FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
07.12.2022 klo 23:21:37 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Futissuomi.fi, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1]
 
Kirjoittaja Aihe: Matkaraportti: Saksaa laidasta laitaan - 10-vuotis juhlareissulla  (Luettu 415 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
linkku

Poissa Poissa


: 08.11.2022 klo 22:37:39

Tulipa sekava ja pitkä teksti. Lisäilen kuvia kun kerkeän...


Tämän reissun suunnittelu alkoi jo viime toukokuussa, sillä vanhaksi menevä Finnairin lahjakortti täytyi johonkin törsätä. Ideana oli lähteä katsomaan jalkapalloa johonkinpäin eurooppaa. Matkaseuraksi lähti tuttu ja turvallinen Junailija vaasasta. Tämä reissu oli jo 4. tällä kokoonpanolla ja samalla ensimmäisen retken 10-vuotisjuhlistus. Tästä ideana saatiinkin palata Hampuriin ensimmäisen matkan jäljillä. Pienen arpomisen jälkeen matkakohde oli lukittu taas vaihteeksi ja Saksaanhan se tie taas vei. Koska lahjakortti oli vanhentumassa toukokuun lopussa, oli vain arvottava päivämäärät jolloin tapahtuisi. Kunnianhimoiseksi tavoitteena oli nähdä samalla reissulla Dortundin sekä St.Paulin kotipelit. Näitä kohteita silmälläpitäen lennot varattiin HEL- FRA sekä HAM- HEL. Finnair lupasi ilmaisen varauksen muutoksen, joten nämä uskalsi lyödä lukkoon jo keväällä. Kesän ajan sitten odoteltiin kuin kuuta  nousevaa sarjojen otteluohjelmia.
Heti alkuun kävi kuitenkin selväksi, että Dortmund ja St.Pauli eivät pelaisi samana viikonloppuna kotona koko syksyn aikana, joten suunnitelmaa alkoi rakoilemaan. Lopulta päätettiin valita Dortmund ykköskohteeksi Junailijan mieltymysten vuoksi. Muut päivät sitten täytettäisiin sopivilla peleillä. Päivämääriksi reissulle saatiin 4-7.11.

Kun ottelut sitten aseteltiin, alkoi lippujen metsätys. Ykköskohteena ollut Dortmund - Bochum pelattaisiin lauantaina, joten lauantain ohjelma oli selvillä. Perjantaille vaihtoehtoja olivat 2. Bundeligan Darmstadt tai Bundesligan Mönchengladbach. Sunnuntaille tarjolla oli joko HSV - Regensburg tai Braunschweig - Greuther Furth.

Dortmundin lippujen kanssa ei arvonnassa onnistanut ja muutenkin lippujen saanti vaikutti todella hankalalta. Dortmundin lippujen jälkimyynti ei auennut ei-jäsenille ollenkaan aiempiin peleihin ja alkoi näyttää siltä, ettei lippuja saada.  Liput  kuitenkin löytyivät kiitos ystävällisten twitteristien.

Ohjelmaksi muodostui siis:

Perjantai 4.11 Mönchengladbach - Stuttgart
Lauantai 5.11 Dortmund - Bochum
Sunnuntai 6.11 HSV - Regensburg

Itse reissu alkoi torstaina 3.11 junailulla Helsinkiin yöpymään kaverin sohvalle. Lento lähti perjantaina aamulla klo 7:40 ja herätys kello soi aivan liian aikaisin. Kentälle könyämisen jälkeen olikin aika virittäytyä lomamoodiin. Lentokenttäoleskelua voidaan pitää onnistuneena, sillä bongattiin kuitenkin Mikko  Alatalo.

4.11. Borussia Mönchengladbach - VFB Stuttgart

Lento oli perillä Frankfurtin kansainvälisellä lentoasemalla yhdeksän jälkeen paikallista aikaa ja hyvissä ajoin etukäteen varattu juna Dusseldorfiin lähti vasta puolenpäivän aikaan. Tarkoitus oli lähteä käymään Frankfurtin keskustassa, mutta laiskuus vei voiton ja aikaa tuhlattiin lentokentällä syömällä, juomalla ja huonolla huumorilla. Deutche Bahn oli yllättävästi ajoissa ja kyytiin hyppäsikin useita suomalaisseurueita, joilla vaikutti olevan sama agenda. Reilun tunnin junailun jälkeen saavuimme sateiseen Dusseldorfiin ja ensimmäisenähän Saksassa tarvii tietysti olutta ja ruokaa. Ruokapaikaksi valikoitu Uerigen panimoravintola vanhasta kaupungista. Itselle Schweinhaxea ja Junailijalle Wienerschnitchel. Kyytipojaksi panimon omaa Alt-olutta. Ruoka oli maittavaa ja sitä oli riittävästi ja olutkin upposi. Peli alkoi Mönchengladbachissa vasta 20:30, joten aikaa oli vielä useampi tunti. Päätimme kierellä vanhaa kaupunkia ja pysähtyä oluelle tarpeen vaatiessa.  Ruokailun aikana sadekin oli lakannut, joten suuntasimme miltei auringonpaisteisessa kelissä kohti seuraavaa panimoravintolaa. Kohteena oli Schlussel, jonka Alt-olut oli selvästi makeampaa.  Alt alkoi kuitenkin tökkimään ja siirryimme etsimään muita paikkoja. Joulutoria oli alettu pystyttämään, joten sinne nauttimaan gluhweinista. Samalla bongasimme ensimmäiset vierasjoukkueen fanit valmistautumassa illan peliin. Joulutorin jälkeen vielä yhdet vehnäoluet irkkupubissa ja matka kohti illan matsia voisi alkaa.

Kamat hotellille, joka sijaitsi lyhyen kävelymatkan päässä rautatieasemasta. Hotellina oli Hotel Mundial, jonne kuitenkin avaimet haettiin toiselta puolelta katua Hotel Domosta. Hämmentävää. Junassa kohti Gladbachia alkoi tunnelma kohota ja pelipaitoja oli paljon liikenteessä. Gladbachin asemalla suuntasimme paikallisia seuraten kohti shuttlebus asemaa. Bussi heilautti meidät keskellä ei mitään sijaitsevalle Borussia-Parkille. Stadion loisti vihreässä valaistuksessa pimeyden keskellä ja taas mieleen palasi, miksi tänne tullaan uudestaan ja uudestaan.
Paikat oli hankittu hieman hätäpäissään melkein keskiviivan kohdalta, kun ainoat vierekkäiset paikat vapaat paikat olivat. Pelin katsomisen kannalta paikat toki olivat loistavat, mutta mielummin olisi tunnelman kannalta kotifanien hollissa. Fiilistä ei katkarapuosastolta kuitenkaan puuttunut. Täysi kotipääty sekä hyvin kookas vierasosasto pitivät meteliä koko matsin ajan. Matsin alkaessa kotifanit lauloivat vielä komeaa seuralaulua " Die elf vom Niederrheiniä" täysin palkein ja ottelu oli valmis alkamaan.
Gladbachin päädyssä oli muutamat Qatarin MM-kisoja boikotoivat lakanat, littipeukkua sille!

Matsi alkoi kotijoukkueen painostuksella ja ensimmäinen maali nähtiinkin jo 4. peliminuutilla Jonas Hoffmanin toimesta. Gladbachin hyökkäyksessä mallikkaasti pelannut Marcus Thuram tuplasi johdon 25. minuutin kohdalla ja matsi näytti kääntyvän todella yksipuoleiseksi. Vieraiden Tiago pääsi kuitenkin kaventamaan vielä ensimmäisellä puoliajalla ja taukoa lähdettiin viettämään 2-1 tilanteessa. Tauolla ehti hyvin käydä vessassa sekä ostaa ruokaa ja juomaa. Borussia-Parkin currywurst oli todella hyvää, mutta stadionoluena myytävä Bitburger ei pääse suosikkilistalla kovinkaan korkealle. Olut taisi maksaa 4euroa ja currywurst hieman enemmän.

Toiselle puoliajalle tempo laski ja ottelu eteni Gladbachin hallinnassa. Lopussa Patrick Herrmann viimeisteli lukemiksi 3-1. Kotijoukkueesta erottuivat hyökkäyksessä pelanneet Thuram sekä Alassane Plea. Stuttgartin maalilla pelannut Florian Muller oli myös todella hyvä, vaikka kolme maalia päästikin.

Stadionilta pois pääseminen herätti pelkoa vanhojen muistojen vuoksi, mutta jonoja busseihin ei juurikaan ollut ja paluumatka sujui yllättävänkin leppoisasti. Bussimatkalla ehdittiin jo unelmoida legendaarisen Dene & Görin dönereistä, mutta Deutche Bahn oli eri mieltä. Junia ei kulkenut enää suoraan Dusseldorfiin pelin jälkeen, mikä yllätti tällä kertaa matkailijat. Ei tullut mieleenkään, että lähimpään isoon kaupunkiin ei pääsisi enää klo 23 jälkeen. Duisburgin kautta siis matkaan, vain huomataksemme junan olevan peruttu.  Lopulta pääsimme junaan ja takaisin Dusseldorfiin kellon näyttäessä 02 yöllä. Siitä hotellille ja unille, lauantai olisi suuri päivä!

Lauantai 5.11. Borussia Dortmund  - VFL Bochum


Launtai aamu ja pieni jomotus takaraivossa kertoi eilisen menneen vähän turhan myöhään ja ehkä oluttakin oli juotu. Kamppeet kasaan ja kohti juna-asemaa. Aamupalat leipomosta mukaan ja tunnin junamatka kohti Dortmundia kului mukavasti keltaisten faneja kuunnellen. Dortmund ja Bochum sijaitsevat vain 20 kilometrin päässä toisistaan ja tulossa olisi varmasti sähköinen matsi. Mitään suurta derbytunnelmaa ei kuitenkaan ollu ilmassa, joten tämä matsi jää selkeästi Dortmundin ja Schalken kohtaamisen jalkoihin. Sinistä väriä tunnustavia ei juurikaan meidän junassamme näkynyt, mutta kaupungilla ja asemalla heitä oli runsain mitoin. Päätimme suunnata suoraan stadionille, vaikka pelin alkuun oli vielä yli kolme tuntia. Junailija oli törkeän innoissaan pelistä ja vannoi tyhjentävänsä suosikkijoukkueensa fanikaupan. Lopulta hän kantoi kaksikerroksisesta fanikaupasta mukanaan vain huivin ja pipon mutisten jotain siitä, ettei niitä kamppeita saisi kuitenkaan stadionille viedä. Tiedä häntä. Pari tuntia oli siis aikaa haistella tunnelmaa stadionin ulkopuolella virittäytyen matsia varten. Stadionin ympäristöstä löytyi runsaasti olutta ja makkaraa myyviä kojuja, joten aika kului rattoisasti. Porukkaa oli liikkeellä uskomattoman paljon ja tuntia ennen pelin alkua stadionin ulkopuolella alkoi olla ruuhkaa. Päätimme mennä sisään stadionille ja helpotus valtasi, kun twitterin kautta ostamani liput toimivat. Liput oli siis saatu erään Dortmund fanin kautta, joka tarjosi apuaan internetin ihmeellisessä maailmassa. Seuran jäsenille lippujen jälleenmyyntikanavat olivat auki ja sain itselleni keploteltua kaksi lippua. Hajapaikkoja, mutta hyvin lähellä legendaarista Sudtribunea. Maksut hoidettiin PayPalin kautta ja liput sain sähköisesti. Loistavaa!

Stadionin sisäpuolella maksut hoidettiin stadionkortilla ja sinne valuutan lataaminen olikin ensimmäinen tehtävä. Rahat kortille ja tuhlaamaan! Täällä bratwurst oli kehnompaa kuink Gladbachissa. mutta oluena Brinkhoff hakkaa Bitburgerin mennentullen. Olut taisi maksaa 5e ja bratwurst 4e.
Ennen matsia kiertelimme vielä pitkin stadionia ja bongasimme tämän vekkulin. https://www.youtube.com/watch?v=yRGVGsI9r44


Junailijan into vaan kasvoi matsin lähestyessä ja siirryimme katsomoihimme hyvissä ajoin. Omalla kohdalla visiitti Signal-Iduna Parkille oli jo 5, mutta tällä kertaa tunnelma oli selkeästi kovempi kuin aiemmilla käynneillä. YNWA kaikui komeasti huivien ollessa ilmassa ja mikäs siinä kuunnellessa kun miltei 80 000 ihmistä laulaa yhteislaulua. Paikalla olleet Bochum fanit yrittivät pitää pintansa huutokilpailussa, mutta jäivät auttamattomasti yellowwallin jalkoihin. Toki kotipäädyn chantit eivät kauaa pyörineet kerralla ennenkuin puuroutuivat. Varmaankin mahdotonta saada tuollaista määrää ihmisiä pysymään tahdissa. Pelin alkaessa kotipäädyn täyttivät Qatarin kisoja boikotoivat lakanat ja liput. Littipeukkua jälleen.

Loppuunmyydyllä Signal-Idunalla oli kohdillaan niin meininki kuin Dortmundin hyökkäyskin. Dortmundin yläkerrassa pelanneet Moukoko ja Malen väläyttelivät vaarallisuudellaan ja Moukoko veikin keltaiset johtoon 8. minuutilla upealla laukauksella. Gio Reyna tuplasi johdon hieman myöhemmin ja Moukoko viimeisteli ensimmäisen puoliajan tuloksen 3-0 ottelun toisellaan. Puoliajalla vessajonot herättivät hilpeyttä ja stadionin takana aidalla oli meno kuin olympiastadionilla Helsingissä konsanaan. Aitakuseksiminen kunniaan!

Toisella puoliajalla peli pysyi Dortmundin hallinnassa, mutta lisää maaleja ei nähty. Onneksi Junailijan teininä löytämä idoli, Marco Reus tuli kuitenkin kentälle surffailemaan lopussa.

Matsin jälkeen stadionilla oli hyvänlaiset bileet kotifanien ja joukkueen kesken. Tätä rauhassa seurailtuamme oli aika poistua paikalta ja valitsimme kävellä keskustaan. Olin aina ajatellut kävelymatkan keskustaan olevan paljon pidempi, mutta reilun puolen tunnin kävelemisen jälkeen keskustan valot alkoivat näkyä. Junailija jahtasi himoitsemiaan BVB mukeja ja tuoppeja keskustan fanikaupasta, mutta turhaan. Pettyneenä lähdimme etsimään paikkoja, joissa voisimme tyydyttää nälkämme dönerilla ja janomme esim. oluella. Döner löytyi Echter Berliner nimisestä mestasta ja se ansaitsee loistavan arvosanan! Palvelu oli lievästi sekavaa, mutta annoksen maku ja koko korvaa tässä tapauksessa. Olutta ei myöskään tarvinnut etsiä kaukaa ja sopiva kneipe löytyikin miltei vierestä.
Päivän päätteeksi hyppäsimme junaan ja matka jatkui kohti Hannoveria, joka oli logistisesti järkevässä paikassa. Hannoverin asemalla huomion kiinnittivät lähinnä useat kodittomat nukkumassa. Hotelli oli muutaman minuutin kävelymatkan päässä ja hintaansa nähden yllättävän siisti. Hannover City Pensioniin kerkesimme juuri ennen vastaanoton sulkeutumista kello 23. Viereisen talon punaiset valot ja ikkunoissa keimailevat naiset eivät saaneet keskittymistämme vaan unentarve voitti oluthampaan kolotuksen.

Sunnuntai 6.11 Hamburger SV - Regensburg

 Kello herätti kahdeksalta ja matka oli valmis jatkumaan kohti viikonlopun viimeistä kaupunkia. Tiedossa oli paluu Hampuriin 10vuoden tauon jälkeen. Junamatka taittui torkkuessa. Junan saapuessa Hampuriin, kello lähenteli yhtätoista ja peli alkoi kello 13:30. Aikaa oli juuri käydä Reeperbahnilla asioimassa St.Paulin fanikaupassa ja viedä kamppeet hotelille. Hotel Terminus kuulosti lähinnä viimeiseltä leposijalta, mutta paikka pääsi yllättämään siistillä huoneella ja hyvällä palvelulla.

Hotelilta suuntasimme takaisin kohti asemaa ja sinne olikin ilmestynyt runsaasti HSV sinistä väriä kannattavia ihmisiä. Sulassa sovussa kuljimme S-Bahnilla kohti Stellningenin pysäkkiä ja unelmoimme jos Anssi Suhonen tekisi hattutempun. Vannoimme ostavamme pelipaidat Suhosen nimellä näin tapahtuessa. Pettymys oli kuitenkin melkoinen, kun suomalainen istuskeli penkillä pelin alkaessa.  Volksparkstadionille oli kävelymatkaa pysäkiltä reilu vartin matka. Matka kului rattoisasti fiilistellessä 10vuoden takaisia muistoja ja olutta nauttiessa. Liput oli ostettu HSV:n fanipäädyn keskikerrokseen. Kotipäädyn meteli kuului hyvin ja katsomomme osallistui myös chantteihin, joten menininki oli taattua! Vierasfaneja oli paikalla ihmeellisen vähän. Kun peliä oli pelattu muutama minuutti, Regensburgin fanit tulivat stadionille ja ennenkuin he olivat saaneet edes banderollinsa kaiteisiin, pääsivät jo juhlimaan maalia. Peli oli ollut HSV komennossa, mutta yllättäen Regensburgin Kaan Caliskaner iski vastahyökkäyksestä maalin.
HSV tuli tasoihin Mario Vuskovicin uskomattomalla kaukovedolla 12 minuutin kohdalla. Ensimmäisen puoliajan maalit oli tässä, mutta peli oli silti viihdyttävää ja aaltoili päästä päähän.

Puoliajalla vessajonot olivat Dortmundiakin pahemmat ja kiire piti päästä takasin katsomoon ennenkuin peli jatkui.
Toisen puoliajan alkuun HSV sai rankkarin, jota ampumaan asettui kärjessä pelannut Robert Glatzel. Glatzelin pilkku oli hyvä, mutta vieraiden veskari Kirschbaum venytti komeasti alanurkkaan ja veti pidemmän korren. 61. minuutin kohdalla Anssi Suhonen tuli kentälle ja hattutempun odotus alkoi. Suhonen pelasi ihan pirteästi, mutta ei sen kummempaa saanut aikaan. Jäi mieleen, että oli kuitenkin näppärä väkkärä ja pallo pysyi hyvin jalassa. HSV teki vielä kaksi maalia Königsdorfferin ja Glatzelin toimesta pelin päättyessä numeroihin 3-1. Paluu Volksparksstadionille oli parempi kuin odotimme ja tunnelma oli mainio.

Matsin jälkeen suuntasimme viereiseen Barclays arenaan katsomaan käsipalloliigaa. HSV käsipallojaosto kohtasi sarjakakkosena olevan Rhein-neckar Löwenin. Lajista tai sarjasta ei ollut mitään käsitystä, mutta kun halvalla pääsi niin mentiin. Lipun sai hintaan 15e futislippua näyttämällä. Normaali hinta oli 40e, joten porukkaa riitti. Liput olisi toki kannattanut ostaa ennakkoon, mutta sai ne lippukioskiltakin. Kaksi lippuluukkua oli auki ja jono oli sen mukainen. Katsojia paikalla oli lopulta 5700 . Barclays arena on jäähalli/monitoimihalli jne, jossa normaalisti ei pelaa mikään joukkue. Hampurin käsipallojengikin oli vain tämän pelin tuolla pelaamassa. Pelissä oli meininki kuin skodacupissa. Ihmisillä oli läpsyttimet ja palkattu(?) rumpuryhmä hakkasi tahtia. Jopa kendoa pelaava Junailija sai touhusta tarpeekseen ennen täyttä aikaa ja päätimme poistua hetki ennen loppua paikalta. Maaleja nähtiin yhteensä 77 kappaletta ja jokaisen jälkeen huudettiin ja hakattiin läpsyttimiä. Ehkä tämä oli ensimmäinen ja viimeinen käsipallopeli mitä tarvii mennä katsomaan. Toki ehkä kotimainen Dicken - Cocks kovettaisi enemmän.

Kävellen kohti Stallningenin asemaa ja junalla kohti Reeperbahnia. Döner ja kaljahan se taas mielessä oli. Döner löytyi Reeperbahnin varrelta ja kaljaa sai ihan joka paikasta. Olihan tuo pääkatu yhtä sotkuinen ja epämiellyttävä kuin muistettiinkin. Suuntasimme Millerntornia kohti ja matkalla pysähdyimme jokaisen Astra kyltin kohdalla. Muutaman baarin jälkeen löysimme tiemme Jolly Rogeriin. Oikein mukava ja rähjäinen pubi, mutta palvelu ja hinnat olivat mukavia. Baareissa tupakointi ihmetetti ja kamat oli aamulla myös sen hajuiset. Jolly Rogerista suuntasimme hotellille muutaman oluen kanssa ja Junailija tipahtikin uneen  yhtäkkiä kesken ensimmäisen oluen tuhinan kera. Reissu alkoi olemaan kasassa ja maanantaille ei jäänyt kuin paluu kotimaahan. S-Bahnilla kentälle ja Finskin siivin kohti Helsinkiä seuraavaa matkaa suunnitellen..

Kulut:
Matsiliput: Mönchengladbach 53€/kpl, Dortmund 65€/kpl, HSV 30€/kpl. + käsipallo 15€

Hotellit 80€ naamari

Junat 80€ naamari

Beer, ruoka ja muu ~ 300€


Plussat:

+ Farkkuliivit. On vaan upeita
+ Döner
+Beer

Miinukset:

-Deutche Bahn
- Baari tupakointi
- Junailijan unentarve


 
Sivuja: [1]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa