Kansallinen Liiga 2024 - Yleiskeskustelu

[Vorssander]

Kansallisen liigan joukkueiden vähentämistä perustellaan sillä, että tämä prosessi nostaa kansallisen liigan tasoa. Samanaikaisesti kuitenkin kansallisesta liigasta putoaa kolme joukkuetta ja näillä näkymin siis ykkösen toiseksi sijoittunut joukkue nousee (kun tavanomaista täydennysmenettelyä ei sovelleta). Nämä kaksi seikkaa eivät kyllä mielestäni tue toisiaan.

Ei kai tuollaista sarjauudistusta yhden kauden takia tehdä. On totta kai mahdollista, että liigaa eivät ensi kaudella pelaa kahdeksan absoluuttisesti parasta joukkutta, mutta tuollainen epäkohta oikenisi vuodessa.

[Nigel Kugelschfeir]

Kansallisen liigan joukkueiden vähentämistä perustellaan sillä, että tämä prosessi nostaa kansallisen liigan tasoa. Samanaikaisesti kuitenkin kansallisesta liigasta putoaa kolme joukkuetta ja näillä näkymin siis ykkösen toiseksi sijoittunut joukkue nousee (kun tavanomaista täydennysmenettelyä ei sovelleta). Nämä kaksi seikkaa eivät kyllä mielestäni tue toisiaan.

Kansallisen liigan kahdeksanneksi sijoittunut joukkue on kauden päättyessä hyvinkin suurella todennäköisyydellä, jollei jopa täysin varmasti, selvästi kovempi joukkue kuin ykkösen kakkonen. Ehkä Palloliitto tavoittelee prosessilla kuitenkin pääasiassa pääkaupunkiseudun joukkueiden vähentämistä, mikä sekään ei täysin toteudu jos kansallisen liigan kolmanneksi viimeiseksi jää lopulta esimerkiksi JyPK, Ilves tai jopa Åland (mihin en usko). Ehkä oikeudenmukaisin ratkaisu olisi kuitenkin se, että kansallisen liigan 8:s ja ykkösen kakkonen karsisivat paikasta, mikäli HJK Akatemia ykkösen voittaa.

Voihan myös olla, että Subway Kansallinen Liiga -sivuston toimintamalleihin kirjaillaan lisää päivityksiä kun sarjatilanteet elävät (toivottavasti ei kuitenkaan näin).

Kausia on näidenkin jälkeen. Ei tuolta tarvii kuin jonkun noista tippua ja tilalle tulee pk-seudun joukkue niin ei mene montaakaan vuotta kun kaikki paitsi joku KuPS on kehän sisältä. Eikä sieltä divarista ole niin vaan noustu kun sinne on kerran jouduttu.

[Lavendel]

Ei kai tuollaista sarjauudistusta yhden kauden takia tehdä. On totta kai mahdollista, että liigaa eivät ensi kaudella pelaa kahdeksan absoluuttisesti parasta joukkutta, mutta tuollainen epäkohta oikenisi vuodessa.

Todennäköisesti parissa vuodessa oikeneekin, tai no riippuu vähän siitä mitkä joukkueet lopulta putoavat. Putoamisen seurauksena kun voi joillekin joukkueista olla toisia vaikeampaa pitää pelaajista kiinni tai saada uusia pelaajia. Tässäkin vaikuttaa varmasti se, onko kyse pääkaupunkiseudun vai maakuntien joukkueesta.

Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että toiseksi (tai jopa kolmanneksi) ykkösessä jäävän ei pitäisi olla automaattinen nousija. Urheilullisista lähtökohdista tarkastellen oikeudenmukaisempaa olisi karsia kansallisen liigan kahdeksannen kanssa, kuten jo sanoinkin. Kansallisen liigan ja ykkösen välillä on kuitenkin merkittävä tasoero. Mutta päättäjät päättää.

[ohilaukaus]

Kansallisen liigan hännän ja Ykkösen neljän parhaan joukkueen osalta erot ei ole kovin suuret.

