Yleisömäärät 2022

[Tarinankertoja]

suomalaiselta stadionilta odotetaan jäähallin mukavuutta, mikä tekee rakennushankkeista niin kalliita, ettei niitä kunnallisilla varoilla pystytä etenkään tulevaisuudessa rakentamaan.

Ei ne hallitkaan ilmaisia ole olleet.. kunnallisia siis lähes kaikki. Kaksi yksityisenrahan hanketta on Nokia Arenan lisäksi ja kummassakaan ei pelata liigakiekkoa (Hartwall ja Metro).

Eli kyse on siitä, ettei jalkapallon taustavaikuttajat ole opetelleen politikointia. Tai ehkä niin, ettei poliittista osaamista ole osattu ottaa osaksi organisaatiota. Kiekkoväki on osannut lobata kaupunkeja pitkään ja hallit on rakennettu kuntien rahoin.. Nt viimeksi Pori lunasteli hallirempan omaan piikkiinsä, kun korona seurauksena se Ässien sijottus kyykkäs.

Tampereella futismiehiä oli oikeissa päättävissä asemissa (Parviainen, Salmi ja Suoniemi), kun Tammelasta tehtiin ratkaisu. Ja hanke rakennettiin kaupungille kustannusneutraaliksi (todellisuudessa ei ole), jolloin se meni poliittisesti läpi. Eli kortteliin tuli myös asuinrakentamista, jolla rakennusyhtiö saa massia (aivan kuten Areena leivottiin kannen tornitalojen rakennusoikeuteen).

Ari Lahtihan on tätä Kuopiossa yrittänyt, mutta kun on ahne ja poliittisesti taitamaton, pyrkii saamaan aikaan itselleen hyvän bisneksen, ei aikaan modernia stadionia (se syntysi taatusti, jos rakennusoikeusvaateet ja asuinrakentamisen sijaintivaateet  eivät olisi niin ahneita).

Sarajärvi toki rakensi itse, mutta muuten kunnalliset stadionit on realismia. Nythän Veristasta kohennetaan, joten lobbaus on onnistunut.

Asenne "ei kuitenkaan onnistu" tarkoittaa, että varmasti onnistuukaan. Seurajohdon taitoihan kuuluu oman kaupungin poliittisen päätöksenteon ymmärrys ja osaaminen siihen vaikuttamiseen. Liian usein seurajohtajat vaan "itkee" ja "vaatii" ymmärtämättä mitään siitä, miten vaikuttaminen tapahtuu.

[Nahtegal]

Eli kyse on siitä, ettei jalkapallon taustavaikuttajat ole opetelleen politikointia. Tai ehkä niin, ettei poliittista osaamista ole osattu ottaa osaksi organisaatiota. Kiekkoväki on osannut lobata kaupunkeja pitkään ja hallit on rakennettu kuntien rahoin.. Nt viimeksi Pori lunasteli hallirempan omaan piikkiinsä, kun korona seurauksena se Ässien sijottus kyykkäs.

Haluan uskoa, että politikointia on nyt opittu. Stadioneita on tulossa: Tampere varmuudella, Espoo/Kuopio suunnitelmat pitkällä yms. Väittäisin, että ollaan nyt tilanteessa, mikä lätkässä oli joskus 70 luvulla. Toivoa on, jos kehitys vielä kehittyy.

[rappari]

Tarinankertoja on täysin oikeassa. Kyllä ainakin Porissa ja Jyväskylässä futisväen poliittinen lobbaaminen on suorastaan surkealla tasolla. Kumpaakaan kaupunkiin ei ole oikeaa futisstadionia tulossa vuosikausiin.
Siinä missä Jkylään on suunnitteilla pesisstadion kymmenellä millillä, Porissa pistetään ylimitoitettuun palloiluhalliin vähintään 25 milliä.
Lätkäväestä voi ottaa oppia . Pori pelasti konkurssilta tämän pers’aukisen surkeasti johdetun lätkäseuran ,ottamalla n 5 milliä hallirempan velkoja itselleen.
Poliittisia vaikutusmahdollisuuksia olisi. Porissa MuSan seuralegenda istuu kaupunginhallituksessa ja kun kysyin  isä-Furkalta onko seurasta oltu yhteydessä olosuhteiden tai muiden tukien puolesta ,niin vastaus oli , että nyky MuSan johto ei puhu hänen kanssaan.
Topicin aiheeseen vielä ,että nyt ne kaikki junnut sinne katsomaan edustuksen pelejä , oli se sarjataso mikä tahansa.

