Naisten Ykkönen 2024 - Yleiskeskustelu

[Tekonurmi]

Ok. Jos ja kun kokonaisuutena miettii nykytilannetta, jossa seurat haluavat kakkosjoukkueen ykköseen, niin se näkyy myös tyttöjen BSM:n tasossa, joka kuluvana vuotena on huonoin vuosikausiin. Käytännössä valtaosa vanhimman ikäluokan pelaajista ja osa -07:a pelaa naisten sarjoja, joten mielenkiintoista nähdä, että näivettyykö BSM tulevina vuosina kokonaan. Asia mitä kannattaisi miettiä on, pitäisikö myös tytöissä siirtyä poikien malliin ja tehdä sarjasta T17 -sarja eli pudottaa vanhin ikäluokka kokonaan pois.

Tätä samaa on tullut pohdittua. U17 / U19 malli on aika yleinen useissa eri maissa. Suomessa tuollaiseen U19 mallin sarjaan tuskin pelaajat riittäisivät mutta ei välttämättä tarvitsekaan, kun katsoo nykytilannetta missä U19 pelaajat kyllä jo keskimäärin naisten sarjoissa pelaavat ihan korkealla tasollakin. Voi hyvin olla, että aika on yksinkertaisesti ajanut ohi vanhan T18SM ajattelun. Nykyisellään nimittäin näkee enemmän ja enemmän tilanteita, missä TB joukkueiden sisäinen ikärakenne yli-ikäisyysluvilla heittää viisi vuotta. Ja kyseessä pitäisi siis olla juniorijoukkue. U17 malli saattaisi tuoda enemmän kilpailua juniorisarjaan ja mahdollistaisi elinvoimaisten naisten joukkueiden ylläpitämisen varsinkin kakkosen tasolla (ehkä). Voisi olla potentiaalia luoda yksi parempi väliporras alemmas nyt kun KL ja ykkönen tiivistyvät pienemmän piirin sarjoiksi. Tämä asia varmaan vaatisi lisätutkimista. Toinen mahdollinen polku ottaen huomioon KL ja ykkösen sarjauudistus on täysin Tanskan malliin meneminen, missä on vielä U16 juniorisarja eli Eteläliigaa jatkettaisiin vielä vuodella ikäluokkajoukkueena. Tuosta U16 sarjasta saattaisi tulla sitten se seuraava torso sarja.

[Tekonurmi]

Ja tämän osalta olisi hyvä liitossa tehdä ns. valumaefekti, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan, kun sarjajärjestelmä uudistuu KL ja ykkönen ja pääpaino nimenomaan kohdistuu tulevaisuudessa top 6 joukkueisiin ja niiden kehittämiseen eurokuntoon. Mitkä tällaisen heijastusvaikutukset ovat mitä alemmaksi mennään ykköseen, kakkoseen ja juniorisarjoihin. Ehkäpä joku on tämän ajatellutkin.

[Slither54]

Onkin hankalampi kysymys pitäisikö farmi- ja reservijoukkueiden pelaamista toisella sarjatasolla sallia lainkaan. Monissa Euroopan maissa ei sallita. Toisaalta HJK Akatemian menestys Ykkösessä kertoo siitä, että HJK:ssa tehdään hyvää työtä, vaikka nousu tapahtuikin liigapelaajien avustuksella. Ei sekään olisi järkevää, että nykyisentasoinen HJK Akatemia pelaisi Naisten Kakkosta. Toisaalta sitä taas ei tiedä minkätasoinen joukkue heillä olisi, jos olisivat jääneet Kakkoseen. Pelaisiko osa pelaajista muualla? Vaikeita kysymyksiä.

Niin pelaajapolkuahan sitä seurat yrittävät kovasti rakentaa ja kovimmille joukkueille se tarkoittaa sitä, että siinä BTSM:n välillä pitää olla vielä seurassa yksi porras, joka tietenkin mielellään pelaa Naisten Ykköstä. Osa "pienemmistä" seuroista taas puolestaan mainostaa sitten tätä pelaajapolkuaan näillä farmisopimuksilla, josta tietenkin todennäköisin liike on toiseen suuntaan oman menestyksen parantamiseksi, mutta teoriassa on mahdollista myös liikkua toiseen suuntaan. Tästä näkökulmasta katsoen tuo pelaajapolku terminä on lähes yhtä irvokas kuin Palloliiton tai kenen ikinä lanseeraama laadukas arki.

Kyllä se kakkosjoukkueiden rajoittaminen varmasti johtaisi siihen, että pelaajat siirtyisivät muualle, mikäli olisivat tarpeeksi tavoitteellisesti mukana toiminnassa. Tietenkin, kun puhutaan niin täydellisestä amatööritasosta, niin pelaajien omistusoikeus on seuroilla niin heikko, että sellaisia vaikkapa yhden kauden mittaisia lainasopimuksia ei kauheasti nähdä, mikä on sitten tuolla "rahamaailmassa" paljon yleisempää ja voisi olla jonkinlainen ratkaisu sille, että kasvattajaseurat voisivat pitää nuorista pelaajistaan kiinni, vaikka päästäisivätkin nämä kasvamaan kovempiin sarjoihin jonkin toisen seuran nimen alla sen oman kakkosjengin sijaan. Mitään käytännön eroahan sillä ei ole sen kanssa, että pelaaja vaihtaa seuraa pariksi vuodeksi, kehittyy siellä ja päätyisi lopulta takaisin. Tälle taitaa olla kuitenkin lopulta enemmän sosiaalisia syitä tai sitä, että seuran vaihtaminen voi olla yksittäisenä pelaajana vieläkin vaikeampaa, koska tuttu ryhmä ja ympäristö on nuorelle todella tärkeä, vaikka tavoitteellisuus omassa vaakakupissa myöskin painaisi. Mutta mene ja tiedä.

Joka tapauksessa kakkosjoukkueiden pelaamisen rajoittaminen tottakai vaikuttaisi siihen, miten esimerkiksi nykyisen HJK Akatemian pelaajat olisivat tehneet päätöksiään tämän kauden pelaamisestaan. Olemme kuitenkin sellaisen tilanteen äärellä, missä yhden seuran vetovoima ja toiminnan laatu ovat niin korkealla muihin verrattuna, että aiemmin tehdyt "löyhät" päätökset pitäisi olla tarkkailussa uudesta näkökulmasta. Mikäli sääntöjä alettaisiin tiukentamaan, niin aivan varmasti siellä yksilötasolla aletaan tekemään erilaisia päätöksiä. Mikä olisi sitten optimi, niin siihen en osaa antaa tällä hetkellä vastausta. Niin hyvin en naisjalkapallon kenttää Suomessa itsekään tällä hetkellä osaa hahmottaa. Se, mikä on varmaa on, että nykyisellä sarjojen lohkoamisella ja kakkos/farmijoukkueiden sääntelyllä/määrällä Naisten Ykkösen ja Kakkosen välille on mahdollista muodostaa sellainen tulppa, joka tietyllä tavalla mahdollistaa kilpailun eriytymisen kahdelle eri tasolle. Tämän tulpan voi aukaista ainoastaan pitämällä mahdollisimman laajoja sarjasysteemeitä tai sitten hyväksymällä sen, että HJK:lla voi olla viiden vuoden päästä se kolme liigajengiä tms.

[Slither54]

Kyllä B-tyttöjen puolellakin jokin sarjauudistus tosiaan tarvitaan ja itsellä on mennyt nyt vähän ohi, että mahtoikohan tälläinen nyt tullakin naisten sarjojen uudistusten mukana. Siitä olen kuitenkin tietyllä tapaa eri mieltä, että T18-malli olisi ajanut ajastaan ohi, jos perusteluna on se, että B-tyttöjen sarjoissa saattaa pelata viidenkin eri ikäluokan pelaajia samoissa peleissä (ja joissain tapauksissa jopa kuuden, jos mukana T14 ikäisiä). Ensimmäinen asia, mitä tämän asian kohdalla pitäis tehdä on tietenkin lisätä rajoituksia eli toisin sanoen yli-ikäisyyssääntö pitää ainakin kahdelta korkeimmalta B-tyttöjen tasolta poistaa. Perusteluna tälle on se, että naisten ikäisen pelaajan pelioikeus naisten sarjoissa ei poistu y-i luvan kautta, jolloin ainakin oman tarkkailun perusteella karkeasti sanottuna 90% kerroista korkeimmilla sarjatasoilla tätä sääntöä käytetään jonkun muun perustelun takia kuin pelaajalle sopivan sarjatason löytämisen vuoksi. Tämä olisi hieman maltillisempi vaihtoehto kuin T17 sarjan perustaminen ja kuitenkin mahdollistaa vähän pienemmillekin seuroille mahdollisuuden B-tyttöjen sarjoissa pelaamiseen. Jos nyt kuitenkin ajatellaan näitä nuorten sarjatasoja ennen kaikkea läntisellä alueella, niin B-tyttöjen sarjat ovat (SM-sarjaa lukuunottamatta) kaikkein terveimmällä pohjalla joukkueiden määrän ja kilpailun näkökulmasta. Tietysti ymmärrän, että ehkä etelän sarjoissa tämä tilanne ei ole niin suuren huolen alla, mutta en ole tässä ympäristössä toiminut, joten en voi sitä täysin varmasti sanoa.

En kuitenkaan suoraan torppaa myöskään ikäluokkiin liittyvien rajojen esim. T17 sarjojen perustamista. Minun mielestäni tämänkaltainen muutos toki menisi hyvin yksiin sen kanssa, miten rajusti on päätetty lohkouttaa kaikkia muita sarjoja, joka on johtanut nimenomaan siihen, että joukkuemäärät ovat vähentyneet sarjoja kohti myös niissä sarjoissa, missä maksimimäärä olisi 12 joukkuetta ja sitä ei syksyksi jaota kahteen lohkoon. T17 sarja hyödyttäisi varmasti suuria seuroja, joilla yhdestä ikäluokasta saatetaan pystyä halutessaan rakentamaan vielä se T18 joukkuekin, mutta suurimmalle osalle Suomesta se saattaisi olla yksinkertaisesti liikaa.

Eli summasummarum nykyisetkään sarjamuutokset eivät välttämättä (ennen kaikkea korkeimpien naisten sarjojen alapuolella) ole välttämättä mitenkään huonoja. Ongelma on vaan siinä, että harrastapohja ja seurojen kehitys eivät mahdollista näiden sarjojen kestävää ylläpitoa ainakaan kaikkialla Suomessa, jolloin pitää myös tämä asia ottaa huomioon sarjajärjestelmistä ja ikäluokkarajotteita pohtiessa. Samalla kuitenkin ylimääräiset tekijät, kuten vaikkapa yli-ikäisyyslupien hyväksyminen BTSM-sarjaan pitäisi päästä pois, koska y-i lupien oikea tarkoitus ei näissä sarjoissa toteudu. Toisaalta mikäli jatkossa pelattaisiin poikien kaltainen SM-karsinta/SM-sarja systeemi, joka mielestäni toimisi todella hyvin myös tyttöjen puolella, niin tässä voitaisiin sallia tietyin rajoittein kaksi saman seuran joukkuetta, esim. HJK T16, jossa pelaa nimenomaan T16 ikäisten joukkueen pelaajat tavallisine y-i sääntöineen 17-vuotiaiden pelaajien kohdalla ja tätä vanhemmat pelaisi sitten ns. ykkösjoukkueessa. Samalla voitaisiin rajoittaa, montako näitä joukkueita voisi olla mukana, jolloin kaikki seurat, jotka tähän kykenevät saavat sitten kilpailla siitä, että pääsevätkö mukaan ja tällä tavoin varmaankin saataisiin samalla kovatasoisin ja kilpailullisin sarjasysteemi, missä sekä pienemmillä että isommilla seuroilla on mahdollista toimia omien resurssien mukaisesti parasta lopputuotetta kehittäen. Se on kuitenkin varmaa, että kovinkaan yksinkertaisella systeemillä tätä ei ratkaista, joten sen takia itsellenikin mieleen tulee ensimmäiseksi tällainen kompromissiratkaisu.

[blackhawk]

Toisaalta mikäli jatkossa pelattaisiin poikien kaltainen SM-karsinta/SM-sarja systeemi, joka mielestäni toimisi todella hyvin myös tyttöjen puolella,

Poikien kaltainen T18-sarjasysteemi on tulossa ensi kaudeksi, mutta hieman pienemmällä joukkuemäärällä.

T18-sarjajärjestelmä muuttuu

[Slither54]

Poikien kaltainen T18-sarjasysteemi on tulossa ensi kaudeksi, mutta hieman pienemmällä joukkuemäärällä.

T18-sarjajärjestelmä muuttuu

Joo niin muistelinkin, että jonkun tällaisen olin nähnyt. Vaikka tämä uudistuskin on todellakin tervetullut ja siirrytään "poikien" malliin, niin miksi pitää kuitenkin sen syksyn SM-sarjan viimeset paikat sitten jakaa eri tavalla kuin poikien sarjoissa (poikien malli on muuten omasta mielestäni todella hyvä, vaikka se Ykkösen parhaille todella tiukka paikka onkin)? Minkä takia Ykkösen joukkueilla on yksi kiintiöpaikka syksyn varsinaiseen SM-sarjaan ohitse niiden joukkueiden, jotka SM-karsinnassa eivät paikkaansa menettäneet? Jos kerran karsintoja järjestellään 9. paikasta vitosten kesken ja 10. paikasta ykkösten parhaiden kesken (joka vaatii siis kaksi voitettua ottelua), niin miksei tässä esimerkiksi Ykkösen top 4 pelaa keskenään ensimmäisiä karsintoja ja näiden voittajat päädy sitten SM-karsinnan lohkovitosia vastaan? Tällöin, mikäli lohkojen viidennet on oikeasti parempia, pääsevät varsinaiseen SM-sarjaan, mutta Ykkösen parhailla on edelleen se mahdollisuus, että jos voittamalla ottelunsa paikkansa ansaitsevat, pääsevät mukaan varsinaiseen SM-sarjaan. Juuri tämän kaltaisten päätösten takia sarjasysteemeihin tehtävät muutokset tuntuu lopulta niin nihkeiltä. Vaikka mentäisiin oikeaan suuntaan, niin aina sinne mukaan mahtuu joitain todellisia vinksallaan olevia kohtia ja hyvä kokonaisuus jää saavuttamatta.

Se, onko mukana 14 vai 16 joukkuetta on aika nyanssi ero. Tuo ehdottamani systeemi, jossa voisi olla vaikka kakkosjoukkueitakin mukana karsintasarjassa ja sitä kautta varsinaisessa SM-sarjassa, minimijoukkuemäärä olisi kyllä 16 ja itsekin toivoisin, että joukkue määrä on mielummin isompi kuin pienempi. 14 voi olla ihan sopiva nykyisellään, kun kakkosjoukkueita ei sallita mukaan.

[Joikhaaja]

Näin maakunnasta käsin katsoen tulevat sarjauudistukset on suorastaan syvältä sieltä.. Tämän tyyppinen kelpaisi ainakin muutamalle seuralle. Naisten kansallinen liiga 12 joukkuetta, ykkönen 12 joukkuetta,
2 divari kahteen 12 joukkueen lohkoon!
Lohkovoittajat aina automaattisesti nousisivat ylemmille tasoille ja kakkoseksi tulevat karsisivat ylemmän tason kanssa toiseksi viimeisen kanssa.
Kakkosesta ykköseen ehkä 3 joukkueen sarjana ( yksinkertainen)tyyliin ykkösen 10 ja kakkoslohkojen kakkoset!!

Tämä toisi mahdollisuuden muillekkin tavoitteelliseen toimintaan ja pelaajia saataisiin pidettyä joukkueissa. Kustannukset kyllä nousisivat ja se pakottaisi seurat/toimijat oikeasti panostamaan naisiin ja toiminnan kehittämiseen.
Statuksella on yllättävän suuri merkitys naisjalkapallossa ja kun siihen olisi useammalla mahdollisuus saataisiin pelaajia pysymään lajin parissa pidempään. Nyt noita drop outteja on aivan liian paljon. Toki syitä on naisfutiksessa monia muitakin, mutta silti!!

Pitemmällä tähtäimellä näkisin tämän myös palvelevan huippufutista paremmin kuin nyt palloliiton ajamat mallit !!
Pelkäänpä, että tuleva malli vain keskittää tavoitteelliset joukkueet kehäkolmosen sisäpuolelle ja ehkä muutama joukkue muualta, mutta valtakunnallinen kiinnostus  naisfutikseen tulee vähenemään!!

[harkkapilli]

Täällähän syntyikin runsaasti keskustelua ja monia näkökulmia. Kiitos mielenkiintoisesta ja asiallisesta keskustelusta.

Noh, olisko mahdollista että Pirkanmaalla ykkösen joukkue olisi joku muu seura kuin Ilves?

Kyllä se varmaan voisi olla mahdollista tai toivottavasti olisi edelleen. Ei siitä nyt niin älyttömän kauan ole, kun tuo oli ihan todellisuuttakin. TPV pelasi Ykkösessä viimeksi 2017-2018 ja silloin Ilves/2 nousi Kolmosesta Kakkoseen.

Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, miksei sen kokoisella talousalueella pysty toimimaan kuin yksi seura? Itse toivoin näkeväni että TPV/TKT/TamU/FC Nokia olisi vaihtoehtoinen reitti. Nyt on tilanne missä junnuvaiheessa kaikki munat yhteen koriin ja aikuisiin siirtyessä pelaajat kuitenkin houkutellaan muualta Suomesta. Sehän olisi alueellisesti tervettä, että Ilveksen kakkosjoukkue ei saisi pelata ykkösessä ja tämän johdosta pelaajat siirtyisi/jatkaisi muissa Tampereen seudun naisten joukkueissa.

Ei sentään kaikkia, vaan osa pelaajista saapuu muualta Suomesta ja siinäkin paikataan ainakin osittain muualle siirtyneitä pelaajia, joille on annettu mahdollisuus kehittyä pääsarjapelaajaksi Tampereella. Edelleen osa pelaajista on joko Ilveksen oman junnuputken läpikäyneitä pelaajia tai seutukunnan muiden seurojen kasvatteja.

Itsekin toivon, että muut seurat nousisivat korkeammalle ja haastamaan myös vähintäänkin Ilveksen kakkosjoukkuetta. Se tekisi tilanteesta terveellisemmän. Varmaan tuossa on kyse siitäkin kuinka paljon muissa seuroissa panostetaan (tai pystytään panostamaan) naisten edustusjoukkueisiin.

[dembele]

Olet varmasti oikeassa siinä, että syynä Palloliiton heräämiseen farmijoukkueiden liiganousuihin vasta Veikkausliigakarsinnan kautta ei niinkään johdu arvostuksen puutteesta Palloliiton taholta vaan naisten sarjojen vähäisestä mediahuomiosta. Toki siinäkin on taustalla naisten sarjojen vähäinen arvostus, mutta ei Palloliiton vaan suuren yleisön taholta, mikä onkin hankalampi asia korjata. Toisaalta kyllä Palloliitonkin pitäisi osata puuttua kilpailua vinouttaviin sääntöihin ennen kuin media niitä tuo esille.

Osaisiko Palloliitto ennakoida paremmin mikäli siellä kiinnitettäisiin enemmän huomiota naisten sarjoille? Mikäli osaisi - kuten itse oletan - niin yllä olevassa lainauksessa on suuria riistiriitaisuuksia varsinkin kun mediankin voi katsoa edustavan enemmän "suurta yleisöä" kuin Palloliittoa...

[Stürmer]

Itsekin toivon, että muut seurat nousisivat korkeammalle ja haastamaan myös vähintäänkin Ilveksen kakkosjoukkuetta. Se tekisi tilanteesta terveellisemmän. Varmaan tuossa on kyse siitäkin kuinka paljon muissa seuroissa panostetaan (tai pystytään panostamaan) naisten edustusjoukkueisiin.

Futsalin puolellahan Ilveksellä on ollut kovaa paikallista kilpailua koko liigahistorian ajan ja kyllähän tuosta asetelmasta paikallisesti hyödytään huomattavasti enemmän kuin yhden mahtiseuran mallissa.  Futiksessa ykköstä ovat Pirkanmaalla pelanneet myös TJK (RIP) ja Ylöjärven Ilves, tosin vain lyhyen pyrähdyksen verran.  Olen samaa mieltä siitä, että nykyinen tilanne Pirkanmaalla on epäterve, mutta muut seurat saavat kyllä katsoa peiliin, kun ovat ulkoistaneet paikallisen "huippufutiksen" liiton harahaisten  horinoiden perusteella pelkästään Ilveksen vastattavaksi.  Paikallinen kilpailu pakottaisi myös Ilvestä kehittämään toimintaa, kun ilmaisia lounaita ei enää olisi tarjolla.

[dembele]

Ja tämän osalta olisi hyvä liitossa tehdä ns. valumaefekti, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan, kun sarjajärjestelmä uudistuu KL ja ykkönen ja pääpaino nimenomaan kohdistuu tulevaisuudessa top 6 joukkueisiin ja niiden kehittämiseen eurokuntoon. Mitkä tällaisen heijastusvaikutukset ovat mitä alemmaksi mennään ykköseen, kakkoseen ja juniorisarjoihin. Ehkäpä joku on tämän ajatellutkin.

Tämä toisi mahdollisuuden muillekkin tavoitteelliseen toimintaan ja pelaajia saataisiin pidettyä joukkueissa. Kustannukset kyllä nousisivat ja se pakottaisi seurat/toimijat oikeasti panostamaan naisiin ja toiminnan kehittämiseen.

