Yleisömäärät 2022

[Hunaja]

Maajoukkue on kv-laji. Suomalaiset tykkää kv-matseista ja myös kun suomalaiset pelaa euromatseissa. Kansainvälinen vs kotimainen. Käytännössä kaksi eri lajia. Ja itse asiassa se sitä onkin.

Veikkausliigalle on käynyt samoin kuin Korisliigalle kymmenisen vuotta sitten Susijengihuumassa. Siinä mielessä ymmärrettävää, kun itsekin syyllistyin tuolloin samaan. Seurasin korismaajoukkueen jokaisen ottelun ja Bilbaoon olin aikeissa lähteä jopa paikan päälle, vaikka ei tulisi talvisin mieleenkään lähteä katsomaan Korisliigan otteluita, vaikka tälläkin kaudella esim. Seagullsissa olisi ollut maajoukkueesta tuttuja paluumuuttajia Petteri Koposen johdolla.

En usko, että Suomessa on olemassa yhtäkään ihmistä (ehkä erästä nimeltä mainitsematonta ff2-nimimerkkiä lukuun ottamatta), jotka Huuhkaja-kannattajien viime kesän Pietarin reissun johdosta olisivat käymättä peleissä. Tuo reissu deltoineen on unohtunut jo aikapäiviä sitten, kuten odotettavissa oli toki jo viime kesäkuussa.

[ensijokolmas]

Täällä monet huutelee mitä yleisömäärien "pitäisi" olla. Mikä sen määrittää?

Ainakin yksi sellainen lähtökohta olisi hyvä, että seurat pystyisivät kasvattamaan katsojalukuja edellisestä kaudesta/kausista. Toki näihin vaikuttaa hyvin evakkomatsit, otteluohjelma, menestys, vastustajat jne, mutta kehitystä voidaan tarkkailla laajemmin sitten koko liigan tasolla.
Lisäksi aina voidaan ajatella, että päästäisiin ainakin edes niihin lukuihin, missä joskus aiemminkin ollaan oltu. Toki AM-kusetuksien aika luo vähä vääristyneitä kuvitelmia, mutta eivät ne nyt niin yläkanttiin olleet, etteikö niihin olisi mahdollista päästä villeissä unelmissa.

[Kankea puolustaja]

Maajoukkueeseen moni tuntee kuuluvansa.
Seurajoukkueeseen hyvin harva. Harvassa ovat ne, joiden isä on kannattanut jo 70-luvulta eikä annettu muuta mahdollisuutta. Meidän lapsista useampi toivottavasti tuntee näin.

[kylmäkärkkäri]

Suomessa seurakulttuuri on niin ohutta, että se on ihan sama mitä temppuja kaikki seurat olisivat tehneet, se ei olisi yleisömääriä nostanut mihinkään.

Niin kauan kun seuroissa uskotaan näin niin mitään kehitystä ei tapahdu. Ikuinen ongelma on resurssit. Kun ei ole tekijöitä, jotka toteuttaisivat näitä juttuja, niin ne jäävät tekemättä. Seurojen pitäisi pystyä luomaan suunnitellusti ja pitkäjänteisesti merkitystä paikallisille ihmisille. Nyt se on sitä sun tätä, vähän kuten markkinointikin yleisesti.

Toki, on meillä HJK, joka tekee esimerkillisesti paljon asioita, mutta he eivät saa ulosmitattua kohtaamistaan ihmisistä katsojia. SJK:lla näyttää myös olevan hyvää yritystä tapahtumatorin yms muodossa. Vaatii vain hyvä tovin opettaa ihmisille uusia tapoja. Urheilullinen menestys voisi nopeuttaa prosessia, mutta sitä ei ole näkyvissä.

[Kiitaja]

Maajoukkueeseen moni tuntee kuuluvansa.
Seurajoukkueeseen hyvin harva. Harvassa ovat ne, joiden isä on kannattanut jo 70-luvulta eikä annettu muuta mahdollisuutta. Meidän lapsista useampi toivottavasti tuntee näin.

Kyllähän seurajoukkueita monet ovat kannattaneet Suomessakin jo useassa polvessa. Useimmiten ne vaan on Liverpool ja ManU eikä Haka ja KTP.

[Kausari]

Kannattaa kuitenkin katsoa tilastot ennen koronaa. Yleisömäärät on menneet selkeästi parempaan suuntaan. Ei ihan kaikilla paikkakunnilla, mutta keskimääräisesti kuitenkin hyvin.

