Wales pallollisena
Wales avaa alhaalta tietysti 3-4-3/3-2-5 muodolla riippuen wingbackien korkeudesta. Tuttu tapa Kansojen liigan vieraspelistä ja Stadikan harjoitusmatsista.
Kuten ennenkin, aika herkästi Wales lähettää pitkän pallon kohti puolta kenttää, vaikka
varsinkin kolmella topparilla pelatessa se onkin pyrkinyt avaamaan peliä enemmän linja kerrallaan. Kun Moore on penkillä ja Bale poissa lopullisesti, kohteena on vasemmalla sivurajalla usein Williams. Tämä Wardin avaus karkasi kuitenkin yli kohteesta.
37. minuutilla oli toisin. Ylemmäs noussut Davies voitti ykköspallon vasemmalla sivurajalla...
... ja
Wales eteni halutun suoraviivaisesti vastustajan puolustuskolmannekselle, kun Williams hyökkäsi laitapakin selustaan jääneeseen tilaan. Oikea toppari Akaydin kuitenkin blokkasi keskityksen.
Alholle tulee hikinen iltapuhde, kun hän puolustaa eteenpäin oikealla sivurajalla, joten Suomen oikean topparin on oltava hereillä ja kaventaa Alhon jättämä tila umpeen siten kuin Akaydin tässä teki mallikkaasti.
Armeniassa sitten kohteena oli tietysti Moore, kun tämä oli avauksessa, mutta yksin kolmea vastaan ei hänkään pääpalloja pystynyt voittamaan. Jotenkin Pagen aikakauden edetessä Walesin pelirohkeus tuntuu lipsuneen tosiaan myös kolmella topparilla pelatessa ja turvautuminen pitkiin palloihin on lähes samanveroista kuin aikoinaan 4-1-4-1:llä. Seuraavaksi on toki luvassa muutama näyte siitä, miksi Wales turvautuu "riskittömyyteen" pelinavaamisessaan.
Hetkeä aiemmin Mepham uskalsi kuljettaa lähelle ylintä prässilinjaa (5-2-3) ja syöttää Armenian yläviisikon puristuksiin toiselle pohjapelaajalle Ampadulle.
Ampadu jatkoi yhdellä kosketuksella pallon oikeaan laitaan luullen, että Roberts tekisi aloitteen Armenian wingbackin selustaan, mutta niin ei käynyt ja isännät saivat pelivälineen ilmaiseksi haltuunsa. Lähinnä tämä näyte nyt kertoi sen, että
Wales ei toimi kuin hyvin rasvattu kone pallollisessa vaiheessa, vaan ajoitukset sakkaavat ja prässäämällä on mahdollista tehdä riistoja sen kenttäpuoliskolla, vaikka tällä kertaa Ampadu pääsikin pallosta eroon vaarattomasti.
Tässä Turkki prässää kollektiivisesti yläkuusikollaan. Se pakottaa Williamsin syöttämään alas ja lopulta Wardin kiskaisemaan Johnsonille pitkän pallon, jonka tämä hävisi. Toivon samaa Suomelta. Se ei saa puolustaa vain passiivisesti, vaan jalkoja on löydyttävä ahnaaseen prässiin aika ajoin, kun riistosauma tunnistetaan.
Hetken päästä Lockyer kierrätti pallon Williamsille.
Tämä yritti syöttää ohi prässin sivurajaa pitkin Broadheadille, mutta seurauksena oli menetys.
Wales ei ole pallolla loistava maajoukkue, joten siksi se on valinnut nojata vastahyökkäyksiin ja korkeaa prässiä vastaan pitkiin palloihin. Jos Suomi prässää korkealta läheskään yhtä hyvin kuin kotona Kazakstania vastaan avausnelivitosella, vuorenvarmasti Huuhkajat saa yläalueriistoja, joista voi kotijoukkuetta rangaista. Peruuttelu vapaaehtoisesti puolen kentän blokkiin on mielestäni suoraan Walesin pussiin pelaamista, koska ilman prässiä sillä riittää kyllä osaaminen puolen kentän hyökkäyksissä luoda uhkaa, mutta avainasia onkin pakottaa Wales roiskaisuun tai vaikeaan syöttöön jo sen omalla kenttäpuoliskolla.
