FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
24.11.2024 klo 06:51:09 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 [2]
 
Kirjoittaja Aihe: Juniorityö ja tiedolla johtaminen  (Luettu 6716 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
turkistarhaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Munsala IK


Vastaus #25 : 10.07.2022 klo 22:26:31

Itse vähän vierastan ajatusta, että lapsia (erityisesti pieniä lapsia) kuskataan joka ilta johonkin lajitreeneihin koska valveutuneet vanhemmat ovat lukeneet esimerkiksi Helsingin Sanomista että pitää olla monilajisuutta. Eihän siinä mitään sinänsä, jos lapsi siitä tykkää että joka ilta on 1-2 treeniä mutta voisi kuvitella että tuolla tavalla sitä vasta palaakin jossain vaiheessa loppuun?

Omista lapsista nyt tuskin mitään huippuja tulee missään lajissa mutta yritetään kuitenkin perheen kesken harrastaa joka päivä jotain ja näin kesällä se on futiksen lisäksi pyöräilyä, trampoliinia, kiipeilyä ja juoksua ulkona, uintia, frisbeen yms heittelyä jne ja sitten talvella hiihtoa, luistelua ja välillä uimahalliin tai jonnekin hoploppiin

Kokonaisliikuntamäärät eivät toki monella nykylapsella riitä, mutta itse lähtisin kyllä ratkomaan sitä siitä päästä että vanhemmat rajoittavat sitä pleikkarin ja kännykällä pelaamista ja pistävät lapset pihalle kentille ja puistoihin pelaamaan ja leikkimään. Lisäksi treeneihin pyörällä paikalle mikäli matkat ovat kohtuullisia.

Koululiikunnan suhteen olen menettänyt toivoni mutta innokkaille liikkujille pitäisi heti koulupäivän jälkeen tarjota liikuntakerhoja jotta saisivat siellä kilpailuhenkiset pelit pystyyn.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #26 : 11.07.2022 klo 09:09:56

Uutinen
Tutkimuksen tulos oli, että aikuisten huiput ovat tyypillisesti aloittaneet lajinsa myöhemmin ja harrastaneet enemmän muita lajeja kuin muut, vähemmän menestyneet maajoukkueurheilijat.

Parhaiten menestyneet urheilijat eivät yleensä loista nuorten sarjoissa vaan ajavat aikuisina ohi nuorisotähdistä.

Güllich arvelee yhdeksi syyksi sitä, että useita lajeja harjoittelemalla oppii omaksumaan tehokkaasti lisää vaikeita
taitoja

Esimerkiksi jalkapallossa vakuutellaan, että laji on niin vaikea ja kilpailtu, ettei siinä voi pärjätä kuin harjoittelemalla kurinalaisesti suuria määriä pienestä asti.

Silti jopa jalkapallon mahtimaassa Saksassa on osoitettu, että maajoukkueen Bundesliiga-pelaajat ovat erikoistuneet myöhemmin ja harrastaneet muita lajeja pitempään kuin alasarjojen pelaajat.


https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008562243.html

Ja sitten jos haluaa todellisen kuvan niin voi tutustua oikeaan tutkimukseen ja sen tulkitaan: https://eerikkila.fi/monipuolisuus-vai-monilajisuus-miten-jalkapalloilussa-voi-paasta-huipulle/

Mm.

"Mitä selvisi?

Maajoukkuepelaajilla ja 1st Bundesliigapelaajilla oli amatöörejä enemmän omatoimista jalkapallon pelaamista lapsuusvaiheessa. Ohjatun jalkapalloharjoittelun määrässä oli eroja vasta 15 ikävuoden jälkeen, jolloin maajoukkuepelaajat ja etenkin 1st Bundesliigapelaajat harjoittelivat enemmän jalkapalloa ohjatusti.

Maajoukkuepelaajilla oli nuoruusvaiheessa enemmän muiden lajien harjoittelua kuin amatööreillä ja 1st Bundesliigapelaajilla. Muiden lajien harjoitusmäärät olivat kuitenkin pieniä verrattuna jalkapallon harjoitusmääriin. Jalkapalloa omatoimisesti ja ohjatusti harjoiteltiin 15–18 vuoden iässä keskimäärin 350 kertaa vuodessa kun taas muita lajeja omatoimisesti ja ohjatusti harjoiteltiin vastaavassa iässä keskimäärin 60 kertaa vuodessa."