[Kausari]

Edelleen, 2000-luvulla on rakennettu uusia stadioneita ja olosuhteet on nyt selkeästi paremmat kuin 1999. Mutta yleisömäärät on pysyneet suurin piirtein samalla tasolla.

[Undersökningar]

Liian usein seurajohtajat vaan "itkee" ja "vaatii" ymmärtämättä mitään siitä, miten vaikuttaminen tapahtuu.

Tämä menee kyllä niin maaliin kuin olla ja voi. Ei kunnallispoliitikkojen päätä käännetä esimerkiksi sillä, että vedotaan stadionin pääkäyttäjän joutuvan pelaamaan europelejä muualla. Pitää olla kaunopuheinen ja kärsivällinen, puhua kansanterveydestä, seurojen yhteistyöstä sekä käyttöasteen moninkertaistumisesta silloin, kun luonnonnurmi on vaihtumassa tekonurmeen. Ennen kaikkea ei voi alkaa kiukutella sillä, että kun jäähalli ja uimahalli on jo rakennettu, niin sitten pitää futisareenakin saada. Toki se voi olla kohtuus, mutta argumenttina se on aivan onneton.

Kiekon tie ei ole futiksen tie, mitä yleisömääriin tulee. SM-liiga veti sen 4000-5000 katsojaa per peli jo silloin, kun jäähallit olivat latoja eivätkä areenoita. Ja toisaalta jalkapallon lukemat ovat samat tai huonommat kuin yleisurheilukenttien ja tuulisten avokatsomoiden kulta-aikoina. Hienoa silti, että huippufutiksen olosuhteet ovat parantuneet ja paranevat yhä.

Kyllä sarjan kiinnostavuus on keskiössä siinä missä ihmisten sitoutuminen seuroihin. Ikään kuin Veikkausliigalta puuttuisi "veturiseurojen" joukko. Edes HJK:n ja KuPS:n hajurako muihin ei näyttäydy riittävän kiinnostavana. Varmaan parasta mitä kiinnostavuudelle voisi tapahtua olisi se, kun joku jollain ihmeellä kiilaisi hetkeksi aikaa HJK:n edelle ja pakottaisi kärkipään seurat kilpavarusteluun ja ehkä myös sitä kautta herättäisi sarjan henkiin.

[pirakaia]

Näinhän se on. Joku Inter nyt voisi vaikka ottaa tavoitteeksi saada 50-100 km säteeltä jokaisen futisjunnun ja heidän vanhempansa katsomoon. Luulisin, että 500-1500 lisäkatsojaa saisi jo tällä. Tähän projektiin voisi palkata oman työntekijän 2000€/kk. Jos jokainen junnu/vanhempi maksaisi euron tai parin nimellisen kannatusmaksun ja osa heistä ostaisi kahviosta vielä jotain, niin työntekijän kulut olisi jo aika lähelle katettu. Nämä katsojat voisi sijoittaa olympiakatsomoon, katsomot näyttäisi täydemmiltä ja tuotteen arvoa olisi näin lisätty.

https://fcinter.fi/interin-kotiotteluihin-yli-4000-juniorikutsua/

[Limppu6]

Moni unohtaa koronan vaikutuksen, kun vertaa nykyisiä yleisömääriä vanhoihin. Vaikka rajoitukset ovat ohi, niin koronan vaikutus tuntuu vielä yleisömäärissä. Jääkiekossakin Ilvestä lukuunottamatta runkosarjapelien yleisömäärät olivat paljon pienempiä kuin aikaisemmin. Toivottavasti mahdollisimman pian tulee paluu normaaliin.

[Nahtegal]

https://fcinter.fi/interin-kotiotteluihin-yli-4000-juniorikutsua/

Kiitos. Muistelinkin, että Interillä oli vapaaehtoispohjalta tätä. Uutinen on yli 2 vuotta vanha. Liekkö tämä toiminta jo kuopattu?

[Tiksa]

Edelleen, 2000-luvulla on rakennettu uusia stadioneita ja olosuhteet on nyt selkeästi paremmat kuin 1999. Mutta yleisömäärät on pysyneet suurin piirtein samalla tasolla.

Toki, jos 1999 otetaan vertailukohdaksi, niin eteenpäin on menty.

