Alasarjojen vipit/hospitalityt/katkarapuhöystöt

[Nekalan Pirlo]

Tähän topicciin kokemuksia eri maiden alasarjojen hospitality- seteistä. En löytänyt vastaavaa topiccia, joten ajattelin tämmöisen tehdä.
Tykkään mutustaa hyvää ruokaa ja mahdollisesti juoda jopa "ilmaista" kaljaa joukkueiden peleissä, joihin itselläni ei ole tunnesidettä ja olen paikan päällä vain aistimassa tunnelmaa. En kuitenkaan tykkää maksaa itseäni kipeäksi ja ylipäätään nautin enemmän alasarjojen aidommasta meiningistä, joten olen päätynyt Englantiin katsomaan mm. League Onea ja League Twota katkarapuosastolle. Alasarjojen hospitalityhinnat ovat varsin edullisia ja hintansa väärtejä. Katkarapuosastolle pääsee parhaimmillaan 50-60 punnalla esimerkiksi League Onessa. Inspiraatiota tähän harrastukseen olen saanut sosiaalisen median käyttäjältä nimeltään The Padded Seat. Mies käy siis pääosin arvostelemassa eri jalkapallojoukkueiden hospitalityjä ja videoilla näkyy hyvin mitä tarjolla ja mihin hintaan.
Kiinnostaisi seuraavaksi käydä jossain muussa maassa kokeilemassa samanlaisia settejä, mutta nopeiden googlailuiden jälkeen jossain esim. Saksan 3. Bundesissakin hospitalityt melko tyyriitä. Mikäli on parempaa tietoa niin jakakaa ihmeessä!

[Nyrre]

Viime keväänä tuli käytyä katsomassa hospitality-puitteissa Portsmouthin matsi League Onessa. Junalla Lontoosta Portsmouthiin, kamat stadionin vieressä sijaitsevaan Ibikseen ja ei muuta kuin kohti Fratton Parkia. Sisälle ei vielä päässyt, joten tässä vaiheessa tuli käytyä katsomassa stadionin ulkopuolella sijaitsevan fan storen tarjonta. Gääriä ei tällä kertaa tullut ostettua. Kauluspaidankin olin pukenut päälle kun ymmärsin lippuja hankkiessa, että paikan päälle olisi suotavaa pukeutua hienosti. Oikeasti mitään pukukoodia ei näyttänyt olevan ja sisään olisi varmasti päässyt ihan normaalina ryysypetterinäkin. Koko kaupungissa oli jatkuvasti läsnä sellainen omituinen pieruntuoksu, joka kuulema oli "the smell of working class".

Montgomery Loungeen asteltiin sisään ja pöytään tuotiin saman tien ämpärillinen jääkylmää Coronaa. Olutta oli kolmen hengen seurueellemme selkeästi liian vähän ja tarjoilija ymmärsi nopeasti yskän kun asiasta mainitsimme. Lisää oli saatava ja tämä järjestyi. Maittava pääruoka tuli syötyä ja kaikille jaettiin myös tervetuliaispaketti, joka sisälsi mm. osallistumisen arpajaisiin eli avausmaaliveikkaukseen. Et saanut siis itse veikata avausmaalin syntyhetkeä mutta omalla lippulappusella luki tietty minuutti ja jos avausmaali syntyy tällä nimenomaisella minuutilla niin voitto kotiin. Ruokatarjonnasta en muista enää yksityiskohtia, mutta kolmen ruokalajin setti matsin yhteydessä taidettiin tarjota.

Mistään todellisesta katkarapukatsomosta itse peliä ei päässyt katsomaan, mutta kuitenkin oikein comfyilta paikoilta keskeltä pääkatsomoa. Yhtä riviä alempana istui joukko paikallisia lädejä, jotka kovasti kiinnostuivat kun ympärillä kuuluu vierasta kieltä. Kolmen hengen seurueemme kertoi olevansa Suomesta ja saimme heti uusia ystäviä.

Portsmouth iski maalin heti alkuminuuteilla ja kas kummaa, arvonnassa lykästi ja omassa lapussa oli avausmaalin syntyminuutti tismalleen oikein. Itse pelistä ei ole sen enempää kerrottavaa. Se oli Portsmouthin näytöstä ja viihdyttäväähän sitä oli katsoa. AM 17000 jotain. Puoliajalla toki pintit nassuun omalla kustannuksella loungen baarista. Matsin jälkeen löin oman voittokupongin hostess-emännälle käteen ja noin kymmenen minuutin päästä pöytään kannettiin koko joukkueen signeeraama Portsmouthin pelipaita. Kehyksiin pitäis laittaa vaan kun sais aikaseks. Päästiin myös yhteiskuvaan ottelun parhaaksi valitun pelaajan kanssa.

Matsin jälkeen jatkettiin tumuttelua ja jo aikaisemmin jutulle tulleet paikalliset pyysivät istumaan heidän pöytäänsä. Seurue koostui pääasiassa jonkin sortin kiinteistöbisneksessä rikastuneista liikemiehistä, höystettynä yhdellä päästä varpaisiin tatuoidulla kaverilla, joka kertoi olevansa velanperijä. Jokaisella ukolla oli käyty laittamassa purukalusto uuteen uskoon Turkissa ja farkut oli kireät kuin sian vittu. Reissulla oli ihan huvittava huomata sekin yksityiskohta, että brittimuijat pukeutuivat pääosin collegehousuihin mutta äijillä oli housut varsin persettämyötäilevät. Mukavaa sakkia silti ja ihmettelivät kyllä, miten jotkut ovat Suomesta asti tulleet katsomaan "Pompeyn" matsia.

Näiden äijien kanssa sitten jatkettiin iltaa. Taksilla suosittuun paikalliseen ja lisää kaljaa koneeseen. Livemusaakin oli tarjolla, ja olihan meillä hauskaa! Paskaa jauhettiin pikkutunneille, mutta kyllä suomalaisten kisakunto kesti tällä kertaa pidempään. Aamulla herättiin hotellihuoneesta Monclerin huivin kanssa, joka näköjään yksi seurueestamme oli tush keissannut yhden kiinteistömogulin kaulasta. Mukava kokemus oli ja lisää on tulossa.