Sopivin tapa rajoittaa pelattavien pelien määrää

[Keijot]

Rodri on väläytellyt pelaajien menevän lakkoon, jos kuormitus ei vähene. Onko foorumistien mielestä järkevämpää vähentää joukkueiden pelimääriä vai pelaajien pelimääriä.

Pelaajilla tulee yleensä paljon pelejä maajoukkueiden vuoksi, joten pelaajia auttaisi pelaajakohtainen rajoite eniten. Pelaajakohtaisen rajoituksen voisi toteuttaa esim per kilpailu, jolloin esim vuoden maajoukuepeleistä saisi pelata vain 80%.

[Kyseenalaistaja]

Ei kait kukaan näitä pelaajia pakota ase ohimolla pelaamaan? Tai no Rodrin kohdalla voi olla eri asia toki seuransa omistuspohjaan liittyen.

[Taavetti_Merimies]

Ei kait kukaan näitä pelaajia pakota ase ohimolla pelaamaan? Tai no Rodrin kohdalla voi olla eri asia toki seuransa omistuspohjaan liittyen.

No ei mutta on siellä monia kuten "pää kainalossa" kierroksesta toiseen vetänyt Saka joka on suoranainen ihme jos kolmekymppiseksi menee täysin terveenä.

Samoin esim. Kane Spursissa pelasi niin paljon että ottivat kerran vaihtoon kun ei yksinkertaisesti pystynyt jatkamaan. Onhan se aika raskaan kuuloista eikä hyvällä pohjalla.

[1892]

Ei jotenkin löydy sympatiaa näille pelimäärä-itkuille. Se on loppupeleissä hyvin pieni osa jota tämä koskee ja saavat kyllä ihan tuntuvan korvauksen siitä.

Tämä koskee muutenkin vain pääasiassa suuria seuroja joilla on mahdollisuus kierrättääkin pelaajiaan.

[Tiimipelaaja]

Jos Rodri haluaa pelata vähemmän niin miksi mies ei neuvottele pienemmällä korvauksella sopimusta, jossa hänelle taataan X määrä kaudessa lepoa? Ottajia varmasti löytyy maailman parhaalle. Yleensä nämä joita tämä "ongelma" koskee ovat tuon kaliiberin ukkoja, joilla olisi mahdollisuus tehdä tuollaista, mutta todellisuudessa halutaan vain maksimoida omat tulot. Niin sitä muillakin aloilla huiput toimivat omien työsopimuksiensa kanssa. Silkkaa tyhmyyttä se on kyllä seuroiltakin pilata liiallisella rasituksella heidän arvokkainta vientituotetta. Seurat pelaa enemmän -> seurat tienaavat enemmän & yksittäisen ottelun arvo laskee. Siitä vain kierrättämään. Tilipussi kyllä riittää näillä Superliigan sakeilla laadukkaaseen rotaatioon, jos niikseen tulee niin eipä tuo rajoituskaan sinällään haittaisi.

[ensijokolmas]

Ei se noin muuten ihan yksinkertainen asia ole jossain huippujoukkueessa, jossa kilpailu peliajasta muutenkin käy kuumimmillaan, ilmoittaa, että meikäläinen muuten sitten lepää silloin kuin huvittaa. Ehkä jotkut Rodrit, Mbappet yms Top5-pelaajat voi tehdä mitä haluaa ja seurat/valmennusjohto suostuvat, mutta muilla pelaajilla se voi olla vähän hankalampaa ja aika pahasti sekottaisi joukkuedynamiikkaa, jos siellä puolet ukoista vääntää osa-aikaisena. Kyllähän kuitenkin iso osa pelaajista haluaa myös pelata ns. aina kuin mahdollista.

Ylemmältä taholtahan tuo pitäisi lähteä, mutta tiedä sitten minkälaiseksi kikkailuksi tuollainen 80%-ehtokin menisi ja ketä se koskisi. Etukäteen on myös mahdotonta sanoa kuinka monta ottelua joku pelaaja tulee seuraavan kauden/kalenterivuoden/what evör aikana pelaamaan.

