Perustettu: 1931
Kotistadion: Tammelan stadion
Kotisivut:
https://ilvesedustus.fiKotisivut (juniorit):
https://ilvesjalkapallo.fiFacebookInstagramTwitterYouTubePääsarjavuodet: 1979-1996, 2015-
Saavutukset pääsarjassa: Kultaa 1983, Hopeaa 1985, Pronssia 1984 ja 2017
Cup-saavutukset: Mestaruus 1979, 1990, 2019 ja 2023, finaalissa 1977
Eurokohtaamiset: Cup-voittajien cup 1980 (Feyenoord), Euroopan cup 1984 (Juventus), UEFA Cup 1986 (Glasgow Rangers), Cup-voittajien cup 1991 (Glenavon, AS Roma), Eurooppa-liiga 2018 (Slavia Sofia), Eurooppa-liiga 2020 (Shamrock Rovers)
Vaiherikas kausi 2023Kauteen lähdettiin parantamaan edellisestä kaudesta. Toni Kallion ensimmäinen täysi kausi oli tuonut sijan 9., mihin kukaan ei ollut tyytyväinen. Joukkueeseen olikin tullut uusina hankintoina mm. Lauri Ala-Myllymäki, Otso Virtanen, Felipe Aspegren sekä Santeri Haarala, ja joukkueen materiaalin koettiin olevan parempi kuin edellisen kauden sijoitus antoi ymmärtää.
Talvikausi ei kuitenkaan antanut paljoa lupauksia, ja Liigacupista tuli vain yksi voitto. Pelissä näkyi joitain merkkejä paremmasta, mutta myös heikompia hetkiä. Liigakausi lähti kuitenkin käyntiin pisteiden merkeissä, vaikka joku voisi sanoa, että tuomareiden suosiollisella avustuksella. Liigakauden ohella Ilves pelasi Suomen Cupia, jossa voittoja irtosi alemman sarjatason joukkueita vastaan.
Joukkueen peliesitykset vaihtelivat, mutta alkukaudesta tuli pisteitä melko tasaiseen tahtiin. Kauden kääntyessä kesän puolelle tahti alkoi kuitenkin hiipumaan. Ilves-kannattajille tuli niin tuttuja tunteita edelliseltä kaudelta, kun voitot ja pisteet alkoivat lipsumaan käsistä otteluiden loppupuolella. Vaikka mitä tehtiin, tuntui ettei voittoja vain pystytty ottamaan ja ilvesten tekeminen alkoi muodostua perinteeksi. Pientä lohtua mollivoittoisen liigakauden keskelle toi kuitenkin Cup-taipale, joka oli edelleen edennyt voitokkaasti divariseuroja vastaan.
Joukkue kohtasi menetyksiä myös pelaajarintamalla. Najeeb Yakubun laina päättyi, mutta ennen kaikkea joukkueen kapellimestari Petteri Pennanen lähti Intiaan. Seura sai siirrosta jonkinlaisen rahallisen korvauksen, mutta menetys ei ollut kentällä korvattavissa. Tilannetta pahensi entisestään että keskikentältä puuttuivat loukkaantumisten takia Doni Arifi ja Lauri Ala-Myllymäki, joten keskikentällä mentiin varsin kapealla materiaalilla kesän otteluissa.
Tappioita ja tasapelejä tuli kesän mittaan toinen toisensa perään, ja putoamisuhka alkoi häämöttämään. Kannattajilla alkoi jo hermo mennä joukkueenjohdon sekä peliesitysten kanssa. Seurajohto reagoikin ensimmäisen kerran yhdeksän ottelun voitottoman putken jälkeen, kun valmennuksen avuksi palkattiin Kuopiosta alkukaudesta lähtenyt Pasi Tuutti. Tällä ei kuitenkaan isompia vaikutuksia ollut, vaan seuraavasta ottelusta tuli tappio Pirkanmaan derbyssä Hakaa vastaan. Tämä johti monen odottamaan päätökseen, kun päävalmentaja Köpi Kallio vapautettiin tehtävistään.
Päävastuuseen nousi apuvalmentaja Joni Lehtonen. Pitkänlinjan ilvesläisen nimitystä hieman kritisoitiinkin, miten valmennustiimissä mukana ollut jäsen pystyy kääntämään kauden suunnan. Ensimmäisestä ottelusta tulikin tappio KuPS:aa vastaan.
Toinen ottelu Lehtosen alaisuudessa toi kuitenkin 0-3 vierasvoiton Oulusta. Tämä katkaisi 11 ottelun voitottoman putken liigassa, ja vaikutti vapauttavan koko joukkuetta. Myös seuraavassa ottelussa oli vastassa AC Oulu, tällä kertaa Suomen Cupin välierässä. Oulu oli ensimmäinen kilpailussa Ilvekselle vastaan tullut liigajoukkue, mutta Ilves pystyi ottamaan 1-0 kotivoiton ja matka jatkui Cup-finaaliin, vain voiton päähän pokaalista sekä europaikasta.
Tie vei lopulta liigassa alaloppusarjaan. Ensimmäisessä ottelussa nähtiin yksi Ilveksen liigakauden hienoimpia hetkiä. Jo varmalta näyttänyt tappio Pirkanmaan derbyssä kääntyikin loppuhetken kahdella maalilla 2-2 tasapeliksi. Tämä tuntui vapauttavan joukkueen pelaamista ja myös kahdesta seuraavasta ottelusta saatiin voitot. Nämä pisteet riittivät lopulta sarjapaikan varmistamiseen kaksi kierrosta ennen kauden loppua.
Niinpä Ilves pääsi Cup-finaaliin Honkaa vastaan sarjapaikka taskussaan. Finaali sai heikon alun, kun Honka pääsi nopeasti johtoon. Ilves ei tästä kuitenkaan lamaantunut, vaan nousi nopeasti tasoihin kapteeni Miettusen puskumaalilla kulmasta. Ensimmäisellä jaksolla Djair Parfitt-Williams pääsi iskemään Ilveksen vielä 2-1 johtoon. Loppuottelun Ilves oli enimmäkseen puolustuskannalla, mutta ilman sen suurempia ongelmia. Hongan keskitykset päätyivät lähes järjestäen joko Virtasen käsiin tai N’Diayen päähän ja Ilves onnistui puolustamaan johtoaan loppuun asti. Niinpä koko Ilves-perhe pääsi juhlimaan Cup-mestaruutta vaikean kauden päätteeksi.
Loput liigaottelut pelailtiin ilman sen isompaa panosta, mutta liigakausi päätettiin neljän ottelun voittoputkeen, mitä oli vielä vaikea uskoa kesällä. Lopulta kaudesta jäi käteen kahdeksas sija liigassa, ja ennen kaikkea Cupin voitto sekä europaikka. Ottaen huomioon kesällä vallinneen putoamisuhan, loppukaudesta jäi varsin hyvä maku, mistä on hyvä lähteä rakentamaan ensi kautta kohti.
Kausi 2024 - Uutta kohtiVaikka edellisellä kaudella näyttikin hetkittäin todella heikolta, loppukauden kurssinkäännös sekä uudet tuulet seuran ympärillä ovat aiheuttanut sen, että uutta kautta odotetaan Tampereella enemmän kuin aikoihin.
2023 kauden aikana Ilves Edustus Oy:ssä tapahtui omistajanmuutos. Pääomistajaksi tuli Ilves-Hockey Oy, kun aiemmin Ilves ry omisti koko osakekannan. Tämän lisäksi taustalla on noin 20 pienomistajaa. Uuden omistuspohjan pitäisi vahvistaa Ilveksen taloudellisia resursseja ja auttaa erityisesti Tammelaan siirtymisen osalta, mutta pelkästään tällä ei nousta vielä liigan rikkaimpien seurojen joukkoon. Omistajanvaihdoksella toivotaankin saavan apua myös muilla osa-alueilla, joilla seuran jääkiekkojaoston tekeminen on ollut vahvaa viime vuosina. Omistajanvaihdoksen myötä edustukselle nimettiinkin loppukesästä jo uusi hallitus, ja jäämme odottamaan, miten uudet omistajat ja hallitus tulevat vaikuttamaan toiminnassa ensimmäisellä täydellä kaudella.
Muutoksia on tapahtunut myös urheilupuolella. Uutena urheilutoimenjohtajana syksyllä on aloittanut HJK:sta tullut Miika Takkula. Takkula on ollut HJK:ssa mukana rakentamassa neljää mestaruusjoukkuetta, jotka ovat menneet kolme kertaa menneet Euroopassa lohkovaiheeseen. Meriitit UTJ:na ovat siis kovalla tasolla, vaikka HJK:ssa resursseja onkin ollut käytössä enemmän kuin Ilveksessä tulee olemaan. Ilveksen urheilujohto on kuitenkin ollut viime vuodet enemmän tai vähemmän sekaisin, joten Takkula tuo paljon kaivattua osaamista tälle osa-alueelle.
Takkulan ensimmäinen rekrytointi UTJ:na oli uusi päävalmentaja. Valinta osui Gnistania valmentaneeseen Joonas Rantaseen, joka on Takkulalle tuttu HJK-ajoilta. Ennen Gnistania Rantanen on valmentanut HJK:n naisten liigajoukkuetta, Klubi 04:ää sekä toiminut apuvalmentajana HJK:n Veikkausliiga-joukkueessa. Meriittilistalla on päävalmentaja naisten Suomen mestaruus, Klubi 04:n peräsimessä tappioton kausi ja nousu Ykköseen sekä Gnistanin peräsimessä paikka liigakarsintoihin. Apuvalmentajana HJK:ssa Rantanen oli mukana voittamassa liigamestaruutta sekä saavuttamassa paikkaa Konferenssiliigan lohkovaiheessa.
Vaikka Rantanen ei välttämättä olekaan vielä suurelle yleisölle tuttu nimi, ovat meriitit siis hyvällä tasolla melko nuorelle valmentajalle. Toiveissa onkin, että Rantanen pystyy siirtämään tämän myös liigatasolle ja Ilvekseen. Taustalla apuna on loppukauden vastuussa ollut ja Ilveksen cup-mestaruuteen vienyt valmennusryhmä. Joni Lehtonen palaa apuvalmentajaksi kolmen vuoden sopimuksella. Lisäksi loppukaudesta mukaan tullut Pasi Tuutti jatkaa apuna, Heli Rekimies fysiikkavalmentajana ja Marko Pirilä maalivahtivalmentajana.
Cupin voiton myötä Ilves pääsee myös Konferenssiliigan karsintoihin. Karsintaurakka alkaa suoraan toiselta kierrokselta, mikä on erityisesti taloudellisesti merkittävä asia seuralle. Toiveissa on tietysti jatkopaikka, mutta maltillisempi toive on, että europelejä päästäisiin edes pelaamaan Tampereella, mikä ei ole kahdella edellisellä kerralla onnistunut. Ja ennen kaikkea uudella Tammelan stadionilla.
Uusi stadionViimein se toteutuu, uusi Tammela avautuu ensi kaudelle. Stadion, joka on ollut suunnitteilla ties kuinka kauan, ja josta Ilves-kannattajat ovat haaveilleet varsinkin edellisten neljän Ratina-kauden ajan.
Uuden stadionin odotetaan tuovan lisämahdollisuuksia seuran liiketoimintaan. Yritysmyyntiin on paremmat mahdollisuudet kuin ennen ja ennen kaikkea liiketoiminnan kannalta on tärkeässä osassa, että Ilves valittiin kesällä stadionin operaattoriksi. Operaattorina toimiminen tuo merkittäviä investointikustannuksia, mutta toivottavasti toiminta pystytään kääntämään pidemmällä aikavälillä voitolliseksi tapahtumajärjestämisellä. Uuden Tammelan toiminnasta ei ole tullut vielä kovin paljoa tietoa, mutta talven aikana toivottavasti selviää enemmän, kun Ilveksen operointisopimus alkaa joulukuussa.
Mutta mikä tärkeintä, Tammelasta odotetaan upeaa paikkaa jalkapallon katsomiselle. Toivottavasti tunnelma ja yleisömäärät nousevat vanhan Tammelan tasolle ja ylikin.
JoukkueMenneen kauden joukkueeseen tullee jonkun verran muutoksia, mutta myös tärkeitä jatkajia löytyy. Maalilla Otso Virtasen, joka toi maalille kaivattua varmuutta, sopimus jatkuu. Taustalla jatkaa myös nuorisomaajoukkueiden vakiokasvo, oma kasvatti Johannes Viitala, joka pääsi tekemään loppukaudesta myös liigadebyyttinsä. Maalivahtiosasto onkin ainoa, johon muutoksia ei tarvita.
Puolustuksessa sopimus jatkuu kapteeni Tatu Miettusella. Miettusen otteet ovat vuosien varrella heilahdelleet, mutta mennyt kausi oli pääasiassa suuntaa parempaan. Kesken kauden joukkueeseen liittynyttä Jorginhoa voi pitää onnistuneena hankintana. Portugalilainen tuo erityisesti pallollista osaamista vasemman pakin paikalle myös ensi kaudella. Sopimus jatkuu myös monitoimimies Felipe Aspegrenilla, joka siirtyi loppukaudesta oikean laitapakin paikalta keskikentälle.
Keskikentällä sopimukset jatkuvat Doni Arifilla ja Lauri Ala-Myllymäellä. Molempien kautta haittasi enemmän tai vähemmän loukkaantumiset, mutta terveenä pysyessään kumpikin pystyy ottamaan isoa roolia keskikentällä. Hyökkäyksessä jatkaa kahdeksan liigamaalia iskenyt Santeri Haarala. Ilvekseen palanneella omalla kasvatilla olisi ollut paikkoja vielä enempäänkin ja kaiken osuessa kohdalleen ensi kaudella voi odottaa kaksinumeroisia maalimääriä.
Tähän mennessä lähtijöiksi on tiedotettu Seydine N’Diaye, Yusif Moussa, Emmanuel Patut sekä Sabit James Ngor. Pelaajista N’Diaye ja Moussa olivat pääasiassa avauksen pelaajia, pelasivat hienon Cup-finaalin, mutta koko kauden mittapuulla kumpikaan ei pystynyt nousemaan toivotulle tasolle. Lähtijät lienevät siis korvattavissa. Muitakin lähtijöitä menneen kauden joukkueesta saattaa vielä tulla.
Uusia pelaajia siis tarvitaan, ja tämän kannalta on hyvä, että huhujen mukaan Ilves on kiinnostava vaihtoehto pelaajille. Tekijöitä tälle on mm. europelit, uusi stadion, vahvistetut taustat sekä vetovoimainen kaupunki. Huhuissa on ollut mm. Joona Vetelin paluu Tampereelle, ja varmasti muitakin uusia hankintoja on tulossa.
Lähtökohdat kauteen ovat siis paremmat kuin parina viime kautena, ja UTJ Takkulan sanoin kaudelta lähdetään hakemaan top 4 -sijoituksia. Mitään ei olla kuitenkaan etukäteen jaettu, ja toivottavasti seuran taustoissa jatketaan töiden paiskimista, jotta viime vuosien alavire saadaan käännettyä ja seuraa kehitettyä pitkäjänteisesti kohti Suomen kärkeä.