Ja vain hetki myöhemmin James sortui menetykseen Turkin yläkuusikon keskellä otettuaan liian kovan kosketuksen.
Miten Turkki sitten puolusti 4-4-2:llaan pakottaakseen Walesin pallonmenetyksiin? Vastaus on se, että
samoin kuin Suomi Olympiastadionilla reilut kaksi vuotta sitten. Kärkipari Yilmaz-Ömür salli toppareiden pallotella keskenään ja peitti syöttöjä pohjaparille Ampadu-James, mutta toki kun riistosauma tunnistettiin korkeammalta prässätessä, turkkilaiskaksikko jätti Walesin pohjaparin hetkeksi vain syöttövarjoon ja kirmasi kohti topparikolmikkoa 2v3-alivoimaisina. Laiturit Aktürkoglu ja Sari olivat lähtökohtaisesti kapealla tukkimassa sivutoppareiden syöttöjä muodon sisään välikaistaa pitkin ja kun nämä kierrättivät pallon leveyteen kuten tässä tapahtuu, laiturit irtosivat prässäämään wingbackia. Keskustan kaksikko Yüksek ja Özcan hiippaili kiinni Walesin ylätaskupelaajissa Wilsonissa ja Broadheadissa. Puolustuslinja oli kapealla luoden 4v3-ylivoiman Walesin yläkolmikkoa vastaan siltä varalta, että pohjapari vuotaisi.
Rodonin syötettyä Robertsille, Akturkoglu irtosi leveyteen ja pakotti Robertsin suoraviivaiseen ratkaisuun toisella kosketuksella. Turkin puolustuslinja voitti pallon itselleen 4v3-ylivoiman turvin.
Armenian aggressiivisessa 5-2-3:ssa puolestaan vastuut olivat niin ikään selkeät ja vielä enemmän miesvartiointiperusteiset. Yläkolmikko hoiti topparit ja pohjapari peilasi Walesin pohjaparin. Painollinen wingback pumppasi aina eteenpäin kuten Tiknizyan teki tässä Robertsia vastaan. Pakoreittinä Walesille oli puolenvaihto painottoman puolen wingbackille, jonka Armenia jätti auki, koska painoton wingback kavensi toppareiden lähelle luomaan 4v3-ylivoiman Walesin yläkolmikkoa vastaan, mutta tuota pakoreittiä Wales ei juurikaan käyttänyt, vaan työnsi palloa mieluummin ilmassa Moorelle. Jos Suomen valinta on 5-2-3, eiköhän prässi silloin organisoida tähän tapaan.
Vastustajan selustaan pelaaminen suoraviivaisesti
Suoraviivaisuus onkin jo monesti mainittu tässä tekstissä.
Koska Walesin pohjapari on aina vastustajan ylimpien prässilinjojen puristuksissa, topparit turvautuvat mielellään välillä pitkiin palloihin, jotka lentävät suoraan koko kollektiivin yli eikä ainoastaan kahden ylimmän prässilinjan. Tässä tilanteessa Rodon ei myöskään viitsi kierrättää palloa sivurajalle ahtaaseen tilaan wingbackille, koska seurauksena olisi palautus alas tai vastaava roiskaisu eteenpäin, joten Rodon suorittaa jälkimmäisen vaihtoehdon mieluummin itse tavoitellen Johnsonia ennen kuin Yilmaz ehtii hänen iholleen. Tämä muuten prässää erinomaisesti jättäen samalla Jamesin keskellä syöttövarjoon.
