Inter2 voitti menestyskauden viimeisessä pelissään VG:n Naantalissa 0-6.
Pitkään haettu sarjanousu on nyt vihdoin totta!
Haluan kiittää niitä tahoja, jotka perustivat ja pitivät Inter2:sen olemassa, vaikka seuraa se ei kiinnostanut juuri yhtään, itsekin muistan kun Yläkentällä hurrattiin enemmän Goose Park Rangersille, kuin Inter2:selle, Nelosen the derbyssä.
Sitten kun seura halusi alkaa nostamaan omaa kakkosjoukkuettaan ylemmäksi, niin se oli hyvin hollilla Nelosessa.
Muistan kun Mikko Mäkitalon johdolla noustiin 2018 Kolmoseen ja silloin vielä kävi noin plus/miinus kymmenen pelaajaa harjoituksissa. Ekan kauden sijoitus taisi olla juuri ja juuri säilymiseen riittävä. Seuraavalle kaudelle tuli Erol Ates puikkoihin ja edarinpelaajia ruvettiin käyttämään ressuissa, mm PaiHaa vastaan vieraissa joukkueessa pelasi ainakin, Ademi, Masto, Boakai, Louhela, ja Kantola. Piffen oli ylivoimainen tällä kaudella ja vei nousun.
Seuraavalla kaudella panostettiin lisää, mutta jälleen oli pettymyksen vuoro, kun Peimari vei maalierolla nousukarsintapaikan.
Erolin jäätyä pois, oli ressut tovin tuuliajolla, Atesin tilalle pestattiin sitten viimein entinen liigapyssy Adriano, jonka valmennusosaamisesta ei kauaa saatu nauttia, kun Vesa Mäki tuli ilmoittamaan, et tämä oli tässä. Sen jälkeen puikkoihin tuli hieman tuntemattomampi nimi, kun A-junnuista ressujen valkuksi nostettiin Niko Valikainen.
Valikaisenkaan aika ei kauhean pitkälle riittänyt ja loppukauden taisi vetää Atte Mäki.
Reservijoukkueen nousujutut alkoivat käymään raskaiksi, kun tuntui turbulenssia olevan enemmän, mitä rauhallista suunnittelua, vaikka Atesi sai aivan käsittämättömän kovia joukkueita valmennettavakseen, mutta sitten napsahti.
2020 talvella Inter ilmoittaa, et reservien uusi koutsi 2021 on Tomi Kivikoski, joka oli ollut KaaPossa monta vuotta kakkosessa koutsina. Tämä kausi vielä harjoiteltiin ja nuorijoukkue jäi alaloppusarjaan, sen voittaen.
2022 oli sitten parempi, kun sijoituttiin kolmanneksi, ylivoimaisen Pallo-Iirojen mennessä nousuun.
Tähän kauteen laitettiin sitten ns all in, kun tuleva sarjauudistus tuo superykkösen uutena sarjana kehiin, joten kolmonen on ensi kaudella viidenneksi korkein sarjataso ja täten mahdoton liigajengin kakkosjoukkueelle.
Eikä Inter2 jättänyt mitään sattuman varaan vaan voitti ylivoimaisesti sarjansa ja siihen päälle vielä Regions cupin tehden seurahistoriaa. Joukkue sai hyvin apuja edustuksesta läpi kauden ja seuran suunnitelma kauden läpiviemisestä onnistui täydellisesti.
Nostan kolme nimeä, jotka olivat kaudella todella isossa roolissa:
Aati Marttinen.
-Aati tuli harharetkeltään kotiin ja muurasi maalinsa siihen malliin, ettei vastustajilla ollut helppoa, kun joskus pääsivät vetämään. Tärkeä hahmo joukkueelle kokemuksensa ja taitojensa vuoksi.
Oliver Kangaslahti:
-Kotiin palannut entinen Interin junnujen kärkipelaaja, joka nykyisin pelaa topparia. Ei ollut Opalle monestakaan syystä helppo kausi, hoiti kuitenkin oman roolinsa todella hienosti ja johti alakertaa suvereenein ottein, piiskaten alati koko joukkuetta.
Gezim Voca:
-Paljon mediahuomiota talvella saanut kotiinpaluu meni juuri niin upeasti, kuin vain pystyi unelmoimaan. Ylikylän ukko Kolmoseen, joka mahtavana persoonana piti koko joukkueen jalat maassa läpi kauden ja johti itse tulta eturivistä. Hänen saamisestaan tähän projektiin mukaan pitää myös antaa kiitos, Olli Kangaslahdelle, joka teki tässä asiassa hyvää työtä.
Kiitos Tomi Kivikoski, Dave Moore, Kadem Hamidi, Tony Saari, Tiina Pirttilä ja koko joukkue hienosta kaudesta! Nyt on seuran hoidettava asiat niin, ettei pudota takaisin ja päivittäinen tekeminen on tapissa.