[harkkapilli]

On totta kai mahdollista, että liigaa eivät ensi kaudella pelaa kahdeksan absoluuttisesti parasta joukkutta, mutta tuollainen epäkohta oikenisi vuodessa.

Todennäköisesti ei tarvitse odottaa kokonaista vuottakaan, kun ensi kaudella pelataan jälkimmäisellä osuudella se Schrödingerin väliinputoajasarja, joka yhtä aikaa on ja ei ole Kansallista Liigaa.

Tosin kuten Lavendel yllä toteaa, niin Ykköseen putoaminen voi uudessakin sarjajärjestelmässä tarkoittaa monelle joukkueelle sitä, että moni pelaaja ei jää pelaamaan joukkueen paluusta liigatasolle. Näin on käynyt viime vuosina ainakin Turussa, Nurmijärvellä ja Oulussa.

[Lavendel]

Kansallisen liigan hännän ja Ykkösen neljän parhaan joukkueen osalta erot ei ole kovin suuret.

Mikä vaan ykkösen kärkijoukkue voi hyvinkin hävitä BSM-joukkueelle, kansallisesta liigasta ehkä vain PKKU.

[ohilaukaus]

Kevään harkkaotteluissa ykkösen joukkueet pelasivat tasaisesti Kansallisen liigan alakastin joukkueita vastaan ja pöllyttivät PKKU:ta. Ja sanoin, ettei erot ole suuret eli liigan joukkueet todennäköisesti voittaisivat suurimman osan kohtaamisista. Ja väitän, että ykkösen kärkijoukkueissa olosuhteet ja ammattimaisuus lähellä kansallisen häntää ja parempaa kuin PKKU:ssa.

[harkkapilli]

Ensi kaudellahan tuota tasonmittausta nähdään sitten oikein urakalla, kun liigakarsintasarjaan päätyy kaksi liigassa keväällä aloittanutta ja neljä Ykkösessä keväällä aloittanutta joukkuetta.

Naisten ylimpien sarjatasojen ensi kauden säännöt esimerkiksi noususarjaa koskien ovat valmistelussa ja niistä päätetään joulukuussa.

Mielestäni tätä viimeistä kappaletta ei ollut uutisessa ennen julkaisun jälkeen tehtyä päivitystä. Ilmeisesti noususarja on sama asia kuin aiemmissa tiedotteissa on ollut kolmesta jatkosarjasta keskimmäinen eli liigakarsintasarja. Kun päätöksiä tehdään joulukuussa, niin toivottavasti eivät vesitä tuota keskimmäistä tasonmittaussarjaa (mikä sitten onkaan lopulta nimeltään) sillä, että siihen saisi osallistua nousukelvottomia joukkueita.

Palloliiton kannalta kiusallisin tilanne olisi, jos liigakarsintasarjaan voisi osallistua samasta seurasta jopa kaksi joukkuetta. Esimerkkinä vaikka Ilves ja Ilves/2. Kauden 2022 tuloksilla oltaisiin jo aika lähellä tuollaista tilannetta, kun Ilveksen edustusjoukkue oli liigan runkosarjassa 7. (haastajasarjan jälkeen 8.) ja kakkosjoukkue Ykkösessä 4.

[Nigel Kugelschfeir]

Virhe on tehty jo siinä kun nuo kakkosjoukkueet ja akatemiat on päästetty näin korkealle. Tästä saadaan pahimmillaan melkoinen sirkus eikä lopulta edes tiedetä kuka saa nousta ja kuka putoaa.

[Elmo]

Ennustan, että kolmen vuoden päästä Kansallisen Liigan joukkuemäärää kasvatetaan, kun huomataan, että minisarjasta ei seuraa mitään positiivista.

[Slither54]

Nämä kuuden joukkueen loppulohkot on jossain päin Palloliiton tekijätiimissä suorastaan jonkinlainen intohimo. Sinällään en vihaa tuota sarjamuotoista ratkaisua seuraavan vuoden nousupaikoista, mutta kun joukkueita on sarjoissa niin törkeän vähän, niin pienen piirin hippaahan tästä tehdään. Tältä välttyy nykyään oikeastaan enää B-tyttöjen sarjoissa ja Etelän alle 15 vuotiaiden sarjoissa, ainakin suurelta osin. Tuo kakkosjoukkueiden mukanaolo kyllä sekoittaa vielä entisestään pakkaa. Missä se kilpailu enää kohta on, jos Ykkösessä on mukana se parikin kakkosjengiä, jotka eivät saisi edes nousukarsintaan osallistua? Koko homma jotenkin haiskahtaa siltä, että kaikkea ei, yllätys yllätys, ajateltu loppuun asti. Tuo viestintä liittyen sarjanousuun Ykkösestäkin sen kertoo, kun uutista muokkaillaan sitä mukaa, kun tajutaan, että ainiin näinkin voi teoriassa käydä (tai luetaan tätä foorumia, kuten tällä hetkellä myös vähän haiskahtaa).

Mitäpä jos ensi vuoden Ykkönen olisikin lanseerattu Ykkösliigaksi ja sen alapuolelle olisi keksitty yksi valtakunnallinen sarja, jota kutsutaan vaikka Ykköseksi. Saadaan PK-seudun jengeille oma sarjansa sinne kärkeen, parille farmille siihen mukava blokkeri, että muut ei pääse sitä häiritsemään ja sitten muulle Suomellekin vielä oma valtakunnallinen sarjansa. Kaikki voittaa?!?!

[Sivurajaltaseuraaja]

Ennustan, että kolmen vuoden päästä Kansallisen Liigan joukkuemäärää kasvatetaan, kun huomataan, että minisarjasta ei seuraa mitään positiivista.

Palloliitossa virheiden myöntäminen kestää 10 vuotta.
Liigan supistamisella (anteeksi väärä sanavalinta) on laajat ja pitkäkestoiset seuraukset. Muutos takaisin laajempaan sarjaan ei välttämättä ole paluuta yhtä kovatasoiseen liigan kuin mitä se on nyt.

Muutoksen myötä liigasta lähtee 40-60 pelaajaaja 10-20 toimijaa. Samaan aikaan ykköstä supistetaan. Kokonaisuutena laajennettu kansallinen vie toimijoita ja pelaajia harrastesarjoihin.

Entisiltä liigapaikkakunnilta lähdetään kirkkaimpiin valoihin ja sinne sammuvat.

[blackhawk]

Nousut ja putoamiset kuuluvat lajiin, mutta kolmen joukkueen pudottaminen samalla kun vain yksi nousee ei palvele lajia.

Putoamisella voi olla seuralle aika paljonkin haittavaikutuksia:
- tavallista suurempi osa pelaajista lähtee muualle
- tavallista suurempi osa pelaajista lopettaa kokonaan
- yleisömäärä putoaa merkittävästi
- osa sponsoreista vetäytyy

Ensimmäisestä kohdasta voi Kansallisen Liigan kannalta olla se hyöty, että parhaiden pelaajien kasautuessa pienempään määrään liigajoukkueita, liigan taso ehkä nousee.

Mutta varsinkin kun noita kolmea viimeistä kohtaa miettii, alkaa ihmetellä mitä järkeä Kansallisen Liigan supistamisessa on. Sitoutuneimpien kannattajien kiinnostukseen sarjataso ei vaikuta mutta suuri yleisö on kiinnostunut ensisijaisesti ylimmästä sarjatasosta ja sarjauudistuksen myötä kokonaiskiinnostus Kansallista Liigaa kohtaan varmasti vähenee. Kahden liigaseuran vähentäminen tarkoittaa käytännössä, että Palloliitto ihan vapaaehtoisesti supistaa lajin pelaajamäärää, lajia seuraavaa yleisömäärää ja lajiin tulevaa sponsorirahaa.

Argumentti kymmenen joukkueen liigan kohtuuttoman suurista tasoeroista ei kestä päivänvaloa kun esimerkiksi tällä kaudella Honka onnistui lyhyen ajan sisällä pelaamaan tasapelin sekä kärkijoukkueen että jumbojoukkueen kanssa. Viime kaudella hopeamitalisti hävisi kotonaan toiselle putoajista. Tietysti osa sarjan otteluista on epätasaisia, mutta epätasaiset ottelut eivät katoa joukkuemäärää supistamalla, jos kahden kärkijoukkueenkin keskinäiset ottelut voivat päättyä useamman maalin erolla. Viime kauden cup-finaalissa liigan kahden parhaan joukkueen kohtaaminen päättyi 5-0 eikä viime lauantain kärkiottelukaan ainakaan tuloksen puolesta kovin tasainen ollut.

[blackhawk]

Virhe on tehty jo siinä kun nuo kakkosjoukkueet ja akatemiat on päästetty näin korkealle. Tästä saadaan pahimmillaan melkoinen sirkus eikä lopulta edes tiedetä kuka saa nousta ja kuka putoaa.

Virhe oli myös fast track, jolla vain saatiin Naisten Ykköseen yksi farmijoukkue lisää. Nythän FC Lahti näyttäisi olevan matkalla Kakkoseen, mutta paljon ehtii vielä tapahtua. Yksi mahdollisista skenaarioista olisi Ilveksen putoaminen Ykköseen, jolloin Ilves/2 käsittääkseni putoaisi automaattisesti Kakkoseen sijoituksestaan riippumatta? Tämmöinenkin skenaario voisi pelastaa jonkun muun Ykkösestä putoavan.

[Slither54]

Vaikka itsellekin pohjimmainen mielipide on, että oikeasti laajemmat sarjat "itsenäiset" sarjat olisivat parempia, niin jollakin tasolla tämä uusinkaan sarjajärjestelmä uudistus ei olisi ehkä ihan niin järkyttävän kamala, jos tosiaan mukana ei olisi näitä kakkosjoukkueita ynnä muita. HJK Akatemian menestyksen lisäksi tuntuu, että foorumistit nostaa esille koko ajan enemmän hyviä pointteja liittyen sarjauudistuksen ongelmista kuin liitossa on ehkä osattu ajatella uudistuksia tehdessä. Fc Lahti on sitten vielä oma lukunsa tässä kaikessa hienoudessa.

Valitettavasti muistan edellisen sarjauudistustyöryhmän jäseneltä kyselleeni, mitä perusteita sille, miksi Ykkösestä karsitaan joukkueita pois. Tuolloin vastaukseksi sain, liigankin osalta, että ylimmälle sarjalle haluttiin vain sellaisia seuroja, jotka ovat valmiita panostamaan rahallisesti enemmän naisten jalkapalloiluun. Silloin taidettiin aikalailla puhua, että sarjaa voidaan "laajentaa" aina kuuden joukkueen sarjaksi, koska lopuilla panostushaluja ei ole tai se ei ole muuten "riittävää". Noh, nyt kun miettii asiaa näin pari vuotta myöhemmin niin tosiaan tilanne ei ole ainakaan mennyt parempaan suuntaan. Voidaan jopa kysyä, että onko näitä seuroja enää kuuttakaan samoilla kriteereillä? Nämä kriteerithän tietenkin tarkoittaisi sitä, että sarjan koko riippuisi panostushalukkaista seuroista, ei urheilullisesta menestyksestä.

[Sivurajaltaseuraaja]

Nousut ja putoamiset kuuluvat lajiin, mutta kolmen joukkueen pudottaminen samalla kun vain yksi nousee ei palvele lajia.

Putoamisella voi olla seuralle aika paljonkin haittavaikutuksia:
- tavallista suurempi osa pelaajista lähtee muualle
- tavallista suurempi osa pelaajista lopettaa kokonaan
- yleisömäärä putoaa merkittävästi
- osa sponsoreista vetäytyy

Ensimmäisestä kohdasta voi Kansallisen Liigan kannalta olla se hyöty, että parhaiden pelaajien kasautuessa pienempään määrään liigajoukkueita, liigan taso ehkä nousee.

Mutta varsinkin kun noita kolmea viimeistä kohtaa miettii, alkaa ihmetellä mitä järkeä Kansallisen Liigan supistamisessa on. Sitoutuneimpien kannattajien kiinnostukseen sarjataso ei vaikuta mutta suuri yleisö on kiinnostunut ensisijaisesti ylimmästä sarjatasosta ja sarjauudistuksen myötä kokonaiskiinnostus Kansallista Liigaa kohtaan varmasti vähenee. Kahden liigaseuran vähentäminen tarkoittaa käytännössä, että Palloliitto ihan vapaaehtoisesti supistaa lajin pelaajamäärää, lajia seuraavaa yleisömäärää ja lajiin tulevaa sponsorirahaa.

Argumentti kymmenen joukkueen liigan kohtuuttoman suurista tasoeroista ei kestä päivänvaloa kun esimerkiksi tällä kaudella Honka onnistui lyhyen ajan sisällä pelaamaan tasapelin sekä kärkijoukkueen että jumbojoukkueen kanssa. Viime kaudella hopeamitalisti hävisi kotonaan toiselle putoajista. Tietysti osa sarjan otteluista on epätasaisia, mutta epätasaiset ottelut eivät katoa joukkuemäärää supistamalla, jos kahden kärkijoukkueenkin keskinäiset ottelut voivat päättyä useamman maalin erolla. Viime kauden cup-finaalissa liigan kahden parhaan joukkueen kohtaaminen päättyi 5-0 eikä viime lauantain kärkiottelukaan ainakaan tuloksen puolesta kovin tasainen ollut.

Palloliitto voisi konsultoida nimimerkki blackhawkia ennen päätöksentekoja.

Mitä tulee sarjan tasaisuuteen niin eihän tulevan kauden tasoa tai tasaisuutta voida edellisen kauden tuloksista varmuudella ennustaa.

[Lavendel]

Koko homma jotenkin haiskahtaa siltä, että kaikkea ei, yllätys yllätys, ajateltu loppuun asti. Tuo viestintä liittyen sarjanousuun Ykkösestäkin sen kertoo, kun uutista muokkaillaan sitä mukaa, kun tajutaan, että ainiin näinkin voi teoriassa käydä (tai luetaan tätä foorumia, kuten tällä hetkellä myös vähän haiskahtaa).

Samaa mieltä, että niin haiskahtaa.

Pääsarjasta putoaminen ja sinne nouseminen -uutinen (24.7.) ja siihen tehdyt päivitykset ikävä kyllä antavat mielikuvan amatöörien puuhastelusta, varsinkin kun uutista päivitettiin sen jälkeen kun asioita oli pohdittu täällä foorumilla.

Ammattimaisuutta, tai ainakin mielikuvaa ammattimaisuudesta, olisi helppo lisätä esimerkiksi kertomalla ajankohtaisissa uutisissa ja tiedotteissa selvästi kuka tai mikä taho asiat valmistelee ja päättää. Päätetäänkö asioista valmistelun jälkeen esimerkiksi seurojen kokouksessa vaiko palloliiton kokoustilassa muutaman henkilön voimin. Oletan, että käytännössä päätöksenteko tapahtuu jossain näiden vaihtoehtojen välimaastossa.

[Rulerofall]

Samaa mieltä, että niin haiskahtaa.

Pääsarjasta putoaminen ja sinne nouseminen -uutinen (24.7.) ja siihen tehdyt päivitykset ikävä kyllä antavat mielikuvan amatöörien puuhastelusta, varsinkin kun uutista päivitettiin sen jälkeen kun asioita oli pohdittu täällä foorumilla.

Ammattimaisuutta, tai ainakin mielikuvaa ammattimaisuudesta, olisi helppo lisätä esimerkiksi kertomalla ajankohtaisissa uutisissa ja tiedotteissa selvästi kuka tai mikä taho asiat valmistelee ja päättää. Päätetäänkö asioista valmistelun jälkeen esimerkiksi seurojen kokouksessa vaiko palloliiton kokoustilassa muutaman henkilön voimin. Oletan, että käytännössä päätöksenteko tapahtuu jossain näiden vaihtoehtojen välimaastossa.

Klubiliiton toimisto ja toimihenkilöt:


Subway Kansallinen Liiga
Urheilukatu 5, 00250 Helsinki
(09) 742 151
etunimi.sukunimi(at)palloliitto.fi

Minna Kauppinen
Kehityspäällikkö
+358 40 044 4587
minna.kauppinen(at)palloliitto.fi

Mariet Louhento
Puheenjohtaja,
Kansallisen Liigan hallitus
+358 40 0800858
mariet.louhento(at)palloliitto.fi

Joakim Nordström
Mediakontaktit
+358 45 660 7021
joakim.nordstrom(at)palloliitto.fi

Peter Lundström
Kilpailupäällikkö
+358 50 380 0059
peter.lundstrom(at)palloliitto.fi

[Trippier]

Nousut ja putoamiset kuuluvat lajiin, mutta kolmen joukkueen pudottaminen samalla kun vain yksi nousee ei palvele lajia.

Putoamisella voi olla seuralle aika paljonkin haittavaikutuksia:
- tavallista suurempi osa pelaajista lähtee muualle
- tavallista suurempi osa pelaajista lopettaa kokonaan
- yleisömäärä putoaa merkittävästi
- osa sponsoreista vetäytyy

Ensimmäisestä kohdasta voi Kansallisen Liigan kannalta olla se hyöty, että parhaiden pelaajien kasautuessa pienempään määrään liigajoukkueita, liigan taso ehkä nousee.

Mutta varsinkin kun noita kolmea viimeistä kohtaa miettii, alkaa ihmetellä mitä järkeä Kansallisen Liigan supistamisessa on. Sitoutuneimpien kannattajien kiinnostukseen sarjataso ei vaikuta mutta suuri yleisö on kiinnostunut ensisijaisesti ylimmästä sarjatasosta ja sarjauudistuksen myötä kokonaiskiinnostus Kansallista Liigaa kohtaan varmasti vähenee. Kahden liigaseuran vähentäminen tarkoittaa käytännössä, että Palloliitto ihan vapaaehtoisesti supistaa lajin pelaajamäärää, lajia seuraavaa yleisömäärää ja lajiin tulevaa sponsorirahaa.

Argumentti kymmenen joukkueen liigan kohtuuttoman suurista tasoeroista ei kestä päivänvaloa kun esimerkiksi tällä kaudella Honka onnistui lyhyen ajan sisällä pelaamaan tasapelin sekä kärkijoukkueen että jumbojoukkueen kanssa. Viime kaudella hopeamitalisti hävisi kotonaan toiselle putoajista. Tietysti osa sarjan otteluista on epätasaisia, mutta epätasaiset ottelut eivät katoa joukkuemäärää supistamalla, jos kahden kärkijoukkueenkin keskinäiset ottelut voivat päättyä useamman maalin erolla. Viime kauden cup-finaalissa liigan kahden parhaan joukkueen kohtaaminen päättyi 5-0 eikä viime lauantain kärkiottelukaan ainakaan tuloksen puolesta kovin tasainen ollut.

Hyviä pointteja, ymmärrän juurisyyt minkä perusteella tehtiin näitä päätöksiä. Nämä ovat harmittavasti aika lyhytjänteisiä kuten tuossa yllä oli hyvin kuvattu. Tukevat lyhyellä tähtäimellä kärkiseuroja, mutta saavatko riittävän kovia pelejä euroopan valtaukseen? ehkä ei?

Mitä pitäisi tehdä pidemmällä aikavälillä minun mielestä?
1. luoda jalkapallokulttuuria millä aidosti saada naisten pelit yleisöä kiinostavaksi. Moni seuraa tekee tätä jo erittäin hyvin sosiaalisessa mediassaan mistä propsit. Mutta toisaalta moni paikkakuntaa ei edes haaveile miesten ja naisten joukkueiden saamisesta saman lipun alle. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on jatkuva prosessi, jota parhaimmillaan koko seura kehittää yhdessä eteenpäin / saada taloudelliset palikat paremmin kuntoon. Miesten puolella hankaluutena on iso ulkkareiden määrä ja puolella katsojien häviäminen kun oma peluri lopettaa.
2. T19 ja T17 sarjat B-SM sijaan, jotta saataisiin pidempi siirtymä nuorille T19 sarjassa saisi pelata muutama yli-ikäinen myös.

[Elmo]

Luulen, että näkemyseroihin forumistien ja Palloliiton päättäjien välillä vaikuttaa myös se, että täällä asioista keskustelevat ihmiset, jotka välittävät näistä joukkueista, tästä sarjasta ja sen muodosta, koska se vaikuttaa siihen kokemukseen minkä saa joukkueensa edesottamuksia seuratessa.

Täällä useilla vaikuttaa myös oman joukkueensa lisäksi se näppituntuma mitä muutokset tekisivät naisfutikselle yleisestikin. On vaikea nähdä järkeä siinä, että supistetaan naisfutiksessa mahdollisuuksia toimia ylimmällä sarjatasolla, kun se väistämättä supistaa kokonaisresursseja suomifutiksessa. Tässä vähän puristetaan munat samaan koriin ja en ole alkuunkaan vakuuttunut, että yhtään pitemmällä tähtäimellä tästä tulee hyvää kokkelia, kun sen ympärillä annetaan kaiken mädäntyä. Alkuun voi hetken taso vähän tiivistyä, jos pelaajat tosiaan lähtevät sitten kauemmas hakemaan liigajoukkuetta, ne jotka eivät samantien lopeta tai siirry harrastustasolle, mutta pitemmän päälle tuo resurssien ja mahdollisuuksien supistuminen tulee heikentämään naisfutiksen elinvoimaisuutta.

Missään vaiheessa en ole nähnyt järkeä tuollaisessa 8 joukkueen puuhasteluminisarjassa, pahimmillaan siitä tulee piirisarja. Samat joukkueet vähän väliä vastakkain vaikuttaa ainakin omaan kiinnostukseeni, kun vaihtelevat vastustajat on myös rikkaus. Tasoerot eivät ole olleet valtavia enkä ole ikinä nähnyt ongelmaksi vaikka välillä tulisikin jotain 8-0 tuloksia, kilpaurheilussa joskus toinen on toista selvästi parempi, onhan se nähty, että kahden parhaankin välisissä peleissä on erot repsahtaneet. Pitäisikö siirtyä yhden joukkueen sarjaan, jos ei kestetä, että välillä tulee suuria maalieroja?

Minä olen aina ollut laajemman korkeimman tason sarjan kannalla, se laajentaa ja jakaa resursseja, antaa mahdollisuuksia panostaa useammalle, on eduksi lajille. Miehissä voisi minusta samantien siirtyä 16 joukkueen kaksinkertaiseen sarjaan, naisissa ehkä vielä pieni väliaskel, tai pari, ennen tuota.

Väitän, että ne jotka tästä naisten sarjajärjestelmäuudistuksesta päättävät eivät ole mitään innokkaita sarjan seuraajia, jos seuraajia ollenkaan. Siellä on vähän käännelty exceleitä ja ajateltu, että kokeillaan tätä. Sinänsä laajentaminen supistamalla oli tosiaan erittäin mielikuvituksellinen muutos. Väitän, että heillä ei ole vastaavaa tunnesidettä joukkueisiin tai sarjaan, he ovat niitä kasvottomia byrokraatteja, jotka eivät ole edes ajatelleet tätäkään päätöstä loppuun saakka.

[ohilaukaus]

Itsellä jää tuntuma, että sarjauudistuksen perusteena on ollut pari asiaa, jotka nähty parannuksena suomalaiseen naisfutikseen...Odotetaan tason nousevan ja sarjan tasaistuvan...yksikään liiton saunailloissa istuva, ei ole miettinyt varmaan niitä puolenkymmentä negatiivista asiaa, jotka ovat sarjauudistuksen jälkeen seurauksena. Kyllähän yleisön kiinnostus tulee tippumaan, kun samat joukkueet hankaavat viikoittain keskenään vastakkain ja näkyy varmaan ihan katsomoissakin.

[2fst4u]

Tuossa yllä Elmon viesti laittoi miettimään yhdestä kulmasta, josta mielestäni ei ole keskusteltu eli raha. Palloliitossa ehkä nähty asia niin, että Suomessa naisten futiksen ympärillä oleva raha on vakio (tai "kasvava vakio") riippumatta siitä montako joukkuetta pääsarjassa pelaa. Ja kun joukkueita, ja sitä kautta jakavia pelaajia, on vähemmän, niin yksittäiselle joukkueelle/pelaajalle päätyy enemmän pelimerkkejä. Ja sitä kautta sitten toiminta kehittyy ja sarjan taso nousee. Näinhän se jossain mielessä tai teoriassa saattaa olla, mutta toisaalta myös ei. Tämä malli ei ota huomioon paikallista tukivoimaa ja paikallisten ihmisten intoa tulla mukaan toimintaan, katsojina tai toimihenkilöinä.

[dembele]

Valitettavasti muistan edellisen sarjauudistustyöryhmän jäseneltä kyselleeni, mitä perusteita sille, miksi Ykkösestä karsitaan joukkueita pois. Tuolloin vastaukseksi sain, liigankin osalta, että ylimmälle sarjalle haluttiin vain sellaisia seuroja, jotka ovat valmiita panostamaan rahallisesti enemmän naisten jalkapalloiluun. Silloin taidettiin aikalailla puhua, että sarjaa voidaan "laajentaa" aina kuuden joukkueen sarjaksi, koska lopuilla panostushaluja ei ole tai se ei ole muuten "riittävää".

Nostaako tuo rahallinen panostus suomalaista feminiinijalkapalloa yleisesti, vai onko siitä myös Palloliitolle organisaationa välillistä taloudellista hyötyä muodossa tai toisessa?
Asia on tuotu esille tässäkin keskustelussa jo aiemmin mutta juuri tuo "kaikki munat samaan koriin" vähän risoo kun Palloliiton vaihtoehtona olisi panostaa laaja-alaisesti naisjalkapalloon. Liekö tässäkin uudistuksessa maksu-TV:llä (Nelonen) jotain tekemistä...

[andyjack]

Tuo taloudellinen kuvio perustunee siihen, että jossain vaiheessa saadaan hyvä TV-sopimus aikaiseksi ja sitä kautta jaettavaa olisi enemmän/seura. Muuten on vaikea ajatella, mistä yhtälöön tulisi lisää rahaa kun entistä enemmän pelataan samoja joukkueita vastaan. Riittääkö yleisöllä kiinnostus seurata jatkuvasti samoja pelejä, vaikka taso olisikin entistä parempi?

[dembele]

Alkuun voi hetken taso vähän tiivistyä, jos pelaajat tosiaan lähtevät sitten kauemmas hakemaan liigajoukkuetta, ne jotka eivät samantien lopeta tai siirry harrastustasolle, mutta pitemmän päälle tuo resurssien ja mahdollisuuksien supistuminen tulee heikentämään naisfutiksen elinvoimaisuutta.

Kauempaa voi lähteä hakemaan pelipaikkaa KL:ssa mutta samalla tulee hakea yleensä myös jotain muuta, jonka avulla saa voitakin leivän päälle, eikä ainakaan niillä, jotka opiskelevat pelaamisen ohella hekeutuminen muualle ole ihan niin yksinkertaista.