Pienten lasten valmennus

[turkistarhaaja]

En kyllä itse rehellisesti ymmärrä edes 7-vuotiailla miksi jotkut tulevat sinne kävelemään ja valittavat 5 min treenien jälkeen etteivät jaksa.

[Kylmälonkero]

En kyllä itse rehellisesti ymmärrä edes 7-vuotiailla miksi jotkut tulevat sinne kävelemään ja valittavat 5 min treenien jälkeen etteivät jaksa.

Varmaan siksi, että vanhemmat vievät lapsensa sinne "hoitoon" tunniksi.

Se, että lapset pelaisi pihapelejä tai kiipeilisi puissa on nykyään ulkoistettu seuroille.

[Kossi Agassa]

En kyllä itse rehellisesti ymmärrä edes 7-vuotiailla miksi jotkut tulevat sinne kävelemään ja valittavat 5 min treenien jälkeen etteivät jaksa.

Tulevat sinne, koska lapsen omat vanhemmat ovat ulkoistaneet liikunnan harrastamisen ja siihen kannustamisen seuralle ja sen junnuvalmentajilla, niin ei itse tarvitse vaivautua. Ja se 7-v saa monesti sitten pelata vähän enemmän esim. Fortnitea, jos vaivautuu treeneihin.

[bupa dukta]

Mitenkäs valmentajana suhtaudutte näihin "hoidossa" oleviin. Oman lapsen joukkueessa on esimerksi yksi lapsi joka selvästi ei halua harrastaa jalkapalloa. Valitus alkaa 5min lämmittelyn jälkeen ja tavoite kentällä tuntuu olevan pelin välttely.

Aina kun tämä tulee peliin, joukkue pelaa käytännössä yhden alivoimalla. Joukkue on muutenkin lähtökohtaisesti altavastaaja, niin harmittaa muiden puolesta tuo. Muut kuitenkin yrittävät ja haluavat olla pelaamassa.

Kaikille kai pitäisi antaa kuitenki peliaikaa suunnilleen yhtä paljon näissä n. kymmenvuotiaissa. Ja harrastejoukkue tämä. Kai tuo pitää vaan kestää ja yrittää tätä jotenkin erikseen tsempata joka käänteessä?

[Kylmälonkero]

Mitenkäs valmentajana suhtaudutte näihin "hoidossa" oleviin. Oman lapsen joukkueessa on esimerksi yksi lapsi joka selvästi ei halua harrastaa jalkapalloa. Valitus alkaa 5min lämmittelyn jälkeen ja tavoite kentällä tuntuu olevan pelin välttely.

Aina kun tämä tulee peliin, joukkue pelaa käytännössä yhden alivoimalla. Joukkue on muutenkin lähtökohtaisesti altavastaaja, niin harmittaa muiden puolesta tuo. Muut kuitenkin yrittävät ja haluavat olla pelaamassa.

Kaikille kai pitäisi antaa kuitenki peliaikaa suunnilleen yhtä paljon näissä n. kymmenvuotiaissa. Ja harrastejoukkue tämä. Kai tuo pitää vaan kestää ja yrittää tätä jotenkin erikseen tsempata joka käänteessä?

Mielestäni valmentajan pitäisi kerrata lapselle säännöt, jotka koskevat kaikkia.

Oma muksu myös harrastetasolla, ja vaihtopenkillä lapset pelleilee, eivätkä keskity peliin.

[Nigel Kugelschfeir]

Maaliin nuo on ollut tapana laittaa tai kentälle sitten pelipaikalle jossa niistä on vähiten haittaa.

[turkistarhaaja]

Tulevat sinne, koska lapsen omat vanhemmat ovat ulkoistaneet liikunnan harrastamisen ja siihen kannustamisen seuralle ja sen junnuvalmentajilla, niin ei itse tarvitse vaivautua. Ja se 7-v saa monesti sitten pelata vähän enemmän esim. Fortnitea, jos vaivautuu treeneihin.

Jep. Eikä siinä nyt sinänsä vielä mitään, siinähän tulevat treeneihin mutta eniten ärsyttää että samaa lyllerystä ja valitusta saa katsella ja kuunnella peleissä joihin vanhemmat nämä tottakai ilmoittavat. Helppoa sitten siinä sitten yrittää niitä joita homma kiinnostaa ja jotka yrittävät kaitsea olemaan huutelematta näille kävelijöille.