Johnson voitti juoksukisan ja Wales eteni halutusti hyökkäyskolmannekselle, mutta sitten mielikuvitus loppui kesken, kun hänet ohjattiin kulmalippua kohti.
Moore ei ole samanlainen kiituri kuin Johnson, joten hänelle pelataan ennemmin puolustuslinjan etupuolelle, kun taas sitten Johnsonille selustaan. Rodon kokeilee uutta pystypalloa...
... samalla lopputuloksella. Johnson otti ensimmäiset kosketukset palloon, mutta Akaydinin ohi hän ei päässyt. Yhtä kaikki, Rodonin avoin jalka on pyrittävä sulkemaan, vaikka tämä pelanneekin keskitopparina kuten Armeniassa ja Mepham on sitten oikea sivutoppari. Suomen puolustuslinjassa tulee puolestaan olla kamppailu- ja juoksuvoimaa, joten se puoltaisi Ivanovin rinnalle Tenhon/Väisäsen sijaan ehkä eniten Hoskosta.
Osion lopuksi pari näytettä Moorestakin. Mepham chippaa pelivälineen hyvissä ajoin yli ylimpien prässilinjojen.
Moore kuoletti sen puolustuslinjan edessä ja näin painopiste oli siirretty onnistuneesti, vaikkei tästäkään tilanteesta sen suurempaa paikkaa syntynyt.
14. minuutilla sen sijaan Kieffer osoitti sen, että hänellekin voi lähettää juoksupalloja selustaan. James on ottanut etäisyyttä suoraan vastustajaansa ja lähettää ykkösellä pystysyötön Moorelle.
Haroyan potkaisi ohi pallosta ja Moore pääsi puoliksi karkuun.
Moore syötti takaviistoon.
Ja Williams tälläsi ohi maalin.
Parhaimmillaan nuo pystysyötöt johtavat painopisteen siirron myötä tällaisiin maalipaikkoihin, mutta varsinkin Turkin puolustuslinja kyllä puolusti hyvin selustaansa.
Vastustajan muodon sisään pelaaminen välikaistoille laitureille
Jos Walesin päästää puoleen kenttään jauhamaan hitaita hyökkäyksiä 3-2-5 muodolla, se kyllä pystyy haavoittamaan vastustajaansa muodon sisästä hyödyntäen sisäänvedettyjä laitureitaan ja pohjapelaajatkin rakentamaan peliä puhkovilla syötöillä.
Ensisijaisesti pyrkimyksenä on löytää Wilson oikealta välikaistalta, koska tämä on kaikkein teknisin yksilö ja taitava vasuri. Niinpä Kamaralla on iso rooli hänen pimentämisessään. 14. minuutilla Roberts poimi hänet puhkovalla syötöllä, kun Turkin vasen pohjapelaaja oli sijoittunut pari metriä pieleen.
Siitä sitten hyökkäys lähti kiihtymään luontevasti viideltä kaistalta. Wilson kääntyi terävästi ja vaihtoi puolen Williamsille, jolle halutaan mielellään 1v1-tilanteita laidalle kuten tämän matsin avausmaalikin osoitti.
Neco syötti eteenpäin laitapakin selustaan Broadheadille, mutta Akaydin tukki tilan tutun tarkasti.
Walesin pelinavaaminen tuntuu kulkevan paljon oikean laidan kautta, koska siellä ovat Wilson, Roberts ja tässä pelissä Rodon. Nyt oikeassa ylätaskussa on tosin Broadhead. Jälleen Turkin pohjapelaajan takana on tilaa hyödynnettäväksi.
Suomen pohjaparin on oltava liikkuva, jotta he pysyvät Walesin taskurakettien mukana. Sikäli luotan Kamaraan, jos vain asenne on kunnossa.
Broadhead pääsi kääntymään ja kuljettamaan hyvän matkaa, kun topparit halusivat pitää ylivoiman Johnsonia vastaan, joten he peruuttivat.
