Argumentoit mielestäni juuri vahvasti ulkomaalaisvalmentajan puolesta, et vastaan. Georgia oli ensimmäistä kertaa kisoissa maan historian aikana ja Albania toista kertaa, Itävaltakaan ei ole kisoissa ollut kuin neljästi. Pienen jalkapallomaan on usein täysin perusteltua etsiä osaamista maan rajojen ulkopuolelta, kun niiden sisäpuolella sitä on rajallisesti.
Kaikki ainakin 1960 luvusta eteenpäin kisatut maailman- ja euroopanmestaruudet on voitettu isojen jalkapallomaiden toimesta (paitsi se yksi, johon pian palaan). Se että mestaruudet on sitä yhtä lukuunottamatta voitettu kotimaisen valmennuksen alaisuudessa, kertoo ainoastaan siitä, että suurista ja menestyvistä jalkapallomaista löytyy valtava määrä osaamista omasta takaa eikä valmentajaa ole perusteltua etsiä ulkomailta.
Kuitenkin SE YKSI poikkeus, se yksi pienen jalkapallomaan voittama mestaruus, eli 2004 Kreikan voittama euroopanmestaruus tuli, yllätys yllätys, ulkomaalaisvalmennuksessa. Kreikka on siinäkin mielessä hyvä esimerkki, että se on historiansa aikana päässyt EM -kisoihin neljästi (1980, 2004, 2008, 2012) ja 1980 kisoja lukuunottamatta ulkomaalaisvalmennuksessa.
En minä nyt Tanskaakaan kutsuisi isoksi jalkapallomaaksi.
Jos yritetään ottaa oppia muista maista, niin pitäisi tarkastella myös niitä jotka ovat epäonnistuneet. Eli esimerkiksi, onko suurin piirtein Suoman tasoisesten maiden onnistumisprosentti suurempi kotimaisella vai ulkomaisella valmentajalla.
