Hesarissa on tilaajille artikkeli Esport Hongasta. Kertoisko joku tilaaja pääpointit ja oliko tuossa jotain uutta mitä ei vielä tiedetä?
Aluksi artikkelissa selitetään taustatilannetta: Tapiolaan on suunniteltu stadionia, ja se on Ainetdinin intressi olla mukana koko Esport Honka oy:n toiminnassa. Homma on pyörinyt pitkään aika vahvasti hänen rahoillaan, ja viime vuosina hänen liikuntapaikkoihin perustuva liiketoimintansa on kärsinyt niin koronasta kuin myös Esport areenan kuplan sortumisesta 2021.
Artikkelissa mainitaan Ainetdinista, että "pienintäkään hankintaa" ei Hongassa tehty ilman, että hän oli siitä tietoinen. Lisäksi Artevalta mielenkiintoinen lainaus:
Artevan mukaan Esport Honka oy:ssä ei ollut missään vaiheessa varsinaista kaupallista organisaatiota eli ihmisiä, jotka myisivät seuraa mahdollisille yhteistyökumppaneille. Hänen mukaansa samaan aikaan olosuhteet tuottojen tekemiseksi ottelutapahtumissa ovat olleet Veikkausliigan heikoimmat.
Artikkeli listaa sitten viime kesän vaikeuksia syinä tähän nykytilanteeseen.
1. Europelien arvonnoissa kävi kesällä huonosti.Kun sille arvottiin Konferenssiliigan karsinnoissa vastustajaksi kazakstanilainen FC Tobol. Matkakustannukset olisivat kuusinumeroinen summa, joten Ainetdin otti ja hermostui ja ehdotti, ettei vieraspelireissulle lähdetä lainkaan, vaan luovutetaan ottelupari.
Tämän seurauksena Ainetdin onnistui kiristämään Palloliitolta rahaa etupeltoon matkan tukemiseen, koska Palloliitto periaatepäätöksellään lainaa seuroille rahaa matkakustannuksiin, koska UEFA maksaa omat tukensa vasta jälkikäteen. Ainetdin vaati kaikkia palkkiorahoja etukäteen, tai Honka ei matkustaisi vieraspeliin.
Sakkojen pelossa Palloliitto kysyi muilta Veikkausliiga-seuroilta, hyväksyvätkö ne, että FC Honka saa lisäavustusta. Poikkeuksellisella järjestelyllä FC Honka sai 250 000 euron kierroskorvausrahasta 210 000 euroa etukäteen Palloliitolta. Käytännössä Esport Honka oy:n rahat olivat kesällä niin lopussa, että Ainetdin aneli ja lähestulkoon kiristi rahaa Palloliitolta.
”Meillä oli ymmärrys siitä, että matkan toteutumisen todennäköisyys oli huomattavasti suurempi, jos he saavat avustusta enemmän kuin alkuperäisen summan”, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande sanoo.
2. Kesän aikana Honka tippui ensimmäisellä kierroksella europeleistä.Arteva kertoo, että kolmesta vaihtoehdosta (jatketaan nykyisellä, vahvistetaan joukkuetta, tai laitetaan säästökuuri ja budjetti kuntoon ja myydään pelaajia) päädyttiin lopulta vahvistamaan joukkuetta.
Hänen mukaansa Ainetdin antoi luvan vahvistaa joukkuetta, koska joukkueella oli hyvät mahdollisuudet pärjätä Veikkausliigassa ja Suomen cupissa. Suomen cupin voittaja pääsisi seuraavalla kaudella suoraan Konferenssiliigan toiselle karsintakierrokselle, mikä kasvattaisi Uefalta saatavien kierroskorvausten määrää satoihin tuhansiin euroihin. Europeleihin olisi mahdollista päästä myös pelaamalla hyvä loppukausi Veikkausliigassa.
3. Cup-finaali nähtiin yhtenä käännekohtana.Samoihin aikoihin Henri Aalto penäsi Ainetdinilta viime vuoden euro-otteluista maksettavia bonuksia, jotka olivat pelaajilta edelleen saamatta. Viikko ennen cupin finaalia Aalto tapasi Ainetdinin.
”Kävimme rakentavan keskustelun. Sovimme, että vuoden 2022 bonukset maksetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Jos voitamme cupin, saamme osuuden kokonaispalkintosummasta”, Aalto kertoo.
FC Honka hävisi ottelun. Pelin jälkeen osa kannattajista huusi potkuja valmentaja Vesa Vasaralle. Ainetdinin turhautuminen kohdistui FC Hongan manageri Artevaan. Kahden eri lähteen mukaan Ainetdin syytti ottelun jälkeen Artevaa heikoista pelaajahankinnoista ja budjetin ylittämisestä.
4. Ainetdinia harmitti ettei stadionia saatu rakennettua, ja ettei tulevasta stadionista tehty operaattorisopimusta joka olisi olla hänen liiketoiminnan kokonaisuudelleen arvokas....on sijoittanut FC Honkaan miljoonia euroja vajaan yhdeksän vuoden aikana. Hän kutsuu sitä siltarahoitukseksi. Samaan aikaan Ainetdin edisti Tapiolan urheilupuiston stadionhanketta, jota hän halusi päästä hallinnoimaan. ”Jos meillä on 20 kotiottelua, on vielä 345 päivää myytävää vuodessa. Se on myös tapahtumastadion, ja sen varaan koko talous rakentuu.” Ainetdin pettyi siihen, että stadionin valmistumisaikataulu siirtyi koko ajan eteenpäin.
...
Keskusteluissa puhuttiin siitä, tulisiko Esport-yhtiöistä uuden stadionin operaattori, sitten kun se valmistuu – eli olisiko Ainetdinin yhtiö se, joka harjoittaisi urheilu- ja muuta tapahtumatoimintaa stadionilla. Ainetdinin mielestä kaupunki ei halunnut tehdä tällaista sopimusta. Sen sijaan Isotalon mukaan tapaamisessa nimenomaan keskusteltiin siitä, että operaattorisopimuksesta pitäisi neuvotella. Sen vahvistaa myös paikalla ollut FC Hongan manageri Henri Arteva. Isotalon mukaan jalkapallostadion voisi valmistua aikaisintaan 2027, ja todennäköisemmin vasta seuraavana vuonna.
Miten lopuksi kävi:
Lokakuun lopussa Esport Honka oy:n kassassa ei ollut enää rahaa. Pelaajien ja muiden työntekijöiden palkat jäivät maksamatta.
Ainetdin selvästi päätti, että se oli siinä. Perjantain 10. marraskuuta hän ilmoitti, että FC Honka ei hae liigalisenssiä ensi kaudelle. Viisi päivää myöhemmin Ainetdin piti Esport Honka oy:n hallituksen kokouksen, jossa hän oli ainoa läsnäolija. Kokouksen pöytäkirjassa on päätös, että yhtiö haetaan konkurssiin.
Monet HS:n haastattelemat sisäpiiriläiset ihmettelevät, miksi Esport Honka oy:tä ei ajettu hallitummin alas. FC Honka olisi voinut saada liigalisenssin, minkä jälkeen pelaajia olisi voitu kaupata talven aikana. Samalla koko Esport Honka oy olisi voitu laittaa myyntiin.
Ja vielä Färidin lopputerveiset.
Färid Ainetdin, mikä on yhdeksästä vuodesta perintösi FC Hongalle?
”Hyvä kysymys. Onko se haukkumiset, aiheettomat kritiikit ja jopa suorastaan valheet päälle. Sekö oli sitten se perintö?”
”Tarkoitus on ollut hyvä. Olen mielestäni urheilumies henkeen ja vereen.”
Pelaajat ja valmentajat hakevat nyt saataviaan palkkaturvasta, ja monet heistä ovat siirtyneet uusiin joukkueisiin. Edustusjoukkueen toiminta on palautunut FC Honka ry:lle. Yhdistys pyrkii siihen, että edustusjoukkue pääsisi aloittamaan ensi kauden neljänneksi korkeimmalta sarjatasolta. Tilanne on sama kuin yhdeksän vuotta sitten, jolloin toiminta siirtyi Ainetdinin Esport-yhtiöille. Kaikki työ alkaa Espoossa taas kerran alusta.
Tuossa ainakin sellainen mistä irtosi vähän enemmän yksityiskohtia kuin mitä itse aiemmin tiesin. Artikkeli avaa myös ansiokkaasti sitä, mitä oli tapahtunut Pallohonka oy:n konkurssin ja nykytilanteen välillä, Tapiolan urheilupuiston kehittymistä liikunta-alueena, Hongan urheilullista menestystä 2000-luvulla ynnä muuta, mutta ne eivät liene tämän ketjun seuraajille niinkään uusia asioita.