Eli todellisuudessa jo lapsuusvaiheessa on ollut enemmän jalkapallon harjoittelua ja tukilaji on ollut vähän yli kerran viikossa tapahtuvaa harjoittelua.

Olen aika monta kertaa tätä samaa asiaa käynyt, mutta tuntuu että vähintään kerran vuodessa joutuu saman asian toteamaan. Jalkapallo eroaa monesta muusta urheilulajista ja tärkeää ymmärtää sen eroavaisuus. Ensinnäkin sitä pelataan jaloilla, toisekseen se on maailman harrastetuin ja kilpailuin laji ja kolmannekseen joukkuepeli. Näiden asioiden takia sitä on mahdotonta verrata vaikka johonkin judoon, karateen, kestävyysjuoksuun tms.

Niin kauan kun jotkut näkevät jalkapallon kehittymisen eduksi että JaniPetteri käy 3-5 kertaa viikossa pelaamassa lätkää, niin ei ihme että kehitystä ei tapahdu. Suomi on varmasti maailman ainoa maa jossa nähdään jalkapallon kehittymisen kompastuskivenä se että pelaajat viettävät liikaa jalkapallon äärellä ja liian vähän muiden lajien.

JA ei, tämä ei tarkoita etteikö jalkapalloharjoittelun pitäisi olla monipuolista ja liikuntamäärien riittävää, vaan ainoastaan mitä sanoin. Pallon kanssa on vietettävä todella paljon aikaa ja samalla elettävä urheilullisesti muutenkin.

Edit: Lisätään että omakohtaisesti seurannut läheltä ~10 pelaajaa josta tullut jalkapalloammattilaisia(Suomessa tai ulkomailla) kaikkia yhdistänyt muutama yhdistävä tekijä:

1) Ovat tehneet todella paljon pallon kanssa omalla ajalla työtä. Joko harjoitelleet, pelailleet kavereiden kanssa, jne.
2) Perhe on tukenut täysillä pelaajien kehittymistä kaikin heille mahdollisin tavoin
3) Pelaajat ovat liikkuneet myös vapaa-ajalla paljon
« Viimeksi muokattu: 11.07.2022 klo 09:14:19 kirjoittanut Jortsukka »
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #27 : 11.07.2022 klo 09:44:59

Mut jos noita numeroita pilkkoo vähän pidemmälle, niin ohjattuun jalkapallotoimintaan nuo on osallistunut melko vähän. Jos siis vertaa vaikka siihen miten Suomessa tällä hetkellä treenataan. Bundesliigassa debytoineet jalkapalloilijat olivat osallistuneet ohjattuihin jalkapallosessioihin mediaanina 4264 tuntia noin kuudentoista vuoden aikana ennen debyyttiään Bundeksessa. Jos oletan että ohjattua jalkapallotoimintaa on 50 viikkoa vuodessa, niin tuo tarkoittaa 5.33h / viikko. Mun U8 ikäisellä mimmillä on tällä hetkellä 3 * 1 - 1.5h/treenejä ja pelitapahtumat. Tuo on lähes tuplat siihen mitä nuo buliammattilaiset on tehnyt vastaavassa iässä ohjatusti ja tässä kesäkaudella (huhtikuun puolesta välistä heinäkuun puoleen väliin) täällä treenaillaan vähän enemmän kuin mikä tuo buli-ammattilaisten kuudentoista vuoden keskiarvo on. Ja oletan että treenimäärät ei oo täälläpäin tippumassa kun siirrytään U8 -> U9 jne.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #28 : 11.07.2022 klo 10:23:18

Mut jos noita numeroita pilkkoo vähän pidemmälle, niin ohjattuun jalkapallotoimintaan nuo on osallistunut melko vähän. Jos siis vertaa vaikka siihen miten Suomessa tällä hetkellä treenataan. Bundesliigassa debytoineet jalkapalloilijat olivat osallistuneet ohjattuihin jalkapallosessioihin mediaanina 4264 tuntia noin kuudentoista vuoden aikana ennen debyyttiään Bundeksessa. Jos oletan että ohjattua jalkapallotoimintaa on 50 viikkoa vuodessa, niin tuo tarkoittaa 5.33h / viikko. Mun U8 ikäisellä mimmillä on tällä hetkellä 3 * 1 - 1.5h/treenejä ja pelitapahtumat. Tuo on lähes tuplat siihen mitä nuo buliammattilaiset on tehnyt vastaavassa iässä ohjatusti ja tässä kesäkaudella (huhtikuun puolesta välistä heinäkuun puoleen väliin) täällä treenaillaan vähän enemmän kuin mikä tuo buli-ammattilaisten kuudentoista vuoden keskiarvo on. Ja oletan että treenimäärät ei oo täälläpäin tippumassa kun siirrytään U8 -> U9 jne.

