Se on selvää, ettei Reinikainen voi jatkossa hoitaa seuran tiedottamista tämän asian osalta, kun toimii samalla epäillyn puolustusasianajajana. Tuo tuplarooli on suorastaan vähän kummallinen.
Forkan tietojen varassa kommentoiden jopa enemmän kuin kummallinen asetelma jo se, että työnantaja (hallituksen jäsen) toimii työntekijän puolustusasianajajana tapauksessa jossa uhriin on seksuaalirikoslain määritelmän mukaan kohdistettu väkivaltaa. Tuolloinhan työnantajan (seuran) virallinen lähtökanta on de facto se, että pelaaja on syytön epäiltyyn rikokseen - vastaajan puolustuksen rooli.
Jos tuo puolustusasianajaja vielä hoitaa työnantajan - eli tässä tapauksessa KuPSin - virallisen tiedottamisen, ei tuota oikein voi tulkita muulla tavoin että seuran virallinen kanta on sama kuin mitä pelaajan puolustus kertoo oikeudelle - kiistäessä syyllisyyden kiistää myös työnantaja työntekijänsä osallisuuden rikokseen.
Jos seura on oikeasti sitä mieltä että tuossa on tapahtunut joku oikeusmurha, niin kaiken järjen mukaan tulisi tuossa seurajohdon jäävätä itsensä prosessista, keskittyä tiedottamiseen avoimesti ja tarjota pelaajalle oikeusapu, joka ei ole työnantajan edunsaaja. Nyt tuosta jää niin tunkkainen maton alle ongelmien lakaisemisen maku että aletaan olla jo ihan poikkeustasolla suomalaisessa urheilussa.
Ottamatta kantaa siihen onko tämä pelaaja oikeasti syyllinen vai ei (jos on niin hyi helvetti ja tervemenoa mielellään kaikesta jalkapalloon liittyvästä näillä leveysasteilla), niin peilaten vielä Wissin nimitykseen liittyvään tiedotussekoiluun luulisi siellä Kuopiossa jossain kohtaa ymmärrettävän, että maailma on nykyään niin paljon terveempi paikka, ettei näitä raiskaus- ja ahdistelujuttuja voi hoitaa setämies-selittelyllä. Kukin voi käydä itse katsomassa miten tuo seksuaalirikoslainsäädäntö on kirjattu -
https://oikeusministerio.fi/seksuaalirikoslaki.
Esim. case Wiss-Inter, tuossahan ei kukaan taho ilmeisesti tehnyt rikosilmoitusta, joka olisi tarkoittanut koko tapahtumakulun perkaamista julkisuudessa (oikeudenkäynnin asiakirjat), minkä vuoksi Kupsissa Wissin nimityksen tiedottamisen yhteydessä mainittu "perusteellinen selvitys" pohjautui Wissin itsensä kertomaan tapahtumankulkuun. Vaikkei tuossa juridisesti muuta tarvitse tehdäkkään, ei tuota millään tavoin läpinäkyväksi tai selkeäksi seuraviestinnäksi voi sanoa.
Tässä casessa, jos siis siirtyy oikeusprosessina seuraavalle tasolle, tulee Reinikainen olemaan hallituksen jäsenenä tietoinen pelaajan ja uhrin välisen tapahtumakulun jokaisesta oikeudessa käsiteltävästä yksityiskohdasta - tarkoittaen ettei hallitus ei voi missään kohtaa vedota tietämättömyyteen. Kun Kupsin seurajohto ei jäävää itseään puolustaessaan pelaajaa itse oikeudessa, nostaa tuo aidosti kysymysmerkkejä siitä arvomaailmasta joka seuran päättäjillä on mikäli pelaaja todetaan syylliseksi. Ei vertaudu esim. Jairiin siksi, että tuomion tullessa seuran tietoon irtisanottiin pelaaja välittömästi - huonoa esiselvitystyötä urheilujohdolta.
Reinikainen on siis jotenkin onnistunut tuplaamaan seuralle aiheutuvan mainehaitan tämän keissin kohdalla tuon tuplaroolin myötä - riippumatta siitä onko vilpitön usko se että pelaaja on syytön.