Viiden kaistan kiihtyvä hyökkäys päättyi Robertsin blokattuun keskitykseen.
59. minuutilta seuraava näyte Wilsonin sähäkkyydestä. Roberts houkuttelee laitapakkia itseensä ja syöttää sitten ylätaskuun. Akturkoglu vaihtaa lennosta roolin Özkacarin kanssa, muttei ehdi yläpuolelta puolustamaan Wilsonia.
Parilla terävällä askeleella Wilson etenee tyhjään tilaan ja keskittää.
Taka-alueelle noussut Ampadu puski, mutta hänen ja maalin välissä oli liikaa miehiä.
83. minuutilla VAR vei Walesilta 2-1 maalin. James onnistui löytämään ylätaskusta puhkovalla syötöllään Wilsonin. Toisella kosketuksella hän jatkoi pallon pystyyn Johnsonille, joka chippasi pallon takakulmaan, mutta tuomiona oli niukka paitsio.
Kamaralla on tosiaan edessään iso testi siinä, että miten hän selviää peittopelaamisesta ja puolustuslinjan edustan suojaamisesta.
Jos pohjapari ei ole tukkimassa ylätaskuja, toppareiden pitää pumpata eteenpäin, piste. Kolmella topparilla se on luontevampaa, mutta onnistuu kahdellakin kuten Tanska-peli vieraissa osoitti, jolloin kahden alimman linjan välisen tilan Suomi tukki hyvin Tanskan lähekkäin olleelta yläkolmikolta eikä keskeltä menty juuri pelaamalla läpi. Tässä näytteessä Calisir esti Wilsonin kääntymisen.
Myös Brooks osaa kääntyä terävästi linjojen välissä. Toistamiseen näissä näytteissä James on puhkovan syötön antaja,
joten jos nyt Walesin pohjapelaajista jommankumman jalka pitää eritoten sulkea, se on James.
Armenian vasen toppari Harutyunyan puolusti eteenpäin, muttei ehtinyt estää kääntymistä. Niinpä Brooks teki wilsonmaisen puolenvaihdon luoden Williamsille taas eristetyn laadullisen ylivoimatilanteen, jollaisia Wales haluaa laitakaistoille. Hyökkäys kiihtyy viideltä kaistalta kohti maalia käännön jälkeen.
Williams ei tällä kertaa haastanut itse, vaan pudotti takaviistoon.
Ja Wilson tälläsi välikaistalta ohi takakulman. Summa summarum, jos nyt Wales onnistuu pelaamaan Suomen muodon sisään oikealle välikaistalle, on painottomalla puolella oltava heti hereillä mahdollisen puolenvaihdon vuoksi.
Laadullisten ylivoimatilanteiden luonti wingbackeille leveyteen
Kuten jo todettua ylempänä,
laitakaistoille Wales luo mielellään laadullisia ylivoimia wingbackeistaan erityisesti Williamsille. Turkki-pelin avausmaali oli oiva osoitus hänen harhautuskyvyistään.
Alho tarvinnee siis mielellään apua joko Schüllerilta, sivutopparilta (jos 5-2-3) tai 4-4-2:n oikealta laiturilta. Lod olisi varmasti paras valinta avaukseen, jos Kanerva haluaa painottaa enemmän Williamsin nollaamista kuin hänen selustansa haavoittamista, koska Lod-Alho kaksikolla on mm. toissakertaisesta Kansojen liigasta yhteisiä kokemuksia samalla laidalla puolustamisesta Bulgariaa ja kumppaneita vastaan. Tässä James poimii painottomalta puolelta Necon.
Kadioglu ei ehtinyt saada tukea keltään, mutta selvitti 1v1-tilanteen tällä kertaa itse.
Armeniassa Williams sen sijaan hankki vapaapotkun haastollaan Dashyania vastaan, vaikka tämä sai aika lailla tuen lähelle yläpuolelta Bichakhchyanilta.
20. minuutillakin Williams sai lapikkaansa auki tuplauksesta huolimatta.
Moore nousi korkeimmalle, mutta puski ohi maalin. Eli kyllä, Williamsin kautta eteneminen on yksi potentiaalinen murtautumisreitti maalintekoon, joten apu Alholle olisi tosiaan tarpeen.
Walesin negatiiviset tilanteenvaihdot
Walesille riittää aika pitkälti viiden pelaajan puolustusvalmius (topparit+pohjapari) vastaiskujen hidastamiseen. Tässäkin sillä on kahden miehen ylivoima.
Kun Walesin wingbackit ovat ylhäällä viimeisessä linjassa, tietysti näiden jättämiin tiloihin on kätevintä iskeä riistojen jälkeen.
Niin Turkkikin tässä teki, mutta Lockyer tukki tilan.
Niinpä Sari leikkasi keskelle ja laukoi kaukaa yli maalin ennen kuin lisää walesilaisia ehti pallon alapuolelle.
Armeniassa Jamesin vastaprässi vuoti, mutta pelin alla oli vielä neljä walesialaista kolmea armenialaista vastaan. Mepham ei sivutopparina uskaltanut enää puolustaa eteenpäin, vaan peruutti muiden mukana kohti omaa maalia.
Ampadu peitti kaukolaukauksen, joten oli syötettävä leveyteen.
Davies tukki wingbackin jättämän tilan, muttei saanut Sevikyanin vasuria peitettyä. Ward kuitenkin ryösti voiton isänniltä torjunnallaan. Varmaankin
Walesin toppareista Davies on kankein ja hitain, joten häntä vastaan kannattaa kuljettaa/harhauttaa tilanteenvaihdoissa.
Erikoistilanteet
Robertsin pitkät rajaheitot ovat vaarallisia. Hän hakee etualueelta yleensä kahta topparia, jotka yrittävät sitten nikata pallon keskellä odottavalle kolmikolle. Tässä pelissä Davies ja Rodon olivat etualueella jatkamassa palloja keskisektorille.
Hradeckyn on tultava tähän tapaan rohkeasti ulos maaliltaan nyrkkeilemään tai koppaamaan pallo! En halua maalata uhkakuvia, mutta kun Lukelle on toisinaan viime vuosien maaotteluissa sattunut ohinyrkkeiltyjä palloja kerran illassa esim. keskitystilanteissa, nyt on oltava entistä huolellisempi ulostuloissa.
Armeniassa Roberts heitti etualuekaksikon ylitse jopa suoraan Mephamille, joka hävisi ykköspallon.
Mutta boksin reunalla vartonut Brooks hyökkäsi kakkospalloon pyssyttäen sen niukasti yli maalin.
Ilmaisia rajaheittoja ei sovi siis antaa puolustuskolmanneksella, vaan pallo on pidettävä kentällä.
Loppuluvut 1-1 syntyivät avausjakson lisäajalla, kun vasen wingback
Tiknizyan puski epähuomiossa Robertsin heiton etukulmasta omaan maaliin painiessaan Rodonin kanssa! Armenia yksi, Wales yksi. Pohjanpalo toivottavasti asetetaan puolustamaan rajaheittoja etualueelle, jottei tällaista pääse käymään maaliskuussa.
Armeniassa sivuvapaapotkuissa pallolla olivat Williams ja Wilson. Niitä annettiin ulospäin kiertävinä toisin kuin kulmapotkuja. Pari topparia ja Moore olivat keskellä armenialaislinjaa, Ampadu edessä ja Rodon takana.
Niinpä Wilson tietysti keskitti keskelle boksia kohti parhaita pääpelaajia, mutta Daviesille asti keskitys ei tullut.
Brooks oli reunalla haaskalla kuten rajaheitoissa, joten Kamaran tulee olla hereillä kakkospalloissa, koska tämä ottanee tutusti paikkansa boksin reunalta sivuvapaapotkuissa.
