Tämänhetkisen farssin takia koonnostaan oman mietintäni nykytilanteeseen johtaneesta kehityksestä kärjistetysti ja omasta mielestäni avainseikkojen osalta. Sopassa on tosin lukuisia muitakin tekijöitä. Pahoittelut pitkähköstä vuodatuksesta, koitan pitää sen kuitenkin siedettävän pituisena.
Heti alkuun joudun kuitenkin nöyrtymään ja toteamaan aiemmin puolustamani Andrea Agnellin olevan myös totaalisen epäonnistunut loistavan alkunsa jälkeen. Arvostamani Agnellin, joka nosti Juven pitkän korpivaelluksen jälkeen suosta luoden dynastian. Agnellin, jonka CL kiima, suoranainen pakkomielle ajoi pikavoittojen toivossa pitkäjänteisyyden edelle.
Tämänpäiväisen ulostulonsa jälkeen, tuskin kenellekään on enää epäselvää, minkälaisen valmentajan käsissä Juventuksen jälleenrakennusprojekti on.
https://football-italia.net/allegri-i-often-ask-if-ive-made-mistakes-half-of-juventus-is-unavailable/Alla myös hyvää pohdintaa, jossa sen kirjoittajalla on samansuuntaisia mietteitä.
https://football-italia.net/allegri-is-making-the-case-for-juventus-to-sack-him/Täytyy palata ajassa taaksepäin siihen hetkeen, kun Conten sillat paloivat ja Masa palkattiin seuran valmentajaksi. Yleiset odotukset olivat todella pessimistisiä, sillä olihan mister onnistunut omalta osaltaan sysäämään AC Milanin uskomattomaan pelilliseen syöksykierteeseen. Masalla oli kuitenkin Juve pestinsä alussa enemmän hyviä kuin huonoja hetkiä. Taistelu Scudettosta oli olematonta noina aikoina, mutta hyvät otteet CL:ssä antoivat viiteitä valoisasta tulevaisuudesta. Masan raikkaus valmentajana alkoi katoamaan keväisenä iltana kaudella 2014/2015 Barcelonaa vastaan, jonka jälkeen pelko alkoi ottamaan valtaa. Joukkueen runko oli hyvä ja vielä kaudella 2016/2017 päästiin toistamiseen CL:än finaaliin, jossa hyvän alun jälkeen Real vei pelokasta Juvea mennen tullen. Tässä ei myöskään oteta siis mitään pois Barcan tai Realin hyvyydeltä. Tavat, joilla pelit hävittiin, jäivät kalvamaan.
Conten runko oli hyvä ja sinne oli iskostettu Conten toimesta organisoitu puolustaminen hyökkäyksen murtautumismalleineen. Conten aikana ongelmahan oli tietyllä tavalla liika kaavoihin kangistuminen, jossa hyökkäyskolmanneksen yllätykset loistivat poissaolollaan. Toki myös hyökkääjien laatu oli keskinkertaista. Pestinsä alussa Masa ikään kuin vapautti joukkueen hyökkäyksen visioimaan, puolustuksen ollessa Conten jäljiltä timanttia. Se tuotti melkein Euroopan suurimman palkinnon, mutta ei aivan. Kahdesti oltiin lähellä. Masan ansioista spekuloitiin aikanaan, paljonko mestaruuksista ja CL-finaalipaikoista voidaan laittaa Conten jälkihöyryjen ansioksi.
Tämän päivän selonteon jälkeen asia on selkeämpi ainakin allekirjoittaneelle.
Masalla oli helppo työ rakentaa Conten perustusten varaan peleihin räätälöidyt taktiikat. Kelvollisesti rasvattuun koneeseen ei tarvinnut lisätä mitään omaa suunnitelmaa.
Vanha runko ikääntyi ja vaihtui tuoden ongelman. Conten pelitavan opetukset vaipuivat unholaan ja omia ideoita ei ollut tuoda tilalle. Tuo visiottomuus ja pelien loppujen lisääntyvä ylipassiivisuus ajoi seuran peli-identiteetittömään tilaan. Pelit olivat tappavan tylsää seurattavaa ja lopulta se ja kaksi sulamista CL:ssä selkeille altavastaajille johti Masan potkuihin. Oikeutetusti.
Agnelli palkkasi Sarrin tuomaan seuran peli-identiteetti ongelmiin muutoksen. Hyvältä vaikuttaneen toimenpiteen ajoitus ei olisi voinut mennä enempää pieleen, jos siihen alun perinkään uskottiin.
Joukkue oli jo kaksi kautta tuuliajolla koordinoidun pelitavan puutteen vuoksi ja Sarrin pelitavan iskostaminen huippuunsa oli ottanut aiemmissa seuroissa ainakin kaksi kautta. Lisäksi Sarrin äärimmilleen koordinoituun pelityyliin ei mahdu puolustamista kaihtavia pelaajia ja Ronaldo ostettiin kautta aiemmin tekemään CL:n finaalin voittoon tarvittavat maalit, ei puolustamaan. Sarri onnistui luovimaan taktiikkansa siihen malliin, että seuran viimeisin Scudetto voitettiin, mutta CL taipale jäi jälleen torsoksi. Lopputulemana Sarri sai lähtöpassit kauden päätteeksi.
Seuraavana Agnelli kaivoi hatustaan valmentajaksi seuran uuden tulemisen ikonin Andrea Pirlon, joka oli vastavalmistunut valmentaja vailla kokemusta. Allekirjoittanutta lämmitti miehen ideaalinen pelifilosofia, mitä jalkapalloon tulee yhtenä organismina. Siinä mm. perinteiset numeraaliset positiot ovat olemassa, mutta eivät ole taktiikan määrääviä tekijöitä, kunhan joukkue osaa havaita tilanteet joukkona. Valitettavasti taktisesti sekasortoisessa tilassa olevaan seuraan ei olisi tuossa vaiheessa kaivattu ”uusien” tuulien taivaanrannanmaalaria. Pirlo joutui kauden edetessä toteamaan joutuvansa joustamaan peli-ideansa kanssa. Hän saavutti kuitenkin ehdottoman minimitavoitteen, eli CL:ään oikeuttavan neljännen sijan sarjassa, kun CL:stä lähdettiin jälleen altavastaajalle nöyryyttävästi lauluun. Seurauksena Pirlolle lähtöpassit.
Agnellin suurin hölmöily tapahtui paniikinomaisessa tarpeessa. Miten hinata satamaan tuuliajolla oleva seura? Useiden seuran kannattajien pahin painajainen toteutui, kun Masan uudesta 4 KAUTTA kattavasta sopimuksesta uutisoitiin (n.9 m€/vuosi). Allekirjoittaneelle tämä oli järkytys, mutta tekemättömän paikan edessä uusi mahdollisuus oli annettava.
Viime- ja tämän kauden edesottamuksia on perattu riittävästi, joten ei niistä sen enempää.
Masan uudelleen nimitys tullaan kirjoittamaan Juventuksen seurahistoriaan sen huonoimpana ratkaisuna. Tämän päätöksen seurauksena Agnellinkin jatko alkaa olemaan vaakalaudalla, yhdessä toki Nedvedin ja muiden osallisten kanssa. En edes ole jaksanut seurata, missä mallissa Agnellin haikaileman Superliigan kanssa tällä hetkellä edetään, mutta sekin kummittelee taustalla.
Seurassa palattiin sekasorron aloittaneeseen aikaan yhdessä sen lähtölaukauksen luoneen koordinaattorin kanssa, odottaen ihmettä. Kauden ja yhden kuukauden otanta uudesta tulemisesta kuitenkin riittää kertomaan nykyisen kurssin suunnan. Kautta on pelattu reilu kuukausi ja voidaan jo todeta, että pelit päättyvät ilman ihmettä CL:n alkulohkoon ja Serie A:ssa pistemenetyksiä on tullut jo runsaasti sarjan heikoimpia vastustajia vastaan. Serie A:ta ei ole tietenkään vielä menetetty, mutta nähdyillä otteilla on hyvinkin pian.
Summa summarum. Agnelli aloitti uuden dynastian ja tuhosi sen pikavoittojen toivossa. Masan alaisuudessa joukkue menee sitä sekasortoisempaan tilaan, mitä kauemmin tilanteen annetaan kehittyä. Masan luiskaamisen kustannukset ovat nimellisiä siihen nähden, että tällä kaudella ei edetä lohkopelejä edemmäs ja ensi kaudella sinne ei osallistuta lainkaan. CL:än tuleva puute ja pelillinen lobotomia johtaa myös globaalilla tasolla kannattajien määrän laskuun, joka tyrehdyttää ennestään laskevaa kassavirtaa muihin Euroopan isoihin verrattuna.
Nyt on aika vetäytyä hetkeksi syrjään foorumilta odottelemaan ilouutisia Torinosta.