Koronan pamaus tulee vielä vaikuttamaan kaikkiin tapahtumiin vielä pitkään. Etätyö = osataan käyttää nettiä = ei tarvitse mennä mihinkään. Ruokakin tuodaan jo kotiin ja alkaa vaan valitsemaan tämän päivän ohjelmaa. Eli AM otti takapakkia luultavasti noin 10 vuotta ja nyt lähdetään rakentamaan uutta. Pitää ainakin unohtaa:
- viimeisten vuosien taso
- pelintaso on maksimissaan pysynyt samalla tasolla kuin Euroopan seurapuoli
- maajoukkue on maajoukkue

Pitää muistaa:
- Liiga on kasvattajaseura. Tai ainakin luulee olevansa, sillä pelaajien keski-ikä on korkea, Liigasta ei myydä ulkomaille kuin muutama lupaus vuosittain
- Liiga on odottanut, että olosuhteet ja pidempi kausi + lohkovaihe (maju + europelit) johtaisi mullistukseen eli odotetaan, että MUUT tekee työn.
- ainut mahdollisuus on, että Liigalla on oma identiteetti ja sitä on helppo myydä ja markkinoida, nostaa medialle myytävää! Nyt odotellaan, että media huomaisi Liigan. Ei Hesarin urheilutoimittaja voi julkaista omia juttujaan, jos päällikkö ei ole löydä annettavaa ja saada mittarien osalta lisähuomiota

Edit: no, ei olekaan menneet selkeästi eteenpäin... Junnanneet 2000-2900...

[Kausari]

2000 2149
2001 2238
2002 1973
2003 2352
2004 2615
2005 2695
2006 2910
2007 2975
2008 2574
2009 2389
2010 2224
2011 2160
2012 2036
2013 2287
2014 2045
2015 2574
2016 2551
2017 2476
2018 2308
2019 2620
2020 1581

2015-2019 ka 2505
2010-2014 ka 2105
2005-2009 ka 2708
2000-2004 ka 2265

Derbyjen osuus on ollut suuri ja "ilman derbyjä" oltaisiin oltu lähellä kausia 2010-2014 eli 2000-luvun jälkeen ollaan tiputtu ihan kivasti "pesiksen tasolle"...

Tietoa HJK:n tilastoista vuoteen 2018 asti:
https://www.hjk.fi/artikkelit/miehet/hjkn-yleisomaarat-2009-2018/

"– Yleisön paikalle saaminen ja viihtyvyys on aina omalla vastuullamme, emmekä ole toistaiseksi onnistuneet siinä niin hyvin kuin toivoisimme. Tässä meillä riittää vielä paljon työtä, mutta aiomme jatkaa ponnisteluja, jotta mahdollisimman moni voisi nauttia huippujalkapallosta Helsingissä." = samat sanat joka ikiselle seuralle.

[Seeteufel]

Tästäkin voitanee päätellä, että 2007 oli kovin kausi ikinä?

[shots]

Tästäkin voitanee päätellä, että 2007 oli kovin kausi ikinä?

1967 keskiarvo oli 3071 (ainoan kerran yli 3k?).

1   HJK Helsinki   7.197   0,7%   
2   TPS Turku   4.099   22,1%   
3   FC Reipas Lahti   4.018   69,9%   
4   KuPS Kuopio   3.664   6,6%   
5   VPS Vaasa   3.061   34,0%   
6   FC KTP Kotka   3.017   11,1%   
7   Åbo IFK   2.558   255,3%   
8   FC Kuusysi Lahti   2.340   391,6%   
9   FC Haka Valkeakoski   1.915   11,0%   
10   Mikkelin Palloilijat   1.831   8,9%   
11   KPV Kokkola   1.824   224,0%   
12   Ilves Kissat   1.326   -26,6%   
    Total   3.071   3,8%   

Toki Klubi näköjään 1969 keräsi 8058 keskiarvon.

https://www.european-football-statistics.co.uk/attn/nav/attnfin.htm

[Kausari]

Paapatetaan vielä uudestaan, 20v aikana:
- on olosuhteet selkeästi paremmat
- on derbyt
- on tullut euromatseja
- em-skabat
- pidempi kausi
- budjetit on hieman nousseet

Mutta yleisömäärät edelleen junnaavat samoilla lukemilla. Puhutaan "huippujalkapallosta", jollain tapaa "nuorista lupauksista" - > lähtevät aikaisemmin ulkomaille, kun joukkueessa ei saa peliaikaa. Huudetaan median perään. Odotellaan. Aatellaan. Pohditaan. Fundeerataan. HJK:n vika. Toivotaan, että naapurilla on asiat vielä huonommin. Kateus. Itsekkyys.

Hyvä puoli on :
- matseissa on väljää ja kausari on halpaa hupia
- autolle löytyy aina parkkipaikka läheltä
- suomalainen futis on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana edelleen paras sarja nauttimaan pettymyksistä ja harvoista onnistumisista. Liiga ei todellakaan ole gloorihunttereita varten tehty sarja ja tämän vuoksi viihdyn matseissa erittäin hyvin.

[vode86]

2007 elettiin vielä nousukautta ja 2008 syksyllä finanssikriisi. Talousvaikutukset iskivät koviten 2009, joten voisiko tuosta alkaneella Suomen alamäellä olla vaikutusta yleisömääriin. Varsinkin miesvaltaiselta alalta, eli teollisuudesta hävisi 2007-2013 100000 työpaikkaa. Olisiko siis ihan potentiaalisten katsojien taloudellisilla syillä vaikutuksensa katsojamääriin? Toisin sanoen lipun hinnat liian korkeat suomalaisille työttömille ja myös monelle työssäkäyvälle.

[Sigi]

2007 elettiin vielä nousukautta ja 2008 syksyllä finanssikriisi. Talousvaikutukset iskivät koviten 2009, joten voisiko tuosta alkaneella Suomen alamäellä olla vaikutusta yleisömääriin. Varsinkin miesvaltaiselta alalta, eli teollisuudesta hävisi 2007-2013 100000 työpaikkaa. Olisiko siis ihan potentiaalisten katsojien taloudellisilla syillä vaikutuksensa katsojamääriin? Toisin sanoen lipun hinnat liian korkeat suomalaisille työttömille ja myös monelle työssäkäyvälle.

Hyvin täällä on unohdettu sopupeliskandaalit, rahanpesut ja muut talousepäselvyydet ajanjaksolla 2008-2012, ja niiden vaikutus sarjan imagoon.... Oli aika pitkä ajanjakso, jolloin tärkeimmät suomifutisuutiset mediassa käsittelivät pääosin sopupelejä. HJK:ta lukuunottamatta kaikki kauden 2007 kiinnostavimmat seurat (TPS, TamU ja FC Honka) kaatuivat tai tipahtivat divariin niiden seurauksena. Yleisömäärät tippuivat jo pelkästään suurten kaupunkien edustuksen vähetessä.

[oman_elämänsä_sankari]

Varmaan se tuhannen taalan kysymys on, että miksi vuonna -67 2,5 tuhannen keskiarvolla operoinut ÅIFK on käytännössä kadonnut futiskartalta.

(Pätee myös omaan IFK-seuraani)

[Näätäkeisari]

Yleisömäärät ovat olleet noin 1500-3000 viimeiset 60 vuotta, kaudesta ja hesalaisten joukkueiden määrästä ja sen vuosikymmenen trendeistä riippuen. Korona on tällainen trendi, kuten oli vaikka lama ysärillä (ja ehkä finanssikriisikin), tai sitten 2000-luvun positiivinen pöhinä kultaisen sukupolven myötä, tai vaikka kiimaa herättävät brittipelaajat '80-luvulla. Yksittäisiin kausiin etenkään 2000-luvulla ei kannata tuijottaa, koska me kaikki tiedämme miten sekavaa ja kusetusten täyteistä yleisömäärien laskeminen on. Jos 2007 laskettiin yleisömäärät todella optimistisesti verrattuna vaikka edelliseen vuoteen, niin se koko huippukausi selittyy jo yksin sillä. Jos me jotain voimme menneisyydestä oppia, niin sen, että jalkapallon yleisömäärät ovat hämmentävän sitkeästi siinä parissa tonnissa, hyvässä ja pahassa.

Yksinkertaisimmillaan ihmiset tulevat matsiin, kun heillä on joku syy tulla sinne. Sen takia kutosdivarissakin on yleisöä - joku tuttu on pelaamassa, niin sukulaisia tai kavereita saattaa tulla paikalle hengailemaan. Voidaan miettiä suuria linjoja, että miten ihmisille saataisiin luotua näitä syitä: voi panostaa viihdearvoon, olosuhteisiin ja oheispalveluihin, uusien katsojaryhmien houkutteluun, paikallisylpeyteen, tapahtumapöhinään, viestintään, seuran junioreiden aktivointiin, yhteistyöhön median kanssa, markkinointiin, ja niin edelleen. Ja näistä aivan pomminvarmasti jokaista on jo kokeiltu edellisen 60 vuoden aikana, ja jokainen on tuonut jonkinlaisia tuloksia.

Lopulta työ kuitenkin tehdään seuratasolla, ja jokaisella seuralla on oma juttunsa, millä se saa ihmisiä lisää paikalle. Jos joku HJK olisi hesalaisille yhtä merkittävä kuin Haka valkeakoskelaisille, niin Töölössä pelattaisiin stadikalla eikä boltilla. Mutta tällainen ei varmaan ole HJK:lle realismia, joten HJK:n ei kannata laittaa kaikkia panostuksia tuohon tavoitteeseen - siinä missä Haka ei voi Valkeakoskella saada massoittain uusia katsojaryhmiä lehtereille paikkakunnan pienuuden takia, jolloin panostukset kannattaa laittaa paikallisylpeyteen ja perinteisiin ja mitä ikinä. Ei ole one-size-fits-all -ratkaisua, johon Veikkausliigassa tai suomifutiksessa voisi turvautua.

Jälleen korostaisin, että kun tässäkin ketjussa vingutaan seurakulttuurin puutteesta, niin Kolmosessa MyPan pelejä käy katsomassa joku 400 ihmistä kahden aivan uskomattoman sysipaskan kaudenkin jälkeen, Helsingissä Gnistan ja PK-35 vetää rutiinilla muutama sataa katsojaa vaikka on isompiakin seuroja seurattavaksi, Mikkelissä oli Kakkosesa pari vuotta sitten useampi tuhat katsomassa paikallisderbyä, Tampereella TamU on saanut luotua hyviä tapahtumia ja vedettyä katsojia Kolmosessa ja nyt Kakkosessa. Suomessa on seurakulttuuria. Pitää vaan keksiä seurakohtaisesti, miten se saataisiin ulosmitattua katsojiksi.

[kylmäkärkkäri]

Varmaan se tuhannen taalan kysymys on, että miksi vuonna -67 2,5 tuhannen keskiarvolla operoinut ÅIFK on käytännössä kadonnut futiskartalta.

(Pätee myös omaan IFK-seuraani)

Onhan Åifk aktiivinen junioritoiminta ja miesten edustusjoukkue pelaa Kolmosta.

https://www.aifk.fi/jalkapallo

[kesti]

Hyviä statseja olette kaivaneet esiin. En ole 15 vuoteen tällä foorumilla - tai siis sillä edeltävällä - vieraillut, ehkä pitäisi alkaa taas käymään...

Omalla kohdalla tässä asiassa riivaa odotusten ja toteuman ristiriita. Pari vuosikymmentä olen odotellut kuinka väjäämätön sivilisaatiokehitys tekee Suomestakin aidon jalkapallomaan. Kun tähän ei näytä tulevan muutosta, turhautuminen on Isoa. Kuten sanottua, kaikki muut suomalaisen jalkapallon osatekijät, paitsi yleisömäärät, ovat menneet eteenpäin. Kierteen alkupäässä ovat yleisömäärien kautta tulevat seurojen toimintaedellytykset. Nykyisillä yleisömäärillä niitä ei ole. Ei niin paljoa, että Veikkausliigasta saataisin aito ammattilaissarja. Kunnollista palkkaa voidaan maksaa vain osalle Veikkausliigan pelaajista. Ja koska Veikkausliiga ei ole aito ammattilaissarja, niin suomalaiselle juniorille Suomessa on epärationaalista valita urapoluksi jalkapallo. Jne... (-> kierteen kaikki ulottuvuudet)

Kierteen alkupäässä kannan vastuni ja ostan lippuja peleihin oli se pelin taso (nykyisin ok) ja olosuhteet (siedettävät) mitä tahansa. Koska suomalainen jalkapallo on minulle sydänasia. <3 

Paapatetaan vielä uudestaan, 20v aikana:
- on olosuhteet selkeästi paremmat
- on derbyt
- on tullut euromatseja
- em-skabat
- pidempi kausi
- budjetit on hieman nousseet

Mutta yleisömäärät edelleen junnaavat samoilla lukemilla. Puhutaan "huippujalkapallosta", jollain tapaa "nuorista lupauksista" - > lähtevät aikaisemmin ulkomaille, kun joukkueessa ei saa peliaikaa. Huudetaan median perään. Odotellaan. Aatellaan. Pohditaan. Fundeerataan. HJK:n vika. Toivotaan, että naapurilla on asiat vielä huonommin. Kateus. Itsekkyys.

Hyvä puoli on :
- matseissa on väljää ja kausari on halpaa hupia
- autolle löytyy aina parkkipaikka läheltä
- suomalainen futis on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana edelleen paras sarja nauttimaan pettymyksistä ja harvoista onnistumisista. Liiga ei todellakaan ole gloorihunttereita varten tehty sarja ja tämän vuoksi viihdyn matseissa erittäin hyvin.

[maranpersepano]

Hyvä kirjoitus yllä. Oman korteni kekoon kannan myös minä. En ikinä lähde peliin yksin. Aina on joku kaveri. Kausikortteja on yleensä vähintään yksi. Käyn useamman sarjatason peleissä Veikkausliigan ja nelosen välillä. Ostan aina pakollisen makkaran, kahvin ja mokkapalan. Joskus myös jotain makeaa jos on nuorempaa sakkia mukana. Olutta en peleissä yleensä juo, sillä autolla ollaan liikkeellä ja yksin on turha juopotella jos kaveri ajaa. Jos jokainen futisihminen tulisi peliin ainakin yhden kaverin kanssa ja käyttäisivät vähintään 10€ kahvilapalveluihin, niin silloin seurat saisivat sitä kaipaamaansa rahaa. Isomman yleisömäärän ansiosta myös sponsorit saattaisivat kiinnostua maksamaan isompia summia tukieuroja, joten sieltä se alkaa nousemaan. Tähän kun lisätään vielä mahdolliset eurorahat, niin kohta ollaan jo taas askeleen lähempänä kendoa.

[JoenDoe]

Ajatuksia:

Itselle kiinnostusta nostava tai laskeva tekijä on pelin ja liigan merkityksellisyys. Tuo merkityksellisyys voi olla taloudellista tai yhteisöllistä, tai sitten vaan sitä että peleissä käy yleisöä jotka silminnähden elävät pelissä tunteella mukana.

Liigan toimisto ja seurat ovat tajunneet jo jokin aika sitten sen, että seuroista ja pelaajista tulee kertoa suurelle yleisölle tarinoita, jotka tuovat pelaajia ja seuroja lähemmäksi katsojaa. Nämä ovat hyvä alku, mutta toistaiseksi monessa niistä näkyy vielä pienen piirin puuhastelun leima. Suomessa on useita jo yli 100 vuotta toimineita jalkapalloseuroja. Miksei näistä seuroista kerrota enemmän sellaisia tarinoita, joissa ne esitetaan osana paikallishistoriaa, tai miksi seurat eivät ole näkyvämmin esillä sellaisilla elämän osa-aleilla, millaiset ovat tuttuja kenelle tahansa kaduntallaajalle?

Toinen, ja ehkä vähän epäreilu, kritiikin kohde  on suomalainen urheilukulttuuri, johon ei perinteisesti ole liittynyt vahva "viihteellisyys" (eng: showmanship). Kun mediasta kuuntelee pelaajia, valmentajia, selostajia, juontajia jne, niin ne kaikki vaikuttavat kovin haaleilta persoonilta, pl. muutama poikkeus. Ja kaiken lisäksi nämä muutamat poikkeukset leimataan heti mediassa "räväköiksi tapauksiksi" tjsp. kun taas missä tahansa muualla maailmalla he eivät erottuisi joukosta mitenkään. Tässä maassa voitaisiin jo pikku hiljaa herätä siihen todellisuuteen, että urheilijan palkan maksaa ensisijaisesti urheilijan tuottama viihdearvo, ja vasta toissijaisesti urheilullinen menestys, vaikka nämä kaksi eivät täysin toisiaan pois sulkevia tekijöitä olekaan.

Lopuksi, katsoin viikonloppuna mifk-kups -pelin ruotsinkielisellä selostuksella. Pelin taso oli huono jopa veikkausliigan standardeilla, mutta tykkäsin katsoa kuitenkin, kun selostaja eli joka tilanteessa tunteella mukana, ja selostuksesta välittyi kuva, että pelin lopputuloksella oli merkitystä siitä "raportoivalle" selostajalle. Samaa ei voinut sanoa päivää aikaisemmin katsomastani oulu-hifk -pelistä, jossa selostajaa ei vaikuttanut kiinnostavan pelitapahtumat, ja jossa kaiken lisäksi stadionin mikit olivat niin hiljaisella, että yleisöstäkään ei välittynyt minkäänlaista tunteen paloa.

[kesti]

Näinpä juuri (y)
Yleisömäärät palautuu kaikkeen, mutta ennen kaikkea sponsorien ja median kiinnostukseen. Isommat yleisö ka:t (4000-5000 / per ottelu) > enemmän sponsoreita ja mediatilaa > edes toimihenkilön palkkataso Veikkausliiga-pelaajille > useammalle kuin 5-10:lle ikäluokkansa parhaalle mahdolisuus saada jalkapallosta ammatti.

Jos jokainen 'futisihminen' ostaisi 5 pääsylippua kaudessa peleihin, niin meillä ei olisi mitään hätää. Tunnen useita, jotka ei osta yhtään eikä koskaan.

Hyvä kirjoitus yllä. Oman korteni kekoon kannan myös minä. En ikinä lähde peliin yksin. Aina on joku kaveri. Kausikortteja on yleensä vähintään yksi. Käyn useamman sarjatason peleissä Veikkausliigan ja nelosen välillä. Ostan aina pakollisen makkaran, kahvin ja mokkapalan. Joskus myös jotain makeaa jos on nuorempaa sakkia mukana. Olutta en peleissä yleensä juo, sillä autolla ollaan liikkeellä ja yksin on turha juopotella jos kaveri ajaa. Jos jokainen futisihminen tulisi peliin ainakin yhden kaverin kanssa ja käyttäisivät vähintään 10€ kahvilapalveluihin, niin silloin seurat saisivat sitä kaipaamaansa rahaa. Isomman yleisömäärän ansiosta myös sponsorit saattaisivat kiinnostua maksamaan isompia summia tukieuroja, joten sieltä se alkaa nousemaan. Tähän kun lisätään vielä mahdolliset eurorahat, niin kohta ollaan jo taas askeleen lähempänä kendoa.

[Kausari]

Aloitusajan aikaistaminen 18.00. Mielestäni tärkein tavoite oli, että katsojat myös syövät ennen matsia tai matsin tauolla. 18.30 tarkoittaisi, että katsojat ehtivät syödä kotona tai raflassa. Ihan hyvä ajatus, lisää rahaa seuralle.

Mutta, jos ruoka ei ole hinta/laadukasta ja palvelu ei toimi moitteettomasti, niin katsoja katsoo matsin netistä ja syö samalla pitsaa kotonaan. Tai jättää jalkapallon kokonaan pois päiväjärjestyksestä.

Boltista tällä hetkellä (ja vuodesta 2000 lähtien) karkoitetaan ne katsojat, jotka olisivat juurikin niitä Klubin tavoiteasiakkaita.

Toinen karkoitusväline on, että markkinointi on todella surkeata, vaikka toimistolle on rakennettu varsin laaja organisaatio. Ja markkinoinnin osalta ollaan siirretty tähän "nykypäivän" hölynpölyihin, joilla koko ajan mitataan asiakasta ja unohdetaan se brändin rakentaminen lähes täysin. Iso kiitos toki uudelle henkilökuvien kirjoittamisesta, mutta se on vain yksi pieni asia tuhansista, joka vaikuttaa seuran  mielikuviin.

[Hurten]

Pitää muistaa:
- Liiga on kasvattajaseura. Tai ainakin luulee olevansa, sillä pelaajien keski-ikä on korkea, Liigasta ei myydä ulkomaille kuin muutama lupaus vuosittain

Keski-iältä Veikkausliiga on kyllä yksi Euroopan matalaikäisimmistä sarjoista.

[Kausari]

No nuo eivät olekaan pääsääntöisesti kasvattajasarjoja. Ehkäpä paras vertailukohde on muiden maiden divarit. Toki mm muutamat listan ensimmäiset sarjat ovatkin saman suuruisia maita kuin Suomi ja hekin yrittävät myydä kauppatavaraansa. Noiden maiden seuroista vaan myydään todella paljon lupauksia isompiin sarjoihin. Allsvenskanin keski-ikä on yllättävän korkea.

[kylmäkärkkäri]

Yleisömäärät ovat olleet noin 1500-3000 viimeiset 60 vuotta, kaudesta ja hesalaisten joukkueiden määrästä ja sen vuosikymmenen trendeistä riippuen. Korona on tällainen trendi, kuten oli vaikka lama ysärillä (ja ehkä finanssikriisikin), tai sitten 2000-luvun positiivinen pöhinä kultaisen sukupolven myötä, tai vaikka kiimaa herättävät brittipelaajat '80-luvulla. Yksittäisiin kausiin etenkään 2000-luvulla ei kannata tuijottaa, koska me kaikki tiedämme miten sekavaa ja kusetusten täyteistä yleisömäärien laskeminen on. Jos 2007 laskettiin yleisömäärät todella optimistisesti verrattuna vaikka edelliseen vuoteen, niin se koko huippukausi selittyy jo yksin sillä. Jos me jotain voimme menneisyydestä oppia, niin sen, että jalkapallon yleisömäärät ovat hämmentävän sitkeästi siinä parissa tonnissa, hyvässä ja pahassa.

Yksinkertaisimmillaan ihmiset tulevat matsiin, kun heillä on joku syy tulla sinne. Sen takia kutosdivarissakin on yleisöä - joku tuttu on pelaamassa, niin sukulaisia tai kavereita saattaa tulla paikalle hengailemaan. Voidaan miettiä suuria linjoja, että miten ihmisille saataisiin luotua näitä syitä: voi panostaa viihdearvoon, olosuhteisiin ja oheispalveluihin, uusien katsojaryhmien houkutteluun, paikallisylpeyteen, tapahtumapöhinään, viestintään, seuran junioreiden aktivointiin, yhteistyöhön median kanssa, markkinointiin, ja niin edelleen. Ja näistä aivan pomminvarmasti jokaista on jo kokeiltu edellisen 60 vuoden aikana, ja jokainen on tuonut jonkinlaisia tuloksia.

Lopulta työ kuitenkin tehdään seuratasolla, ja jokaisella seuralla on oma juttunsa, millä se saa ihmisiä lisää paikalle. Jos joku HJK olisi hesalaisille yhtä merkittävä kuin Haka valkeakoskelaisille, niin Töölössä pelattaisiin stadikalla eikä boltilla. Mutta tällainen ei varmaan ole HJK:lle realismia, joten HJK:n ei kannata laittaa kaikkia panostuksia tuohon tavoitteeseen - siinä missä Haka ei voi Valkeakoskella saada massoittain uusia katsojaryhmiä lehtereille paikkakunnan pienuuden takia, jolloin panostukset kannattaa laittaa paikallisylpeyteen ja perinteisiin ja mitä ikinä. Ei ole one-size-fits-all -ratkaisua, johon Veikkausliigassa tai suomifutiksessa voisi turvautua.

Jälleen korostaisin, että kun tässäkin ketjussa vingutaan seurakulttuurin puutteesta, niin Kolmosessa MyPan pelejä käy katsomassa joku 400 ihmistä kahden aivan uskomattoman sysipaskan kaudenkin jälkeen, Helsingissä Gnistan ja PK-35 vetää rutiinilla muutama sataa katsojaa vaikka on isompiakin seuroja seurattavaksi, Mikkelissä oli Kakkosesa pari vuotta sitten useampi tuhat katsomassa paikallisderbyä, Tampereella TamU on saanut luotua hyviä tapahtumia ja vedettyä katsojia Kolmosessa ja nyt Kakkosessa. Suomessa on seurakulttuuria. Pitää vaan keksiä seurakohtaisesti, miten se saataisiin ulosmitattua katsojiksi.

Hyvä kirjoitus, tummensin oleellsimman. Kaikkea on kokeiltu, mutta ei samaan aikaan. Kun ikävä fakta on se, että nuo kaikki pitäisi tehdä samaan aikaan ja mieluiten koko ajan. Tähän toki tarvittaisiin joka seuralle se oma markkinointiosasto joka tuon toteuttaisi.

[gei]

Viekkausliiga nimestä tulisi luopua. Se aiheuttaa jo nimenä kaikille negatiivisen puuhastelun kuvan koko touhusta.

SM-sarja 2023 tulisi aloittaa helmi/maaliskuussa, jolloin ensimmäiset 2kk pelaittaisiin halleissa. Liigalisensseihin jokaiselle jengille 1000 katsojan sisähalli missä katsojan ei tarvitse palella. Sisätilassa tuhat ihmistä luo jo loistavan tunnelman ja rajoitetulla kapasiteetillä ihmiset oppivat että peleihin täytyy ostaa liput ajoissa. Lipun hintoja ylöspäin kun hallit on täynnä. Hallipeleihin sijoitellaan kaikki epäkiimaiset ottelut (tune VPS - IFKM ja Ilves -ACO jne).
Ulkopelit käynnistyvät toukokuun alussa. Derbyt ja paikallispelit pelataan kesällä hyvässä säässä. Ihmiset nauttivat. Joukkueet voivat pelata lisäksi oikealla nurmella jolloin pelin tempo on nopeampaa (lähde: Beto). Kiima on valtava ja ylä/alaloppusarjojen kimppuun päästään niin että kausi loppuu syyskuussa. Katsomoissa pystyy vielä olemaan.

Lisäksi SM-sarjalla olisi lisäksi kiveenhakattu runkopelipäivä, jota käytetään seuraavat 100 vuotta. Ottelut pelataa vuoroin kotona ja vuoroin vieraissa. Ihmiset oppivat tietämään koska pelit ovat.

Haluan uskoa

[Tiksa]

Viekkausliiga nimestä tulisi luopua. Se aiheuttaa jo nimenä kaikille negatiivisen puuhastelun kuvan koko touhusta.

SM-sarja 2023 tulisi aloittaa helmi/maaliskuussa, jolloin ensimmäiset 2kk pelaittaisiin halleissa. Liigalisensseihin jokaiselle jengille 1000 katsojan sisähalli missä katsojan ei tarvitse palella. Sisätilassa tuhat ihmistä luo jo loistavan tunnelman ja rajoitetulla kapasiteetillä ihmiset oppivat että peleihin täytyy ostaa liput ajoissa. Lipun hintoja ylöspäin kun hallit on täynnä. Hallipeleihin sijoitellaan kaikki epäkiimaiset ottelut (tune VPS - IFKM ja Ilves -ACO jne).
Ulkopelit käynnistyvät toukokuun alussa. Derbyt ja paikallispelit pelataan kesällä hyvässä säässä. Ihmiset nauttivat. Joukkueet voivat pelata lisäksi oikealla nurmella jolloin pelin tempo on nopeampaa (lähde: Beto). Kiima on valtava ja ylä/alaloppusarjojen kimppuun päästään niin että kausi loppuu syyskuussa. Katsomoissa pystyy vielä olemaan.

Lisäksi SM-sarjalla olisi lisäksi kiveenhakattu runkopelipäivä, jota käytetään seuraavat 100 vuotta. Ottelut pelataa vuoroin kotona ja vuoroin vieraissa. Ihmiset oppivat tietämään koska pelit ovat.

Haluan uskoa

Montakos tuollaista hallia Suomesta löytyykään? Ja sitten kun vielä niistä lasketaan pois Kuopio-hallit yms. joissa alusta ei oikein sovi futikselle, niin taitaa olla että ekat pari kuukautta pelattaisiin turnausmuotoisesti Seinäjoella.

Mites ajattelit sovittaa yhteen sen, että kaikki vähemmän kiimaiset ottelut pelataan talvella, derbyt ja muut isot pelit kesällä, ja silti pelattaisiin perinteinen kaksinkertainen sarja eikä niin että kohdataan sama jengi muutaman viikon välein? (Tai no, kun luen uudestaan niin ethän sä ehdottanutkaan muuta kuin että pyritään vuorottelemaan koti- ja vieraspelit. Otan takaisin.)

Lokakuussa ei ole mitään ongelmaa houkutella yleisöä ratkaisupeleihin - kyllä silloin vielä tarkenee - ja se panokseton Honka-Lahti taistelu 8. sijasta ei kiinnostaisi ketään syyskuussakaan.

SM-sarjalla oli kiveenhakattu runkopelipäivä, jossa vuosikymmenestä toiseen tiedettiin, että sunnuntaina 18:30 pelataan jalkapalloa. Ja yhä edelleen se taitaa olla paras yleisöpäivä. Mutta kun se ei kelpaa täällä foorumilla.

(Oikeasti tykkään visiostasi, kunhan vain reaktionomaisesti kritisoin.)