En kannata Klubia, Huuhkajia ja Helmareita yritän kannataa, vaikka vaikeaa sekin on. En kannata mitään joukkuetta, vaan hyvää, taitavaa ja älykästä jalkapalloa (tässä skaalassa suosikkipelaajani oli/on Zidane). Toki toivon suomalaisten joukkueiden menestystä Euroopassa, soisin joskus muunkin joukkueen kuin HJK:n pääsevän lohkovaiheeseen, tasaisi myös vähän massieroja. Veikkausliigassa tunnen pientä vahingoniloa, jos HJK ylimielisenä sössii jonkun matsin yimielisyydessään.
Lienen siis tuulari UEFA A -lisenssillä.
Johtuu todennäköisesti siitä, että lapsuudessasi sinut on kasvatettu tukahduttamaan tunteitasi ja nyt ikäänkuin pelkäät tunteita, koska niiden käsittely tuntuu vaikealta. Se ei ole sinun syysi. Kannattaminen on ennen kaikkea tunnetta, valtavan hyviä tunteita, mutta toisaalta valtavia pettymyksiä. Kannattaminen on myös syvää yhteyttä ja kiintymystä. Vuoristoratamaisista tunteista huolimatta huomattavasti enemmän se antaa positiivista. Pettymykset antaa perpektiiviä ja saa hyvät tunteet tuntumaan vieläkin paremmilta.
Löydä seura, löydä joukkue, anna siihen liittyvien tunteiden tulla. Ota ne sellaisina kuin ne tulevat, älä pelkää pettymyksiä, myös ne ovat kannattamisen suola. Uskalla kannattaa. Uskalla tuntea. Nauti.