Kyllä vaan. Tässä on toki hyvä huomioida se että:

A) Suomessa pelaajia on vähemmän
B) Suomessa omatoimista harjoittelua on vähemmän
C) Suomessa on kilpailua paikoista vähemmän

Niin Espanjassa, Saksassa kuin Englannissakin harjoitusmäärät ovat suomalaisia vähäisemmät, mutta kilpailu ja massa paljon kovempaa. Esim. Tanskassa harjoitellaan enemmän kuin Suomessa joukkueissa, koska yhteistyö koulujen kanssa toimii niin hyvin. Harjoituksia on siis esim. U13-U14 tasolla jo 6 harjoitusta viikossa, mutta tämä jakaantuu niin että iltaisin on 4 ja aamuisin 2. Tanskassa on siis täysin toisenlainen järjestelmä kuin noissa isoissa maissa ja aika hyvin ovat tuottaneet pelaajia. Uskon että Suomellekkin tuo Tanskan malli olisi paljon parempi kuin noiden muiden. Miksikö? Siksi että täällä pelaajamäärät ovat lähempänä Tanskaa kuin Saksaa. Massan laki, jne. Tämä kuitenkin vaatisi Suomessa koulujen ja seurojen paljon parempaa yhteistyötä.

Suoraan ei voi ottaa mitään tapaa muusta maasta, koska meillä on täysin erilainen järjestelmä. Mutta kaikissa maissa missä asiaa tutkittu on ollut yhtäläistä se että jalkapalloammattilaisten taustalla oli jalkapallon pelaamista/harjoittelua(omalla ajalla tai joukkueessa) enemmän kuin niillä joista ei tullut ammattilaisia. Samoin tuo riittävä liikuntamäärä yhteensä oli yhtenäinen asia.

Ja itsekin olen sitä mieltä, että hienoa jos Suomessa riittäisi vähäisempi harjoittelu, mutta pelaajien omatoiminen taitoharjoittelu Suomessa on aivan liian vähäistä. Uskon että moni seura on sitten tähän joutunut vastaamaan sillä että pitää ns. joukkueistaa omatoiminen taitoharjoittelu. Toki tärkeää olisi mielestäni että tässä olisi proggressio ja se voisi perustua vapaaehtoisuuteen enemmän. Esim. U8 voisi olla 2 joukkueharjoitusta ja kolmas sitten puhtaasti taitoharjoitus halukkailla, jne. Ongelmiahan meillä tulee siinä vaiheessa, kun koulujen kanssa ei yhteistyö suju ja ei voida kunnolla käyttää proggressiota harjoittelussa.
« Viimeksi muokattu: 11.07.2022 klo 10:26:49 kirjoittanut Jortsukka »
erno

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu


Vastaus #29 : 11.07.2022 klo 10:40:00

Mutta ei tuota harjoittelumääräeroa noihin breikanneisiin buli-ammattilaisiin saada myöskään kurottua umpeen lisäämällä joukkueharjoituksia. Jos omatoimiharjoittelun määrä on 0, niin joukkueharjoituksia pitäisi olla se kuus kertaa viikkoon ja kunkin session kesto hieman reilun tunnin. Ja tää siis U8 ikäisillä. Ja imo tuo pedagogisesti helvetin tyhmää lisätä pienillä (alle 10v) lapsilla "pakollisia" sessioita. Johtaa dropoutteihin, mikä on kaikista muista näkökulmista paitti ehkä huippujalkapallon näkökulmasta tyhmä juttu.

Ennemmin pitäisi löytää niitä keinoja omatoimipelailun lisäämiseen ja ennenkaikkea tuon mahdollistamiseen talvikaudella.
turkistarhaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Munsala IK


Vastaus #30 : 11.07.2022 klo 11:37:16

Ennemmin pitäisi löytää niitä keinoja omatoimipelailun lisäämiseen ja ennenkaikkea tuon mahdollistamiseen talvikaudella.
Jeps. Ja luonnollisin tapa olisi tehdä sitä heti koulupäivän jälkeen, koska suomalaislapsilla on ainakin alakouluikäisenä verrattaen lyhyet koulupäivät. Tarkoittaisi toki talvikaudella futsalia ym pelailua liikuntasalissa mutta parempi kai sekin on kuin pleikalla pelaaminen kotona. Kunnilla tosin ei tunnu olevan yhtään lisärahaa tällaiseen kerhotoimintaan vaikka julkisuudessa on hienoja lausumia harrastustakuusta.

