Suomi - Tanska - 10.9.2023 klo 19:00 - Tulosveikkaukset ja livespämmi

[Chuck]

Tämä suuri ja mahtava Luxemburg muuten hävisi eilen 9-0 Portugalia vastaan vieraisssa. Ei tulisi ikinä tapahtumaan Riven Huuhkajille.

Win the right games. Jos voittavat loput pelinsä, niin kisoihin menevät silti ja hyvällä tuurilla tämä voi ratketa 19.11. Liechtensteinissa. San Marino-peliin matkaavilla olisi siinä ihan mielenkiintoinen rasti, Milanosta ei kuitenkaan mikään kohtuuton matka Vaduziin ole.

Toki uskon, että Slovakialle tuo kääntyy lopulta.

e. ja ihan väärä topik tälle spekuloinnille, mutta olkoon nyt

[Kiitaja]

Tämä suuri ja mahtava Luxemburg muuten hävisi eilen 9-0 Portugalia vastaan vieraisssa. Ei tulisi ikinä tapahtumaan Riven Huuhkajille.

No ei. Riven Huuhkajat häviäisi 1-0 ja tulisi hirveä valitus foorumilla, kun ei edes yritetty voittaa.

[törömömmö]

Ei se ole muiden lajien vika, ettei Suomessa juniorifutis tuota laadukkaita pelaajia ammattilaiskentille.

Onhan se lajien välistä kilpailua: onko se vastustajan vika että hävittiin. Suomessa on kyllä paljon harrastajia: 160 000. Mutta Tanskassa on 330 000 ja Norjassa 480 000. Vaikka jokainen jääkiekon harrastaja valitsisi jalkapallon, Suomessa olisi 230 000, eli silti reilusti vähemmän kuin kummassakaan mainitussa. Salibandystä olisi saatavissa se 350 000, millä alkaisi olla jo merkitystä. Jos nekin lisätään pottiin, Suomessa olisi lähes 600 000 jalkapallon harrastajaa, millä pyyhittäisiin verrokkimailla lattiaa.

[Ehis]

Onhan se lajien välistä kilpailua: onko se vastustajan vika että hävittiin. Suomessa on kyllä paljon harrastajia: 160 000. Mutta Tanskassa on 330 000 ja Norjassa 480 000. Vaikka jokainen jääkiekon harrastaja valitsisi jalkapallon, Suomessa olisi 230 000, eli silti reilusti vähemmän kuin kummassakaan mainitussa. Salibandystä olisi saatavissa se 350 000, millä alkaisi olla jo merkitystä. Jos nekin lisätään pottiin, Suomessa olisi lähes 600 000 jalkapallon harrastajaa, millä pyyhittäisiin verrokkimailla lattiaa.

Toki salibandyssä rekisteröityneiden määrä on huomattavasti pienempi. Tuskin menetämme massoja duunisarjojen höntsäporukoista.

[Savon keisari]

Onhan se lajien välistä kilpailua: onko se vastustajan vika että hävittiin. Suomessa on kyllä paljon harrastajia: 160 000. Mutta Tanskassa on 330 000 ja Norjassa 480 000. Vaikka jokainen jääkiekon harrastaja valitsisi jalkapallon, Suomessa olisi 230 000, eli silti reilusti vähemmän kuin kummassakaan mainitussa. Salibandystä olisi saatavissa se 350 000, millä alkaisi olla jo merkitystä. Jos nekin lisätään pottiin, Suomessa olisi lähes 600 000 jalkapallon harrastajaa, millä pyyhittäisiin verrokkimailla lattiaa.

Maajoukkueen menestymisen kannalta merkitystä on sillä, onko tarpeeksi hyviä pelaajia tietty määrä. Jalkapallo-ottelussahan kentällä on 11 pelaaja, mutta joku parikymmentä maailmanluokan pelaajaa olisi riittävä määrä, eikä se ole mikään mahdottomuus Suomen kokoiselle maalle, niin kuin käytännön esimerkillä samaa kokoluokkaa oleva Tanskakin on osoittanut. Sen ulkopuolella on yhdentekevää moniko harrastelee pallon potkimista vai sen sijaan jotain muuta. Tästä hyvänä esimerkkinä Kroatia, joka jalkapallon lisäksi vieläpä kokoisekseen maaksi on menestyksekäs maa muissakin suurissa palloilulajeissa. Toki tuotakin on käyty läpi, että tietty maantieteellinen etu on Tanskalla, niin kuin on Kroatiallakin, mutta puolestaan Islantia kun katsoo ja huomioi populaation määrän, niin ei voi tämän selityksen taakse piiloutua.