Poimin nämä siitä syystä että itse katson drop-outien ehkäisemisen olevan eräs keino saada taso kokonaisuudessaan nousemaan ja osin sitäkin kautta lisätä naisjalkapalloilun aitoa arvostusta. Miten se tehdään, ja toisaalta mihin suuntaan nykymalliin tehdyt sekä tekeillä olevat muutokset naisjalkapalloa ohjaavat, en pysty hahmottamaan. Sarjamuutosten ja kilpailusäännösten (yli-ikäisyys, pelaaminen useassa joukkueessa eri tasoilla peräkkäisinä päivinä jne.) lisäksi myös Palloliiton laatujärjestelmääkin tulisi tarkastella kriittisin silmin. Kriteerit kun tuntuisivat olemaan omiaan ohjaamaan resursseja jo valmiiksi suurille seuroille. Talenttivalmentajat, joista seuroille on monenlaista hyötyä, ovat eräs esimerkki.

[blackhawk]

Osaisiko Palloliitto ennakoida paremmin mikäli siellä kiinnitettäisiin enemmän huomiota naisten sarjoille? Mikäli osaisi - kuten itse oletan - niin yllä olevassa lainauksessa on suuria riistiriitaisuuksia varsinkin kun mediankin voi katsoa edustavan enemmän "suurta yleisöä" kuin Palloliittoa...

Media hyvin pitkälti kertoo niistä asioista, joiden arvelee kiinnostavan kohderyhmäänsä eli "suurta yleisöä". Ja kuten totesin, Palloliiton pitäisi tosiaan osata korjata asioita ilmankin, että media ensin tarttuu niihin. Toisaalta en ole aina niin vakuuttunut Palloliiton toiminnasta miestenkään sarjoissa, mutta niistä media pitää enemmän ääntä, koska yleisöä kiinnostaa.

[blackhawk]

Ja tämän osalta olisi hyvä liitossa tehdä ns. valumaefekti, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan, kun sarjajärjestelmä uudistuu KL ja ykkönen ja pääpaino nimenomaan kohdistuu tulevaisuudessa top 6 joukkueisiin ja niiden kehittämiseen eurokuntoon. Mitkä tällaisen heijastusvaikutukset ovat mitä alemmaksi mennään ykköseen, kakkoseen ja juniorisarjoihin. Ehkäpä joku on tämän ajatellutkin.

Lopputuloksena kiinnostus naisten futikseen kasvaa vain noiden top 6 -joukkueiden vaikutusalueella ja muualla Suomessa kiinnostus hiipuu. Ns. suuri yleisö on muutenkin kiinnostunut lähinnä vain ylimmästä sarjatasosta lajista riippumatta. Jo senkin takia ylimmän sarjatason olisi hyvä olla maantieteellisesti mahdollisimman kattava, jos suosiota halutaan laajemminkin kasvattaa.

[dembele]

Jo senkin takia ylimmän sarjatason olisi hyvä olla maantieteellisesti mahdollisimman kattava, jos suosiota halutaan laajemminkin kasvattaa.

No montako joukkuetta Kansallisessa liigassa tulisi tällä hetkellä olla jotta maanlaajuinen otos olisi niin kattava että pohjoisempanakin jaksettaisiin ostella kausilippuja ja matkustaa kotipeleihin? Entäpä mitä sanot tason vaihtelusta silloin sekä siitä miten mahdolliset rökälenumerot vaikuttaisivat kiinnostukseen alueellisesti ja maanlaajuisesti?

[Slither54]

Osaisiko Palloliitto ennakoida paremmin mikäli siellä kiinnitettäisiin enemmän huomiota naisten sarjoille? Mikäli osaisi - kuten itse oletan - niin yllä olevassa lainauksessa on suuria riistiriitaisuuksia varsinkin kun mediankin voi katsoa edustavan enemmän "suurta yleisöä" kuin Palloliittoa...

No jos nyt vaikka mietitään näitä uusimpia sarjauudistuksia, jotka Palloliitto ajaa seuraavana läpi, niin niistä kyllä osaa varmasti jollakin tasolla nähdä, että onko ihan kaikki vaihtoehdot käyty läpi vai vedetäänkö siellä jokin idea hatusta ja se kuulostaa aika hyvältä, niin pistetään se pöydälle ja loppu hiominen tai tulevaisuuden ennakointi jätetään sikseen. Esimerkkinä tästä juurikin tuo B-tyttöjen SM-sarjan uudistus, jossa siis 14 joukkuetta saavat oikeuden SM-karsintasarjaan, mutta Ykköseen jääville joukkueille on kevään menestyksen myötä korvamerkitty se viimeinen kymmenes paikka syksyn SM-sarjaan. Tämä todennäköisesti tapahtui jotenkin näin:

-Palloliitossa lähetettiin kysely (kuten uutisessa mainittiin) kolmesta eri sarjavaihtoehdosta.
-Todennäköisesti tässä ei haluttu rikkoa tyttöjen kolmen lohkon Ykköstä, kuten pojissa tehtiin kevätpuolelle.
-Tämä aiheutti dilemman, jossa piti ratkaista jatkokarsinnat eri tavalla kuin poikien sarjoissa.
-Lopputulema oli yhdistelmä vanhasta tyttöjen SM-karsinnasta (vitoset vastakkain) yhdistettynä ns. Naisten Kakkosen malliin ja molemmista yksi sisään.

Toivottavasti jollekin tuli mieleen, että SM-karsintasarjan pointista tippuu aika paljon pois, mikäli yksi sarjapaikka jaetaan kokonaan sen ulkopuolella. Mutta ilmeisesti näin ei käynyt. Eli ilmeisesti missään vaiheessa ei käyty minkäänlaisia pohdintoja, joilla saataisiin aikaan samankaltainen systeemi kuin oikeasti pojissa on, eli Ykkösen parhailla joukkueilla on mahdollisuus nousta SM-sarjaan, mutta ainoastaan voittamalla jatkokarsintaan oikeuttavalle sijalle päätyvän joukkueen voittamisen kautta.

Samaa logiikkaa voi halutessaan nähdä siellä sun täällä muuallakin. Tämä ongelma on toki helposti korjattavissa, kunhan joku avaa suunsa ja ehdottaa jatkokarsinnan muutosta seuraavalle kaudelle. Idean voi vaikka käydä varastamassa tuolta hieman ylempää.

[dembele]

Jep, lainataan sitä tähän niin löytyy helpommin.

Näin maakunnasta käsin katsoen tulevat sarjauudistukset on suorastaan syvältä sieltä..

Ilman alueellista vastakkainasetteluakin olisi hyvä ottaa maalaisjärki käteen mikäli asioita halutaan aidosti kehittää eikä vaan tehdä muutoksia muutosten vuoksi kun niitä jollain foorumilla vaaditaan...

[Sivurajaltaseuraaja]

Lopputuloksena kiinnostus naisten futikseen kasvaa vain noiden top 6 -joukkueiden vaikutusalueella ja muualla Suomessa kiinnostus hiipuu. Ns. suuri yleisö on muutenkin kiinnostunut lähinnä vain ylimmästä sarjatasosta lajista riippumatta. Jo senkin takia ylimmän sarjatason olisi hyvä olla maantieteellisesti mahdollisimman kattava, jos suosiota halutaan laajemminkin kasvattaa.

Ei ole mitenkään varmaa, että kiinnostus kasvaa edes top-6 joukkueiden vaikutusalueella. Varsinkaan top 6 vaikutusalue kuihtuu max neljään kun 5/8 on käytännössä samalla vaikutusalueella.

Nykyisellä strategialla Suomen naisfutis menetti sen momentumin ja paluu kasvukäyrälle kestää 10 kertaa pidempään kuin sen alasajo.

[Lempilampi]

Pahoittelut jos ja kun on ollut jo aiemmin, mutta oletan, että sarjaa johtavalla HJK-akatemialla ei ole mitään asiaa liigaan tai karsintaan? Vai miten tuon kanssa on? Vähän vesittää sarjan uskottavuutta

[blackhawk]

Pahoittelut jos ja kun on ollut jo aiemmin, mutta oletan, että sarjaa johtavalla HJK-akatemialla ei ole mitään asiaa liigaan tai karsintaan? Vai miten tuon kanssa on? Vähän vesittää sarjan uskottavuutta

Edellisellä sivulla on aiheesta aika paljonkin keskustelua, josta voi lukea lisää.

Lyhyesti tiivistettynä: SJK Akatemian miesten viimekautisen menestyksen johdosta Palloliiton kilpailumääräyksiin tehtiin täksi kaudeksi lisäys, joka estää HJK Akatemian nousun:

Ylimmällä valtakunnallisella tasolla pelaavan seuran reservijoukkue tai farmi- tai yhteistyösopimusseura ei voi nousta ylimmälle valtakunnalliselle sarjatasolle eikä osallistua erilliseen nousukarsintaan ylimmälle sarjatasolle.