Kulmapotkuissa Wales käyttää edelleen junamuodostelmaa, joten mikään ei ole muutamassa vuodessa muuttunut, heh. Toki muinoin junassa oli yleensä neljä pelaajaa, mutta tässä heitä oli jopa viisi eli topparit, Ampadu ja Johnson (Moore). Vitosen alueella päivysti Wilson. Jos kulma olisi ollut oikealta puolelta, sitten Broadhead olisi ollut vitosen alueella ja Wilson pallolla, koska kaikki kulmat Wales antaa sisäkierteisinä aika lailla vitosen viivalle.
Turkin käyttämä aluepuolustusvoittoinen systeemi voisi olla siis harkinnan arvoinen Suomellekin, kun melko mahdoton kaikkia junasta irtoavia pelaajia on seurata ja vitosen alueella olisi ainakin tarpeeksi miehiä purkamaan ykköspalloja. Muutaman pelaajan voi toki asettaa junan sisään blokkaamaan pahimpien pääpelaajien liikkeitä kohti maalia kuten Turkkikin teki. EM-karsinnoissa Suomen erikoistilannepuolustaminen ei myöskään todellakaan vakuuttanut, joten tällä muutoksella Huuhkajat tuskin mitään menettäisi. Veikkaan kuitenkin, että valmennusjohto ei muuta kahden aluepuolustajan, 5-6 vartioijan ja 2-3 reunapelaajan konseptia kuolemanpeliin. Se saattaa kostautua.
Lockyer oli kohteena tässä Broadheadin pallossa...
... mutta jatko keskelle oli osoitteeton, koska välissä oli liikaa turkkilaisia. Lockyer toki tuskin pelaa maaliskuussa terveysvaivojensa vuoksi, vaan Mepham on avauksessa ja siten hänet voi kuvitella tähän näytteeseen Lockyerin tilalle halutessaan.
Toinen sisäkierteinen kulma putosi vielä lähemmäs maalia. Davies rynni keskeltä läpi ja Wilson häiritsi veskaa, mutta tämä kuitenkin taisteli tiensä läpi ykköspallolle.
En kaikkia kulmia käynyt läpi, mutta päällimmäinen fiilis oli se, että tämä turkkilaisten tapa puolustaa kulmapotkut pienensi Walesin erikoistilanneuhkaa aika hyvin. Tämä Wilsonin sisäkierteinen pallo putosi niin ikään viiteen metriin, mutta valkopaita oli päineen välissä ensin.
Sivuvapaapotkut Wales puolustaa standardinomaisesti parilla muurimiehellä, yhdellä reunapelaajalla ja 6-7 miehen linjalla. Johnson (Moore) hoitaa etualueen kuten tässäkin ja sitten varsinaisessa kuuden linjassa ovat wingbackien välissä Ampadu ja topparikolmikko, joten kun keskellä on eniten pääpelivoimaa, sinne Suomen ei ehkä kannata keskityksiään suunnata, vaan ennemmin toisen ympyröidyn janarin Williamsin alueelle taakse.
Kakkospalloissa on oltava hereillä, koska Wilson ja Broadhead (Brooks) lähtevät muurista pystyyn sähäkästi.
Kulmapotkut Wales puolustaa melko jännästi lähes puhtaalla 1v1-vartioinnilla, jonka lisäksi etutolpalla on kärkipelaaja Johnson/Moore.
Tämä on melko riskaabeli tapa, koska yksikin hävitty 1v1-tilanne johtaa heti puskupaikkaan. Kuten vapaapotkuissa, Wilson ja Broadhead ovat boksin ulkopuolella ja valmiudessa säntäämään pystyyn. Kulmapotkuissa he kärkkyvät tietysti vielä selvemmin ja sitovat vastustajia itseensä puolessa kentässä kuvan ulkopuolella. Boksin reunalla Walesilla ei oikeastaan ole kuin korkeintaan yksi pelaaja, kun kaksi muuta reunapelaajaa on estämässä lyhyttä variaatiota. Vartioinnista vastaavat topparit ja Ampadu.