Sanomattakin selvää, että tälläisten unelma-ammattiaan harrastavien multimiljonäärien ongelmat rasituksen suhteen, oli se sitten henkistä tai fyysistä, ei räjäytä empatiamittareita. Mutta on se varmasti henkisesti raskasta pelata älyttömien paineiden alla 2 kertaa viikossa ja kai se on myös huippufutareilla oikeus vaatia työoloihin muutosta vaikka se pikkumaiselta tuntuunkin.

[Pariisin Perhonen]

Ei nyt ihan hirveästi muuten kiinnostaisi näiden ökyjoukkueiden pelaajien ottelumäärät ja rasitus, mutta kun tuo heijastuu sitten myös EM- ja MM-turnauksien (jotka kiinnostavat moninkertaisesti enemmän nykyiseen muoviseen huipputason seurajoukkuefutikseen verrattuna) tasoon. Kyllähän näissä on ollut nähtävissä, että osa pelaajista on aivan loppu pitkän kauden jälkeen.

[Keynes]

Ottelumäärien kasvu on todellinen haaste, joka aiheuttaa lukuisia ongelmia. Jalkapalloähky, seurojen tuloerojen ja sitä kautta myös tasoerojen kasvu, perinteisten kilpailujen arvon dilutointi, lieveilmiöt korruption ja muine ahneudesta johdettavine ilmiöineen ja tietenkin pelaajien rasitus ovat esimerkkejä negatiivisista seurauksista, jotka ovat jo tänään relaisoituneet ja jotka korostuvat tulevaisuudessa yhä selvemmin.

Jos ongelma kuitenkin eristetään pelaajien rasitukseen, en ymmärrä miksi seurat käyttäytyvät kuin olisivat voimattomia ongelman edessä. Seuran tehtävä on käytännössä arvioida millä keinoin se voi maksimoida menestyksensä ja osana tätä yhtälöä tulisi arvioida millä peluutuksella ja priorisoinnilla tämä toteutuu. Tämän toteuttamisessa kuorman tasaaminen rotaation ja lepuutusten muodossa on seuran paras käytettävissä oleva työkalu. Mikäli pelimäärät nouevat kestämättömälle tasolle, itsestään selvä ratkaisu on olla peluuttamatta pelaajia kestämättömällä tasolla. Jonkun Artetan on ihan turha itkeä pelimääristä ja sitten istuuttaa trossardeja penkillä sakojen pelatessa 60 ottelua ja maaottelut päälle. Mikäli avainpelaajat ovat joukkueelle niin tärkeitä, kuten ovatkin, heidän peluutuksen optimointi korostuu ja isolla rahalla hankittujen rotaatiopelaajien käyttö mahdollistaa tämän. Ymmärrän, että valmentaja haluaa voittaa jokaisen ottelun ja pelaajat pelata jokaisen pelin, muttatämä ei välttämättä ole isossa kuvassa paras tie menetykseen ja siksi kilpailuja ja otteluita tulisi priorisoida rankemmin.

Ottelumäärien kasvun suurimmat ongelmat liittyvät mielestäni enemmän noihin muihin alusssa mainitsemiini asioihin vaikka pelaajien kuormitus nyt onkin noussut selkeiten otsikoihin.

[Yläkulma]

Jos ongelma koskee pelaajia, joiden kuormitus on suurinta sekä seurajoukkueen peleissä että maajoukkueen peleissä, olisi helpointa rajata maajoukkuepelaajat vaikka ikärajan avulla. Ikäraja ei ole täydellinen ratkaisu, mutta kattaa suurimman osan huippupelaajista. Kun maajoukkuepelit ovat muutenkin tasoltaan heikkoja (ei riittävästi yhteistä harjoitusaikaa, usein pelikirjaltaan ja iältään vanhentunut valmentaja jne) niin se kai lienee herttaisen yhdentekevää kuka nuo hötsät käy palloilemassa. Näin majupelit eivät kuormita oikeaa futista eikä pelaajat käy loukkaantumassa jossain tarpeettomassa ja merkityksettömässä harjoituspelissä, joka ei edes kuulu heidän työnantajan toimintaan.

[Seeteufel]

Jos ongelma koskee pelaajia, joiden kuormitus on suurinta sekä seurajoukkueen peleissä että maajoukkueen peleissä, olisi helpointa rajata maajoukkuepelaajat vaikka ikärajan avulla. Ikäraja ei ole täydellinen ratkaisu, mutta kattaa suurimman osan huippupelaajista. Kun maajoukkuepelit ovat muutenkin tasoltaan heikkoja (ei riittävästi yhteistä harjoitusaikaa, usein pelikirjaltaan ja iältään vanhentunut valmentaja jne) niin se kai lienee herttaisen yhdentekevää kuka nuo hötsät käy palloilemassa. Näin majupelit eivät kuormita oikeaa futista eikä pelaajat käy loukkaantumassa jossain tarpeettomassa ja merkityksettömässä harjoituspelissä, joka ei edes kuulu heidän työnantajan toimintaan.

Mites nämä seurojen omat Aasian ja Pohjois-Amerikan kiertueet sitten.

[Toldo]

Rodri on väläytellyt pelaajien menevän lakkoon, jos kuormitus ei vähene. Onko foorumistien mielestä järkevämpää vähentää joukkueiden pelimääriä vai pelaajien pelimääriä.

Rodrin olisi hyvä tiedostaa, ettei ottelumääriä ole mahdollista laskea ilman että pelaajien palkkoja leikataan roimasti. Toivottavasti tuntuva palkan alennus sopii Rodrille, tai muuten on turha itkeä ottelumääristä.

[Mágico Madrid]

Enemmän vaan pelejä ja lisää rahaa kaikille osapuolille. Otteluiden laadulla ja sillä, että laatu-ukot ovat joko klesana tai uuvuksissa/puolikuntoisia, niin väliä.

[Mogitus]

Rodrin olisi hyvä tiedostaa, ettei ottelumääriä ole mahdollista laskea ilman että pelaajien palkkoja leikataan roimasti. Toivottavasti tuntuva palkan alennus sopii Rodrille, tai muuten on turha itkeä ottelumääristä.

Eiköhän tähän löytyisi ratkaisu, mutta vaatisi vaan ehkä jonkinlaista remonttia koko järjestelmään. FIFA:han on yrittänyt taistella agentteja vastaan, mutta aika laihoin tuloksin. Amerikasta voisi ottaa jotain oppia, toki toimintaympäristö on huomattavasti kompleksisempi, joten ei olisi helppo rasti. Jotain silti pitäisi yrittää.

Joku virallinen agentiksi rekisteröinti ja agenttipalkkioiden cappaaminen tiettyyn rajaan (sopimuksen arvosta kenties?) voisi olla yksi avaus. Toki helpompi kirjoittaa tähän kuin sitten toteuttaa käytännössä, varsinkin valvonnan osalta.

[Yläkulma]

Mites nämä seurojen omat Aasian ja Pohjois-Amerikan kiertueet sitten.

Seurajoukkueiden eli työnantajien eli palkanmaksajien omat kiertueet ja kaikki muukin omaehtoinen tekeminen on luonnollisesti työnantajien oman päätöksenteon piirissä. Kun kuviosta poistuu esim. viime kesän maajoukkuerasitus, niin 6-8 viikon kesäloman jälkeen voi hyvinkin olla perusteltua valmistautua uuteen kauteen jollain huumorikiertueella. Haaland on hyvässä iskussa kun sai levätä kesällä.

ps. luonnollisesti majupelien poistaminen kuviosta ei yksinään ratkaise kokonaiskuormitusta, mutta on olisi mahdollinen osaratkaisu. Niin ja samalla tietysti rapala kaikille niille, joita kiinnostaa vähemmän laadukas jalkapallo.

[Noble Savage]

Ne englantilaiset seurat, joita ylisuuret pelimäärät koskevat, voisivat suorilta nakata Kaljakupit ja FA Cupit hupiturnauslaariin, jotka pelataan junnuilla. Siitä tippuisi heti 10-12 peliä kautta kuormittamasta. Lisäksi CL:n puolella Rodri-parkaa on rasittamassa esimerkiksi Bratislava, Sparta Praha ja Brugge. Noidenkin luulisi kaatuvat ihan keveämmälläkin rosterilla, varsinkin kun kaksi viimeisintä tulevat vastaan kotona.

Olisi kiva tietää, kuinka paljon Rodrikin olisi valmis tinkimään omasta palkastaan, jotta pelimäärät olisivat maltillisemmat. Veikkaan, että ei latiakaan.

[Beth]

Rodrihan pelaa joukkueessa, jonka palkanmaksukyky ei ole kiinni pelattavien otteluiden määrästä.

[Däkkä]

Eikös Rodrin ulostulo ollut aika onnistunut kun herättää täälläkin näin paljon keskustelua? Vaikka ei tietenkään saisikaan puhua, koska Afrikassa nähdään nälkää.

Järkevintä olisi jos olisi jonkun FIFA:n määräämät pelaajakohtaiset ylärajat otteluille ja/tai työpäiville per ajanjakso, ja tällöin jos ottelukalenteria kasvatettaisiin niin se näkyisi myös joukkueiden pelaajamäärien tasasuhtaisena kasvuna. Vaan en tiedä mikä olisi realistinen ratkaisu, kun jokainen taho pyrkii kasvuun nimenomaan pelimäärien nostolla, koska tuo nyt vaan on helpointa. Samaan aikaan tietysti kovin lyhytnäköistä, mutta milloin ei näin olisi? Tämä kisa kalenterin täyttämiseen kuitenkin jossain vaiheessa asettaa FIFA:n, UEFA:n, Florentinon ja kansalliset pääsarjat ja alasarjat törmäyskurssille. Tai siis törmäyskurssilla ollaan jo, mutta jossain vaiheessa tulee se kolari, jossa ensimmäisenä uhrina lienee kevyen liikenteen lastenvaunuja työntävä alasarjat ja skuuttijonne pääsarjat, ja FIFA, UEFA ja Florentino jatkavat kaahaamista katumaasturimersuilla veritahrat konepellissä. Ja oikeastaan tuon takia onkin ihan haihattelua, että jotain rajoituksia FIFA:n suunnalta tulisi, kun tavoitteena on kasvattaa omia kilpailuja.

[Mágico Madrid]

Mä en ihan jaa näkemystä, että tilipussin perusteella jaetaan oikeutta ilmaista mielipiteitä.

[Däkkä]

Niin en minäkään.

[J.Lambga]

Pelaajakohtaiset rajat olisi siinä vähän hölmöjä, kun jotkut topparit ja veskat varmasti jaksavat vetää kaikki pelit vs laitapakit. Sitten jos menisi pelipaikkakohtaisesti, niin niissäkin on aika paljon eri rooleja. Joku Jorginho juoksee varmaan aika paljon vähemmän kuin joku box to box. Ratkaisuna tähän olisi joku kilometrit/aika kaava. Tässäkin ongemaksi tulisi varmaan kun pelaajien kilsat täyttyisi aina sopivasti ennen maajoukkuetaukoa.

[Mágico Madrid]

Eikä se palkka oikeasti perustu joidenkin Englannin liigacuppien ja Fifan seurajoukkue mm-pelien mukaan. Ihan samat rahat starat saisi ilman noitakin matseja.

Tuo Fifan viritelmä on mahtava esimerkki. Seurat, ainakaan Uefan alla olevat, ja pelaajat siitä eivät ole innostuneet lainkaan. Eli huikea pohja tälle Fifan UCL kilpailijalle.

Kaikissa osapuolissa on vikaa siitä tuskin voi kukaan olla eri mieltä.

[Seeteufel]

Ja oikeastaan tuon takia onkin ihan haihattelua, että jotain rajoituksia FIFA:n suunnalta tulisi, kun tavoitteena on kasvattaa omia kilpailuja.