Mutta olikos se, että sen jälkeen on rakennettu nykyisille liigaseuroille seuraavat uudet stadionit.

2016: OmaSP ja Hietalahti.
2005: Mölymäki.
2003: Kupittaa. (Uusi pääkatsomo.)
2000: Töölö.

Ja noistakin voi perustellusti olla sitä mieltä, että Mölymäki ja Töölö eivät ole niitä onnistuneimpia jalkapallostadioineita.

Parannukset viimeisen 20 vuoden aikana Ratinassa, Raatissa, Lahdessa, Tehtaankentällä tai Wiklöfillä ovat olleet aika marginaalisia katsojamukavuuden kannalta. Ja Tapiolaa ei viitsi edes mainita.
Ja samanaikaisesti kilpailevat aktiviteetit, oli ne sitten lätkää tai leffaa, ovat menneet vähintään samaa vauhtia eteenpäin olosuhteissa.

[Tarinankertoja]

Kyllä sarjan kiinnostavuus on keskiössä siinä missä ihmisten sitoutuminen seuroihin. Ikään kuin Veikkausliigalta puuttuisi "veturiseurojen" joukko. Edes HJK:n ja KuPS:n hajurako muihin ei näyttäydy riittävän kiinnostavana. Varmaan parasta mitä kiinnostavuudelle voisi tapahtua olisi se, kun joku jollain ihmeellä kiilaisi hetkeksi aikaa HJK:n edelle ja pakottaisi kärkipään seurat kilpavarusteluun ja ehkä myös sitä kautta herättäisi sarjan henkiin.

Sarjan kiinnostavuus on keskiössä, mutta ei todellakaan  "veturiseurojen" avulla se parane. Sarjan kiinnostavuus paranee sen tasaisuuden lisääntyessä. Että se yksittäinen ottelutapahtuma tarjoaa kotiyleisölle tunne-elämyksen jokaisessa ottelussa. Joku idea "veturiseuroista" tarkoittaa, että yleisö tulee 11 kotimatshista kahteen katsoon klubia tai kupsia ja muut ottelut jää myymättä. Jokaisen ottelutaoahtuman tulee olla potentialinen tunne-elämys katsojalle ja sitä se on silloin kun voitot jakaantuu mahdollisimman tasaisesti joukkueiden kesken. Vain siten tulee lisää väkeä ja sen seurauksena rahaa. Siksi bisnessarjat tasoittaa sarjojaan rakenteellisesti, myös se meidä  kiakkoliiga (tv rahalla).

[Undersökningar]

Sarjan kiinnostavuus on keskiössä, mutta ei todellakaan  "veturiseurojen" avulla se parane. Sarjan kiinnostavuus paranee sen tasaisuuden lisääntyessä.

Joka tapauksessa yleisömäärät lähtevät (jos lähtevät) kasvuun ennen kaikkea muutamien "veturiseurojen" johdolla. Jos ajatellaan, että Suomessa päästäisiin lähelle kuviteltavissa olevaa maksimia eli 5000:n keskiarvoa, muutos tuskin tulisi tasaisesti. Näin ei ole ainakaan muissa Pohjoismaissa. Pikemminkin olisi muutama lähellä kymppitonnin keskiarvoa huiteleva seura ja sitten muutaman keskisuuren lisäksi joukko seuroja parin-kolmen tonnin keskiarvolla.

Tasaisuuden vaatimus tarkoittaisi tällä hetkellä sitä, että kaikki tyytyisivät siihen lähes puoliammattilaismeininkiin, jolla suurin osa liigaseuroista pyörii. Raha (tai sen puute) ja yleisömäärät kietoutuvat voimakkaasti yhteen, mutta ei ole oikeasti helppoa sanoa, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Ja tämähän ei tarkoita sitä, että yleisötulot olisivat välttämättä hirveän oleellisia, mutta kaiken järjen mukaan kasvavat yleisömäärät ja kasvavat rahavirrat liittyvät toisiinsa kiinteästi.

[Limppu6]

Sarjan kiinnostavuus on keskiössä, mutta ei todellakaan  "veturiseurojen" avulla se parane. Sarjan kiinnostavuus paranee sen tasaisuuden lisääntyessä. Että se yksittäinen ottelutapahtuma tarjoaa kotiyleisölle tunne-elämyksen jokaisessa ottelussa. Joku idea "veturiseuroista" tarkoittaa, että yleisö tulee 11 kotimatshista kahteen katsoon klubia tai kupsia ja muut ottelut jää myymättä. Jokaisen ottelutaoahtuman tulee olla potentialinen tunne-elämys katsojalle ja sitä se on silloin kun voitot jakaantuu mahdollisimman tasaisesti joukkueiden kesken. Vain siten tulee lisää väkeä ja sen seurauksena rahaa. Siksi bisnessarjat tasoittaa sarjojaan rakenteellisesti, myös se meidä  kiakkoliiga (tv rahalla).

