FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
29.05.2024 klo 11:01:57 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1]
 
Kirjoittaja Aihe: Matkaraportti: Mestarien liigaa Saksassa ja Alankomaissa 10/2023  (Luettu 768 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Jonios

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: MyPa, West ham


: 09.04.2024 klo 22:02:04

Nyt Mestarien liigan puolivälierien ollessa käynnissä on hyvä hetki päivittää puolen vuodentakainen matkaraportti tännekin.

Suunnittelu
Sain syyskuun alussa päähäni ajatuksen, että haluan päästä vielä katsomaan nykymuotoista Mestarien liigaa. Kuitenkin tutkiessa matkoja eri kohteisiin sekä lippujen että matkojen hinnat olivat ikävästi oman matkabudjetin ulkopuolella. Tietysti myös lippuja saattaa olla haastava saada virallisia reittejä pitkin. Silmiin osui kuitenkin PSV Eindhovenin turistipaketit. Näiden pakettien avulla lippujen hankkimisesta ei tarvitsisi stressata ja pystyisin varaaman lennotkin ajoissa. Suorien lentojen hinnat Alankomaihin pyörivät siinä 250€ paikkeilla meno-paluulta, joten vielä tuli selviteltyä vaihtoehtoisia reittejä päästä Eindhoveniin. Lopputuloksena olikin kuusi peliä viitenä päivänä viidessä eri maassa. Lennot takaisin kotimaahan olivat perjantaina, joten helpohkosti olisi pystynyt jatkamaan reissua vielä viikonlopun matseihin.

Matkaanlähtö
Kesätyöt loppuivat lauantain iltavuoroon syyskuun viimeisenä päivänä. Matka starttasi heti seuraavana aamuna Lappeenrannasta kello 10:40. Sunnuntain ohjelmassa olivat TiPSin Kakkosen peli ja Gnistanin peli Ykkösessä. Matsien jälkeen matkasin kohti lentokentän vieressä sijaitsevaa Forenomin hostellia. Hintaa yölle tuli 44 euroa. Kylpyhuone oli jaettu, mutta huone oma. En kuitenkaan suosittele kenellekään, ellei ole aivan pakko tuolla majoittua. Oli melkoinen persläpi nimittäin.

Maanantai 2.10.
Reissun ensimmäinen lento lähti yhdeksän aikoihin Norwegianin koneella Kööpenhaminaan, josta siirryin junalla Ruotsin puolelle Malmöön. Hintaa kertyi 50€ lento+14€ juna. Malmössä olin jo yhdentoista aikoihin, joten ehdin päivän aikana tutustumaan kaupunkiin. Lounaalla kävin italialaisravintola Östergatan No. 25:ssa. Aivan tajuttoman hyvä buffetlounas. Pizzaa, pastaa, laadukkaat salaatit. Iso suositus.
Lounaan jälkeen kävin bongailemassa St Petrin kirkon, kaupungintalon, pikkutorin ja Malmön linnan. Vaikka olikin jo lokakuu, sää oli erinomainen, 18astetta ja puolipilvistä. Kungsparkenissa oli mukava istuskella ja kuluttaa aikaa ennen huoneen saamista. Majoituksena oli Hotel N Hostel Malmö city. Ihan ok vajaan kuudenkympin hintaan. Plussaa sijainnista lähellä Triangelnin asemaa, negatiivisena puolena ehkä jaetun suihkun heikkous.


Malmö-Hymnen soi komeasti


Vierasjoukkueen pienehkö kannattajaporukka.

Illan ohjelmana toimi Malmön ja Brommapojkarnan välinen Allsvenskan matsi. Lippu maksoi 225kruunua. Lähtökohdat otteluun oli selvät. Malmö oli mukana mestaruustaistossa, kun taas vahvan alkukauden pelanneet vieraat olivat pudonneet putoamiskamppailuun. Peli lähti vauhdikkaasti liikkeelle ja vartin jälkeen pelin ollessa 2-0 ajattelin tulossa olevan kunnon ylikävely. Malmön tylsä virkamiespallo ei kuitenkaan pettänyt, vaan loppupelin kotijoukkue keskittyi lähinnä pallonhallintaan. Selvästi paremmat maalipaikat putoilivat vierasjoukkueelle, joka oli etenkin toisella puoliajalla huomattavasti terävämpi luoden enemmän maaliodottamaa. Ainoastaan pehmeys viimeistelyssä piti kotijoukkueen kiinni kolmessa pisteessä. Lopputulos 2-1 imartelee kotijoukkuetta. Malmö kaupunkina keskinkertainen, kannattajat hyvät, pelityyli tylsä. Kokonaisuus kääntyy plussan puolelle ja menisin uudelleen.

Tiistai 3.10.
Herätyskello soi 6:30 Oli aika suunnata lentokentälle ja kohti seuraavaa maata. Junamatka Malmöstä Kastrupiin sujui nopeasti. Triangelin asemalta vajaan kahdenkymmenen minuutin matkan aikana ehdin ihmetellä työmatkustajien suurta määrää. Lennon Amsterdamiin piti lähteä 9:25, mutta Alankomaissa olleen sankan sumun takia viivästystä tuli noin tunnin verran. Enimmäistä kertaa lensin Easyjetillä ja 22€ lento toimi oikein hyvin. Ei valittamista. Amsterdamin kentältä pääsi helposti junalla ilman vaihtoja Eindhoveniin, jonne saavuin noin kahden aikoihin. Kaupunkiin en juurikaan tutustunut vaan suuntasin Philips Stadionille PSVn fanikauppaan. Olin siis ostanut 105€ maksaneen turistipaketin, johon kuului lippu illan Mestarien liigaotteluun Sevillaa vastaan ja 40€ lahjakortti fanikauppaan. Ennakkoon olin katsellut tyylikkäitä paitoja, jotka olivat ostoslistalla ensimmäisinä. Näistä ei kuitenkaan löytynyt sopivia kokoja, joten mukaan päätyivät: huivi, kahvikuppi, viiri, pelikortit ja tuliaiseksi mennyt karkkipussi. Ei minusta ihan törkeä hinta tällä paketilla ottaen huomioon kyseessä olleen Mestarien liigapeli ja ihan mukavan määrän krääsääkin sai ostettua. Fanikaupasta jatkoin matkaa Blue Collar Hotelliin. Seitsemänkympin hintaan tämä vanhaan Philipsin tehdasrakennukseen kyhätty hotelli kelpasi hyvin. Ennen Check-iniä ehdin jutella parin brittiläisen groundhopperin kanssa aulassa. Heidän matkansa jatkui seuraavana päivänä Belgiaan Antwerpenin peliin.



Pelipaikoille kävelin lähes kolme tuntia ennen ottelun alkua. Tämä oli turhan aikaisin. Stadionin ympäristöön alkoi valua ihmisiä enemmän vasta alle kaksi tuntia ennen pelin alkua. Istumapaikka oli stadionin ylänurkassa kannattajien päädyssä. Vastakkaisessa nurkassa olleet vierasfanit eivät kuuluneet pelin aikana olleenkaan, eikä heitä ollutkaan kuin noin parisataa. Tunnelma pelin alla oli odottavainen. PSV oli voittanut kotimaan sarjassa kaikki pelinsä ja molemmilla joukkueilla oli hyvät mahdollisuudet päästä Euroopassa jatkopeleihin. Hauska sattuma kävi pelissä kun viereisellä paikalla istui suomalainen filosofi, jonka kirja Kun rakastuin saksalaiseen jalkapalloon ilmestyi viime kuussa. Kannattaa lukaista. Oli oikein mukava jutella hänen kanssaan ennen pelin alkua ja pelin ohella. Keskustelimme muun muassa siitä, kuinka olen halunnut jo jonkun aikaa päästä katsomaan Kaiserslauternin peliä. Sinne lähdinkin heti marraskuussa. Saksanreissusta voi lukea lisää täältä.

Ottelu oli viihdyttävyydeltään huippuluokkaa, ei oikeastaan paljon parempaa voisi toivoa. Vieraat menivät reilun tunnin kohdalla 0-1 johtoon. PSV painoi maalin jälkeen hullunlailla päälle ja onnistui viimein tasoittamaan pelin rangaistuspotkusta ottelun 86. minuutilla. Iloa ei kauaa kestänyt. Noin 20 sekuntia pelin jatkumisen jälkeen Sevilla meni uudelleen johtoon. Takaisku ei PSVn kannattajia lannistanut vaan tunnelma pysyi katossa. Lisäajan viidennellä minuutilla kannustus palkittiin laitapakki Jordan Tezen siirtäessä pallon maaliin. FT. 2-2. Aivan mieletön ottelu sekä tunnelma.



Keskiviikko 4.10.
Hyvin nukutun yön jälkeen suuntasin Lentävien Keilojen luo. Veistoksen vieressä on nimittäin Flixbusin pysäkki. 11.00 olisi bussi lähtenyt kohti Lontoota. Siihen en kuitenkaan hypännyt, sen sijaan loikkasin viisi minuuttia myöhemmin lähteneeseen bussiin Dortmundiin.
Edessä oli mielenkiintoinen matka. Viidenkymmenen hengen bussi oli melko täynnä, ja arvioisin matkustajista reilun 40 %:n olleen AC Milanin ultria. Illan päämääränä oli siis Mestarien liigan ottelu Dortmund-AC Milan. Reilun kolmen tunnin matka sujui rauhallisesti musiikkia kuunnellessa. Venlossa bussi pysähtyi pariksi kymmeneksi minuutiksi ja poliisi/tulli/muu viranomainen kävi jokaisen matkustajan paperit läpi. Tarkistivat myös satunnaisia laukkuja. Epäselväksi jäi, onko normaali satunnaistarkastus Alankomaiden ja Saksan välillä vai oliko kenties jotain tietoa matkustavista ultrista.

 Dortmundiin saavuimme vartin aikataulua jäljessä puolikolmelta. Jos Eindhovenissa ei pelipäivä näkynyt juuri yhtään, huomasi Dortmundissa pelipäivän kaikkialla. Ison matsin tuntua. Tein pahan virheen varatessani bussimatkat juuri Dortmundiin. Enpä ajatellut hotellihintojen pomppaavan niin korkeiksi kuin nyt. Neuhaus Integrationshotel, joka muina päivinä maksaa 70 euroa, maksoi nyt 130€. Kyseessä oli vieläpä halvin hotelli, joka oli saatavissa reilu pari viikkoa ennen peliä. Normaalisti en menisi hostellien yhteismajoituksiin, mutta jos tuolla olisi ollut vapaana, olisi sellainenkin kelvannut.

Liput otteluun hommasin groundhopticketpistecom sivulta. Kenellekään en suosittele kolmannen tahon myymiä lippuja, mutta muutaman tubettajan mainostettua tuota sivua, luotin lippujen ongelmattomuuteen. Viikkoa ennen peliä lähettivät sen sähköpostiini. Hintaa tälle normaalisti 20 euroa maksavalle lipulle tuli 95€. Melko tyyris, mutta perustelin itselleni, etten pääsisi halvemmalla esimerkiksi Arsenalin peliin tai PSGn matsiin, vaikka virallisia reittejä pitkin yrittäisin hankkia liput.
Stadionin ympäristöön saavuin taas kolmisen tuntia ennen peliä. Julkisethan ei nyt minulle kuulunut, kun ostin lipun pimeänä. Mukava matsipäivänfiilis oli nähtävissä koko neljän kilometrin kävelymatkan ajan. Siirryin melko nopeasti stadionille sisään ihan vain varmistaakseni sisäänpääsyn, jos ovatkin myyneet saman lipun myös muille. Stadikan sisälle ihmisiä alkoi valumaan vasta tuntia ennen peliä, Paikkani oli Keltaisen seinän laitimmaisessa lohkossa. Kokemuksena hieno, mutta en suosittele hankkimaan lippuja seisomapaikoille. Nyt jäi visuaalisesti upea seinä näkemättä. Jos jotenkin kuvailisin oloa, sanoisin fiiliksen muistuttaneen Lontoon metroa ruuhka-aikaan. Vai miten muuten saadaan ahdettua yli 24 000 ihmistä yhteen katsomoon? Ahdasta, ehkä jopa hieman ahdistavaa.
 

Ennen pelin alkua laulettu You’ll Never Walk Alone kuulosti todella vaikuttavalta.

Mestarien liigan hymniä en kuullut lainkaan kannattajien laulaessa voimakkaasti sen päälle. Liekö yleinen tapa Saksassa vai onko viime kevään haavat vielä auki? Peli ei suurempia hurraa-huutoja herättänyt. Kummallakin joukkueella oli muutama maalipaikka. Pisteet tasattiin lukemin 0-0. Molempien joukkueiden kannattajat pitivät hyvin ääntä. Ottelu oli loppuunmyyty ja katsojia oli 81 365, josta noin 4 000 milanolaista.
Pelin jälkeen kiiruhdin vauhdilla hotellille yöunille. Seuraavana päivänä herätyskello soisi jo 5:00. Kallis hotelli, jota en edes pysty hyödyntämään koko rahan edestä. >:(

Torstai 5.10.
5:00. Aivan liian aikainen herätys. Vaihtoehtoja ei vaan löytynyt, 5:50 lähti Flixbus Eindhoveniin, jossa tunnin vaihtoaika seuraavaan bussiin. Flixbus oli matkannut Puolan itäosista jo yli kahdentoista tunnin ajan, joten arvaatte varmaan, oliko vessa paskottu täyteen ennen kuin hyppäsin kyytiin. Sattumalta viereeni istui täysin sama nuorukainen kuin edellisen päivän bussimatkalla. :D Hän oli Milanin ultrista ainoa, joka oli valinnut aikaisimman bussin. Menomatkalla ei keskusteltu laisinkaan, mutta nyt paluumatkalla juttu luisti mukavasti. Eindhovenista matka jatkui aamupalan jälkeen Gentiin Belgiaan, jonne pääsin 13:25, eli seitsemän ja puoli tuntia bussimatkan alun jälkeen.

Kaupunkina Gent on ihan älyttömän hieno. Tuli ainakin itselle yllätyksenä, kun en ollut juurikaan asiaan perehtynyt. Tuhat vuotta sitten se oli Euroopan toiseksi isoin kaupunki Pariisin jälkeen, isompi kuin Lontoo tai Moskova. Nykyään se on suunnilleen Tampereen kokoinen. Asukkaista jopa 70 000 on opiskelijoita ja olisihan tuolla mielellään kierrellyt kuppiloita omien kavereiden kanssa.  Nyt tuli lähinnä ihailtua vanhoja rakennuksia kuten Gravensteenin linna, Sint-Michielskerk, Sint-Niklaaskerk ja  Het Belfort van Gent. Yön vietin Cour St Georges -hotellissa aivan ytimessä. Syy yllättävän edulliseen hintaan (52€) selvisi paikan päälle päästyä. Rakennusta kunnostettiin, ja työt alkoivat aamulla jo seitsemän jälkeen. Ei onneksi haitannut pahasti.

En ole ennen käynyt Belgiassa fudismatsissa, joten nyt osui hyvin kohdalle.  Päivän pelinä oli Konferenssiliigan kamppailu Gent-Maccabi Tel-Aviv. Kävi kohtuullisen hyvä tuuri, että Gazan sota alkoi vasta paria päivää myöhemmin, joten vielä tämä peli pelattiin normaalisti. Liput matsiin sai helposti 20€ hintaan.


Vieraskannattajien karsinassa hyvä meno. Vieraille oli järjestetty pakolliset bussikyydit Gentin keskustasta.



Matsiin kuljin totuttuun tapaan kävellen. Viiden kilometrin matkasta ensimmäiset puolitoista oli oikein viihdyttävää aluetta. Erityisesti Yliopiston alueella olisin voinut viettää pidemmän aikaa. Loppumatkalla ei oikeastaan ollut mitään nähtävää. Belgian ehkäpä modernein stadion Ghelamco Arena sijaitsee moottoritien vieressä keskustan ulkopuolella. Tunnelma pelissä ei ollut mitenkään erikoinen. Ottelu päättyi 2-0, melko oikeutettu tulos. Kokemuksena jäi vaisuksi, tiedä sitten johtuiko aikaisempien päivien isoista peleistä vai oliko sieluton stadion osasyynä. Kaupunkia suosittelen kovasti. Ylos

Perjantai 6.10.
Suomeen paluun aika. Flibcon bussi kuljetti suoraan Charleroin kentälle. Melko huono lentokenttä. Ryanairin viidenkympin lennolla saavuin Suomeen kello 20:20. Oli siis odoteltava neljä tuntia junan lähtöä Kouvolaan. Perille pääsin kahden jälkeen yöllä. Olo oli väsynyt, mutta onnellinen onnistuneen reissun ansiosta.
« Viimeksi muokattu: 09.04.2024 klo 22:13:05 kirjoittanut Jonios »
Elias

Poissa Poissa


Vastaus #1 : 10.04.2024 klo 11:13:05

Hyvä raportti ja esimerkillistä kikkailua kohteiden ja otteluiden kanssa. Näitä aina mukava lukea ja saa näistä aina hyviä vinkkejäkin Ylos
Alty

Poissa Poissa


Vastaus #2 : 11.04.2024 klo 07:48:01

Hieno rapo. Samaa mieltä Gentistä. Steriili ja hiukan persoonaton stadion keskellä teollisuusaluetta.

Joskus noita epävirallisiakin kanavia joutuu käyttämään. Itsekin oon niitä aika monta kertaa käyttänyt. Toki mitään älyttömiä en oo ikinä maksanut.
Meteli

Poissa Poissa


Vastaus #3 : 11.04.2024 klo 08:07:49

Tosi hyvä rapo, näitä lukee erittäin mieluusti. Ylos

 
Sivuja: [1]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa