Jos vertailukohdaksi ottaa Naisten Liigan ja mennään muutamia vuosia taaksepäin niin havaitsisin parannuksia seuraavissa asioissa. Ei minulla ole tähän puhdasta dataa laittaa tueksi eli tätä voi kritisoida sitten miten haluaa:
- tyttö/naispelaajien määrä on kasvanut
- ammattilaissopimuksella pelaavien pelaajien määrä on kasvanut
- valmennustiimien koko on kasvanut (oletettavasti siis myös päätoimisten määrä). Nykyään on nimenomaan tiimejä ja erikoistuneita valmentajia
- isoimmat seurat lähempänä eurolohkoja
- isoimpien seurojen budjetit ovat kasvaneet
- pelaajabudjetit ovat kasvaneet
- lisenssikriteerit pelaamiseen pääsarjatasolla ovat tiukentuneet
- lajia pystyy seuraamaan Ruudusta ja sarja on saanut säännöllisen TV näkyvyyden
- Osalla seuroja (harvalla) olosuhteet ovat parantuneet. Haukuista huolimatta katsokaa miltä Pakila Road näyttää ja miltä se näytti vielä vähän aikaa sitten
- Naisten joukkueet pääsevät käyttämään samoja fasiliteetteja kuin miehet. Katsokaa Tammelan olosuhteita.
- selkeämpi ja tunnistettava brändi.
- yleisömäärät ovat kasvaneet (vaihtelevat kyllä vuosittain eli ei voi pitää täytenä totuutena)
Mutulla on hyvä heittää ja silloin on myös helpompi laittaa vastaväitettä kasaan. Kokeillaan:
-Mitä tarkoittaa "tyttö/naispelaajien määrä on kasvanut"? Eikö liigassa keskimäärin pelaa ihan yhtä paljon pelaajia kuin aiemminkin, jos joukkueita on suurin piirtein sama määrä? Mikäli joukkueiden keski-iät tai aikuisten ikäiset pelaajat ovat kasvaneet, niin se on tosiaan positiivinen uutinen. Jotenkin itse melkein väittäisin mutulla jopa toisinpäin. Ehkä alemmissa sarjoissa on sitten vielä enemmän näitä junnutähtiä pienemmissä seuroissa. Yleisellä tasoilla kyllä tyttö/naispelaajien määrä on kasvanut Suomessa kyllä, mutta ei se ainakaan läntisessä Suomen osassa näy esimerkiksi juniorijoukkueiden määrän lisääntymisenä. Päinvastoin.
-Sopimuksen alaisten pelaajien määrä tosiaan varmasti nousee, kun sellainen aletaan kaikilta vaatia. "Ammattilaissopimuksiakin" on varmaan enemmän, mutta missä sen ammattilaissopimuksen raja sitten menee? Ja kuinka moni suomalainen naisjalkapalloilija tästä hyötyy? Mutta mutulla olen samoilla linjoilla toki kanssasi.
-Valmennustiimien koot on varmaan teoriassa kasvaneet nekin kyllä, mutta ei nyt poikkeuksia lukuunottamatta kovin paljon. Juurihan mediassa on ollut puhetta, kuinka yhdessä kolmesta ison rahan seurasta toimijaryhmän koko on yksi henkilö vierasreissuilla. Itse olen maininnut myös KuPSin valmennusryhmän koosta vs resurssit. Mutta toki Klubin ryhmähän tasoittaa näitä vajeita mukavasti.
-Tämä europelihomma on kyllä ihan mutua. Eikö PK-35 Vantaa aikanaan päässyt kohtuullisen pitkälle Naisten Liigan aikaankin? Toki Ojalan KuPS pääsi europeleissä kohtuu pitkälle kerran, mutta tänä vuonna ei ole ennustettavissa samaa. Ja kun vuoden aikana toistaiseksi vain yksi saa yrittää, niin se on siinä mielessä juuri tällä hetkellä aika sama, vaikka Klubi voisi siellä ehkä pärjätäkin vaikka tuon edellisvuosien KuPSin tavoin.
-Budjetit saattavat olla kasvaneet. Pitäisi kaivaa vanhaa dataa. Mukaan pitäisi huomioida inflaation vaikutus. Ja ennen kaikkea pitäisi huomioida se, että vaikka rahaa syyttäisikin kuinka paljon tahansa lisää, onko toiminta millään tasolla tuotokasta? Klubi on laskenut, että hyvällä euromenestyksellä tuota hommaa on mahdollista ehkä pyörittää. Se tarkoittaa siis tällä hetkellä yhtä joukkuetta tässä maassa.
-Edelleen vaikka rahaa budjetoitu hommaan enemmän, niin olemme kuulleet tällä viikolla Ylen sivuilta tarinoita yhden selkeästi panostuksia tuoneen seuran pelaajien haasteista vieraspelireissuilla. Eli voidaanko tästä päätellä, että jopa kaksi näistä kolmesta namusedän joukkueista olisi joko oman tahdon tai pakon sanelemana vähentämässä panostustaan? Toki emme ole kuulleet siitä, mitä toiminta on saarilla ollut aiempina vuosina. Ehkä kyseessä ei ole pelkästään tämän kauden juttuja?
-Kriteerit ovat tiukentuneet, mikä on toki hyvä juttu. Eipä se silti tunnu estävän kohtuullisen vaarallisia kenttiä loukkaantumisriskin näkökulmasta. Tai nollan euron pelaajabudjetteja. Kriteerejä olisi toki hyvä kiristää, mikäli se on mahdollista. Mutta kyllä ilman kriteerejäkin on pelaajien olosuhteita mahdollista parantaa. Toisaalta mikäli kriteerit nousevat kovin korkealle, niin se luo tietynlaisen soft capin ja samalla suuremmat riskit taloudellisille ongelmilla niille seuroille, ketkä sattuvat Kansallisen sarjojen paikoista jatkossakin kamppailemaan.
-Olosuhteet ovat joillakin parantuneet, joillakin heikentyneet. Tammela on toki hieno esimerkki, mutta samalla käsittääkseni olen lukenut, että siellä pelaaminen olisi liian kallista mm. Kansallisessa Liigassa pelaavalle Ilvekselle. Eli vaikka fasiliteetteja olisi, niin niillä ei ole taloudellisia edellytyksiä pelata.
Loppuihin en ota sen enempää kantaa, mutta mutulla voidaan sanoa, että nämä asiat ovat varmasti kehittyneet eteenpäin. Itselle toki nämä markkinatalouden hienoudet on aika yhtä sun toista. Brändi on esimerkiksi ihan hieno juttu, mutta jos se ei tuo seuroille lisää rahaa, niin mitä me sillä brändillä silloin tehdään? Ehkäpä tulevien vuosien saatossa se mahdollistaa parempien tulovirtojen saannin, kun kyseessä on kuitenkin kohtuullisen uusi juttu.
Haastehan on se, että periaatteen tasolla miesten että naisten ammattimainen sarja vaatii seuratasolla kutakuinkin samanlaisen määrän rahaa vuosittain. Eli tavallaan kymppitonni siellä täällä ei ole kovin suuri apu, jos se pelaajabudjetti on 0 ja muukin budjetti menee ihan minimissä (karrikoitu esimerkki). Tottakai se on aina kuitenkin eteenpäin. Ylen uutinen valtavista eroista ei lopulta edes pidä paikkansa kuin ehkä yksittäisen kärkijoukkueen ja yksittäisen pohjajoukkueen osalta. Muutenhan sarja on ollut pääasiassa tasainen. Itsekin siis kannattaisin maltillista linjaa varsinkin taloudellisesti haastavina aikoina. Kohtuullisen rajuilla muutosvaatimuksilla voidaan tehdä aika paljon lopulta hallaa. Tietenkin olisi toivottavaa, että tosiaan nuo treeni/peliolosuhteet olisivat KAIKILLA tarpeeksi hyvät ja vieraspeleissä ei tarvitsisi pihtailla ihan hullumaisesti, mikäli ylintä sarjaa haluaa pelata pk-seudun ulkopuolellakin. Siihen itse pyrkisin löytämään ne ensimmäiset ratkaisut löytämään.