Kyllä yleisöä tuntuu pyörivän Euroopan sarjoissa, vaikka ei ole tietoakaan mistään pilipali tasoittamisista. Siellä ne isot jyrää ja pienet vikisee, mutta yleisöä käy kaikissa peleissä.

[Limppu6]

Jos yleisömääriä meinataan isosti parantaa, niin vaatii olosuhteiden parantamista rutkasti. Ja ilmaston lämpenemistä. Eilenkin sai hytistä katsomossa, vaikka oli vaatetta kunnolla päällä. Suurin osa peleistä täytyisi ajoittaa toukokuun lopun ja elokuun lopun väliin.

Harrastetuin laji kuitenkin Suomessa, että jotenkin ne harrastajat pitäisi saada katsomoon.

[ALPPIK]

Parannukset viimeisen 20 vuoden aikana Ratinassa, Raatissa, Lahdessa, Tehtaankentällä tai Wiklöfillä ovat olleet aika marginaalisia katsojamukavuuden kannalta. Ja Tapiolaa ei viitsi edes mainita.
Ja samanaikaisesti kilpailevat aktiviteetit, oli ne sitten lätkää tai leffaa, ovat menneet vähintään samaa vauhtia eteenpäin olosuhteissa.

Lätkän osalta pakko huomauttaa, että Uros Live ainoa tällä vuosituhannella rakennettu halli koko SM-liigassa eli ei sielläkään olosuhteet ole suoraviivaisesti parantuneet lajiniilojen toivomalla tavalla

Mahdollisiin katsomotilojen remontteihin en ota kantaa, kun en ole niihin järjestelmällisesti käynyt tutustumassa. Nordenskiöldinkadulla minusta pikemminkin vaikuttaa, että  esimerkiksi soitetaan samaa musiikkia kuin HIFK:n peleissä 1990-luvuilla, mielellään samassa järjestyksessä ja ottelutapahtuma kokonaisuudessaan halutaan pitää samanlaisena kuin "aina".

[Seeteufel]

Lätkän osalta pakko huomauttaa, että Uros Live ainoa tällä vuosituhannella rakennettu halli koko SM-liigassa eli ei sielläkään olosuhteet ole suoraviivaisesti parantuneet lajiniilojen toivomalla tavalla

Mahdollisiin katsomotilojen remontteihin en ota kantaa, kun en ole niihin järjestelmällisesti käynyt tutustumassa. Nordenskiöldinkadulla minusta pikemminkin vaikuttaa, että  esimerkiksi soitetaan samaa musiikkia kuin HIFK:n peleissä 1990-luvuilla, mielellään samassa järjestyksessä ja ottelutapahtuma kokonaisuudessaan halutaan pitää samanlaisena kuin "aina".

Usealla paikkakunnalla lisäksi tehty iso remppa, hyvä kun tunnistaa vanhaksi ladoksi.

[Jänkhäkoira]

Harrastetuin laji kuitenkin Suomessa, että jotenkin ne harrastajat pitäisi saada katsomoon.

Tämä voi olla myös yksi ongelmista. Jos harrastaa jalkapalloa edes jonkinmoisella kilpatasolla, niin omia pelejä on suunnilleen kerran viikossa toukokuun ja syyskuun välillä. Tähän kun lisätään mahdolliset junnupelit jos on jälkikasvua, niin voi olla että vapaa-aika mielellään käytetään muualla kuin futiksen parissa. Myös alasarjajoukkuiden fanikulttuurin nousu voi aiheuttaa sen eron jääkiekkoon, että mielummin käydään katsomassa sen oman pitäjän Kolmosen pelejä, kuin lähdetään 20-50km päähän katsomaan pääsarjajalkapalloa. Kun taas jääkiekossa monet "fanittaa" liigaseuraa pitkänkin matkan päästä ja vaikka pitäjässä olisikin kakkosdivariseura kiekossa niin ei sitä faniteta.

