Pienten lasten valmennus

[Gambinamiäs]

Lähestytääs tätä tasoryhmäkeskustelua toisesta kulmasta. Mitkä olisi sellaisia harjoitteita tai jopa peluutuksellisia asioita, joissa tasoerot olisivat jopa hyväksi? Itsellä tulee peluuttamisesta mieleen oman joukkueen harraste/kilparyhmien välinen jatkuva pelaajaliikenne, jossa kilvan pelaajia pelutetaan harrasteessa puolustajina (ja välillä maalivahteina), jotta oppivat vähän rauhallisemmassa tempossa syöttelemään ja lukemaan peliä. Samoin veskon hommia on hyvä treenata vähän rauhallisemmassa tempossa. Samalla sitten harrasteen kundit saa itse onnistumisen elämyksiä ja oivalluksia, kun siellä on vähän kovempi kaveri heittelemässä hyviä syöttöjä.

Mites treeneissä, keksiikö sinne jotain, missä yhteisiä treeniryhmiä ja sen tasoeroja voi suoraan jopa hyödyntää?

[Kossi Agassa]

Mä edelleen vierastan tuota tasoryhmäajattelua moniltakin osin pienemmissä skideissä. Edelleen kussakin harjoituksessa pitäisi olla osioita joissa tasoryhmillä ei ole aidosti oikein mitään merkitystä ja samanaikaisesti edelleen hyvän harjoituksen voi vetää vaikka täysin ilman tasoryhmiä, kunhan vaan katsoo että kussakin ryhmässä on keskenään sopivia pareja.

Tietenkään kaikissa harjoituksissa ei tarvita tasoryhmiä, mutta itsellä ainakin on jokaisissa treeneissä myös peliosuus. Sitten palaa aikaa ihan turhaan, jos ensin jaat porukan ryhmiin treenien alussa ja sitten peliosuuden alussa joudut jakamaan taas porukan uusiksi.

Ja pienemmissä lapsissa tulee vielä enemmän viime hetken poissaoloja, jolloin joudut lennosta muuttamaan alkuperäisiä ryhmiä. Ja jos sinä olet miettinyt ryhmiin sopivia pareja, niin parin pelaajan poisjääminen voi aiheuttaa melkoisen säätämisen.

[muumi]

Ei tasoryhmillä mielestäni ole kovinkaan suurta merkitystä monessa harjoitteessa, mutta kaikissa pelimuodoissa (1 vs 1, 2 vs 2 ja normaali peli) pitää tosiaan olla joksenkin tasaiset jaot. Pienepelissä riittää tosiaan, että löytyy sopivatparit, mutta normaalissa peleissä pitää jo olla sopiva ryhmä.

Kuten täällä on keskuteltu, sopivat tasoryhmät peliharjoitteessa eivät ensisijaisesti palvele niitä hyviä pelaajia, vaan heikompitasoisia. Pienten lasten pelatessa selkeästi parempiaan vastaan ei tapahdu mitään oman tason ylittämistä, vaan eiväthän he pääse edes koskemaan palloon ja jäävät jatkuvasti jalkoihin. Tällöin ei synny onnistumisen kokemuksia saati että saisivat lajille olennaisia toistoja.

Sama näihin. Ja siis yksi, mikä vaikuttaa älyttömästi pienten junnujen osaamiseen seuraan tullessaan ja valitettavasti myös kehittymiseen, on luonne. Aremmat ja vähemmän dominoivat tai räiskyvät luonteet eivät erotu 5vs5 pelissä/ikäisinä, enkä tiedä, mitä heitä hyödyttää hävitä rajummille rastista toiseen (kai nyt melkein joka rastiin pitää kilpailu-/kamppailuasetelmaa luoda). Nähdäkseni siinä on usein rohkeasta luonteesta kyse. Pienten junnujen peli on aktiivisten ja rohkeiden 1vs1 osaajien valtakuntaa ja vasta hiljalleen peliin tulee muidenkin pelaajatyyppien tehtäviä. Sinänsä tämä on vaikea kysymys, enkä tiedä mitä ajatella.

Tasoryhmien etu on se, että ne vähän aremmin ylöspäin roolia ottavat pääsevät opettelemaan sitäkin hommaa. Jos on karkeasti vaikka viisi tasoryhmää, niin iso osa hyötyy useammasta ryhmästä. Aivan heikoimpia ei kannata koviin laittaa ja aivan kovimpia ei heikoimpien kanssa, mutta muuten pelaajat saavat erilaisia mahdollisuuksia ja rooleja.

Klubin pienissä junnuissa se siis toimii noin. Aina silloin tällöin pidettävät sisäiset turnaukset on poikkeus, kun niissä jokaiseen joukkueeseen kootaan sekä kovia, keskivertoa että heikkoja. Ja ne ovat hyviä esimerkkejä, miksi se on huono tapa: peliä dominoivat 1-3 tähteä ja muut katsovat vieressä.

[Nuorenanätti]

Mites treeneissä, keksiikö sinne jotain, missä yhteisiä treeniryhmiä ja sen tasoeroja voi suoraan jopa hyödyntää?

Minä tykkään vetää 1v1 ilman ryhmäjakoa niin, että aina kun voitat, siirryt pykälän kovempaa vastustajaa vastaan. Kun häviät, saat helpomman. Jokaiselle tulee ikään kuin oman osaamisen mukaan vastustajat. Ei tartte jakaa ryhmiin, koska jako tulee treenistä itsestään.

Olen myös vetänyt paljon ylivoimapelejä, joissa kehittyneemmät ovat alivoimalla. Esim. nyt vaikka 5v3 tai 5v2 peli on ihan reilu jako kummallekin porukalle.

[erno]

Mutta jos sä vedät 5v3 tai 5v2 niin tossa puhutaan jo selkeesti vanhemmista kuin mihin itse viittasin. Sen ikäsissä mihin mä viittasin peleissä pitäs olla treeneissä maksimissaan kuusi pelaajaa samanaikaisesti.

[Schneider]

Tälläinen kysymys, että omaan joukkueeseen on tullut uusi kundi, joka on selkeästi muita taidollisesti jäljessä. Osin ihan puutteet perus liikunnallisuudessa ja toisaalta varmaan todella reippaan pituuskasvupyrähdyksen tuomat ongelmat motoriikassa eli kundi on selkeästi kaikki muita harraste/haastejengiläisiäkin kömpelömpikin. Varmaan vähän turhan kiltti luonnekin, eli ei tällä hetkellä kykene paikkaamaan puutteitaan taistelemalla, vaan puolustaessa jättää tilanteen heti kesken kun hyökkääjä pääsee ohi. Joukkueen ja seuran lupaus on tasan jaettu peliaika (en laske sekkarilla, vaan ennemminkin vaihtojen määrällä, jos menee pari minuuttia yli tai ali, niin tasoittuu kuin tuomarivirheet valioliigatpicin keskusteluissa keuden mittaan). Nyt ekoissa peleissä on aiheuttanut jo turhautumista joukkuekavereissa ja olen kyllä kaikkeen päänaukomiseen tai ikävästi koettavaksi sanottuun puuttunut. Olen tuon kaverin ollessa kokoonpanossa pääosin luopunut timantista, jotta saaadaan pakkipari avuksi ja toisaalta vähän antanut henk koht valmennusta, jotta saatiin tietyt virheet pois, mutta terävyyttä, tekniikkaa ja peräänantamattomuutta pitäisi nyt saada selkeästi lisää, että saisi edes muun harrasteporukan kiinni.

Onko tässä muuta tehtävissä, kuin koittaa tsempata ja antaa vinkkejä, miten voisi treenata vapaa-ajalla ja koittaa peluutuksessa minimoidan hänen heikkouksia?

Ratkaisu on, että älä ainakaan laita puolustajaksi, jos ei sitä hommaa osaa, vaan piilota ylemmäs kentälle, vaikka sitten hyökkääjäksi, jos et muuta keksi.

[Gambinamiäs]

Ratkaisu on, että älä ainakaan laita puolustajaksi, jos ei sitä hommaa osaa, vaan piilota ylemmäs kentälle, vaikka sitten hyökkääjäksi, jos et muuta keksi.

No timantin kärkenä aiheuttamaan hämmennystä ja vauhdikkaat laiturit pitämään peli jotenkin järkevänä on se toinen ratkaisu, minkä olen tähän asti keksinyt. Toinen on sitten pelata kahdella pakilla ja laittaa mahdollisimman fiksu pakki vierelle tukemaan, samoin saman puolen hyökkääjäksi sellainen, joka ei jätä ihan yksin.

[Nuorenanätti]

Mutta jos sä vedät 5v3 tai 5v2 niin tossa puhutaan jo selkeesti vanhemmista kuin mihin itse viittasin. Sen ikäsissä mihin mä viittasin peleissä pitäs olla treeneissä maksimissaan kuusi pelaajaa samanaikaisesti.

Juu, ei toimi ihan pienimmille nuo numerot eikä tietty, jos tasoero on niin iso, että 1vs5:kin on epäreilu sen tähden hyväksi.

[Valonheitin]

Eipä tuossa valmentaja voi oikein muuta tehdä, kuin kannustaa ja yrittää pitää innostusta yllä. Omassa jengissä ollaan hyvästä valmentajatilanteesta johtuen otettu joitain poikia hetkeksi sivuun ja pyritty näyttämään joitain teknisiä suorituksia kädestä pitäen. Tai jalasta pitäen. Itse 5v5 vaiheessa laitoin yleensä ne heikoimmat kärkeen, vaikka ei sekään ole optimi ratkaisu.

Ja meillä on myös pidetty tiukka linja toisten haukkumiseen, vaikka kaikkia kiukutteluja ei aina edes valmentajat kuule.

[Nigel Kugelschfeir]

Jäälajeissa on ihan normaali toimintatapa jos ei jotain osaa niin valmentajan kanssa reenaa kahdestaan kunnes oppii.

[Gambinamiäs]

Jäälajeissa on ihan normaali toimintatapa jos ei jotain osaa niin valmentajan kanssa reenaa kahdestaan kunnes oppii.

Hyvä on jos on tuollaisia valmentajaresursseja. Jonkun 5-10min voin aina silloin tällöin ottaa henk koht sessioita, mutta siihen se jää. Kyllä ylipäätään se kipinä pitää löytyä sieltä pelaajalta harjoitella noi itse/veljen/kaverin/iskän kanssa, mutta toki tuohon valmentajan pitää antaa jotain eväitä. Näin olen yrittänytkin.

[Nigel Kugelschfeir]

Riippuu varmaan myös minkäikäisestä puhutaan. Sanotaan nyt vaikka että 5vs5-vaiheen loppupuolella on vähän tekemätön paikka jos on paljon jäljessä alintakin tasoa, alkuvaiheessa on vielä mahdollista saada kiinni.

Jäälajeissa on varmaan ajateltu että se jääaika on sen verran kortilla ainakin tähän aikaan vuodesta että parempi vain käyttää aikaa jokaisen opettamiseen niin pysyvät harrastuksessa mukana.

[Dadcoach22]

Klubin pienissä junnuissa se siis toimii noin. Aina silloin tällöin pidettävät sisäiset turnaukset on poikkeus, kun niissä jokaiseen joukkueeseen kootaan sekä kovia, keskivertoa että heikkoja. Ja ne ovat hyviä esimerkkejä, miksi se on huono tapa: peliä dominoivat 1-3 tähteä ja muut katsovat vieressä.

Mutta tämä on hyvä tapa näyttää tasoerot aidan takana kyttääville vanhemmille jotka haaveilevat tai vaativat oman pelurin hyppäämisestä harrasteesta kilpatasolle. Itse järjestän näitä pelipäiviä n. kerran kuussa. Nuoret pelaajat oppivat myös matkimalla. Jos kärkipelaaja reagoi kentällä asioihin nopeasti niin hyvässä lykyssä alemman tason peluritkin tajuavat että hetkinen, näihmän minunkin kannattaa yrittää tehdä. Eli vaikka kerran kuussa menisi sivusta seuraamiseksi, siitäkin voi oppia.