Sensijaan ensi kauden täydennysmenettelystä ei ole tietääkseni kerrottu mitään, joten ei voida olla täysin varmoja millä kriteereillä viimeinen liigapaikka täytetään, jos HJK Akatemia voittaisi Naisten Ykkösen.

[Lempilampi]

Siellähän sitä, kiitos! Jaksoin selata vain viimeisen sivun

[ohilaukaus]

Pahoittelut jos ja kun on ollut jo aiemmin, mutta oletan, että sarjaa johtavalla HJK-akatemialla ei ole mitään asiaa liigaan tai karsintaan? Vai miten tuon kanssa on? Vähän vesittää sarjan uskottavuutta

Minusta ei vesitä mitään. Eipä taida monessakaan maassa akatemiat pelata pääsarjaa. Lisäksi noita akatemia/kakkosjoukkuekikkailuja on käytetty vuosia hyväkseen nousu- ja putoamistaisteluissa. Minusta Akatemiat tai kakkosjoukkueet voisivat pelata korkeintaan kakkosta. Jos se ei riitä jollekin, niin sitten voi hakeutua toisiin seuroihin. Näinhän joutuvat tekemään joka tapauksessa pienempien paikkakuntien pelaajat.

[Lempilampi]

Minusta ei vesitä mitään. Eipä taida monessakaan maassa akatemiat pelata pääsarjaa. Lisäksi noita akatemia/kakkosjoukkuekikkailuja on käytetty vuosia hyväkseen nousu- ja putoamistaisteluissa. Minusta Akatemiat tai kakkosjoukkueet voisivat pelata korkeintaan kakkosta. Jos se ei riitä jollekin, niin sitten voi hakeutua toisiin seuroihin. Näinhän joutuvat tekemään joka tapauksessa pienempien paikkakuntien pelaajat.

En tarkoittanut sitä, että haluaisin niiden nousevan. Päinvastoin, eihän sellainen saa olla mahdollista. Uskottavuudella tarkoitin lähinnä sitä, että Ykkösen körkijoukkue on akatemiajoukkue. Vastaavaa oli SJK:n kanssa viime vuonna, mutta eivät sentään johtaneet sarjaa. No, toisaalta siellä tehdään sitten asioita hyvin. Kuitenkin sitä toivoisi, että tässä maassa olisi vähän enemmän kykeneviä joukkueita. Nyt pitää katsella sarjataulukkoa ja laskeskella oman joukkueen "todellista" sijoitusta.

[Slither54]

Niin se on lähtökohtaisesti tosiaan tavallaan se ja sama, mikä sarjataso on rajana kakkosille sen puolesta, että jos ne ovat sarjan kärkijoukkueita, niin tulppaa ne silloin sarjatasojen välille kuitenkin aiheuttaa. Mutta ohilaukauksen kanssa samaa mieltä siitä, että kakkonen on ehdottomasti korkein sarjataso, jossa nämä porukat minunkin mielestä saisi pelata. Tämän yläpuolella pitäisi sitten hoitaa loput asiat yksittäisten pelaajien lainasopimuksilla, mutta kuten aiemmin jo mainittua, niin tässäkin se haaste on amatööritason sarjat, joissa sopimukset ovat suurimmaksi osaksi vain pakollisia sen takia, että liitto ylimmillä tasoilla pelaajasopimukset vaatii.

[jaskapelto]

Töölössä valtava taso-ero Klubi akatemian ja TPS:n välillä. Varmaan kaikki pelaajista ja katsojista lähtien ihmetteli miten matsi päättyi "vain" 2-0.

Tiistaina Cupissa TPS ja Klubin liigajengi vastakkain.

[blackhawk]

Töölössä valtava taso-ero Klubi akatemian ja TPS:n välillä. Varmaan kaikki pelaajista ja katsojista lähtien ihmetteli miten matsi päättyi "vain" 2-0.

Venla Roine Tepsin maalissa pelasi hyvin eikä HJK Akatemian viimeistely yksinkertaisesti ollut sillä tasolla mitä suurempaan eroon olisi vaadittu. Kahden maalin johdon HJK Akatemia otti vasta 84. minuutilla. Sitä ennen Tepsilläkin oli omat mahdollisuutensa tasoitukseen, mutta tällä kerralla maalinteossa ei onnistuttu. HJK Akatemia toki oli ottelussa parempi ja ansaitsi voittonsa.