[Hunaja]

Maajoukkueen menestymisen kannalta merkitystä on sillä, onko tarpeeksi hyviä pelaajia tietty määrä. Jalkapallo-ottelussahan kentällä on 11 pelaaja, mutta joku parikymmentä maailmanluokan pelaajaa olisi riittävä määrä, eikä se ole mikään mahdottomuus Suomen kokoiselle maalle, niin kuin käytännön esimerkillä samaa kokoluokkaa oleva Tanskakin on osoittanut. Sen ulkopuolella on yhdentekevää moniko harrastelee pallon potkimista vai sen sijaan jotain muuta. Tästä hyvänä esimerkkinä Kroatia, joka jalkapallon lisäksi vieläpä kokoisekseen maaksi on menestyksekäs maa muissakin suurissa palloilulajeissa. Toki tuotakin on käyty läpi, että tietty maantieteellinen etu on Tanskalla, niin kuin on Kroatiallakin, mutta puolestaan Islantia kun katsoo ja huomioi populaation määrän, niin ei voi tämän selityksen taakse piiloutua.

Mitä suurempi massa, sitä todennäköisemmin sieltä seuloutuu ne 20 huippua. Suhteellisen yksinkertaista matematiikkaa. Ei toki poista sitä mahdollisuutta, että pienestäkin joukosta 20 huippua on mahdollista löytyä, mutta todennäköisyys tälle pienenee sitä mukaa, mitä vähemmän mahdollisia pelaajia on, joista valita.

Joku Islannin tähdenlento oli enemmänkin piristävä poikkeus sääntöön, siinä missä tällä hetkellä pelaavat siellä omalla tasollaan. Toisaalta ei siellä paria poikkeusta lukuun ottamatta juurikaan huippuja ollut, enemmänkin ylisuorittivat materiaaliinsa nähden muutaman vuoden, vähän kuten Suomikin.

[Lord Bendtner]

Tuohon Luxemburg-vääntöön huomiona että kun noita TM-arvoja halutaan käyttää mittareina niin kannattaa huomioida että puolet Luxemburgin markkina-arvosta tulee Leandro Barreirosta. Hän toki on Mainzissa ihan merkittävässä roolissa mutta markkina-arvoa nostaa merkittävästi myös se että hän on vasta 23-vuotias ja kellottaa isoja minuutteja BuLissa.

Forkalla on tunnettu haluavan väkisin uskoa että suomalaisia jotenkin sorrettaisiin TM:n ynnä muiden toimesta. Vaikka kansallisuudella onkin merkityksensä, niin enemmän tuohon vaikuttaa se että Suomen maajoukkue ei ole kovin nuori, ja pelaajat ylipäätään breikkaavat aika vanhana verrattain. Lisäksi pelaajat pelaavat liigoissa joita arvostetaan vähemmän TM:n ja muiden vastaavien sivustojen toimesta.

[Savon keisari]

Mitä suurempi massa, sitä todennäköisemmin sieltä seuloutuu ne 20 huippua. Suhteellisen yksinkertaista matematiikkaa. Ei toki poista sitä mahdollisuutta, että pienestäkin joukosta 20 huippua on mahdollista löytyä, mutta todennäköisyys tälle pienenee sitä mukaa, mitä vähemmän mahdollisia pelaajia on, joista valita.

Joku Islannin tähdenlento oli enemmänkin piristävä poikkeus sääntöön, siinä missä tällä hetkellä pelaavat siellä omalla tasollaan. Toisaalta ei siellä paria poikkeusta lukuun ottamatta juurikaan huippuja ollut, enemmänkin ylisuorittivat materiaaliinsa nähden muutaman vuoden, vähän kuten Suomikin.

Islannin osalta nimenomaan kokoon suhteutettuna, väkiluku on n. 6% Suomen väkiluvusta. Suomessa on rekisteröityneitä jalkapalloilijoita melkein sama määrä mitä Islannin "työikäinen" väestö (16-74 v). Muutaman vuoden takainen huippumenestys oli tietysti ylisuorittamista, mutta edelleenhän se maaginen TM-arvo on korkeampi kun Suomella.

En minä sitä väitä, että olisi huono asia, jos Suomessa olisi nykyistäkin enemmän jalkapallon harrastajia - mitä mainion peli ei siinä - mutta tämä ei kyllä ole mitenkään keskeisin ongelma. Nykyisestäkään pelaajamäärästä ei siihen määrään nähden saada edes keskinkertaisella eurooppalaisella tasolla jalostettua kovinkaan tehokkaasti riittävän hyviä pelaajia verrokkeihin nähden.

[Papin]

Suomen pelaajiston taso on menossa vain huonompaan suuntaan, kun suhteutetaan kilpailijoihin. Vielä kymmenen vuotta sitten meillä oli kuitenkin vielä useita pelaajia suurten maiden ykköstasolla ja miltei joukkueen verran kansainväliselle tasolle uskottavia ammattilaisia.

Tällä hetkellä suurimmat tähdet pelaavat huippumaiden kakkostasolla ja jopa avauskokoonpanossa on Veikkausliiga-pelaajia sekä kolmosliiga-tasoisia pelaajia.

Pelaajakehityksen eteen on tehty yhtä sun toista, mutta ilmeisesti vääriä asioita.

Suomi on pelaajamateriaaliltaan selkeästi huonoin Pohjoismaa. Vertaudumme oikeammin Baltian maihin. Kun Pukki, Hradecky ja muutama muu kolmekymppinen lopettavat, on pelaajiston seurajoukkuestatukset melko lähellä Viroa, Latviaa ja Liettuaa.

Etenkin puolustuksen osalta näyttää todella heikolta. Missään ikäkausimaajoukkueessa ei ole näköpiirissä kansainvälisen tason lupauksia toppareissa tai laitapakeissa.

[Triangelikostaja]

Etenkin puolustuksen osalta näyttää todella heikolta. Missään ikäkausimaajoukkueessa ei ole näköpiirissä kansainvälisen tason lupauksia toppareissa tai laitapakeissa.

On siellä nyt Galvez vasemmaksi laitapakiksi. Ei nyt ehkä Urosen tasoa, mutta joku joka voisi pelata edes Allsvenskanissa ammattilaisena.

Keskuspuolustajien osalta tilanne on toki katastrofaalinen. Noiden varassa ollaan jotka löytää itsensä joskus +25 -vuotiaina, mutta isot puutteet heilläkin on niin kuin nähtiin ihan Arajuuren osalta. Aika paljon joudutaan pelitavallisesti kompensoimaan sitten muuten.

[Ehis]

On siellä nyt Galvez vasemmaksi laitapakiksi. Ei nyt ehkä Urosen tasoa, mutta joku joka voisi pelata edes Allsvenskanissa ammattilaisena.

Kyllähän tuo ihan lupaavalta tänään näytti. Isossa kuvassa pelaajakasvatuksen ongelmat toki ilmeisiä.

[13ergkamp]

Maajoukkueen menestymisen kannalta merkitystä on sillä, onko tarpeeksi hyviä pelaajia tietty määrä. Jalkapallo-ottelussahan kentällä on 11 pelaaja, mutta joku parikymmentä maailmanluokan pelaajaa olisi riittävä määrä, eikä se ole mikään mahdottomuus Suomen kokoiselle maalle, niin kuin käytännön esimerkillä samaa kokoluokkaa oleva Tanskakin on osoittanut. Sen ulkopuolella on yhdentekevää moniko harrastelee pallon potkimista vai sen sijaan jotain muuta. Tästä hyvänä esimerkkinä Kroatia, joka jalkapallon lisäksi vieläpä kokoisekseen maaksi on menestyksekäs maa muissakin suurissa palloilulajeissa. Toki tuotakin on käyty läpi, että tietty maantieteellinen etu on Tanskalla, niin kuin on Kroatiallakin, mutta puolestaan Islantia kun katsoo ja huomioi populaation määrän, niin ei voi tämän selityksen taakse piiloutua.

Jos tämän tason järkeilyä jatketaan, niin ei niiden parinkymmenen pelaajan tarvitse olla laadultaan edes erityisen kummoisia, kunhan vaan voittavat ottelunsa
(Ja sitähän täällä monet peräänkuuluttavat, että pitäisi vaan voittaa rohkeasti niitä otteluita eikä "alistua" muka paremmilleen...)

Mutta jos nyt tosissaan mietitään, että miten saadaan todennäköisimmin kasaan 20 laadukasta pelajaa, niin kyllähän kaikenlaiset parametrit vaikuttavat, populaatio, "kilpailevat lajit", maantiede, jne... Mutta nämä ovat excel-insinöörin ajatuksia. Kun todellisuus pitää pystyä hahmottamaan ja käsittelemään jotenkin numeraalisesti ja todennäköisyyksien kautta, niin tärkein saattaa unohtua: kulttuuri. Se on kieltämättä hankala käsite, eikä excel-insinöörit yleensä tajua mitään sellaisesta, saattavat jopa kieltää sen olemassaolon.

Olen monesti jauhanut Kroatian läpitunkevasta palloilukulttuurista ja ehkä vähän kuuroille korville. Suomessa on palloilukulttuurin sijaan vallalla excelinsinöörikulttuuri. Olisi hauska tietää, koetaanko Kroatiassa lajien välistä kilpailuasetelmaa vai onko kyseessä excelinsinöörikulttuurin luoma sosiaalinen konstruktio.

On kaikkea muuta kuin "yhdentekevää moniko harrastelee pallon potkimista vai sen sijaan jotain muuta", koska juuri siinä on kyse kulttuurista. Urheilijoiden tai jalkapalloilijoiden lapset ovat todennäköisemmin urheilijoita tai jalkapalloilijoita ja yksi syy siihen on että iskä tai äiskä kertoo niille mistä joukkueurheilussa ja peleissä on kyse. Jos foorumistit kävisivät netissä itkemisen sijaan potkimassa jalkapalloa, he a) ymmärtäisivät lajia paremmin b) ryhtyvät todennäköisemmin lisääntymään -> c) voivat kertoa jälkikasvulleen mistä joukkueurheilussa ja peleissä on kyse. Netissä itkeminen rakentaa netissä itkemiskulttuuria ja excel-insinöörimäisyys rakentaa excel-insinöörikulttuuria.

[10 puukkoa]

Suomen pelaajiston taso on menossa vain huonompaan suuntaan, kun suhteutetaan kilpailijoihin. Vielä kymmenen vuotta sitten meillä oli kuitenkin vielä useita pelaajia suurten maiden ykköstasolla ja miltei joukkueen verran kansainväliselle tasolle uskottavia ammattilaisia.

Tällä hetkellä suurimmat tähdet pelaavat huippumaiden kakkostasolla ja jopa avauskokoonpanossa on Veikkausliiga-pelaajia sekä kolmosliiga-tasoisia pelaajia.

Pelaajakehityksen eteen on tehty yhtä sun toista, mutta ilmeisesti vääriä asioita.

Suomi on pelaajamateriaaliltaan selkeästi huonoin Pohjoismaa. Vertaudumme oikeammin Baltian maihin. Kun Pukki, Hradecky ja muutama muu kolmekymppinen lopettavat, on pelaajiston seurajoukkuestatukset melko lähellä Viroa, Latviaa ja Liettuaa.

Etenkin puolustuksen osalta näyttää todella heikolta. Missään ikäkausimaajoukkueessa ei ole näköpiirissä kansainvälisen tason lupauksia toppareissa tai laitapakeissa.

Tsekkasin kaikkien aikojen karsintojen avausmatsin kokoonpanon ja pelaajien seurastatukset, eikä tuo ainakaan millään tasolla tue väitettä, että pelaajamateriaali olisi ollut oleellisesti parempi kuin mitä nyt. Avaus oli siis tällainen: Mäenpää; Arkivuo, Moisander, Toivio, Uronen; Sparv, Ring, Hetemaj; Eremenko, Ri. Riski; Pukki. Tuolloin top 5 -sarjoissa pelanneita pelaajia löytyi yksi. Muita mainittavia Roma CSKA:ssa, Nikke Ajaxissa ja Pukki Celticissä. Jos oikein katsoin niin avauksessa oli kolme Allsvenskan-peluria, yksi pelaaja Norjan pääsarjasta ja maalivahti Hollannin divarista jne.

Boldatulle lähti oikein erikoisen makeat huutonaurut, Suomen U21-maajoukkueen seurastatukset taitaa olla kovempaa tasoa kuin Viron avauksella tänään. Kovimmassa jengissä Karol Metsin (St. Pauli) jälkeen säännöllisesti pelaava taitaa olla Mattias Kait, joka edustaa kivikovaa Rapid Bucurestia. Avauksessa kärkenä on jokunen kausi sitten parhaassa peli-iässä FC Lahtea edustanut Henri Anier ja muita avauksen veikkoja mm. Puolan divarissa ja FC Florassa pelaavat tähdet.

Koskahan Suomella olisi ollut jotain kansainvälisen tason talentteja puolustuspäähän juniorimaajoukkueissa? Petri Pasanen joskus viime vuosituhannella? Täällä jo mainittu Galvez on paras laitapakkitalentti sitten Urosen, ja U21-ikäisellä Peltolalla tuntui kulkevan jo ihan kivasti A-maajoukkueen puolella. Pelkästään nämä kaksi taitaa olla tässä vaiheessa isompia talentteja kuin kukaan sitten Urosen. En nyt tosin jaksa lähteä kaikkia U21-majuja vuosien varrelta selaamaan läpi, mutta ulkomuistista en keksi muita kuin Aapo Halmeen nimen haastajaksi tähän keskusteluun.

[Zazar]

Suomen pelaajiston taso on menossa vain huonompaan suuntaan, kun suhteutetaan kilpailijoihin. Vielä kymmenen vuotta sitten meillä oli kuitenkin vielä useita pelaajia suurten maiden ykköstasolla ja miltei joukkueen verran kansainväliselle tasolle uskottavia ammattilaisia.

Tällä hetkellä suurimmat tähdet pelaavat huippumaiden kakkostasolla ja jopa avauskokoonpanossa on Veikkausliiga-pelaajia sekä kolmosliiga-tasoisia pelaajia.

Pelaajakehityksen eteen on tehty yhtä sun toista, mutta ilmeisesti vääriä asioita.

Suomi on pelaajamateriaaliltaan selkeästi huonoin Pohjoismaa. Vertaudumme oikeammin Baltian maihin. Kun Pukki, Hradecky ja muutama muu kolmekymppinen lopettavat, on pelaajiston seurajoukkuestatukset melko lähellä Viroa, Latviaa ja Liettuaa.

Etenkin puolustuksen osalta näyttää todella heikolta. Missään ikäkausimaajoukkueessa ei ole näköpiirissä kansainvälisen tason lupauksia toppareissa tai laitapakeissa.

Tällä hetkellä Viron maajoukkueen suurin tähti on Sveitsin liigan häntäpäästä 2. bundesliigaan juuri siirtynyt kolmekymppinen toppari Karol Mets, joka varmaan menisi Jensenin tilalle Suomen avaukseen. Parilla kolmella muulla saattaisi riittää Suomen ja Viron yhdistettyyn 26 pelaajan rinkiin. Ruotsia vastaan kärkikolmikossa avasi suomalaisille hyvinkin tuttu trio - Henrik Ojamaa (32v, Flora), Henri Anier (32v, hongkongilainen Lee Man) ja Konstantin Vassiljev (39v, Flora). Hävisivät kotonaan lukemin 0-5.

Myös Liettualta saattaisi löytyä toppari jolla riittää taso Suomen avaukseen, Edgaras Utkus vetää Belgian liigan keskikastissa Cercle Bruggessa ainakin välillä avauksessa. Pari muutakin pulustajaa vetää Puolan liigaa ja voi sitten riidellä, mahtuisivatko ne Miro Tenhon edelle ringinleventäjiksi vai ei. Hyökkäyspään isoin tähti, veteraanihyökkääjä ja kapteeni Fedor Cernych (32v) siirtyi viime talvena Kyproksen liigan keskikastiin AEL Limassoliin ja painoi keväällä 16 otteluun komeat tehot 1+2, eli Berat Sadikin suoritustasoon on vielä hiukan matkaa.

Latvialaisista pelaajista kovimmalla seurastatuksella liikkuu Puolasta Sveitsin liigan Grasshopperiin just siirtynyt toppari Kristers Tobers. Näiden lisäksi Widzew Lodzin laitapakki Andrejs Ciganiks varmaan ajelisi Soirin ja ehkä Niskasen edelle, loput jätkät pelaakin lähinnä Latvian liigaa. Kovimmat tulevaisuuden odotukset on ladattu Spezia-kärki Raimonds Krollisille, joka siirtyi talvella Latvian liigasta Italiaan, sai keväällä Pyyhtiämäiset HV-minuutit Serie A:ssa kun joukkue putosi B:hen, ja hakee nyt Serie B:ssä ensimmäistä tehopistettään. Näillä meritteillä 21-vuotias Krollis on jo 31 A-maaottelun mies.

Summa summarum: voisit vähän alusta tutustua Euroopan futikseen ennen kuin postaat tuollaista paskaa. Meillä on U21-maajoukkueessakin penkkiveikkoja jotka menisivät Baltian maiden A-majujen avauksiin.

Joo, Tanska on meitä helvetisti edellä, mutta EM-kisapaikasta ei tarvitse normaalisti kilpailla Tanskaa vastaan vaan ennemminkin näitä B-kategorian Bosnioita ja Slovenioita vastaan, ja siinä vertailussa Suomen materiaali ei ole mitenkään hillittömän paljon jäljessä. Ja sitten näihin C-kategorian Kazakstaneihin ja Pohjois-Irlanteihin nähden ollaan selvästi edellä, D-kategorian Baltian maista puhumattakaan.

[miele]

Mutta nämä ovat excel-insinöörin ajatuksia.

...eikä excel-insinöörit yleensä tajua mitään sellaisesta, saattavat jopa kieltää sen olemassaolon.

Suomessa on palloilukulttuurin sijaan vallalla excelinsinöörikulttuuri.

Olisi hauska tietää, koetaanko Kroatiassa lajien välistä kilpailuasetelmaa vai onko kyseessä excelinsinöörikulttuurin luoma sosiaalinen konstruktio.

Netissä itkeminen rakentaa netissä itkemiskulttuuria ja excel-insinöörimäisyys rakentaa excel-insinöörikulttuuria.

Haluaisin tietää mitä pahaa excel ja insinöörit ovat sinulle tehneet.

[felix]

Tanskalainen heilui siinä edessä (paitsiossa?). Ei nähnyt tarpeeksi ajoissa.

Miksei sitä edes katsottu varrilta? Minun silmien mukaan Poulsen oli laukauksen lähtiessä niukasti paitsiossa ja osallistui tämän jälkeen peliin juoksemalla pallon kulkulinjan poikki peittäen näin Lukelta näkyvyyden.

[Kulma]

Miksei sitä edes katsottu varrilta? Minun silmien mukaan Poulsen oli laukauksen lähtiessä niukasti paitsiossa ja osallistui tämän jälkeen peliin juoksemalla pallon kulkulinjan poikki peittäen näin Lukelta näkyvyyden.

Totta. Poulsen on paitsiossa. Vaikuttaako peliin? Kyllä minusta vaikuttaa, olisi voinut ohjata, vaikutti Luken heittäytymiseen ja maali olisi pitänyt hylätä. Saatana.

[13ergkamp]

Haluaisin tietää mitä pahaa excel ja insinöörit ovat sinulle tehneet.

Ei mitään. Olen itsekin kova excel-mies. Reflektoin todellisuutta.

[Dede]

Lopussa saatiin kulma ja siihen liittyen, Antman jos sulla ei ole jalka irtipoikki niin menet maalille vaikka vaan häiritsemään. Ei se mitään ratkaissut, mutta mikä vitun asenne tuollainen on?

Kyllä ne ammattilaiset tietää onko rikki vai ei.

[Chuck]

Miksei sitä edes katsottu varrilta? Minun silmien mukaan Poulsen oli laukauksen lähtiessä niukasti paitsiossa ja osallistui tämän jälkeen peliin juoksemalla pallon kulkulinjan poikki peittäen näin Lukelta näkyvyyden.