Tässä Rodon hävisi oman 1v1-tilanteensa Akaydinille, joka pääsi puskemaan vapaasti viidestä metristä, koska Walesilla ei ole vitosen viivalla keskellä
ivanovmaista aluepuolustajaa.
Vain Wardin reaktiotorjunta esti tasoituksen.
Armenia teki 1-0 johtomaalin kulmapotkun jälkitilanteesta. Asetus on identtinen. Moore puolustaa aluetta ja muuten rangaistusalue on täynnä 1v1-pareja. Suomen käyttämä kuvio, jossa topparit blokeillaan tekevät tilaa Pohjanpalolle, voi hyvinkin tehdä tuhoa Walesin boksissa!
Moore voitti ykköspallon etualueella, mutta peliväline jäi elämään boksiin. Purku ei ollut puhdas.
Rodon puski kakkospallon kauemmas, mutta Zelaryan nappasi sen.
Tämä kuljetti hetken matkaa sivuttain, sai tassun auki pohjaparia James-Ampadu vastaan ja pyssytti pallon tolpan kautta sisään. Armenia yksi, Wales nolla. Kun kakkos- tai kolmospalloissa ei ole kuin max. yksi pelaaja boksin reunalla, näin voi käydä.
SuomiYlläolevan läpikäynnin pohjalta Suomen avauskokoonpano voisi olla tällainen (4-4-2):
Pohjanpalo - Pukki
Antman/Håkans - Kamara - Schüller - Lod/Antman
Uronen/Peltola - Ivanov - Tenho/Hoskonen/Väisänen - Alho
Hradecky
- Peltola oli laitapakkina ihan mallikas marraskuussa, mutta Urosellekin soisi revanssisauman viime kerran tapahtumista Walesissa. Topparikaksikko Ivanov-Hoskonen on tainnut pelata neljän linjassa maajoukkueessa yhdessä vain Pohjois-Makedoniaa vastaan, joten aloittaisiko Väisänen sitten kuitenkin Ivanovin parina, koska heillä on eniten yhteisiä kokemuksia? Lisäksi Väisänen ehkä vielä Hoskosta paremmin pystyy uhkaamaan kuljettamalla ylimpiä prässilinjoja ja jakamaan pystysyöttöjä, vaikka Hoskosenkin pallollinen pelaaminen on kehittynyt viimeisen vuoden aikana huimasti. Toisaalta sitten pallottomassa vaiheessa suoraviivaista Walesia vastaan puolustuslinjassa tulee olla kamppailu- ja juoksuvoimaa, joten se puoltaisi Hoskosta. Eikä Tenhoakaan voi unohtaa. Hän on hyvä välimallin jantteri, joka loisti ilmassa Pohjois-Irlantia vastaan ja jakoi pari maukasta ristipalloa puolesta kentästä Håkansille NIR:n oikean wingbackin selustaan eli teki juuri sitä, mitä Walesiakin vastaan pitää mielellään tehdä. Olet niin hyvä kuin viimeisin pelisi, joten oma valintani olisi uskomatonta kyllä Tenho
- Keskustan kaksikko on selviö terveenä ollessaan. Kamaran tulee vain olla sitoutunut Wilsonin puolustamiseen ylätaskussa tai sitten Schüllerin pitää pelata vasemmalla puolella keskustassa
- Jopa molemmilla laidoilla olisi hyvä olla pelaaja, joka jaksaa tehdä jatkuvasti aloitteita pystyyn Walesin wingbackien selustoihin. Siksi en yllättyisi, jos Lod jäisi penkille ja sekä Antman että Håkans olisivat avauksessa, koska heiltä ravaaminen ei lopu ja eiköhän moraali pallottomanakin olisi riittävää. Antman oli ainakin Parkenilla kurinalainen alaspäin yhtä uinahdusta lukuun ottamatta jättäen Jensenin yksin 1-0 maalissa, mutta muutoin hän vakuutti ja tietysti Astanassa korkeassa prässissä Alipin avoimen jalan sulkeminen onnistui myös melko hyvin. Ehkä Lodista saisi myös eniten irti vaihtopelaajana kuten Pohjois-Irlantia vastaan. Toki tämä olisi varmaan luotettavin apuri Alholle, jota ei haluaisi jättää 1v1-tilanteisiin Williamsia vastaan ja ylöspäin Lod pystyisi antamaan murtavia syöttöjä selustaan kenties tarkimmin. Toisaalta sitten Antman saisi ehkä parhaiten jalkansa auki 1v1-haastoissa Williamsia vastaan oikealla laidalla, jolloin Håkans ravaisi selustaan vasemmalta puolelta kuten syksyllä. Kanervan painotus puolustuksen ja hyökkäyksen välillä ratkaisee lopulta. Onko tärkeämpää tehdä itse maali vai pienentää Walesin maaliodottamaa? Yhtenä lisäpointtina on lisäksi pelituntuma, joka puoltanee eniten Lodia MLS-kauden alkaessa pian. Jos nyt pitäisi veikata avaava laiturikaksikko, se olisi Antman-Lod. Heistä Lod valuisi viidenneksi pelaajaksi puolustuslinjaan pallottomana Williamsin mukana ja Antman voisi sitten levätä ylempänä kk-linjassa, jotta hän olisi tuoreempi vastaiskuihin. Pohjois-Irlanti -pelissähän F. Jensen oli se, joka valui Lewisin mukana puolustuslinjaan asti ja Håkans sai jäädä ylemmäs omalla laidallaan, kun Peltola kavensi laitakaistalle asti
- Pohjanpalo on kohdepelaaja, jollaisen Suomi tarvitsee jokaiseen peliin kentälle. Sen EM-karsinnat osoittivat ja varmasti tässäkin pelissä pitkää palloa viljellään jonkin verran. Jolle pystyy voittamaan ykköspalloja Walesin topparikolmikon edestä ja liippaamaan niitä syntyneistä aukoista pystyyn Pukille tai wingbackien selustoihin laitureille. Positiivisissa tilanteenvaihdoissa hänen syöttövalikoimansa on myös aliarvostettu
Lopputulosheittoni 90 minuutin jälkeen on 1-1. Suomen maali syntyy kulmapotkusta, kun Pohjanpalo irtaantuu vartioijastaan toppareiden tekemien blokkien ansiosta ja hän puskee seitsemästä metristä pallon voimalla ohi Wardin. Ja kulmapotkunhan Suomi hankkii siten, että Ivanov lähettää puolesta kentästä ristipallon Robertsin selustaan ja Antman/Håkans juoksukilvan voitettuaan keskittää päin sivutopparia. Walesin maali puolestaan syntyy siten, että vanhat haamut nousevat esiin. Schüller saa huonon syötön keskikentän pohjalle eikä pysty pitämään sitä hallussaan. Wales rankaisee menetyksestä omalla kenttäpuoliskolla, kun Wilson syöttää pystyyn Suomen vastaprässäävän topparin jättämästä aukosta Moorelle/Johnsonille. Hradecky torjuu vastaantulollaan puolittaisen läpiajon, mutta Brooks siivoaa irtopallon verkkoon boksin sisästä.
Tämän pidemmittä puheitta viihtyisää otteluiltaa jokaiselle jo vajaat pari kuukautta etukäteen.
EDIT:Walesin ja Suomen 13.3.2024 nimeämissä ryhmissä ei yllätyksiä ollut, joten ylläolevat spekulaatiot pätevät edelleen.
