kimmonneen vetonsa kautta ottelun viimeinen maali.
Tommi Mensonen: kauden toinen esiintyminen "entiseltä klubilaiselta" tolppien välissä ja varmaa tekemistä niissä muutamissa tilanteissa ja tilanteenpoikasissa mitä eteen tuli. Maalille ei mahtanut mitään, joten harmi ettei palkittu nollapelillä. Hienoa kuitenkin, että on päässyt jeesimään peleissä vanhan kotikaupunkinsa maalinsuulle.
Ja näin päättyi jälleen yksi varkautelaisen edustusjalkapallon kesä Kisapuistossa. Ensi kautta kohti vielä viimeisen vieraspelin jälkeen! Siinä onkin yläloppusarjan kakkossija panoksena, joten pelattavaa riittää vielä.