Virossa oli aika hyvä malli, jossa lapset koulupäivän jälkeen osallistuivat pari-kolme kertaa viikossa johonkin kerhoon. Liikuntakerhojen lisäksi oli taide-, ohjelmointi- jne. kerhoja. Tuossa oli joku nimellinen maksu vanhemmille, mutta pääosan kustannuksista maksaa käsittääkseni julkinen sektori.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #31 : 11.07.2022 klo 11:39:08

Mutta ei tuota harjoittelumääräeroa noihin breikanneisiin buli-ammattilaisiin saada myöskään kurottua umpeen lisäämällä joukkueharjoituksia. Jos omatoimiharjoittelun määrä on 0, niin joukkueharjoituksia pitäisi olla se kuus kertaa viikkoon ja kunkin session kesto hieman reilun tunnin. Ja tää siis U8 ikäisillä. Ja imo tuo pedagogisesti helvetin tyhmää lisätä pienillä (alle 10v) lapsilla "pakollisia" sessioita. Johtaa dropoutteihin, mikä on kaikista muista näkökulmista paitti ehkä huippujalkapallon näkökulmasta tyhmä juttu.

Ennemmin pitäisi löytää niitä keinoja omatoimipelailun lisäämiseen ja ennenkaikkea tuon mahdollistamiseen talvikaudella.

Pitäisi pitäisi, mutta toisaalta jos sinulla on seuraavanlainen tilanne:

20 pelaajaa, joista 12 haluaa kehittyä jalkapallossa, mutta omatoiminen harjoittelu ei suju yksin(esim. ei ole malleja siihen mitä tehdä, jne.). Nyt jos nämä 12 pelaajaa kuitenkin haluavat tulla useamman kerran viikossa lisäharjoitukseen, joka on vapaaehtoinen, niin silloin viikossa saavat lisää omatoimista harjoittelua.

Kuten totesin ei ole mitään oikeaa tai tiettyä mallia, koska eri maat, eri seurat ja eri kaupungit ovat erilaisia.

En siis näe mitään ongelmaa jos jonkun malli olisi U10 vaiheessa esim niin että joukkueella olisi 3 harjoitusta ja 1-2 kertaa viikossa täysin vapaaehtoinen taitoharjoittelu halukkaille pelaajille. Jos vaihtoehdot ovat "ei ollenkaan omatoimista ja 3 joukkueharjoitusta" tai "3 joukkueharjoitusta ja 2 vapaaehtoista taitoharjoitusta" niin onko tuo väärin?

Tässä on vielä aika iso ero jos mietitään poikapelaajia ja tyttöpelaajia. Poikapelaajat ovat keskimäärin enemmän kuitenkin tavoitteellisessa jalkapallossa mukana isommin oman kehityksen vuoksi ja tytöillä taas sosiaalinen osa jalkapalloa on isompi merkitys.

Siitä ei toki eri mieltä että olisi hyvä saada esim. vapaita pelivuoroja talvikaudelle mihin pelaajat voisivat mennä pelaamaan, mutta se ei muuta sitä asiaa että taitotaso on keskimäärin pelaajilla liian heikko Suomessa ja siihen ei auta se ainakaan että pelataan muita lajeja enemmän.
Matthias Sindelar

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jamo, Tuco, Jorma


Vastaus #32 : 11.07.2022 klo 17:07:18

Nyt kun naisten kisoissa on Espanjalla pelaaja joka aloitti joukkueessa vasta 14-vuotiaana, niin eiköhän tuosta saada uusi fakta joukkuetoimintaa vastaan.
ZZlatan

Poissa Poissa


Vastaus #33 : 11.07.2022 klo 17:47:11

Nyt kun naisten kisoissa on Espanjalla pelaaja joka aloitti joukkueessa vasta 14-vuotiaana, niin eiköhän tuosta saada uusi fakta joukkuetoimintaa vastaan.

Aloitti seurassa 14-vuotiaana...

 
Sivuja: 1 [2]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa