Asiakeskustelua Hodgsonin taktisista valinnoista

[Hincha en cancha]

Ketjun aloittajana pyrin analysoimaan Hodgsonin valmennustaktisia puolia mahdollisimman puolueettomasti.

(a) Hodgsonin suureksi ongelmaksi näyttää muodostuneen se, että mies ei pysty irtaantumaan omista aivoituksistaan, vaan junttaa samalla kenttäryhmityksellä ja samanlaisella taktiikalla vastustajasta riippumatta.

Viimeistään Azerbaizhan-pelissä (ja jo Armenia-peleissä) kävi selväksi, että Suomen pitäisi pyrkiä pelaamaan eri tavalla eri vastustajia vastaan. Sama ryhmitys ja sama taktiikka ei sovi sekä Azeri- että Puola-peliin. Omat vahvuudet pitäisi saada käyttöön tilanteen mukaan, ei vakioituna mallina.

Esimerkki Serbia-pelistä: Ei kai Hodgson itsekään uskonut, että peliä pystyttäisiin rakentelemaan keskikenttäkoostumuksella, jossa keskellä pelaavat Ilola ja Heikkinen. Keskikentän keskustan avaimet annettiin vastustajalle, ja se näkyi.

(b) Tavallisesti menestyvä valmentaja valitsee taktiikan ja ryhmityksen pelaajamateriaalin mukaan eikä sijoita käytettävissä olevia pelaajia ennalta valittuun ryhmitykseen ja taktiikkaan.

Hodgson on ilmiselvästi valinnut 4-4-2-ryhmityksen käytettäväksi tilanteessa kuin tilanteessa; riippumatta käytettävästä pelaajamateriaalista, riippumatta vastustajasta. Erityisen selvästi 4-4-2:n heikkous näkyi Serbia-pelissä, jossa Ilolan ja Heikkisen muodostama keskikentän keskustan kaksikko oli auttamatta liian kevyt Serbian teknisesti taitavia pelaajia vastaan.

Kolmen keskikenttä parantaisi oleellisesti Suomen peliä keskialueella sekä puolustus- että erityisesti hyökkäyssuuntaan. Sitä paitsi tällä hetkellä Suomella on vain yksi mitat täyttävä laituri (Kolkka). Tulevaisuudessa esim. Porokara saattaa olla kovakin laitapelaaja, mutta tällä hetkellä hyökkäysten rakentelu laitojen kautta ei ole Suomen pelaajamateriaalin kannalta paras vaihtoehto - varsinkaan jos se tarkoittaa Väyrysen ja Tainion siirtämistä laidalle, vaikka heitä kaivataan kipeästi keskellä.

(c) Pelaajavalinnoissa ei oteta "riskejä". Hodgson on yksi esimerkki valmentajasta joka ajattelee: "kokenut pelaaja ei tee virheitä".

Kokeneet pelaajat tekevät kokemattomampia vähemmän virheitä keskimäärin, mutta nuoret, nopeat, yllätykselliset ja luovat pelaajat ratkaisevat pelejä. Suomella on jo melko vanha maajoukkue ja uutta verta kaivataan etenkin hyökkäyspään ongelmien ratkaisijoiksi.

Uusia pelaajia on pakko ajaa sisään jossain vaiheessa ja olisi kai järkevää ajaa niitä vähitellen ja yksi kerrallaan pelaavaan kokoonpanoon. Kyseeseen tässä vaiheessa tulisivat jo ainakin Roman Eremenko ja Porokara (Perpa Hetemaj'n loukkaantuminen tuli harmilliseen paikkaan, sillä hän olisi saattanut olla Azeri- ja Serbia-pelien kaivattu "yllätysratkaisija").

Esimerkiksi Muurisen ansioksi on laskettava se, että hän antoi empimisestään huolimatta näyttöpaikan maajoukkuetasolla kokemattomille pelaajille (mm. Tainio ja Väyrynen), samoin Möller-Nielsen (mm. Reini).

[Savon keisari]

A-kohtaan tismalleen sama, paitsi että edelleenkään sitä taktiikkaa ei oltu suunniteltu sen mukaan että maali tulee 3 minuutin kohdalla ja pelin luonne muuttuu sellaiseksi kuin muuttui. Toki muuntautumiskyky myös pelin aikana näyttää puuttuvan melkein täysin.

B-kohtaan: hyvä valmentaja ei myöskään valitse automaattisesti parhaita pelaajia, vaan parhaiten parasta mahdollista pelitapaa toteuttavat pelaajat.

C: karsintaottelut eivät ole kokeiluja ja riskejä varten, varsinkaan tilanteessa jossa on sujunut hyvin.

[JLCM]

C: karsintaottelut eivät ole kokeiluja ja riskejä varten, varsinkaan tilanteessa jossa on sujunut hyvin.

Hyvin on mennyt viimeksi 9 kuukautta sitten 4 päivän ajan

[John Devey]

A-kohtaan tismalleen sama, paitsi että edelleenkään sitä taktiikkaa ei oltu suunniteltu sen mukaan että maali tulee 3 minuutin kohdalla ja pelin luonne muuttuu sellaiseksi kuin muuttui. Toki muuntautumiskyky myös pelin aikana näyttää puuttuvan melkein täysin.

B-kohtaan: hyvä valmentaja ei myöskään valitse automaattisesti parhaita pelaajia, vaan parhaiten parasta mahdollista pelitapaa toteuttavat pelaajat.

C: karsintaottelut eivät ole kokeiluja ja riskejä varten, varsinkaan tilanteessa jossa on sujunut hyvin.

Ihme ja kumma, jossain voi sinunkin kanssa olla samaa mieltä    Ennenkaikkea tuo muuntautumiskyky - eihän sitä ole näkynyt juuri ollenkaan josta Azerit oli pahin esimerkki. Tosin tuo pitkänpallon pelaaminen puolustuslinjaa vastaan jossa pelaa Vidic tuntuu hölmöltä idealta, oli pelin tilanne sitten mikä tahansa

[Rela]

Esimerkiksi Muurisen ansioksi on laskettava se, että hän antoi empimisestään huolimatta näyttöpaikan maajoukkuetasolla kokemattomille pelaajille (mm. Tainio ja Väyrynen), samoin Möller-Nielsen (mm. Reini).

Väyryseen todellakin eri. Muurinen ei meinannut millään ottaa Väyrystä peleihin, vaikka mies pelasi loistavasti Hollannissa. Debyytti karsinnoissa tapahtui kun joku loukkaantui ja hänet nostettiin junnujen maajoukkueesta(!!!) suoraan A-maajoukkueen avaukseen Italiaa vastaan. Asiantuntijoita ei tietenkään se yllättänyt, että hän oli luonnollisesti Suomen paras pelaaja kyseisessä ottelussa. Herää kysymys miten hyvin ja miten hyvässä sarjassa pitää pelata, että mahdollisuuksia alkaa löytymään. Hodgson on ainakin täysin samalainen - ellei pahempikin - jäärä kuin mitä Muurinen on, mitä pelaajavalintoihin tulee.

[Johnny99]

A-maajoukkueen avaukseen Italiaa vastaan.

Serbiaa vastaan. Ilola oli muistaakseni tuo pelaaja joka loukkaantui, pitääkö paikkaansa?

[erno]

Noinhan se meni. Ilola nostettiin loukkaantuneen Wissin(?) tilalle ja Väykkä loukkaantuneen Ilolan.

[Stig Tøfting]

Mikähän tuossa hincha canchan syväanalyysissa nyt oli niin ihmeellistä, että sille piti laittaa oma topic pystyyn. Samoista asioista on keskusteltu sivukaupalla, mutta ei vittu viitsitä lukea toisten kirjoituksia, vaan halutaan pykätä omia ajatuspieruja forumille.

Lukkoon.

[Stig Tøfting]

Ja Tainion nosti maajoukkueeseen juutti eikä Mursu.

[Savon keisari]

Ehkä hänen tarkoituksensa olikin avata uusi ketju koskien tätä aihetta yleisesti, josta ei kai ketjua ollut, ja laittoipa sitten oman puheenvuoronsa tuohon samaan viestiin. Ei lukkoon.

[Stig Tøfting]

http://futisforum2.org/index.php?topic=27282.0

Muutama sivu asiakeskustelua taktisista valinnoista ja pari sivua provoilua.

[Tsei Tsei]

Väyryseen todellakin eri. Muurinen ei meinannut millään ottaa Väyrystä peleihin, vaikka mies pelasi loistavasti Hollannissa. Debyytti karsinnoissa tapahtui kun joku loukkaantui ja hänet nostettiin junnujen maajoukkueesta(!!!) suoraan A-maajoukkueen avaukseen Italiaa vastaan. Asiantuntijoita ei tietenkään se yllättänyt, että hän oli luonnollisesti Suomen paras pelaaja kyseisessä ottelussa.

No Tainion kohdalla odotettiin oikeastaan kauemmin, koska tuolloin ei edes kuviteltu niin hyökkäävän pelaajan peluuttamista keskikentän pohjalla. Väyrynen ei tainnut pelata Hollannissa mitenkään erityisen loistavasti vielä tuolloin, mutta pelasi kuitenkin säännöllisesti ja juuri alempana. Täytynee lisäksi muistaa, että Muurinen antoi Väyryselle näyttöpaikan 2003 Etelä-Koreaa vastaan. Suomi oli paska ja Väykkä vaihdettiin ensimmäisen puoliajan jälkeen, vaikka ei mielestäni ollut heikoimpia, vaan nimenomaan ainoa pallolliseen peliin pystyvä. Toki Suomi oli pahoissa vaikeuksissa Etelä-Korean kanssa. Muurinen veti kuitenkin tuosta ottelusta johtopäätöksensä, että Väykän aika ei ollut vielä. Syyskuussa Walesia vastaan Väykkä oli juuri toipunut polvileikkauksesta eikä ollut täydessä kunnossa edes nuorten maajoukkueessa. Itse olisin nostanut hänet mukaan jo lokakuun ryhmään penkille, koska Forssellin poissaolo olisi voinut tarvita hyökkäävämpää keskikenttäpelaajaa, ja käyttöä olisi voinut olla etenkin Jugoslaviassa. Tuolloin kuitenkin oli käytäntönä, että nuorten maajoukkueen avainpelaajia ei oteta maajoukkueen penkille (sic).

Helmikuussa Väykkä oli mukana Pohjois-Irlannissa. Ilmeisesti sumu häiritsi Muurisen ottelun seuraamista, kun Väykkää ei nostettu vakiomiehistöön tuon pelin jälkeen ja karsintaotteluun Italiaa vastaan, jossa Riihilahti mokaili puolikuntoisena. Joka tapauksessa tuossa oli kuitenkin vain pari rajatapausta, jossa Väykän olisi pitänyt olla mukana. Kuten myös sitten koomailu Serbia-ottelun alla, kun ei muka ollut ketään korvaajia, kunnes Väykkä tuli ja dominoi. Tainion kanssa meni kuitenkin kauemmin, kun Temeä pidettiin vain puhtaana Litin korvaajana ja peliaikaa oli tiedossa vaan, jos Litti olisi poissa. Muuten vastuuta tulisi nuorten maajoukkueessa.

[muumi]

No Tainion kohdalla odotettiin oikeastaan kauemmin, koska tuolloin ei edes kuviteltu niin hyökkäävän pelaajan peluuttamista keskikentän pohjalla.

.....

Tainion kanssa meni kuitenkin kauemmin, kun Temeä pidettiin vain puhtaana Litin korvaajana ja peliaikaa oli tiedossa vaan, jos Litti olisi poissa. Muuten vastuuta tulisi nuorten maajoukkueessa.

Eikö Tainion myöhäiseen nostoon ollut syynä loukkaantumiset? Joku pahaan aikaan sattunut vamma ja siitä toipuminen 90-minuutin pelikuntoon kesti kauan. Ja taisi joku pikkuvammakin estää jonkun pelin.

[Tsei Tsei]

Eikö Tainion myöhäiseen nostoon ollut syynä loukkaantumiset? Joku pahaan aikaan sattunut vamma ja siitä toipuminen 90-minuutin pelikuntoon kesti kauan. Ja taisi joku pikkuvammakin estää jonkun pelin.

No nämäkin varmasti, sillä näitä on Tainiolla riittänyt. Nyt ei muisti riitä enää tuohon Tainion tilanteeseen enkä jaksa lähteä sitä ottelu ottelulta tarkastamaan. Silti siinä meni melkoisen kauan, että Tainio ja Litti nähtiin samanaikaisesti kentällä.

[Stig Tøfting]

 

Tainio pelasi ensimmäisen ysikymppisen maajoukkueessa ensimmäisessä karsintapelissään Saksaa vastaan syksyllä 1999.

edit. Ei pelannut kotona Albaniaa vastaan vaan vieraissa ensimmäisen ysikymppisen Muurisen alaisuudessa.

edit2. Korjataan vielä, että ensimmäinen ysikymppinen karsintaottelussa.

[Tsei Tsei]

Niin, tässä siis haetaan sitä hetkeä, jolloin Tainiota kokeiltiin alempana keskikentällä Mursun aikana yhdessä Litin kanssa. 1999 pelasi kymppipaikalla, kun Litti oli poissa.

[Stig Tøfting]

Ainakin Belgiaa vastaan taisi olla Litmanen ja Tainio molemmat kehissä

[Baresi]

Nuo alkuviestin väitteet olisi voinut esittää jo Mursun aikana, viimeiseen kohtaan vaan "kokenut"-sanan tilalle "saunis". Sillon mentiin EoMilla. Nyt mennään kalinapapan persroiskinnalla. Tulokset pysyy samana.  

[Timisoara]

Suomi on pelannut Hodgsonin alaisuudessa tasan yhden hyvän ottelun (Puola). Hodgson on vanha dinosaurus, joka elää edelleen 1970-luvulla. Nyt on viimeinen tilaisuus tehdä jotain. Tappio Belgialle olisi lopullinen niitti. Suomen pelaajien on nyt tehtävä palvelus itselleen ja maalleen ja kannettava muumio syrjään. Litmasen ja Hyypiän on otettava johtajuus käsiinsä ja pelasta Suomi. Laatia taktiikka ja valita pelaajat joilla Serbia-matsin kompurointi ei toistu. Pelaajien on kaapattava valta, koska he ja vain he pitävät käsissään avaimet voittoon.

[Berlusconi]

Hämis, Jyrä ja Roy siinähän meillä on kunnon pappa kerho kasassa. Meidän omat seniilit luomassa suomi futikselle hyvää tulevaisuutta. Jatka Roy rauhassa valitsemallasi tiellä. Meillä jo Markku Kanerva kerää kokemusta jolla nousta sitten aikoinaan päävalmentajaksi. Onhan se todettua, että meidän Pekan mielestä Kanerva on tehnyt oikein hyvää työtä. Royn seuraaja onkin selvillä jo hyvissä ajoin

[T. G. Meister]

En taaskaan ymmärrä tätä kuinka Palloliitto kehuu että Hodgson on tehnyt arvokasta työtä suomifutiksen kehittämiseksi ja ansaitsee jatkosopimuksen vaikka Suomi häviäisi Belgialle. Sitten Hodgson tosiasiallisesti voisi viedä edes hieman suomifutista eteenpäin ja laittaa Veli Lammen laidalle ja Pasasen keskeen.. Mutta eihän se näin käy, vaan "joka osa-alueella tasaisen hyvä" Kuivastohan siellä lopulta pelailee.

[Elmo]

Onhan se tavallaan (traagisella tavalla) hupaisaa, että maajoukkuevalmentajissa mentiin kerralla ääripäästä toiseen.

Muurisen aikana hyökättiin ja pyrittiin pelin hallintaan puolustuksesta tinkien - kaikkia vastaan. Tämä johti luonnolliseen lopputulokseen eli itseä "huonommat" maat kaatuivat, kun ne oli mahdollista hyökätä kumoon, mutta itseä "paremmat" maat tapasivat tuon hyökkäyskisan voittaa.

Hodgsonin aikana taas puolustetaan ja varmistellaan - kaikkia vastaan. Tämä taas näyttäisi johtavan siihen, että itseä "parempia" vastaan saatetaan välillä pystyä yllätyspisteisiin, kun päästään pelaamaan puolustavasti ja vastahyökkäyksiin panostaen, mutta itseä "huonompia" vastaan ja niitä joita vastaan pelin hallinta kallistuisi Suomen suuntaan niin ei saada mitään aikaan. Pelataan liian puolustustavasti ja varmistellen.

Vielä syksyllä kaikki näytti suhteellisen hyvältä, mikä peli se nyt kääpiötä vastaan päättyikin tasapeliin niin paikkojahan Suomella siinä pelissä riitti, mutta viimeistään se vuoden viimeinen karsintapeli muovilla näytti suunnan tälle keväälle (vaikka voitto tulikin), surkean suunnan.

Voisi kuitenkin kuvitella, että tuossa Muurisen ja Hodgsonin välimaastosta löytyisi aika helvetisti valmentajia? Osataan panostaa hyökkäykseen ja hallintaan silloin kun se on vastustajan huomioon ottaen järkevää ja vastaavasti panostaa puolustukseen ja vastahyökkäystaktiikkaan kun vastustaja antaa siihen aiheen. Jotenkin nyt mentiin valkoisesta mustaan vaikka kuvittelisi värisävyjä löytyvän hieman enemmänkin..

[Taigu]

Ei tuossa Royn taktiikassa sinänsä mitään vikaa ole, jos pelaajavalinnat olisi oikeat ja harrastettaisiin muutakin kuin toivotaan toivotaan -roiskintaa.

Esim. Ilolan ja Heikkisen tilalle Roman ja Väykkä, pystyisivät toteuttamaan tuota rikkovan pelaajan roolia paljon paremmin ja käynnistämään pallonriistoilla vastahyökkäyksiä.

[domergue]

C: karsintaottelut eivät ole kokeiluja ja riskejä varten, varsinkaan tilanteessa jossa on sujunut hyvin.

Serbialla taisi Suomea vastaan olla kolme debytanttia kentällä.

[MacGyver]

Helmikuussa Väykkä oli mukana Pohjois-Irlannissa. Ilmeisesti sumu häiritsi Muurisen ottelun seuraamista, kun Väykkää ei nostettu vakiomiehistöön tuon pelin jälkeen ja karsintaotteluun Italiaa vastaan, jossa Riihilahti mokaili puolikuntoisena. Joka tapauksessa tuossa oli kuitenkin vain pari rajatapausta, jossa Väykän olisi pitänyt olla mukana. Kuten myös sitten koomailu Serbia-ottelun alla, kun ei muka ollut ketään korvaajia, kunnes Väykkä tuli ja dominoi. Tainion kanssa meni kuitenkin kauemmin, kun Temeä pidettiin vain puhtaana Litin korvaajana ja peliaikaa oli tiedossa vaan, jos Litti olisi poissa. Muuten vastuuta tulisi nuorten maajoukkueessa.

Väyrysen pitämistä avauksen ulkopuolella viimeiseen asti en anna koskaan mursulle anteeksi. Muistan vieläkin ne itkut siitä että ei ole keskikentälle miehiä ja että väykän paikka on nuorten joukkueessa. :keskari: