Perustettu: 1931
Kotistadion: Ratinan stadion
Kotisivut:
https://ilvesedustus.fiKotisivut (juniorit):
https://ilvesjalkapallo.fiFacebookInstagramTwitterYouTubePääsarjavuodet: 1979-1996, 2015-
Saavutukset pääsarjassa: Kultaa 1983, Hopeaa 1985, Pronssia 1984 ja 2017
Cup-saavutukset: Voitto 1979, 1990 ja 2019, finaalissa 1977
Eurokohtaamiset: Cup-voittajien cup 1980 (Feyenoord), Euroopan cup 1984 (Juventus), UEFA Cup 1986 (Glasgow Rangers), Cup-voittajien cup 1991 (Glenavon, AS Roma), Eurooppa-liiga 2018 (Slavia Sofia), Eurooppa-liiga 2020 (Shamrock Rovers)
Kausi 2022 - pettymysten vuosiKausi 2022 ei jättänyt jälkeensä Ilvekselle oikeastaan mitään positiivista. Sarjasijoitus oli yhdeksäs, huonoin nykyisen kahdeksan kauden liigataipaleen aikana, eikä kentän ulkopuolellakaan kulkenut yhtään sen paremmin. Heikot esitykset saivat yleisön kaikkoamaan ja Ratinan kolkoilla lehtereillä kaikuivat loppukaudesta vain Köpi ulos -huudot.
Kausi oli Toni ”Köpi” Kallion ensimmäinen kokonainen päävalmentajana. Köpi sai pysyvän pestin lukittuaan puolustuksen ja saavuttaen voittoja väliaikaispestinsä aikana. Kauden 2021 yläloppusarjassa tulokset kuitenkin lähtivät heikkenemään, ja sama kurssi jatkui oikeastaan koko kauden 2022 läpi. Välillä tuli voittojakin, mutta mieleen kaudesta jäivät lähinnä kolmen kuukauden voitoton putki kotona sekä kaiken kruununa cupissa tippuminen omalle kakkosjoukkueelle lisäajan omalla maalilla.
Vaikka kausi oli pääasiassa pelillisesti heikkoa, mahtui peleihin hyviäkin hetkiä. Kuitenkaan ehjiä 90 minuuttisia kaudella ei kovin montaa ollut, jos ollenkaan. Erityisesti johtoasemassa joukkueen pelaaminen lamaantui kerta toisensa jälkeen. Viimeinen puoli tuntia maattiin lähinnä omassa boksissa toivoen parasta, ja vähemmän yllättäen tämä johti virheisiin ja vastustajan maaleihin. Mitään parannuskeinoa tähän ei kuitenkaan keksitty, vaan pelkästään Kallion lanseeraamaa ”tehtiin Ilvekset”.
Myös Ilveksen totutusti vahva puolustuspeli oli muisto vain. Pelaajille sattui paljon henkilökohtaisia virheitä ja vastustajat pääsivät iskemään erityisesti vastahyökkäyksistä, joissa Ilveksen pakka oli usein täysin levällään ja pelaajien roolit hakusessa. Myöskään panostuksen kohteena ollut hyökkäyspelin monipuolistaminen ei päätynyt täysin pelikentälle asti. Moni maali syntyikin pelaajien yksilösuorituksista ja erityisesti liigan parhaana keskikenttäpelaajana palkittu Petteri Pennanen toimi hyökkäyspelin sieluna pallollisella osaamisellaan.
Ilveksen näkökulmasta ei kuitenkaan ole enää suurempia syitä muistella mennyttä kautta, sen ollen suurimmilta osin samanlaista harmaata massaa heikkoine esityksineen. Toivottavasti virheistä on opittu ja katseet suunnattu eteenpäin.
Kausi 2023 - mihin seuraavaksi?Monilla odotukset ensi kauteen ovat ymmärrettävästi melko matalalla viime kauden jälkeen. Myöskään tähänastiset kaudenjälkeiset pelaajauutiset eivät ole auttaneet muuttamaan tilannetta pelaajaliikenteen ollessa lähinnä ulospäin suuntautuvaa.
Lähtijöiden joukossa on isompia ja pienempiä menetyksiä. Isoin lienee maajoukkueeseenkin noussut Tuomas Ollila, joka lähti HJK:hon. Ollila toi vasemman pakin paikalta hyökkäysuhan, jota on lähes mahdoton korvata. Tehot 6+3 ovat kovat laitapakin paikalta ja kertoo myös Ollilan kantamasta erikoistilannevastuusta. HJK:hon palaa myös lainalta Kai Meriluoto. Ilveksellä on ollut vuosia ongelmana löytää maalintekijää ja 10 liigamaalin Meriluodosta sellainen on muodostumassa, vaikka monella osa-alueella onkin vielä kehitettävää.
Maalivahtiosasto menee myös kokonaan uusiksi ensi kaudelle. Rasmus Leislahti, joka on kantanut pääasiassa vastuuta, lähtee Kotkaan. Näytönpaikkansa sai myös oma kasvatti Eetu Huuhtanen, joka esiintyi kohtuullisesti, ja jonka lähtö on hieman yllättävämpi, vaikka ei välttämättä vielä olisikaan ollut valmis ykkösvahdin rooliin liigassa. Leislahti kuitenkin päästi viime kaudella jonkun verran helpohkoja maaleja, eikä hänen olemuksensa boksissa muutenkaan ollut vakuuttavimmasta päästä, joten moni Ilves-kannattaja toivoi vahvistusta maalivahtiosastolle. Toteutuuko tämä, jää nähtäväksi.
Mikael Almen päätti seurata vanhaa valmentajaansa Interiin, mikä oli pettymys Ilveksen näkökulmasta. Omista junioreista edustukseen nousseelle pallovarmalle ja monikäyttöiselle puolustajalle olisi ollut käyttöä jatkossakin. Myös Tuure Siira vaihtoi joukkuetta pirkanmaalaisvastustaja Hakaan. Siiralle ei tarjottu jatkoa, mikä oli myös pettymys monelle. Vaikka Siira ei kuulu liigan tähtipelaajiin, täyttää hän hyvin roolinsa keskikentän pohjalla liigatasolla, mitä ei varmasti pysty sanomaan kaikista joukkueen pelaajista. Myös Teemu Jäntti jättää seuran, mutta hän ei pystynyt ottamaan koskaan kovin suurta roolia joukkueessa.
Myös ulkomaalaisosasto menee vahvasti uusiksi. Kaudella 2021 puolustuksen lukinnut Tabi Manga tippui vähin äänin Kallion suosiosta ja sopimus päädyttiin purkamaan. Isoin odotuksin Ilvekseen palannut Tuco ei myöskään onnistunut täyttämään ykköskärjen odotuksia ja visiitti jäi kauteen. Myöskään Eric Oteng ja Patrick Loa Loa eivät onnistuneet kahdessa kaudessa tuomaan hyökkäykseen sitä mitä odotettiin ja he jatkavat matkaansa eteenpäin.
Kaksi uutta hankintaa on jo tehty, molemmat paluumuuttajia, Felipe Aspegren ja Santeri Haarala. Aspegren palaa 1,5 vuoden jälkeen vietettyyn aikaa Kuopiossa ja Seinäjoella. Kuopiossa peliaika oli tiukassa, mutta Seinäjoelle siirryttyään Aspegren näytti edelleen olevansa hyvä liigatason pakki. Oletettavasti korvaa lähteneen Ollilan, vaikka parempi puoli onkin oikealla. Haarala muistetaan iskettyään maaleja kakkosjoukkueessa kesällä 2020, mistä siirtyi TPS:aan ja sen jälkeen Kuopioon. Viime kausi oli Haaralalle hankala osin loukkaantumisten takia, mutta sitä edeltäneellä kahdella kaudella on tehnyt 4 liigamaalia kummallakin. Niinpä Tampereella odotetaan takaisin selkeästi kehittynyttä omaa kasvattia, joka pystyy ottamaan roolia hyökkäyksen laidalla tai kärjessä.
Jatkavista pelaajista tärkeimmässä roolissa on ehdottomasti Petteri Pennanen. Pennasen harteilla on paljon pelinrakentelussa ensi kaudellakin, mutta tukea kaivataan myös muilta. Esiin voi nostaa erityisesti viime kauden paluumuuttaja Yusif Moussan, jolta odotettiin paljon, mutta koko kausi meni käytännössä loukkaantuneena. Maaleja kaivataan myös ja nykyisistä pelaajista odotukset kohdistuvat Adam Larssoniin. Ykkösessä syntyi tehoja ja alku oli lupaava, mutta sen jälkeen oli hankalampaa. Josko ensi kaudelle löytyisi sopivampi rooli ja tehoja syntyisi. Monelta pelaajalta myös odotetaan tason nostoa viime kauteen verrattuna, mihin on edellytyksiä. Tämä kuitenkin vaatinee parempaa joukkueen kollektiivista pelaamista.
Lähtijöiden myötä odotuksissa on vielä monia hankintoja talven edetessä. Niin maaliin, toppariksi, keskikentälle kuin hyökkäykseenkin. Kotimaan markkinat ovat hiljentymässä, joten Pirkkahallissa nähtäneen perinteiseen tapaan useita testipelaajia ulkomailta talven edetessä. Kuitenkin ainakin maalivahdiksi haettaneen vielä kotimaista vaihtoehtoa.
Ilves ei ole saanut myöskään nostettua omia kasvatteja vastuurooleihin liigassa samalla tavalla kuin parhaimmillaan viime vuosina. Osasyy tähän on kirkkaimpien lupausten karkaaminen ulkomaisiin akatemioihin ennen kuin ehtivät miesten peleihin. Kuitenkin joukkueesta löytyy nuoria, joilta toivotaan läpimurtoa liigassa. Nostetaan esiin 2004-syntyneet Leo Kyllönen ja Badreddine Bushara. Kyllösen pelipaikka on vaihdellut, mikä ei myöskään ole auttanut kehitystä. Liigajoukkueen mukana on pelannut pääasiassa pakkina, mutta kakkosjoukkueessa parhaat esitykset ovat ylempänä keskikentällä. Hyökkääjä Busharalla sen sijaan on vakuuttavia esityksiä niin nuorisomaajoukkueissa kuin Kakkosessa. Kehitystä on tapahtunut paljon, ja ainakin henkilökohtaisesti on kovat odotukset, josko Badu ottaisi sen seuraavan stepin liigatasolle. Myös kaksikkoa vuotta nuorempi topparilupaus Jere Riissanen teki liigadebyyttinsä viime kauden päätösottelussa, ja saa nähdä, onko ensi kaudella luvassa lisää vastuuta.
Mutta ennen kaikkea ensi kausi on näytönpaikka valmennukselle ja muille taustajoukoille. Viime kauden pettymys on kaikkien tiedossa. Niin myös ongelmien pitäisi olla, mutta miten tähän reagoidaan? Saadaanko pelaamiseen jotain järkeä? Joukkueen melko reilukin uusiutuminen on tietoinen valinta, mutta hankinnat antavat vielä odottaa itseään. Tulevien hankintojen olisi syytä kostautua vahvistuksiksi, jotta joukkue taistelisi viime kautta paremmista sijoituksista. Kannattajien usko Köpiin on myös mennyt jo aikoja sitten, mutta joka tapauksessa Kallio edelleen jatkaa vastuussa. Jos tulokset ja esitykset eivät parane viime vuodesta, paljonko Köpille ollaan valmiita antamaan aikaa?
Myös yleinen ilmapiiri seuran ympärillä on negatiivisempi kuin varmaan koskaan. Saadaanko seurassa jotain aikaan sen suhteen, että kiinnostus joukkuetta kohtaan taas nousisi? Ensi kausi on myös viimeinen Ratinassa ennen uuden Tammelan valmistumista, minkä jokainen katsoja ottaa varmasti mielellään vastaan. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa välikautta, vaan töitä pitää tehdä entistä enemmän viime aikaisen suunnan kääntämiseksi.
