Sama. Ja perseiden arvostelulle on parempiakin paikkoja...
Tässä nyt näyttävät menevän arvon foorumisteilla puurot ja vellit sekaisin. Lieneekö kyse siitä, etteivät etenkään nuorimmilla riitä eväät aiheen haltuunottoon.
Tulee melkein ikävä vanhaa ykkösforumia...
Pääpuheenaihe ei kaiketi ollut se, pitäisikö Keke potkia Klubista pihalle, tai vahvistaako Armand One TPS:ää. Tai onko Litmanen yhä kuningas, ja kuuluuko hän itseoikeutetusti maajoukkueeseen. Eikä Marketta Mattilan ammattitaitoa mitata sillä, sattuuko hän muistamaan jonkun Perpan sukunimen.
Ymmärtääkseni Voimalassa keskusteltiin siitä, mikä on jalkapallon asema yhteiskunnassa, erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa.
Silloin naisfutiksen asema on erittäin relevantti kysymys, vaikkei koko maassa olisi kuin 10 naispelaajaa. Ja erityisesti silloin se vasta olisikin; miksi jalkapallo, globaali laji, jonka väitetään yhdistävän koko ihmiskuntaa, koetaan nimenomaan miesten peliksi? Ja miksei naisfutis kiinnosta miehiä?
Miksi aihe oli muka "väkisin vetämistä mukaan?" Missä kerrottiin etukäteen (muualla kuin foorumistien kuvitelmissa), että nyt puhutaan vain MIESfutiksesta? Ja tottahan sekin on, että naisfutis puheenaiheena ja kiinnostuksenkohteena kuitenkin laajeni, kun menestystä tuli 2005 EM-kisoissa.
Se, että P(i)eniksen lisäksi muutama muukin katsoo naisfutiksesta lähinnä vain perseitä, on sinänsä mielenkiintoinen lähestymiskulma (otan senkin riemun pois, että joku teini saa vääntää lähestymiskulman prosenttiluvusta nokkelan vitsin).
Onko naisten peli liian heikkotasoista, jotta se olisi edes kiinnostavaa? Ehkä!
Mutta tuo logiikkahan on nimenomaan mieshuorauksenkin pohjana; Suomi-futis on niin paskaa, ettei se yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa... Eikö tiettyä joukkuetta voi silti fanittaa, jokin joukkuehan voittaa aina Suomen mestaruuden niin miehissä kuin naisissa, vaikka peli olisi miten kehnoa tahansa?
Lisäksi pelkkä katsojan näkökulma, niin mielenkiintoista kuin onkin, on liian suppea naisfutista, saati koko lajia puntaroitaessa. Rosa Lappi-Seppälä väläytteli pelaajan näkökulmaa; siihen aikaan, kun hän aloitti jalkapallon, tyttöpelaajiakin pidettiin kummajaisina. Nykyisin naisfutaajaan suhtaudutaan (ainakin muualla kuin teinitestosteronia suihkivalla FF2:lla) tasavertaisemmin. Jopa huvikseen potkiskelevia tyttöporukoita on alkanut löytyä; tämmöinen ajanvietehän on aikaisemmin ollut ominaista nimenomaan poikasakeille.
Lyhyehkö ohjelma ehti tietysti raapia vain pintaa, enkä väitä, että juontajat olisivat tieneet aiheesta kaiken mahdollisen.
Mutta yhteiskunnasta ja journalismista he kyllä tietävät enemmän kuin suurin osa foorumin väestä.
