Vaikea ymmärtää tälläistä ajattelutapaa. Mestaruus on kauden tärkein tavoite ihan Klubinkin mukaan ja siihen pistetään kaikki resurssit ja pelimerkit. Ensi kausi on lähtökohdiltaan ihan yhtä merkityksellinen ja kiimainen kuin mikä tahansa aikaisempi. Nythän me ollaan siellä tarunhohtoisessa lohkoliigavaiheessa, onko ollut hienoa? Ihan vitun väsyneitä pelejä taas mielestäni ja hävitään kenelle pitääkin, jee.
Muutenkin vituttaa miten keskusteluun täällä on pesiytynyt tämä termi "välikausi". Ihan rehellisesti en ymmärrä mitä tämä edes tarkoittaa. Mestaruuden ja lohkovaiheenkin jälkeisistä kausista on puhuttu välikausina. Toivottavasti johdossa ei ole edes kuultu tälläisestä. Tää jälkimmäien kappale ei liittynyt SerGo sun viestiin, vaan yleisemmin ihmettelen tätä melkein jokavuotista keskustelua täällä.
En tarkoittanut tuota aiempaa lainaustani lainkaan niin negatiivisessa mielessä kuin sinä tulkitsit, vaan näen ensi kauden vähän vuotta 2020 vastaavana mahdollisuutena aloittaa uusi projekti, joka toivon mukaan johtaa vähintään yhtä pitkäaikaiseen ja menestyksekkääseen putkeen kuin tuo edellinen "välikausi".
Mitä europeleihin tulee, niin vaikka kaikki eivät tätä haluakaan (Frodon tapaan) myöntää, sarjavaiheeseen pääsy ensi kaudella on huomattavasti vaikeampaa kuin mestarien polulla ennen kautta 2021. Konferenssiliigaan pääsemiseksi Klubin tulisi voittaa neljä otteluparia, joista kohtuullisella arpaonnella kaksi ensimmäistä ovat itseä heikompia, mutta kolmas jo joku Djurgården ja neljäs sitten tyyppiluokkaa Union Berlin tai vähintään joku Sveitsin tai Tsekin kärkiseura. Eihän otteluparia koskaan häviämään lähdetä, mutta ainakin näin 8kk ennen h-hetkeä lienee ihan paikallaan todeta, että ensi kauden europelien todennäköisin määrä tulee olemaan 3 plusmiinus 1 otteluparia, ja sarjavaiheen todennäköisyys ehkäpä prosentin suuruusluokkaa.
Toinen puoli kolikkoa on kuitenkin se mitä itsekin yllä korostat, eli mestaruudettoman kauden jälkeen Veikkausliiga tulee olemaan kiimaisempi kuin kertaakaan sitten oudon koronakauden 2020. Ja tämä todellakin kannattaa ottaa joukkueen kasaamisessa ja peluuttamisessa huomioon. Viimeiset neljä vuotta Klubin valmennus on käytännössä tauotta valittanut sitä, kuinka hankalaa on valmentaa ryhmä kaatamaan yhtäällä MIFK:ejä kotimaassa ja toisaalta ennakkoon selvästi kovempia vastustajia Euroopassa, mutta nyt tätä ongelmaa ei (käytännössä) ole. Jos Vuorinen ja uusi valmennusryhmä pelaavat korttinsa oikein, voivat he kasata aiempaa hieman kapeamman mutta kärjestä terävämmän ryhmän, joka samaan aikaan hoitaa Veikkausliigan huomattavalla piste-erolla seuraavaan ja kasvattaa kauden 2020 tavoin pari lucaslingmania ja mirotenhoa Veikkausliigan porteilta sarjan tähtikaartiin.
Ainakin itse odotan tätä innolla tähtäin samaan aikaan ensi kauden mestaruudessa (joka tulee tuntumaan huomattavasti paremmalta kuin kolme edellistä) ja siinä, että kauden 2026 Klubi tulee toivon mukaan olemaan myös Euroopassa kilpailukykyisempi kuin koskaan aiemmin.