Kaikesta tästä huolimatta mä tykkään itse, että myös jalkapallon alasarjoissa käy välillä mukavasti porukkaa. Se on myös sitä jalkapalloyhteiskuntaa.

[Tiksa]

Lätkän osalta pakko huomauttaa, että Uros Live ainoa tällä vuosituhannella rakennettu halli koko SM-liigassa eli ei sielläkään olosuhteet ole suoraviivaisesti parantuneet lajiniilojen toivomalla tavalla

Mahdollisiin katsomotilojen remontteihin en ota kantaa, kun en ole niihin järjestelmällisesti käynyt tutustumassa. Nordenskiöldinkadulla minusta pikemminkin vaikuttaa, että  esimerkiksi soitetaan samaa musiikkia kuin HIFK:n peleissä 1990-luvuilla, mielellään samassa järjestyksessä ja ottelutapahtuma kokonaisuudessaan halutaan pitää samanlaisena kuin "aina".

Se on totta, mutta kuten Seeteufel huomauttikin, niin rempat ovat olleet aika massiivisia.
Eikös esim. Niiralan montussa viimeisessä rempassa laitettu kattoon mediakuutio ja uusittu äänentoisto ja valaistus, niin että "audiovisuaalinen kokemus" alkaa olla "melkein niin kuin änärissä"; rakennettu "ringside-paikkoja" ihan kaukaloon kiinni ja rakennettu kokonaan uusi ravintolasiipi. Varmaan tehtiin myös jotain aitioita ja muita vip-paikkoja jne.

Vaikka esim. Oulussa ja Rovaniemellä rakennettiin jalkapallokentille uudet katsomot, niin ottelukokemus ei tainnut kummassakaan hirveästi muuttua. Toki mukavampi istua muovikupissa kuin tikkuisella penkillä.

Voisikohan kuvailla, että jalkapallossa katsomorakentamisen "tarvehierarkiassa" ollaan siinä kohtaa, että kunhan saisi suhteellisen kuivaa ja ei ihan kauhean kylmää katsomotilaa, josta näkee kentälle, jossa saa pelata europelejäkin ja joka ei joudu käyttökieltoon romahdusvaaran takia. Kun taas lätkässä taas mietitään, että mites saataisiin katsojat nauttimaan ja kuluttamaan enemmän.

[Sebbliiga]

Jännä juttu kun kaupunkeja ei kiinnosta houkutella ihmisiä muuttamaan uusien stadionien ansiosta. Tampere varmaan painaa tulevaisuudessa päähesojen ohi, kun on uutta lendo latoa ja tammelakin valmistuu. Tähän päälle ryanin halvat lennot keskieurooppaan niin tuskin sieltä pks seudulle ollaan tulossa lomalle. Onhan helsingin katsojamäärät aivan säälittäviä. MArkkinointi hiuksista vittuun, kun tällä seurahistorialla ei olla saatu sidottua enempää katsojia.

[Undersökningar]

Lätkän osalta pakko huomauttaa, että Uros Live ainoa tällä vuosituhannella rakennettu halli koko SM-liigassa eli ei sielläkään olosuhteet ole suoraviivaisesti parantuneet lajiniilojen toivomalla tavalla

Jääkiekon osalta kannattaa muistaa myös se, että siellä on ollut olemassa yleisö ja kiinnostus myös vanhojen olosuhteiden aikana. Futiksessa on aika vaikea perustella, miksi 1500-2000 keskiarvolla vetävä joukkue tarvitsee 8000-paikkaisen stadionin. Valitettavasti ei tule mieleen yhtään tapausta Veikkausliigasta, jossa uuden stadionin/katsomon myötä yleisömäärät olisivat pysyvästi nousseet aivan uudelle tasolle.

Oikeasti ala-arvoisissa olosuhteissa pelaa liigaseuroista ainoastaan Honka. Eikä sielläkään yleisömäärä ole isossa kuvassa kiinni katsomoista, vaan siitä ettei ihmisiä kiinnosta. Varmaan kannattaisi selvitellä, miten espoolaiset saatiin 2006-08 liikkeelle niin hyvin, vaikka toki ilmoitetuissa yleisölukemissa taisi silloin olla valtavasti ilmaa.

[Nahtegal]

Jääkiekon osalta kannattaa muistaa myös se, että siellä on ollut olemassa yleisö ja kiinnostus myös vanhojen olosuhteiden aikana. Futiksessa on aika vaikea perustella, miksi 1500-2000 keskiarvolla vetävä joukkue tarvitsee 8000-paikkaisen stadionin. Valitettavasti ei tule mieleen yhtään tapausta Veikkausliigasta, jossa uuden stadionin/katsomon myötä yleisömäärät olisivat pysyvästi nousseet aivan uudelle tasolle.

Oikeasti ala-arvoisissa olosuhteissa pelaa liigaseuroista ainoastaan Honka. Eikä sielläkään yleisömäärä ole isossa kuvassa kiinni katsomoista, vaan siitä ettei ihmisiä kiinnosta. Varmaan kannattaisi selvitellä, miten espoolaiset saatiin 2006-08 liikkeelle niin hyvin, vaikka toki ilmoitetuissa yleisölukemissa taisi silloin olla valtavasti ilmaa.

Jos olosuhteilla halutaan oikeasti ISOA hyppäystä katsojalukuihin, niin pitäisi rakentaa sisästadion, jossa talvellakin olisi +20 lämmintä. Vantaallehan sellaista suunnitellaan (vai onko jo virallisesti kuopattu?). Harmi, että sekin olisi tulossa aivan väärään paikkaan ja ilman liigajoukkuetta.

Hongalla katsomot oikeasti pullisteli 00-luvun lopulla. Ei ollut ainakaan mikään iso kusetus luvuissa. Käsittämätön romahdus tapahtunut.

[harkkapilli]

Onko se ero muualle Eurooppaan sitten kuitenkin vain kulttuuri, jossa on opittu tai ei ole opittu käymään jalkapallopeleissä?

Kun nyt miettii muiden Pohjoismaiden ja vaikka Englannin ilmastoa, niin ei sielläkään aina niin herkullinen sää ole lähteä peliin. Vaikka isoimmilla ja uusimmilla stadioneilla on jopa kentän päälle tulevia suljettavia kattoja, niin suurimmassa osassa maailman stadioneista niitä ei ole. Joka paikassa ei ole kattoa edes katsomon päällä.

Varmasti tuokin vaikuttaa, että jääkiekon ja muiden sisäpalloilulajien kautta suomalaiset katsojat ovat oppineet tietynlaisiin olosuhteisiin, mutta miksi muualla ei ole näin. Jos ei jääkiekko, niin ainakin koripallo, lentopallo ja käsipallo ovat muualla Euroopassa isoja sisäpalloilulajeja myös perinteisissä ja kylmien olosuhteiden jalkapallomaissa. Silti niissä samoissa maissa käydään katsomassa myös jalkapalloa. Ollaanko me sisukkaat suomalaiset sittenkin kermaperseitä?

Olin lauantaina Kaupissa Kansallisen Liigan ottelussa Ilves–Åland United. Katsomossa sattui olemaan yksi tuttavani, jonka jalkapalloa pelaava tytär oli yhtenä juniorina saattamassa pelaajia kentälle ottelun alussa. Jäi mieleen hytisevän tuttavani sanat, että "ei hän olisi täällä, jos lapsi ei olisi saattajana". No, hän ja tyttärensä olivat kuitenkin paikalla. Samoin sunnuntain Veikkausliiga-ottelussa Ilves-MIFK oli kutsuttuna kaarteellinen Ilveksen Futis-Liigan junioripelaajia ja heidän vanhempiaan Ratinaan.

Jalkapallopelissä käymisen kulttuuri voi olla Suomessa ohut ja perinteet siihen ohuuteen pitkät, mutta kyllä sille on silti monta asiaa tehtävissä. Pelaamaan oppii pelaamalla ja peleissä oppii käymään peleissä käymällä. Toki aina parempi, jos peleissä käymiseen on useita vetovoimatekijöitä. On se sitten pehmeät penkit ja lämmin katsomo, menestyvä joukkue, oman kylän ylpeys, hyvä tunnelma, tutut tyypit katsomossa jne. Seurojen pitää oppia luomaan peleissä käymiselle merkitystä ja mahdollisimman monelle katsojalle tarpeita, joita peleissä käyminen täyttää. Ennen kaikkea siihen ottelutapahtumaan paikan päällä osallistumiseen täytyy keksiä jotain, mitä kotisohvalla striimiä tai TV-lähetystä katsomalla ei saa.

Ei tässä sinänsä mitään yhtä viisasten kiveä ole. Olosuhteita pitää parantaa, mutta yksinään sen vuoksi katsojamäärät eivät räjähdä pilviin. Se on hyvä muistaa Tampereellakin, jossa kiroillaan betonisen Ratinan juoksuratoja ja odotellaan, että sitten uudessa Tammelassa kyllä muuten lähtee. Vanhassa Tammelassa oli orastava buumi ennen koronaa, mutta mikään automaatio ei ole, että edes samat katsojat löytävät tiensä takaisin katsomoon 4-5 vuotta myöhemmin kaudella 2024.

[Undersökningar]

Varmasti tuokin vaikuttaa, että jääkiekon ja muiden sisäpalloilulajien kautta suomalaiset katsojat ovat oppineet tietynlaisiin olosuhteisiin, mutta miksi muualla ei ole näin. Jos ei jääkiekko, niin ainakin koripallo, lentopallo ja käsipallo ovat muualla Euroopassa isoja sisäpalloilulajeja myös perinteisissä ja kylmien olosuhteiden jalkapallomaissa. Silti niissä samoissa maissa käydään katsomassa myös jalkapalloa. Ollaanko me sisukkaat suomalaiset sittenkin kermaperseitä?

Jos suomalaisen huippufutiksen nousu tosiaan on kiinni olosuhteista, niin sitten kyllä ollaan aika maksimaalista mukavuutta vaativia kermaperseitä. Jonkun verran on tullut nähtyä ulkomaisia stadioneita erilaisissa futismaissa, eikä niistä yleensä löydy peruskatsojalle tarkoitettuja lämpimiä sisätiloja laajassa mittakaavassa. Betoniportaikon lomassa voi olla kioskeja ja pisuaareja ja itse katsomossa ei välttämättä ole lämmintä tai edes kuivaa.

Kyllä Suomessa pitää pystyä yleisömäärien kasvuun ihan nykyisissäkin olosuhteissa tai muuten merkittävää kasvua on aika turha toivoa lainkaan. Jopa täysin asiallisista stadioneista kuten Helsingin Bolt-areenasta valitellaan ikään kuin se voisi olla selitys vähäiselle väkimäärälle. Ei ole: vaikkapa Allsvenskanissa noin puolet stadioneista on vaatimattomampia kuin Bolt-areena.

[Nahtegal]

Kuten Under edellä totesi, niin peleissä oppii käymään peleissä käymällä. Tämä on muutamassa seurassa ymmärretty, mutta alkeellisella tasolla taidetaan vielä yleisesti olla. Olen miettinyt, mistä siinä kiikastaa.

Voi olla, että ry ja oy ovat usein liian erillisiä toimijoita. Joissain seuroissa näillä on jopa riitaiset välit.
Kuinka moni junnukoutsi tai junnuseuran pomo edes arvostaa edustustoimintaa? Veikkaan, että noissa positioissa on paljon porukkaa, jotka katsovat mieluummin kotona Valjua tai jopa lätkää kuin suomalaista futista. Onko kenelläkään tästä käytännön kokemusta? Itsellä kokemukset 90 luvulta, jolloin tilanne oli osittain tämä. Oli silloin kuitenkin yksi toimija, joka ohimennen mainitsi minulle edustuksen pelistä ja että junnuna pääsen sinne ilmaiseksi. Edelleen olen sillä tiellä

[Shefki Wilson]

Jos yleisömääriä meinataan isosti parantaa, niin vaatii olosuhteiden parantamista rutkasti. Ja ilmaston lämpenemistä. Eilenkin sai hytistä katsomossa, vaikka oli vaatetta kunnolla päällä. Suurin osa peleistä täytyisi ajoittaa toukokuun lopun ja elokuun lopun väliin.

Harrastetuin laji kuitenkin Suomessa, että jotenkin ne harrastajat pitäisi saada katsomoon.

Suomessa pelataan liigafutista keskimäärin lämpimämmissä ja kuivemmissa olosuhteissa kuin esim. Pohjois-Englannissa.

Enkä voi kuin kuvitella, miten katastrofaalinen vaikutus 8 kk off-seasonilla ja ylitäydellä kilpakalenterilla olisi pelaajiston kehitykselle.

[PG]

Kylmyydestä ja sateesta itkeminen on kyllä suomalaisinta mitä tiedän. Jossain vitun Turkissa painettiin tälläkin kaudella pari kuukautta lumisateessa ja jäätävässä loskapaskassa, mutta jos on +14 ja pilvistä, ei suomalainen voi mennä katsomoon.