Kukaan ei ymmärtänyt protestoida ja VAR ei tuollaista paitsiotilannetta tajunnut tarkistaa. Jos Luke olisi alkanut räyhäämään näkökentän blokkauksesta, niin varmasti tieto olisi VAR-koppiinkin välittynyt ja ruvettu katsomaan että olikos siellä sittenkin jotain.

Suomen "ongelma" on välillä se, että pelataan liian rehdisti. Viimeisen kympin aikana olisi hyvin voinut myös jäädä makoilemaan ja pelata aikaa vaikka kuinka törkeästi. Hradecky olisi voinut ottaa viivyttelystä kortin. Sitä lisäaikaa kun ei juuri koskaan anneta yhtä paljon kuin sitä voi tuhlata kaikella perseilyllä. Samalla olisi katkottu Tanskan painetta paremmin, nyt sinne myllytykseen hypättiin käytännössä välittömästi uudestaan.

[qCc]

Jep, en tajua miksei voida vetää kunnon rehtiä rottapalloa pelin loppua, kun noiden tuomareidenkin vetäessä jokaisessa matsissa Suomelta joko yhden maalin pois tai antavan vastustajan tehä selkeitä jassohäkkejä, voisi olla niinkuin ihan hyvä että käytetään myös itse kaikki mahdolliset silmänkääntötemput, konnankoukut ja muut keljuudet. Pallokin kun menee kotipeleissä rajan yli, ei sitä ole mitään syytä antaa takaisin. Joku Nurekin olisi voinut ihan hyvin vetää alastomana PI:n ja ottaa siitä rehdisti punaisen, mutta miehen ego ja mukavuudenhalu meni nyt tällä kertaa Huuhkajien menestyksen edelle.  

[hermannisuur]

Pukki oli heikohko mutta ihan hyvin pääsi palloon ja tilanteisiin vaikka ei onnistunut kovin hyvin.

Jos formi ei parane niin sitten on syytä huolestua mutta ei vielä. Källman oli hyvä fyysisyydellään. Jolle-Källman olisi hauska nähdä rymistelemässä alusta asti

[supstanssi]

Pukkia parjataan, ehkä syystä vs hänen aiemmat huikeat pelinsä. Silti Suomi loi jälleen paikkansa lähinnä 1. jaksolla kun juuri Pukki oli kehissä.

[drone]

Reflektoin todellisuutta.

Jahas, se olisi tämä maaotteluikkuna käyty läpi.

Tappio Tanskalle ei ole katastrofi, mutta Antmanin loukki on kyllä vakava takaisku. Saapa nähdä, mitä tästä tulee…

Lohdullista muuten, että Ruotsi ja Norja Huuhkajia huonommissa asetelmissa ratkaisupeleihin. Eipä kulje aina niilläkään. Ja Islannin ihme oli juuri sitä, mitä nimikin kertoo. Ihme. Yksittäinen suonenveto. Espoon kokoisen väestön rajat tulevat vääjäämättä vastaan maailmanlajissa. Kestävään kehitykseen tarvitaan vähintään Slovenian verran populaa. Siinä maassa tiedetään, ettei menestyksen tarvitse rajoittua yhteen palloilulajiin.

[suomiveto]

Jep, en tajua miksei voida vetää kunnon rehtiä rottapalloa pelin loppua, kun noiden tuomareidenkin vetäessä jokaisessa matsissa Suomelta joko yhden maalin pois tai antavan vastustajan tehä selkeitä jassohäkkejä, voisi olla niinkuin ihan hyvä että käytetään myös itse kaikki mahdolliset silmänkääntötemput, konnankoukut ja muut keljuudet. Pallokin kun menee kotipeleissä rajan yli, ei sitä ole mitään syytä antaa takaisin. Joku Nurekin olisi voinut ihan hyvin vetää alastomana PI:n ja ottaa siitä rehdisti punaisen, mutta miehen ego ja mukavuudenhalu meni nyt tällä kertaa Huuhkajien menestyksen edelle.  

Ihmeen nopeasti Luke haki pallopojilta/tytöiltä palloja.