Sympaattisia kyläseuroja vai ammattimaista toimintaa

[Toffo]

Harvinaisen typerä kysymyksenasettelu. Lukkoon ja avaajalle bänniä.

Sama. Parhaat pelaa kovimmassa, tulee ne mistä tahansa.

[quiquilija]

Hetkinen, eikös tämä sama keskustelu käyty ykkösforumilla jo 20 vuotta sitten? Jan Waldenin haamu vilahti silmien edessä.

[Virallinen]

Paska äänestys. Korkeimman sarjatason jengi tarvitsee hyvän pelialustan ja hyvät valot. Loppu on toivottavaa.

[Jalitsumies]

Oikea kysymyshän on se, että miten Veikkausliigajengit pärjäisivät Allsvenskanissa/Superettanissa/Saksan nelostasolla. Kaikki muut keskustelut ja spekulaatiot ovat turhia.

[Kurpitsan ulostaja]

Veikkausliigan pahin ongelma on ja tulee todennäköisesti olemaan, että siellä pelaa näitä kyläseuroja EIFFejä ja MIFKEjä, Hakoja ja Mypia, joiden paikkakunnat eivät kerta kaikkiaan mahdollista ammattimaista toimintaa. Seurojen junioritoiminnan laajuus ja taso olematonta. Kukaan suomalainen ei halua muuttaa sinne. Siellä on sitten 95 % joukkueesta ulkomaalaisia pelaajia ja katsomot tyhjinä. Joukkue pelaa vuodesta toiseen selviytymiskamppailua sarjan alapäässä.

[peled]

Mitä vitun stadiliigaa täälä unelmoidaan

[Kausari]

Veikkausliigan pahin ongelma on ja tulee todennäköisesti olemaan, että siellä pelaa näitä kyläseuroja EIFFejä ja MIFKEjä, Hakoja ja Mypia, joiden paikkakunnat eivät kerta kaikkiaan mahdollista ammattimaista toimintaa....

Ammattimaiseen toimintaan liittyy ensimmäisenä seurojen talous. Paperitehtaiden tuki on tyrehtynyt, mutta kyläseurojen talous on edelleen terve. Isommissa kaupungeissa on rahat loppuneet: Helsinki, Espoo, Vantaa jne...

[Aarhus]

Ammattimaiseen toimintaan liittyy ensimmäisenä seurojen talous. Paperitehtaiden tuki on tyrehtynyt, mutta kyläseurojen talous on edelleen terve. Isommissa kaupungeissa on rahat loppuneet: Helsinki, Espoo, Vantaa jne...

Juurikin näin. Jakautunut omistajuus ja useampi sponsori on pitkässä juoksussa parempi kun yksittäinen rahoittaja. Pitkäjänteisyyttä unohtamatta. Menestys tuo kannattajia katsomoon, ei ulkomaalaisten tai kotimaisten pelaajien määrä.  

[Sigi]

Ammattimaiseen toimintaan liittyy ensimmäisenä seurojen talous. Paperitehtaiden tuki on tyrehtynyt, mutta kyläseurojen talous on edelleen terve. Isommissa kaupungeissa on rahat loppuneet: Helsinki, Espoo, Vantaa jne...

Nimenomaan, kyläseuroissa usein koko yhteisö on sitoutuneesti joukkueen takana. Isoissa kaupungeissa seurat kilpailevat rahoista toistensa kanssa ja rahoitus saattaa romahtaa äkistikin, kun menestys lopahtaa tai yleinen mielenkiinto laskee. Yritykset katsovat yhteistyökumppanuutta enemmän liiketaloudellisesta näkökulmasta suurissa kaupungeissa ja miettivät, mitä saavat vastineeksi. Usein mennään "winner takes it all" -lähestymistavalla, eli rahat kannattaa antaa sille, jonka potentiaali kerätä huomiota on suurin. Talousalueen kolmos- ja nelosseuroille ei ole usein tarjolla kuin muruja. Kyläseurojen kohdalla usein riittää, että se oman koneurakointifirman logo näkyy joskus urheiluruudussa.

[törömömmö]

Nyt on hyviä pointteja ja argumentaatiota kyläseurojen puolesta. Saatan muuttaa asennettani pikku hiljaa.

[gv39]

EIFää mollataan, suotta.

Nousi liigaan pelaamalla.
On rakentanut veikkausliigakauden järkevästi. Näyttää vahvasti siltä, että kasattu sellainen joukkue, johon on aikusten oikeasti varaa.
Kunta mukana isosti uusimalla alustajan ja valot. Optiona, että katsomoita uusitaan, jos ovat ensi kaudella liigassa.

Toiminta on kaukana puuhastelusta, suorastaan realismilla hoidettu ja jalat tukevasti maassa.
Seura ei mene kriisiin, jos vaikka putoaisivat.

Esim Kupsin toiminta on tähän verrattuna puuhastelua, kun toimii nykyisellä tasolla vain mesenaatin turvin.

[keke vlk]

Joku Haka on enemmän tai vähemmän koko kylän seura, peleissä käy 10-15% kaupungin asukasluvuista. Tehtaan tuen loputtua ja Diskokääpiön sekoilujen jälkeen on laitettu työrukkaset itse käteen ja selvitetty konkurssiuhka ja noustu kovalla työllä Ykkösestä takaisin liigaan ja kerran jopa europeleihin. Omia kasvatteja toki tulee harmittavan vähän, mutta sellaista se on, kun juniorimassa on pieni.

Nykyinen Haka on näin kannattajan näkökulmasta lutuurisin Haka ikinä. Pienen kaupungin oma juttu, jota tukee useampi pienempi tekijä, eikä yksittäinen namusetä. Näin myös taloudellinen kyykkääminen on epätodennäköisempää, kun koko korttitalo ei ole sen varassa, jaksaako namusetä X sponssata touhua.

Tehtiksellä myös olosuhteet Veikkausliigatasolle edelleen hyvää luokkaa, vaikka Stadion alkaakin olla jo parhaat päivänsä nähnyt.

Kyläseuroille Veikkausliigassa

[Toffo]

Isoissa kaupungeissa seurat kilpailevat rahoista toistensa kanssa ja rahoitus saattaa romahtaa äkistikin, kun menestys lopahtaa tai yleinen mielenkiinto laskee.

Niin. Suuremmissa kaupungeissa sponsorirahoista ja harrastajista saattaa kilpailla lukuisten jalkapalloseurojen lisäksi kymmeniä/satoja kendo-, koris-, lentis-, sähly-, yleisurheilu-, esport- ja ties mitä seuroja. Lisäksi kaupunkilaisten rahoista ja ajankäytöstä jalkapallo-otteluiden lisäksi kilpailee lukuisat muut urheilutapahtumat, festivaalit, kauppakeskusmarkkinat, museot, elokuvat, Iron Maiden jne. Ei Tammisaaressa ole tätä "ongelmaa".

Toisesta topikista vielä: ilmeisesti Jyväskylän kokoinen Leverkusen ei Saksan kontekstissa liigatasolle kuulu. On niin pieni kylä.

[törömömmö]

Toisesta topikista vielä: ilmeisesti Jyväskylän kokoinen Leverkusen ei Saksan kontekstissa liigatasolle kuulu. On niin pieni kylä.

Joku jo fiksusti huomauttikin, että Suomen vertaaminen Valioliigaan ei ole relevanttia. Otan vapauden todeta, että sama pätee Bundesliigaan.

[Näätäkeisari]

Pääsarjaseurat määräytyvät kilpailullisen menestyksen myötä. Näiden seurojen toiminnan laatu määräytyy ympäröivien rakenteiden eikä väestöpohjan kautta, tjeu MyPa ja Haka ysärillä sekä heidän europeleihin riittäneet olosuhteet. Annetut vastausvaihtoehdot eivät sitä kautta kerro, millaista ihmiset haluavat suomalaisen jalkapallon olevan.

Eniten seuratoiminnan laatuun vaikuttava asia lienee sarjataso, ja kerta toisensa jälkeen on nähty miten nousut pakottavat panostamaan toimistoon, olosuhteisiin, junioritoimintaan sun muuhun - tai esimerkiksi olosuhteiden osalta, mahdollistavat parannukset kunnan/kaupungin halutessa mahdollistaa paikallisen seuran urheilumenestyksen. Kun sarjataso nousee niin on toisaalta mahdollista ja toisaalta pakko skarpata, osaksi lisenssivaatimusten ja osaksi yleisten odotusten takia. Edeltävä asettaa minimin, jälkimmäinen tavoitellun tilan.

Ison kaupunkiseudun väestöpohja ja talous eivät anna automaattista kilpailuetua kyläseuroja vastaan amatööri- ja puoliammattilaissarjoissa, etenkään tilanteissa joissa isossa kaupungissa on monta kilpailevaa seuraa ja jalkapallo ei ole ykköslaji vs paikallista ykköslajia edustava kyläseura. Jos pääsarjaseuroja halutaan enemmän isommille kaupunkiseuduille, tarvitsee entistä useamman ison kaupunkiseudun seuran pelata riittävän korkealla sarjatasolla, jossa nämä erot näkyisivät enemmän kentällä ja taustoissa. Elikkäs, 16 joukkueen pääsarjaseura. Siinäkin pelaisi eiffejä ja ilomantsin kiekko-tiikereitä, mutta niiden lisäksi olisi pääsarjassa pari seuraa enemmän isoista kaupungeista.

[Tiksa]

Oleellista olisi, että 2030 HJK, Ilves ja TPS (sorry, Inter) pelaisivat 7000 - 10 000 yleisökeskiarvoilla. Ehkä jos siihen vielä saisi yhden toisen pääkaupunkiseutulaisen. Sen jälkeen on ihan sama mistä muut tulevat. Pienet kyläseurat ovat kiva pikantti mauste, mutta suuressa kuvassa ei ole paljon merkitystä onko liigassa Lahti vai EIF. Onko siellä tuhannen vai kahden tuhannen AM:n seura ei merkkaa mitään.

Jalkapallo on ennenkaikkea tv-urheilua ja suurien kaupunkien suurien seurojen vastakkainasettelu on se mikä myy mediassa.