FIFa seurajoukkueiden MM-kisojensa kanssa on varsinainen pukki kaalimaan vartijana kun teoriassa pelaajalle voi tulla 86 peliä vuoteen.
https://www.theguardian.com/football/2024/jan/08/feel-the-burnout-the-curse-of-too-much-football-can-only-be-cured-by-player-power

[Tiksa]

1. Pelaajan pelien määrän rajoittaminen tarkoittaisi sitä, että rodreja ja kaneja ei nähtäisi maajoukkueissa. Sillä jos se pelaajien päätettäväksi jätetään, niin palkanmaksajallehan sitä lojaali oltaisiin ja leikattaisiin sieltä mitä tehdään harrastuksena. Vähintään pitäisi olla muotoa "enintään 45 peliä seurajoukkueessa ja 5 peliä maajoukkueessa".

2. Joukkueen pelien määrän rajoittaminen tarkoittaisi sitä, että mancityt ja psg:t eivät liigacuppeja eivätkä edes varsinaisia cuppeja pelaisi. Niistä kun tienaa huonommin kuin näytöspelistä Riadissa, Shanghaissa tai New Jerseyssä.

Ongelmahan tässä taustalla on se, että futisyleisön mielenkiinto on siirtynyt pois joukkueista yksittäisiin superstaroihin. Sinne mennään katsomaan Messiä, Mbabbea, Kanea, Haalandia jne. ja sitten jokainen taho - seurat, liitot, maanosaliitot ja fifa, sponsorit ja promoottorit - haluavat että nämä pelaajat pelaavat juuri niissä peleissä missä se heille on tärkeintä, muut leikatkoon omistaan. Jos joku messi ei pelaa odotetussa näytösottelussaan sheikkien, mandariinien tai oligarkien edessä, siitä on seurauksena melkein diplomaattinen kriisi.

[Pallopoika23]

1. Pelaajan pelien määrän rajoittaminen tarkoittaisi sitä, että rodreja ja kaneja ei nähtäisi maajoukkueissa. Sillä jos se pelaajien päätettäväksi jätetään, niin palkanmaksajallehan sitä lojaali oltaisiin ja leikattaisiin sieltä mitä tehdään harrastuksena. Vähintään pitäisi olla muotoa "enintään 45 peliä seurajoukkueessa ja 5 peliä maajoukkueessa".

2. Joukkueen pelien määrän rajoittaminen tarkoittaisi sitä, että mancityt ja psg:t eivät liigacuppeja eivätkä edes varsinaisia cuppeja pelaisi. Niistä kun tienaa huonommin kuin näytöspelistä Riadissa, Shanghaissa tai New Jerseyssä.

Ongelmahan tässä taustalla on se, että futisyleisön mielenkiinto on siirtynyt pois joukkueista yksittäisiin superstaroihin. Sinne mennään katsomaan Messiä, Mbabbea, Kanea, Haalandia jne. ja sitten jokainen taho - seurat, liitot, maanosaliitot ja fifa, sponsorit ja promoottorit - haluavat että nämä pelaajat pelaavat juuri niissä peleissä missä se heille on tärkeintä, muut leikatkoon omistaan. Jos joku messi ei pelaa odotetussa näytösottelussaan sheikkien, mandariinien tai oligarkien edessä, siitä on seurauksena melkein diplomaattinen kriisi.

Samaa mieltä kanssasi, että jonneja ei kiinnosta pelin hienoudet, vaan tähtipelaajat. He maksavat siitä, että näkisivät ne samat kikat ja maalit, joita fanit ovat videopeleissä matkineet. Messi vs C. Ronado-battle on tästä hyvä esimerkki.

Bundesliigasta voisi myös muut huippusarjat ottaa mallia. 34 peliä kaudessa on hyvä määrä. Liigacupit voisi vaikka lopettaa (lädit on niin konservatiiveja, ei se kelpaa). Cupeissa voisi peluutaa penkkiä ja reservejä. 50+1 sääntö pakolliseksi, niin loppuu sheikkien harrastukset.

Ongelmia taitaa olla enemmän kuin ratkaisuja.

[Mágico Madrid]

Ongelmia taitaa olla enemmän kuin ratkaisuja.

Ja ratkaisijoina monta seppää, joilla kaikilla omat lehmät ojassa hädässä.

edit. sepillä lehmiä. no antaa olla.