Kausi 2022MP lähti kauteen 2022 hyvin samantapaisin eväin kuin edelliseenkin. Tavoite oli ylemmässä loppusarjassa, mutta yleisesti ottaen ennakkospekulaatiot veikkasivat Sinisiä alempaan loppusarjaan ja säilyjäksi. Ennakkospekulaatiot toteutuivatkin, mutta harva osasi ehkä aavistaa, minkälaisen kauden jälkeen.
Hyvissä ajoin oli selvää, että MP:n pakka menisi uusiksi. Siispä loppuvuosi 2021 oli enemmän tai arvuuttelua ja odottelua ennen joulukuussa pelattavaa Go on -cupia. MP:n ja kolmen liigajoukkueen harjoitusturnaus oli kaikin puolin mukava tapaus ja samalla avasi suuntalinjoja joukkueen rakennukseen. Testipelaajien massiivisesta joukosta löytyi käyttökelpoisia miehiä yllättävänkin paljon, joten sopimuksia alkoi putoilla hyvään tahtiin ja MP sai jo hyvän rungon kasaan uuteen ja uljaaseen Ykköscupiin.
Ykköscupissa oli lopulta epäonneakin. FF Jaro kaatui avausottelussa lupaavasti, mutta SJK Akatemia pudotti Siniset maan pinnalle. Jatkoon pääsy oli lopulta tekemätön paikka, sillä KPV:tä vastaan MP:n kokoonpanosta puuttui toistakymmentä pelaajaa. KTP:n kaataminen maaliskuussa melkein kokonaisessa harjoitusottelussa antoi aihetta uskoa, että Ykkösessäkin pärjättäisiin, mutta toisaalta heti seuraava ottelu nousija Pepoa vastaan varoitti puolustuspelaamisen mahdollisista ongelmista.
Suomen cup oli kaikkiaan positiivinen suoritus MP:ltä. Kaksi alasarjajoukkuetta kaatui murskalukemin ja nuorisopitoinen ryhmä kepitti vielä FF Jaronkin rankkarikisassa. Cup-taival päättyi lopulta neljännesvälierässä siinä ainoassa oikeassa Savon derbyssä, kun urhoollisesti taistellut MP pisti Kuopion Palloseuran tiukille. Tuleva cup-mestari oli kuitenkin yhden maalin verran etevämpi.
Ykkösen pelit alkoivat kunnon mahalaskulla, kun KPV pyöritteli heikosti puolustanutta MP:tä vastaan taukolukemat 3-0. Toisen puoliajan kiri kaunisteli lukemia, mutta paremmasta joukkueesta ei ollut epäselvyyttä. Helpottava avausvoitto tuli kuitenkin Paraisten postimerkin kokoiselta varakentältä, ja Kuplahallissa pelattu kotiavauskin oli voitettavissa. Urskissa pelit alkoivat rytinällä, kun Jaro kaatui maalein 3-0.
Hiljalleen asiat alkoivat mennä kuitenkin väärille jengoille. Helsingissä MP törmäsi PK-35:n hyvin pelanneeseen maalivahtiin ja Tammisaaressa 2-0-johto lipesi käsistä luvattoman helposti. Tasapeliputkea seurasi vierasvoitto Järvenpäässä, mutta selvistä lukemista huolimatta MP:n peliesitys oli kaikkea muuta kuin vakuuttava.
Juhannuksen jälkeen syöksykierre jyrkkeni. KTP:n vieraana toki odotuksetkaan eivät olleet korkeat, mutta kahden maalin johdon töpeksiminen kotitappioksi Piffeniä vastaan oli heikko suoritus. Pepon kaataminen Urskissa toi hetkellistä helpotusta tuskaan, mutta joukkueen suuntaa se ei kääntänyt. Jotain toivonkipinää saattoi taas havaita, kun MP nousi kahdesti tappioasemasta tasoihin EIF:ää vastaan, mutta Turun vieraspelin jälkeen tilanne ei juuri naurattanut: kelpo peliesitys, mutta tuloksena tutut nolla pistettä ja sijoitus toiseksi viimeisenä putoajan paikalla. Päättyykö kolmas kausi Ykkösessä jälleen putoamiseen, kuten edelliselläkin kerralla?
MP:n murheenkryyninä oli enemmän tai vähemmän toimimattomaksi osoittautunut kolmen alakerta ja laitapelaajat. Paluu perinteisempään 4-2-3-1:een osoittautui oikeaksi ratkaisuksi 16. elokuuta. Paljon ei MP:ltä odotettu, kun KTP saapui Urskiin, mutta niin vain tuloksena oli kauden paras peliesitys ja tulevan nousijan kylvettäminen 3-0 -lukemin. Pisteiden tulo jatkui tasapelillä KPV:tä vastaan ja Oulunkylässä MP otti arvokkaan ja hallitun vierasvoiton Gnistanista. Kun vielä JäPS kaatui, pääsi MP alempaan loppusarjaan paljon paremmista asetelmista kuin vielä elokuun alussa näytti.
Alempi loppusarjakin alkoi suotuisasti, kun maalijyvänsä oikeaan aikaan löytänyt Kevin Beugre viimeisteli ottelun ainoan maalin PK-35:n verkkoon. Ja jotta tarina olisi täydellinen, tuli matkalle vielä yksi käänne. Pajbackan vähälukuinen yleisö nautti 70 minuutin ajan, kun jo putoamisen varmistanut PIF näytti voittavan MP:n. Kuitenkin jostakin nurkan takaa ilmestyi Beugre, jonka kavennusosuma käynnisti vajaalukuisen MP:n loppukirin. Lopputulos 3-4 tiesi sitä, että MP:n sarjapaikka olisi sinettiä vaille hallussa. Lopulta Ykkösessä säilyminen varmistui teoreettisestikin, kun Pepo joutui nöyrtymään maalein 6-2 Urskissa.
Sarjapaikan säilyttäminen ei tullut helpolla. MP:n materiaali osoittautui jälleen jokseenkin rajalliseksi Ykköseen, vaikka pelaajisto reilulla kädellä uudistuikin. Nousijoiden tasoa tuli itsekin aliarvioitua ennen kauden alkua, sillä varsinkin JäPS pelasi hienon kauden ja meni ylempään loppusarjaan. Jos valmennusjohto ei olisi tehnyt taktisia muutoksia kauden puolivälissä, olisi lopputulos voinut olla täysin toinenkin. MP ei tehnyt erityisen nimekkäitä hankintoja kesken kauden, mutta Interistä löytynyt Jan Heinonen osoittautui oivalliseksi avuksi.
Tarkemmat pelaaja-analyysit voi käydä lukemassa
viime kauden kausitopicista Karvakorva2:n viestistä, joten en niitä enää tänne laita. Eipä niihin kyllä mitään lisättävääkään olisi ollut
Kausi 2023MP aloittaa neljännen peräkkäisen kautensa Ykkösessä. En nyt saa päähäni, missä tätä pohdittiin, mutta joku tilastoniilo voisi kaivaa vastauksen asiaan. Edellisen kerran Mikkelissä on pelattu samalla sarjatasolla useampi kausi peräkkäin vuosina 1997-2001, mutta silloin värit vaihtuivat välissä MP:stä FC Mikkeliksi. Liigassa MP pysyi pidempään, mutta mikä on pisin pätkä Ykkösessä?
Ensi kausi on jonkunlainen välimallin vuosi sarjauudistuksen alla. MP-lasien läpi katsottuna myllerryksen keskellä kuviot ovat kuitenkin siinä määrin selkeät, että bottom 3-sijoituksen välttäminen takaisi paikan uudessa Ykkösliigassa (tuleeko tuon kylkeen sitten vielä Ykkösliigacup?) ja kovempia pelejä.
Ykköseen nousevista joukkueista JJK:sta voi odottaa heti vahvaa tekijää sarjatasolle. Yhtiöitetty Salon Palloilijat on mielenkiintoinen tuttavuus, joka sekään tuskin tulee uudelle sarjatasolle pelkästään kokeilemaan. Käpylän Pallo on Suomen vahvimpia junioriseuroja, mutta Ykkösessä se on ainakin vielä jonkun tason kysymysmerkki pelipaikkaa myöten.
Paljoa ei kyllä tiedetä MP:stäkään vielä tässä kohtaa. Juha Pasojan johdolla mennään ja sopimuspelaajia on seitsemän, joista kaksi maalivahteja. Aleksi Honka-Hallilan jatkaminen Mikkelissä on hyvä uutinen. Pari helppoakin maalia ehkä upposi, mutta kokonaisuutena Honka-Hallila pelasi hyvin ne ottelut, missä vastuuta tuli. Loukkaantumisetkin haittasivat. Toinen sopimuspelaaja Timi Heikkinen on vielä(kin) nuori kaveri ja kokematon, mutta jossain vaiheessahan se Ykkösen läpimurtokin pitää tehdä. Ehkä paineita ei kuitenkaan kannata kasata vielä ensi kaudeksi. Otto Huuhtasen jatkosopimus kyllä kelpaisi.
Kenttäpelaajista pahvit on Jesse Jäppisellä, Peetu Kermisellä, Jesse Kilpeläisellä, Joona Kuismalalla ja Valtteri Nikulaisella. Viime kauden perusteella kenellekään ei voi suoralta kädeltä ennustaa kovinkaan suurta roolia, mutta pitkä harjoituskausi voi tuoda muutoksenkin. Olisivatko Kerminen ja Jäppinen saaneet enemmän minuutteja ilman loukkaantumisia? Jäppiselle osui kohdalle vielä pitkittynyt koronakin. MP:tä ei ainakaan voi moittia hätäilystä pelaajien kanssa. Kuismala ja Nikulainen omina junnuina toivottavasti saavat ainakin hajaminuutteja Ykkösessä.
Feeblebastard löysi Juuso Tarvaisen nimen pelaajapörssistä. Loppukaudella hyvin keskikentän pohjalla pelannut Tarvainen oli niitä pelaajia, joita ainakin itse mietin ensi kauden joukkueeseenkin. Eihän pörssiin listautuminen tietysti kaikkea kerro, mutta ainakin toinen jalka taitaa olla ulkona MP:stä. Viime kauden avainpelaajista Topi Keskinen on varma lähtijä, Jarkko Heimonen todennäköinen ja aika monen muunkin pelaajan kohdalla jatkaminen on arvoitus. MP:ssä taidetaan tällä hetkellä vetää hieman henkeä viime kauden jälkeen, joten uutisrintamalla voi vielä olla tovin hiljaista.
Viime kauden pelaajista mielellään MP-nutussa näkisi syksyn onnistujat. Jos Kevin Beugren viimeistelyjä tuli noiduttua pitkin kesää, niin loppukauden otteiden perusteella jatkosopimus olisi täysin perusteltavissa. Joona Hiltusen kausi meni pilalle loukkaantumisten takia. Mikä on miehen jatkohalukkuus? Jos MP saisi Beugren, Jonathan Dunyinin ja Joslyn Luyeye-Lutumban jatkamaan, olisi Hiltunen mielenkiintoinen nähdä edellämainitun kolmikon kanssa.
Oma lukunsa on se, minkälaisena MP ja muutama pidempään porukassa mukana ollut pelaaja näkevät tulevaisuuden. Nuutti Laaksonen on pelannut isoja minuutteja, mutta kehitys ei ole ehkä ollut ihan odotetunlaista. Eero Ylönen ei pystynyt ottamaan suurempaa roolia ja Arjan Goljahanpoorinkin tilanne jäi vähän arvoitukseksi.
Pelaajapörssistä puheen ollen, pari nimeä pomppasi listalta esiin. Topi Pasi on pelannut kaksi edellistä kautta putoajajoukkueissa isot minuutit. Olisiko käyttöä MP-puolustuksessa, etenkin jos joku viime kaudella eniten pelanneista vaihtaa maisemaa? Aapo Heikkilä loisti AC Oulun noustessa Ykkösessä, mutta liigatasolla vastuuta tuli vähemmän. Löytyykö pelipaikkaa jostain toisesta liigaseurasta vai Ykkösestä? Edellisen kauden topicissa on mainittu siirtohuhuina Walid Abdelali ja Niila Forsell. Aiemmin nähdyn perusteella molemmat kelpaisivat Mikkeliin.
Suurin kysymys tietysti on se, miten Topi Keskinen korvataan. Yksittäisen pelaajahankinnan sijaa voi olla viisaampaa miettiä suurempaa kokonaisuutta. Joukkueen soisi muutenkin vahvistuvan, sillä muuten edessä voi taas olla vuoristoratamainen kausi ja raastava taistelu alemmassa loppusarjassa.