[Jaakko]

Maaliin nuo on ollut tapana laittaa tai kentälle sitten pelipaikalle jossa niistä on vähiten haittaa.

Maalivahti on muuten vähänkään tasaisemmassa pelissä tärkein pelaaja, jos tuloksellisesti ajatellaan. Eniten ehkä myös joukkue kavereiden silmissä epäkiitollisin paikka tarkastella kentän lähistön faunaa ja flooraa pelin kustannuksella.

Toisaalta jos on epätasainen peli, niin eipä sillä ole kovin paljon merkitystä missä pelaa suuntaa tai toiseen.

Joskus on hyvä muistaa, että aina ei kyse yrityksen puutteesta, vaan joskus voi olla ihan osaamisen tasosta.

[Zlatanic]

Meillä on muutama semmoinen. Eilen -  Sen jälkeen kun saatiin treeni tehtyä n. 0,5/10 min sanoin, että he voivat jäädä tähän nurkkaan pelleilemään ja tekemään mitä haluavat ja he jotka oli harjoitteessa mukana voi tulla minun kanssa tuonne muiden mukaan treenaamaan. Pysyin tiukkana, enkä päästänyt harjoituksiin enää mukaan, vaikka kyyneeleet virtasi ja hirveät anomukset. Sitä pelleilyä on 95% treenikerroista, ja se 5% kun se onnistuu ja ovat mukana menee tosi hyvin.

Tällaisia "pelaajia" varten pitäisi olla erilliset harrastuskerhot ja antaa heille jotka haluavat treenata futista mahdollisuuden saada enemmän irti. Noihin härveleihin kun joutuu laittamaan aivan liian korkean prosentin huomiota, jolloin he jotka sitä ansaitsevat ja tarvitsevat jäävät ilman. Ensi treeneissä käydään treenisäännöt läpi ennen treenejä ja se on multa kerrasta poikki.

[Tino Asprilla]

Kokeile infota se puistovaihtoehto siten, ettei se tunnu rangaistukselta.

Eli viestit lapsille että ymmärrettävästi näin pienillä ei aina riitä keskittyminen jalkapalloon, joten on täysin ok mennä välillä tuohon viereen kiikkumaan tms. Sit sieltä kiikkumasta saa tulla takas futiksen pariin kun siltä tuntuu. Viesti tämä sama myös vanhemmille.

Saat kehitystason mukaisen ilmapiirin, lisättyä lapsen autonomiaa, etkä ainakaan aiheuta pallopeli/joukkueurheilutraumoja tai muuta kelpaamattomuuden kokemusta lapsille.

Mitään et häviä, mutta paljon voit voittaa   

[Zlatanic]

Kokeile infota se puistovaihtoehto siten, ettei se tunnu rangaistukselta.

Eli viestit lapsille että ymmärrettävästi näin pienillä ei aina riitä keskittyminen jalkapalloon, joten on täysin ok mennä välillä tuohon viereen kiikkumaan tms. Sit sieltä kiikkumasta saa tulla takas futiksen pariin kun siltä tuntuu. Viesti tämä sama myös vanhemmille.

Saat kehitystason mukaisen ilmapiirin, lisättyä lapsen autonomiaa, etkä ainakaan aiheuta pallopeli/joukkueurheilutraumoja tai muuta kelpaamattomuuden kokemusta lapsille.

Mitään et häviä, mutta paljon voit voittaa   

Täähän oli loistava lähestymistapa Pistetään tonne "työkalupakkiin".

[mulpp]

Hyvää keskustelua.

Jokaisessa pienten lasten (n. 5-8 v) ryhmässä, jossa olen ollut mukana joko valmentajan, vanhemman tai muun toimijan roolissa, on aina tietty joukko näitä kasvatuksellisesti haastavampia tapauksia.

Futis on siitä hyvä laji, että osallistumiskynnys toimintaan on matala ja massaa on paljon. Lapsia tulee mukaan hyvin eri taito- ja motivaatiotasoilta. Kustannukset ovat melko maltilliset, joten vanhemmille, joiden mielestä lapsella on pakko olla joku liikuntaharrastus, futis on usein ensimmäinen valinta, kiinnosti lasta yhtään tai ei. Perheilläkään ei välttämättä ole mitään taustaa tai kiinnostusta jalkapalloon lajina. Kansanterveydellisesti mahdollisimman monen lapsen osallistuminen olisi tietenkin tärkeää, kun vapaa-ajan muu liikunta jää nykyisin aivan liian vähäiseksi.

Toki lapset ovat erilaisia taustasta riippumatta. Esimerkiksi omassa U7-jengissä on muutaman vuoden pelannut poika, jolle yli 10 sekunnin keskittyminen peleissä tai treeneissä on edelleen mahdotonta ja futis ei tunnu kiinnostavan välillä yhtään. Pelaajan isä on kuitenkin pelannut kohtalaisella tasolla aikoinaan, perheen tuki on vahvaa ja yleinen liikunnallisuus on hyvällä tasolla. Näin viiden pennin kyökkipsykologina veikkailisin jotain adhd-luokitusta, mutta tietenkään valmentajana ei saa terveystietoihin mennä tarkemmin.

Liitto korostaa, että valmentajan tärkein tehtävä tämän ikäisissä on sytyttää pelaajille rakkaus lajiin. Osalle tämä onnistuu lähes itsestään, suurimmalle osalle positiivisen kannustamisen, onnistumisten ja leikkimielisen kisailun kautta, mutta osalle saa töitä tehdä enemmän eikä palkintoa tunnu silti tulevan.

[mieskone]

Hauskinta tässä on, että junnuissa vaaditaan harjoituksissa ja peleissä ammattimaista asennetta, mutta sitten jopa aikuistasolla on kaikenmoisia aikuisvauvoja pelaamassa. Toki asennekasvatus on useimmille hyväksi ja tajuavat sitten joskus myöhemmin asiat  joita ei pikkujunnuna ymmärtänyt vaan piti typerinä. Tälläinen välihuomio.

[S.K.]

Mielestäni valmentajan pitäisi kerrata lapselle säännöt, jotka koskevat kaikkia.

Oma muksu myös harrastetasolla, ja vaihtopenkillä lapset pelleilee, eivätkä keskity peliin.

Meillä on käytännössä joka vuosi pelaajat itse käyttäneet 20-30 minuuttia kauden ekoissa treeneissä sääntöjen laatimiseen jo 6-7 vuotiaista lähtien.

Tämä on oikeasti tuntunut auttavan, kun jokainen pelaaja on saanut vuorollaan kertoa minkälaista käytöstä ei treeneissä halua nähdä. Sanktiot on myös sovittu yhdessä ja yleensä ensimmäisestä sääntöjen räikeästä rikkomisesta seuraa suullinen huomautus, toisesta parin minuutin jäähy ja keskustelu pelaajan kanssa, kolmannesta rastilta sivuun ja neljännestä treenit kesken ja soitto vanhemmille, jos eivät ole paikalla. En muista yhtäkään kertaa kuuden vuoden aikana, että olisi pitänyt ketään lähettää kotiin. Kolmosportaalla käydään sentään harvoin.

Olen itse apuvalmentanut suuren helsinkiläisen seuran kuutta eri ikäluokkaa (2012, 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017-2018 syntyneitä) kolmessa eri kaupunginosassa ja ainakin tässä seurassa valmennusperiaatteet ovat samat. Joukkueissa on palkattu päävalmentaja ja 2015-2018 syntyneissä lisäksi palkattu apuvalmentaja. 8v8 vaiheen joukkueissa, joissa olen itse ollut mukana, on päävalmentajan lisäksi kaksi palkattua apuvalmentajaa. Tämä luo erinomaisen pohjan oppimiselle, kun pelaajat kiertävät 3-4 rastia ja käyvät kaikkien koutsien rasteilla kertaalleen. Lisäksi matseihin löytyy käytännössä aina "ammattipeluuttaja" eli laatu ja taso säilyy suht vakiona pelitapahtumissakin.

Jokaisessa jengissä on lisäksi ollut mukavan aktiivinen vanhempien toiminta eli käytännössä treenejä ollaan esimerkiksi nykyisessä vanhimmassa ikäluokassani (2013 pojat) vedetty neljällä rastilla, joissa kaikissa on ollut kaksi valmentajaa. Jos jollain peliryhmällä on sattunut peli treenien päälle niin parhaimmillaan meillä on ollut 4kpl 6-8 pelaajan rastia, joissa jokaisessa on kaksi koutsia eli koutsi per 3-4 pelaajaa. Ylimääräinen säätäminen onkin jäänyt lähes täysin pois.

Tässä pitää toki aina huomioida myös iän tuoma kehitystaso. Suurin osa näistä 5-7 vuotiaista on vielä sitä kumirouheen maisteluun keskittyvää massaa ja se ei varsinaisesti ole heidän vikansa, koska monella ei tuossa iässä ole vielä fyysinen kehitys sillä tasolla, että pystyisi/jaksaisi/osaisi keskittyä oleelliseen koko tunnin-puolitoista.

[Kylmälonkero]

Meillä on käytännössä joka vuosi pelaajat itse käyttäneet 20-30 minuuttia kauden ekoissa treeneissä sääntöjen laatimiseen jo 6-7 vuotiaista lähtien.

Tämä on oikeasti tuntunut auttavan, kun jokainen pelaaja on saanut vuorollaan kertoa minkälaista käytöstä ei treeneissä halua nähdä. Sanktiot on myös sovittu yhdessä ja yleensä ensimmäisestä sääntöjen räikeästä rikkomisesta seuraa suullinen huomautus, toisesta parin minuutin jäähy ja keskustelu pelaajan kanssa, kolmannesta rastilta sivuun ja neljännestä treenit kesken ja soitto vanhemmille, jos eivät ole paikalla. En muista yhtäkään kertaa kuuden vuoden aikana, että olisi pitänyt ketään lähettää kotiin. Kolmosportaalla käydään sentään harvoin.

Olen itse apuvalmentanut suuren helsinkiläisen seuran kuutta eri ikäluokkaa (2012, 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017-2018 syntyneitä) kolmessa eri kaupunginosassa ja ainakin tässä seurassa valmennusperiaatteet ovat samat. Joukkueissa on palkattu päävalmentaja ja 2015-2018 syntyneissä lisäksi palkattu apuvalmentaja. 8v8 vaiheen joukkueissa, joissa olen itse ollut mukana, on päävalmentajan lisäksi kaksi palkattua apuvalmentajaa. Tämä luo erinomaisen pohjan oppimiselle, kun pelaajat kiertävät 3-4 rastia ja käyvät kaikkien koutsien rasteilla kertaalleen. Lisäksi matseihin löytyy käytännössä aina "ammattipeluuttaja" eli laatu ja taso säilyy suht vakiona pelitapahtumissakin.

Jokaisessa jengissä on lisäksi ollut mukavan aktiivinen vanhempien toiminta eli käytännössä treenejä ollaan esimerkiksi nykyisessä vanhimmassa ikäluokassani (2013 pojat) vedetty neljällä rastilla, joissa kaikissa on ollut kaksi valmentajaa. Jos jollain peliryhmällä on sattunut peli treenien päälle niin parhaimmillaan meillä on ollut 4kpl 6-8 pelaajan rastia, joissa jokaisessa on kaksi koutsia eli koutsi per 3-4 pelaajaa. Ylimääräinen säätäminen onkin jäänyt lähes täysin pois.

Tässä pitää toki aina huomioida myös iän tuoma kehitystaso. Suurin osa näistä 5-7 vuotiaista on vielä sitä kumirouheen maisteluun keskittyvää massaa ja se ei varsinaisesti ole heidän vikansa, koska monella ei tuossa iässä ole vielä fyysinen kehitys sillä tasolla, että pystyisi/jaksaisi/osaisi keskittyä oleelliseen koko tunnin-puolitoista.

Kuulostaa erittäin hyvältä toiminnalta siellä. Arvostan.

Ja tottakai ikä pitää huomioida näissä asioissa. Täällä kyse "jo" 11-12v pojista.

Toki Harrastetaso ja kiinnostus on eri, kuin kilpatasolla.

[suomiveto]

Jossain 7-vuotiassa hyvä myös huomioida se että jotkut pelaavat ensimmäistä vuottaan joukkueessa kuin jotkut aloittavat jo kolmatta vuotta. En siis tarkoita pelkästään että ne jotka ovat pidempään olleet mukana ovat todennäköisesti tällä hetkellä parempia pelaajia vaan myös nuo yhteiset säännöt ovat usein paremmin halussa.

[Skylark]

Sääntöjen läpikäyminen yhdessä aina kauden alussa tuntuu tosi järkevältä ratkaisulta. Se antaa myös vanhemmille tietoa siitä, mitä heiltäkin odotetaan.

Kun puhutaan pienistä lapsista, vaikka nyt 5-8-vuotiaista, niin täytyy huomata sekin, että osalla voi olla takana pitkä tarhapäivä tai koulua plus ip-kerhoa pitkään. Osa saattaa tulla kotoa, tai pelkästä puolen päivän eskarista tms.

Oma lapseni pääsi aikoinaan voimistelussa kovaan ryhmään varmaan osin senkin takia, että oli kotihoidossa eskariin asti. Hänelle voimistelutreenit oli aina juhlahetki, ja hänellä oli toisaalta aikaa ja innostusta treenailla kotona itsekseen voimistelussa opittuja taitoja. Hänellä oli iso etulyöntiasema niihin tyttöihin nähden, jotka tulivat tunnille suoraan pitkä päiväkotipäivän jälkeen. Voimistelussahan nuo valinnat tehdään tosi aikaisin.

[inclusionExclusion]

Sääntöjen läpikäyminen yhdessä aina kauden alussa tuntuu tosi järkevältä ratkaisulta. Se antaa myös vanhemmille tietoa siitä, mitä heiltäkin odotetaan.

Kyllä ilman muuta, ja käytäntönä kannatettava. Sanoisin kuitenkin, että tämän lisäksi on tarpeellista erilaisin keinoin toistella ryhmän toiminnan keskeisiä periaatteita pitkin kautta. Lapsilta unohtuu ne kauden alussa muodostetut säännöt nopeasti, jos eivät ole jatkuvasti myös mukana ryhmän arjessa.

Kun puhutaan pienistä lapsista, vaikka nyt 5-8-vuotiaista, niin täytyy huomata sekin, että osalla voi olla takana pitkä tarhapäivä tai koulua plus ip-kerhoa pitkään.

Joo ja joka tapauksessa tuon ikäisten kohdalla sorrutaan mielestäni monesti siihen, että treenit vaativat lapsilta liikaa joko ymmärtämistä, muistamista tai keskittymistä. Homman hajoillessä levottomuuteen voi olla toisinaan myös paikallaan katsoa peiliin. Ehkä varsinkin siihen pe-illan treeniin olisi voinut valita simppelimmät aktiviteetit sen sijaan, että kovan viikon päätteeksi pelaajan piti jaksaa painaa mieleensä monta asiaa ja keskittyä harjoitteeseen tarkasti myös ollessaan itse lepovuorossa.

[Nigel Kugelschfeir]

Sääntöjen läpikäyminen yhdessä aina kauden alussa tuntuu tosi järkevältä ratkaisulta. Se antaa myös vanhemmille tietoa siitä, mitä heiltäkin odotetaan.

Kun puhutaan pienistä lapsista, vaikka nyt 5-8-vuotiaista, niin täytyy huomata sekin, että osalla voi olla takana pitkä tarhapäivä tai koulua plus ip-kerhoa pitkään. Osa saattaa tulla kotoa, tai pelkästä puolen päivän eskarista tms.

Oma lapseni pääsi aikoinaan voimistelussa kovaan ryhmään varmaan osin senkin takia, että oli kotihoidossa eskariin asti. Hänelle voimistelutreenit oli aina juhlahetki, ja hänellä oli toisaalta aikaa ja innostusta treenailla kotona itsekseen voimistelussa opittuja taitoja. Hänellä oli iso etulyöntiasema niihin tyttöihin nähden, jotka tulivat tunnille suoraan pitkä päiväkotipäivän jälkeen. Voimistelussahan nuo valinnat tehdään tosi aikaisin.

Koulustakaan ei aina tiedä, kuinka kuormittavaa se on. Osalle se on ihan lasten leikkiä jossa lähinnä hengaillaan kavereiden kanssa, mutta osalle se on aika kuormittavaa, etenkin jos tarvii jotain lisäopetusta. Joillakin on myös lupa vähän pinnata koulunkäynnistä harrastusten hyväksi, jotkut taas vaatii koulua kaiken edelle.

[Kossi Agassa]

Pojan joukkueessa useampi vanhempi ilmaissut, että vaihtavat kohta joukkuetta heikon menestyksen takia, kun pari toukokuun ekaa turnausta otettiin aikalailla turpaan. Päävalmentajalta vaaditaan selityksiä heikkoon menestykseen ja nyt puhutaan kuitenkin jo 8-vuotiaista lapsista

Oikeasti on vain ilmottauduttu napsua kovempaan sarjaan ja tulokset eivät ainakaan itselle ole tulleet mitenkään yllätyksenä..

[Nigel Kugelschfeir]

Tuon ikäiset osaa kyllä jo sanoa jos homma ei rokkaa. Ei se kivaa ole ottaa turpiin joka pelissä.

En tosin tiedä mitä tuossa tapauksessa valmentaja sinänsä voi asialle tehdä, paitsi ilmoittaa ne oikean tasoiseen sarjaan. Kai vanhemmille on sanottu mihin sarjoihin tai turnauksiin on ilmoitauduttu ja mitä niistä haetaan.

[Zlatanic]

Mikä tässä kontekstissa on aikalailla turpaan?

Viime vuonna meidän sarjassa((-17), -18 mun jengillä) tuli mukaan heittopussi, joka otti kaksinumeroisesti joka pelissä, mutta pikkuhiljaa maaliero kaventui ja ottivatkin yhden tasapelin meitä vastaan muutaman turnauksen jälkeen. Oi sitä onnea ja iloa pienissä pelaajissa ja vanhemmissa. Nyt ovat aikalailla tasoissa muiden seurojen kanssa. Toki nämä oli nuorempia vielä ja vasta aloittaneita kuin tuo 8v. Tosiaan tuo kommunikointi vanhempien suuntaan on tärkeää, jotta kaikki tietävät mitä sen joukkueen tarkoitus on sille kaudelle jne. Itse asetin meidän vanhempaininfossa tavoitteeksemme sytyttää kipinä futikselle ja/tai liikunnalle ja seuratoiminnalle ylipäätänsä sekä edistää "urheillullisuutta". Siinä ollaan pysytty ja drop-out % on todella alhainen.

[Nigel Kugelschfeir]

Lapsi on pelannut Stadi cupissa ja vähän on ihmetyttänyt että T8-sarjassa osa joukkueista tulee pelaamaan jo tuloksesta. Eli heitellään pitkää kärjille ilman mitään yritystä edes tehdä muuta tai sitten ns. parhaat pelaa alusta loppuun ja vaihdossa kiertää vain tietyt pelaajat. Meidän tytön joukkue ei tee näistä kumpaakaan ja silti ovat ilman tappiota vielä. Onkohan tuo nyt ihan tarkoituksen mukaista toimintaa tuon ikäisissä? Vissiin valmentajan ceeveessä pitää näyttää että pelejä voitetaan? Lisäksi melkein puolet maaleista tulee maalivahdin virheistä eli ei ne maalit välttämättä paljoa kerro.

[Jaakko]

Lapsi on pelannut Stadi cupissa ja vähän on ihmetyttänyt että T8-sarjassa osa joukkueista tulee pelaamaan jo tuloksesta. Eli heitellään pitkää kärjille ilman mitään yritystä edes tehdä muuta tai sitten ns. parhaat pelaa alusta loppuun ja vaihdossa kiertää vain tietyt pelaajat. Meidän tytön joukkue ei tee näistä kumpaakaan ja silti ovat ilman tappiota vielä. Onkohan tuo nyt ihan tarkoituksen mukaista toimintaa tuon ikäisissä? Vissiin valmentajan ceeveessä pitää näyttää että pelejä voitetaan? Lisäksi melkein puolet maaleista tulee maalivahdin virheistä eli ei ne maalit välttämättä paljoa kerro.

Pelaako tuon ikäiset mistään muusta kuin tuloksesta? Toki tasainen peluutus on äärimmäisen tärkeää, mutta eipä tuon ikäisillä juuri mitään muuta pelisysteemiä ole kuin saada pallo maaliin. Kovin montaa peliä en omalta superjunnulta muista, jossa olisi ollut tappion jälkeen tyytyväinen, vaikka olisi kuinka hyvin pelannut.

En tiedä onko pitkä päätyy sen heikompi kuin syötellen keskialueen läpi, joka pahimmillaan menee siihen, että heikommalle ei tule yhteen pallokosketusta edes keskialueella, kun toinen prässää jokaisen syötön poikki.

[Rankaisija II]

Nigelin humble bragille Vielä kun olisit saanut oman lapsen saavutukset livautettua mukaan.

Sama kai tuo on miten tuon ikäiset pelaa, kunhan on kivaa. Kannattaa keskittyä siihen oman joukkueen tekemiseen tai jos ei ole valmentajan roolissa niin pelkästään oman lapsen tekemiseen. Ja silloinkin vain kannustamaan.