Vertaistukea futisisille

[Zlatanic]

Usein fakta myös on se, että niiden valmentajien lasten treeneihin osallistumisprosentti on korkeammalla. Faktaa on myös se, että enempi treeni tarkoittaa usein parempaa pelaajaa.

[Ben]

Ja aika usein isävalmentajaksi pääsee kyllä koutsiryhmään itsekin ihan vaan ilmoittamalla halukkuudestaan. Ainakaan yhtään pienemmissä junioreissa.

[pilkku seiska]

Onko muualla käynyt sillain hassusti, että isävalmentajien lapset ovat niitä lahjakkaimpia. Ainakin jaettujen minuuttien perusteella.

No näinhän se pakkaa menemään.

Isävalmentajat ovat todennäköisesti aloittaneet lapsensa omatoimisen treenin jo silloin, kun lapsi on kyennyt potkaista palloa. Huomatessaan lapsensa lahjakkuuden he ovat ilmoittaneet seuralle, että voivat alkaa valmentaa joukkuetta. Ja edelleen, joukkuetreenien ohessa, he jatkavat lapsensa yksityistreenausta niin kauan kuin lapsi jatkaa jalkapallon parissa. Sinänsä siis ei ole sattumaa, että isävalkkujen lapset usein ovat joukkueensa lahjakkaimpia, kun siellä on pitkä prosessi taustalla.

[Kossi Agassa]

Onko muualla käynyt sillain hassusti, että isävalmentajien lapset ovat niitä lahjakkaimpia. Ainakin jaettujen minuuttien perusteella.

Meidän kylällä ikäluokka kuin ikäluokka, kokoonpanoon piirretään ensin valmentajien tytöt ja pojat. Sitten muita pelaajia, jos kentälliseen vielä mahtuu. 5 v 5 ei kovin montaa mahdu. 8 v 8 jokunen. 11 v 11 ei enää ole niitä muita, kun... no.. mistähän mahtaa johtua.

Vissiin teidän kylällä aika paljon valmentajia joukkueissa?

Mutta kylläpä ne valmentajien lapset tuppaa olemaan yleensä siellä joukkueen kärkipäässä.

[Jaakko]

Usein fakta myös on se, että niiden valmentajien lasten treeneihin osallistumisprosentti on korkeammalla. Faktaa on myös se, että enempi treeni tarkoittaa usein parempaa pelaajaa.

Myös vanhempien innostus lajiin voi heijastua valmennushaluna kuin myös vapaa-ajan tekemisenä.

Jostain kumman syystä ammattipelaajien lapset ovat myös pahusen taitavia naperoita. Ihan pelkään geeniperimään en usko.

[Hegetsu]

Meillä oli kanssa vääntöä tuosta miksi sellaisten lapset joidan vanhemmat a)valmentaa, b) on jojona, c)huoltajana pelaa useammin kilparyhmässä.
Sitten katsottiin harjoituksiin osallistumisprosentteja ja em. lapset olivat niitä joilla vähiten poissa oloja harjoituksista, jotka pyydettäessä helpointen lähtivät jokun toisen ryhmän mukaan peleihin oman tai vanhemman ikäryhmän mukaan, näiden kohdalla aktiiviset vanhemmat olivat johtaneet siihen, että liikuntaa harrastettiin paljon (joku pelasi ohessa tennistä, joku kävi painia tai jotain muuta kamppailulajia jne.). Eli iso syy pienessä päässä tuohon lienee ero aktiivisuudessa sekä yleisessä urheilullisuudessa mikä tullut vanhempien kautta eikä missään suosinnassa vaikka sitäkin varmasti on ja tietysti valmentajakin on ihminen ja inhimilliset asiat vaikuttavat eli varmasti jos kahden tasaisen pelaajan väliltä valitaan niin etusijalla on helposti se jonka vanhemmista on hyötyä joukkueelle tai seuralle verrattuna johonkin vahempaan joka on valittamassa kokoajan.

[Nigel Kugelschfeir]

Meillä vastuuvalmentaja pitää omaa lastaan kilparyhmissä vaikka ei saa siellä mitään aikaan. Maalissa sentään pelaa joskus ja saattaa joskus torjua jotain. Myös muiden apuvalkkujen tytöt on kilparyhmissä, yhden lapsi on fyysisesti vielä aika kehittymätön niin ei oikein pääse mihinkään siellä vaikka pelitaitoja muuten riittäisi.

Yleensä tilanne on niin kuin on todettu että yleensä ne innokkaimmat pelaajat tulee sellaisista perheistä joissa vanhemmat on myös aktiivisia.

[Dadcoach22]

Meillä vastuuvalmentaja pitää omaa lastaan kilparyhmissä vaikka ei saa siellä mitään aikaan. Maalissa sentään pelaa joskus ja saattaa joskus torjua jotain. Myös muiden apuvalkkujen tytöt on kilparyhmissä, yhden lapsi on fyysisesti vielä aika kehittymätön niin ei oikein pääse mihinkään siellä vaikka pelitaitoja muuten riittäisi.

Yleensä tilanne on niin kuin on todettu että yleensä ne innokkaimmat pelaajat tulee sellaisista perheistä joissa vanhemmat on myös aktiivisia.

Näitä tilanteita on varmasti useissa joukkueissa. Ja yleensä kentän toiselta puolelta (katsomosta) suurimman huomion ja tarkastelun kohteena lähes poikkeuksetta ovat valmennuksen lapset, jolloin ne muut koohottajat jotka ei saa mitään aikaseksi tai torjuu joskus jäävät huomaamatta. Tämä siis kilpatasolla.

Niin kauan kun peluutuksista ja ryhmistä vastaavat isit ja äidit niin tuota tarkastelua tehdään ja aina on joku jolla on huono mieli. Sitten kun vanhempien illassa ehdotetaan että palkataan ulkopuolinen vastuuvalmentaja niin toiminta maksaakin liikaa, ja taas valitetaan. Ikuinen oravanpyörä. Silti en vaihtaisi päivääkään. Kun oma kompetenssi loppuu, niin ohjataan kärkipelaajat isompiin ympyröihin.

[Kossi Agassa]

Niin kauan kun peluutuksista ja ryhmistä vastaavat isit ja äidit niin tuota tarkastelua tehdään ja aina on joku jolla on huono mieli. Sitten kun vanhempien illassa ehdotetaan että palkataan ulkopuolinen vastuuvalmentaja niin toiminta maksaakin liikaa, ja taas valitetaan. Ikuinen oravanpyörä. Silti en vaihtaisi päivääkään. Kun oma kompetenssi loppuu, niin ohjataan kärkipelaajat isompiin ympyröihin.

Eikä se ulkopuolinen valmentajakaan ratkaise tuota, että jollakin tulee huono mieli. Onhan se välillä ihan huipputasollakin, että kannattajat ihmettelevät valmentajan peluutuspäätöksiä ja joku pelaaja on heidän silmissään valmentajan lellikki ja joku toinen on vastaavasti koirankopissa

[Jortsukka]

Mikään ei ole epäkiitollisempaa kun olla vanhempi valmentaja. Aina teet asiat väärin. Toki on niitäkin jotka ovat sen takia "valmentajina" että valvovat lapsensa etuja, mutta pääosin kuitenkin siellä ollaan auttamassa toiminnan hyvää pyörimistä ja yritetään liikuttaa lapsia. Se että näitä vanhempivalmentajia pitäisi pystyä tukemaan, opettamaan ja tutoroimaan paremmin toki pitää paikkansa, mutta meidän futiksen ongelma isossa mittakaavassa ei ole mikään "vanhemmat suosimassa lapsiaan". Ongelmia riittää, mutta tuo on kuitenkin vain pisara meressä.

[gv39]

Muinaishistoriaa, mutta kokemusta siitä,
- että isävalkun lapselle korkeampi vaatimustaso ainakin palautteen (negaa) perusteella eli ei aina mene niin että suositaan vaan päinvastoin
- että valkun papereissa ns. paremmat pelaajat ml. oma jälkikasvu saattoivat olla miten puhki tahansa, huono pelipäivä jne niin peluutettiin aina vaan eikä annettu muille mahdollisuuksia. Oli noissa oma logiikkansa taustalla (ei pelkkää mielivaltaa/nepotismia), mutta ei niitä järjellä voinut aina ymmärtää
- myös myötähäpeää aiheuttaneita tilanteita (onneksi ei monta) tsemppiviirien jakamisissa isävalkun jälkipolvelle 

[Kossi Agassa]

- myös myötähäpeää aiheuttaneita tilanteita (onneksi ei monta) tsemppiviirien jakamisissa isävalkun jälkipolvelle 

Kyllähän se on nimenomaan yleisempää, että isävalkku ei anna omalleen vihreää korttia, vaikka olisi aihettakin.

Kerran olen tainnut omalle pojalle antaa vihreän kortin. Oli pelannut oikeasti hyvän turnauksen ja neljännen pelin jälkeen ei ollut enää oikein muita, joille olisi kuudesta pelaajasta voinut kortin antaa. Siinäkin tilanteessa huomasi muutaman vanhemman ilmeestä, että antoipa valmentaja omalle pojalle kortin, vaikka omien lasten turnaus oli mennyt oikeasti aíka heikosti ja eritoten siksi, että asenne oli ollut huono. 

[DAF]

Kyllähän se on nimenomaan yleisempää, että isävalkku ei anna omalleen vihreää korttia, vaikka olisi aihettakin.

Kerran olen tainnut omalle pojalle antaa vihreän kortin. Oli pelannut oikeasti hyvän turnauksen ja neljännen pelin jälkeen ei ollut enää oikein muita, joille olisi kuudesta pelaajasta voinut kortin antaa. Siinäkin tilanteessa huomasi muutaman vanhemman ilmeestä, että antoipa valmentaja omalle pojalle kortin, vaikka omien lasten turnaus oli mennyt oikeasti aíka heikosti ja eritoten siksi, että asenne oli ollut huono.  

Itse en ainakaan ihan noin niinkun henkisesti pysty omalle lapselle jakamaan vihreää korttia tai viiriä käytännössä koskaan. Toki valmennus menee meillä ristiin pelistä toiseen, jolloin niitä tulee, mutta omalla perstuntumalla ainakin meillä seurassa kukaan valmentajista ei omalle lapselleen näitä juurikaan koskaan anna, vaikka olisi aihettakin. Helposti on omaa lastaan kohtaan kriittisempi.

[Nuorenanätti]

Tämän isävalkun nepotismin kanssa ollaan äärettömän herkkiä. Jokainen peliminuutti, jokainen nimeäminen ja jokainen palaute tai ohje tulkitaan suosimiseksi. Se on ihan yksi ja sama, onko pelaaja 100% aktiivisuudella painava teini-Messi vai kädetön ja jalaton asennevammainen ongelmanuori, aina löytyy vanhemmista joku, jonka mielestä valmentaja suosii omaa lastaan.

Omasta historiastani löytyy esim. tapaus, jossa vanhempi valitti seuran toimistolle, että valmennan harjoituksissa vain omaa poikaani. Hassuksi tilanteen tekee se, että en ohjaa omaa lastani treeneissä henkilökohtaisesti ollenkaan.

Toisessa joukkueessa oli sovittu, että pelaajat otetaan mukaan peleihin treeniaktiivisuuden mukaan eli mitä enemmän käyt treeneissä, sen useammin tulet nimetyksi peleihin. Eräs vanhempi oli havainnut, että poikani on "nimetty kaikkiin peleihin". Ei ollut ja hassuksi tämän teki se, että pelejä/ treeni oli joukkueessa toiseksi vähiten, mutta koska treeniaktiivisuus oli 97%, oli pelejäkin kertynyt enemmän kuin joka kolmansissa harkoissa käyville. Muutama vanhempi koki valmentajan lapsen suosimisena siis sen, että lapsia kohdeltiin samojen, yhdessä sovittujen sääntöjen mukaan.

Nämä eivät ole ainoita tapauksia, mutta ehkä ne yleisimmät valituksen aiheet. Kaikkein eniten olen joutunut selittämään esimerkin kaksi "oman lapsen suosimista" tilanteissa, joissa jonkun kullannuppu ei käy treeneissä, mutta pitäisi ottaa peleihin sen sijaan, että peluutan niitä, jotka treenaavat.

Sama toisin päin, eniten ärsyttää toisten valmentajien nimeämiskäytännöissä tapa, jossa "edistyneempiä" lapsia nimetään surutta peleihin, vaikka treeniaktiivisuus on 20-30% luokkaa ja suurin avu on se, että 12-vuotiaana ajaa partaa.

[Palstaveli]

Kiitos keskustelusta. On selvää, että isävalmentajien lapset ovat usein monella tapaa urheilullisia ja siten kärkipelaajia. Tai sitten ei. Miten vaan.

Otetaan esimerkki meidän seurasta. Avauksessa pelaa 6/8 toimihenkilöiden lapsia. 2 muuta + vaihtopenkki tulee sitten meiltä taviksilta.

Vähän saa kaivella motivaatiota esim. varainhankinta- ja talkoohommiin, kun toimihenkilöiden perheet on vapautettu talkoovuoroista. Muut vanhemmat myyvät mokkapalaa ja karkkirasioita mieli kirkkaana, jotta piiripienipyöriin lapset saavat harrastella.

Antaisivat suoraan perheille laskun: 350e maksua siitä, että valmentajan lapsi saa täydet minuutit koko kaudelle. Ns. sponsorisopimus. Tarviiko sitä myyntiprosessia välissä.

[Nigel Kugelschfeir]

Mun mielestä on ihan hyväksyttävää ettei valmentajien ainakaan tarvii muuta tehdä. Onhan siinäkin jo hommaa. Sen sijaan jos samat saa koko ajan pelata ja loput istuu penkillä niin se ei ole. Jos toiminta vituttaa niin ainahan voi siirtyä toiseen porukkaan, ainakin jos paikkakunnalta sellainen löytyy.

Tasoryhmissä on ollut ainakin meillä vähän haasteita. Osa kilparyhmäläisistä ottaa ainakin rangaistuksena sen jos niiden lapsi joutuu joskus haasteryhmään eikä vain sitten mene niihin peleihin.

[Jortsukka]

Kiitos keskustelusta. On selvää, että isävalmentajien lapset ovat usein monella tapaa urheilullisia ja siten kärkipelaajia. Tai sitten ei. Miten vaan.

Otetaan esimerkki meidän seurasta. Avauksessa pelaa 6/8 toimihenkilöiden lapsia. 2 muuta + vaihtopenkki tulee sitten meiltä taviksilta.

Vähän saa kaivella motivaatiota esim. varainhankinta- ja talkoohommiin, kun toimihenkilöiden perheet on vapautettu talkoovuoroista. Muut vanhemmat myyvät mokkapalaa ja karkkirasioita mieli kirkkaana, jotta piiripienipyöriin lapset saavat harrastella.

Antaisivat suoraan perheille laskun: 350e maksua siitä, että valmentajan lapsi saa täydet minuutit koko kaudelle. Ns. sponsorisopimus. Tarviiko sitä myyntiprosessia välissä.

Nyt pitää erottaa kaksi asiaa. Ensimmäinen se että on väärin jos vain toimareiden lapset pelaavat ja muut eivät. Se on täysin väärin ja siitä ei pidä keskustella. Sitten jos taas toimareiden lapset pelaavat enemmän kuin muut sen takia että A) käyvät enemmän harjoituksissa ja B) yrittävät enemmän kentällä, niin se ei ole väärin, siis jos kuitenkin muut saavat pelata hyvin, mutta eivät niin paljoa kuin nämä mainitut.

Mutta sitten taas tämä heitto että "miksi toimarit ovat vapautettu talkoista" niin mielestäni et ymmärrä paljonko aikaa kuluu OTO-ihmisellä tehdä noita asioita. Siinä missä rivivanhempi siis käytännössä käyttää kuukaudessa ehkä 2h siihen bufettiin ja muuten vain tiputtaa lapsensa harjoituksiin sekä hakee harjoituksista, niin OTO-valmentaja käyttää joka viikkoa tuon varmaankin moninkertaisesti. Suunnittelee harjoitukset, tulee harjoituksiin paikalle, vetää harjoitukset. Jos harjoituksissa on vaikka 3 kertaa paikalla, niin viikkotasolla tuo on jo 8h vastuuvalmentajalla ja 6h ns. muulla valmentajalla.

Jos puhutaan jostain jojosta niin siinäkin menee nopeasti aika monta tuntia kun lähdetään yhdelle turnausreissulle, niin sen valmisteluun menee useita tunteja.

Siitä vaan itse mukaan toimihenkilöksi kun se mielestäsi on "niin paljon helpompi homma".

[Kossi Agassa]

Tasoryhmissä on ollut ainakin meillä vähän haasteita. Osa kilparyhmäläisistä ottaa ainakin rangaistuksena sen jos niiden lapsi joutuu joskus haasteryhmään eikä vain sitten mene niihin peleihin.

Siitä vaan itse mukaan toimihenkilöksi kun se mielestäsi on "niin paljon helpompi homma".

Sama. Aika moni toimihenkilö on toimihenkilönä oikeastaan vain siksi, että joukkue ei pyöri ilman vapaaehtoisia, mutta hyppäisi silti mielellään ns. rivivanhemmaksi, jos joku ottaisi häneltä pestin. Yleensä näihin pesteihin ei vain tahdo olla hirveästi tunkua, mutta kriitikoita kyllä aina löytyy. Kausimaksut on liian kovia, mutta toisaalta talkoita ei haluta tehdä, joilla maksuja saataisiin alaspäin.

[bupa dukta]

Minkä ikäisistä puhutaan näissä joukkueissa joissa joku pelaa enemmän kuin joku. Oma lapsi on -14 syntynyt ja pyrin siihen että jokainen paikalle vaivaantunut pelaa aikalailla. Saman verran. Peliaika ei ole palkinto "hyvyydestä" eikä edes ahkeruudesta tai asenteesta. Se vaan on.
Aika äkkiä tulee drop outtia jos vaikka 12v ja alle istutetaan vaihdossa ja peliajan saamiselle on joku kriteeri. Tietysti se on eri asia että tavoitellaanko sitä että lapset kokevat liikuntaharrastuksen mielekkäänä ja pysyvät siinä mukana. Joku voi hoksata vasta 13-14 vuotiaana, että hemmetti tämähän on mahtavaa touhua ja ruveta panostamaan ja kehittyä paljon.

[Nigel Kugelschfeir]

Ainakin meidän T8-peleissä on tehty sitä että penkillä on kaksi vaihtopelaajaa mutta hyökkääjä ja puolustaja pelaa koko pelin ja vain laidat vaihtaa. Noin saadaan se puolen pelin takuu täytettyä ja kaikki pelaa.

[ginikettu]

Ainakin meidän T8-peleissä on tehty sitä että penkillä on kaksi vaihtopelaajaa mutta hyökkääjä ja puolustaja pelaa koko pelin ja vain laidat vaihtaa. Noin saadaan se puolen pelin takuu täytettyä ja kaikki pelaa.

Riippuu toki pelaajista, mutta jos tuon ikäisillä ei pelipaikkoja kierrätetä ml veska, niin se ei ole kovin hyvä juttu.

[Kossi Agassa]

Ainakin meidän T8-peleissä on tehty sitä että penkillä on kaksi vaihtopelaajaa mutta hyökkääjä ja puolustaja pelaa koko pelin ja vain laidat vaihtaa. Noin saadaan se puolen pelin takuu täytettyä ja kaikki pelaa.

Ja luonnollisesti koutsi nakkaa kaksi parasta pelaajaa pakiksi ja hyökiksi?

[Nigel Kugelschfeir]

No tietysti, eihän ne kaikki edes jaksa pelata koko peliä. Tyttöjoukkueita pyöritetään monesti niiden muutaman hyvän pelaajan ehdoilla ja ne saa tehdä mitä haluaa.

[Kossi Agassa]

No tietysti, eihän ne kaikki edes jaksa pelata koko peliä. Tyttöjoukkueita pyöritetään monesti niiden muutaman hyvän pelaajan ehdoilla ja ne saa tehdä mitä haluaa.

Teidän joukkueessahan ei pitänyt tällaista peluutusta olla

Lapsi on pelannut Stadi cupissa ja vähän on ihmetyttänyt että T8-sarjassa osa joukkueista tulee pelaamaan jo tuloksesta. Eli heitellään pitkää kärjille ilman mitään yritystä edes tehdä muuta tai sitten ns. parhaat pelaa alusta loppuun ja vaihdossa kiertää vain tietyt pelaajat. Meidän tytön joukkue ei tee näistä kumpaakaan ja silti ovat ilman tappiota vielä. Onkohan tuo nyt ihan tarkoituksen mukaista toimintaa tuon ikäisissä? Vissiin valmentajan ceeveessä pitää näyttää että pelejä voitetaan? Lisäksi melkein puolet maaleista tulee maalivahdin virheistä eli ei ne maalit välttämättä paljoa kerro.

[Nuorenanätti]

Peliajan tuijottaminen liian kanssa on sairautta. Puolen pelin takuu on hyvä ja sen pitäisi ulottua B-junnusarjoihin ja Mestareiden liigaan saakka, mutta on vain hyvä, jos pelaajat saavat joskus pelata täysiä pelejä eikä minuutteja lasketa kaikille just tasan. Joskus se on yksi pelaaja, jolla on hyvä päivä, joskus joku toinen. Joskus taas johdetaan 5-0 ja on hyvä antaa hattarapää hanttapuli hökeltäjän koheltaa kentällä kokonainen peli. Joskus taas lapsi sanoo, että en mene kentälle ja valmentaja on kakkapää. Silloin, jos ei huvita ja rouhekakku on kesken, ei ole pakko mennä, vaikka peliaika jäisikin iskän kellossa vähän vähemmälle.

Riippuu toki pelaajista, mutta jos tuon ikäisillä ei pelipaikkoja kierrätetä ml veska, niin se ei ole kovin hyvä juttu.

Minusta pelipaikkojen liika kierrättäminen ei ole etu. Turnauksen tai pelitapahtuman ajan voi hyvin pitää samalla pelipaikalla, poislukien mv:n tontti, jossa pitäisi olla peli kerrallaan. Eikä tuossa hirveää pelipaikkarumbaa tule kuitenkaan, jos vaikka 5v5 vaiheessa pelaa kahdella puolustajalla ja kahdella hyökkääjällä.