[...]
Otan (lyhyesti) kantaa II- ja III-joukkueen tilanteeseen, joilla ei ole minusta tässä tapauksessa mitään tekemistä edustuksen tai B:n kanssa.
Valitettavasti pitää sanoa, koska periaatteessa II-joukkue voisi seurassa hyvin toimia reservinä.
Pitkäajan foorumisti kuitenkin tietää, ettei näin JyPK:ssa ollutkaan moneen vuoteen. B-junnut - jos edes - ovat lähempänä sitä roolia.
II-joukkuehan pelaajaringin pohja on ollut kauan niitä entisiä liiga- ja ykkösdivaripelaajia, jotka eivät pystyneet panostamaan työelämän ohella samalla tavalla jalkapallouralla kuin korkeampi sarjataso sen vaatti. Silti se riitti yleensä hyvään sijoitukseen Kakkosessa, lähellä nousukamppailua.
Täksi kaudeksi tapahtui sillä mielessä iso muutos, kun ne vanhat konkarit eivät enää olleet mukana - ei ainakaan hirvein monta. Sen sijaan monilla N2:n pelaajalla on nimenomaan N3:n tausta.
Pitää kyllä rehellisyyden nimessä sanoa, että seura on tosi myöhään herännyt siihen tilanteeseen. N3:n kohdalla se tapahtui jossakin kohdalla, muuten se ei olisi pelannut pelin peliäkään loppusarjassa.
Yksi merkittävä syy N3:n hajoamiseen on pelaajavirta N2:seen. Sielläkin saadaan pelit pelattua, vaikka tulokset eivät mielyttää.
N3:sta vielä sen verran, että esim. tuo 0-27-tulos näyttää ulospäin tosi pahalta. Peli on kuitenkin enemmän kuin pelkkä tulos. Minun näkökulmasta tästä pelistä ei ole mitään häpeä. On se kyllä hieno, että ne pelaajat, jotka sinne lähtivät, olivat niin rohkeita. Suurin osin puhutaan 14-vuotiaista harrastepelaajista. Ei heidän kuuluisi millään olla vielä Naisten Kolmosen kentällä. Välillä loppuu kuitenkin vaihtoehtoja ja pelaahan Muholassakin 14-vuotias tyttö Miesten Kutosta. Lähtökohta on ollut siellä toki hieman erilainen, mutta lopulta puhutaan samankaltaisesta kovasta haasteesta. Sellainen, josta voi olla eri mieltä, kuinka järkevä se on. Mutta samalla myös sellainen, joka ei tappa, ja josta voi kasvaa.
Viivan alla sanoisin, että tuosta JIlves-pelin tapauksesta (eli se 0-27, jossa JyPK /3 pelasi ilman varsinaista topparia) oli lopulta ihan hyvä seuraus. Kyseiset junnu-pelaajat näyttivät ainakin pari päivää myöhemmin, että he palasivat entistä vahvemmin omaan sarjaan ja hakivat kaksi niukka voittoa joukkueista, joista he eivät ennen hakenut pistettäkään!
Joskus pitää vaihtoehtojen puutteessa lähteä koviin paikkoihin, mutta kun ymmärtää sen tilanteen, siltä voi saada tosi hyvän evään mukaan tulevaisuudelle. Se koskee pelaajia, valmentajia, seuran muita edustajia...
Suosittelen sen myös jalkapallon ulkopuolella.
Jos palataan vielä siihen, mitä joukkueiden tilanteet kertovat seurasta? No ei oikeastaan perusfoorumistille juuri mitään, kun me voimme vain spekuloida, mikä on totuus tulosten takana.
Kyllä, seura on varmasti huomanut tilanteen. Varmasti analysoidaan verhojen takana, mitä voidaan tehdä, jotta vastavia tilanteita ei enää synny. Se on ainakin, mitä minä tekisin, jos olisin seurassa roolissa, jossa voin vaikuttaa toimintatapoihin.