Missä iässä maalivahdiksi?

[Niikko]

Mä nyt olen seurannut useampia junnujoukkueita. Kun siirrytään isolle kentälle, maalivahdilta vaaditaan pituutta. Miten muissa seuroissa on ratkaistu ongelma, että maalivahti on ihan liian lyhyt isoon maaliin?

Ja kuulisin mieluusti muutenkin kokemuksia maalivahdiksi erikoistumisesta. Missä iässä olisi fiksuinta?

Tiedän joukkueen, jossa maalivahtina oli pitkään poika, joka ajautui maaliin, kun ei halunnut juosta. Oli semmoinen aika tukeva poika. Pääsi mukaan kilpajoukkueeseen, vaikka urheilullisuus aika lailla nolla. Pudotettiin myöhemmin pois, kun ei pärjännyt enää. Löytyi tilalle parempi.

Tiedän myös joukkueita, joissa maalivahdiksi on alettu samoin tosi aikaisin. Pelaaja ei enää pärjäisi kenttäpelaajana. Ja nyt pituuden puolesta ei pärjää isossa maalissa. Pituus ei ole kyllä ainoa ongelma.

Eli mietin tässä vähän ylipäänsä valintoja pelipaikan ja toisaalta eri joukkueidenkin välillä. En itse ottaisi kilpaan poikaa, joka ison kokonsa puolesta nyt just pärjää pienessä maalissa mutta josta toisaalta näkee, että liikunnalliset lahjat heikot. Ja toisaalta pitäisikö poikia peluuttaa myös kentällä, että kaikki ei ole sen maalivahdin pelipaikan varassa?

[Tino Asprilla]

Just juttelin vkl aikana molarivalmentajan kanssa.

Tän hetken nuorisomaju-veskat ovat sieltä p13 saakka olleet pelkästään veskoja. Mutta tottakai muita pelipaikkoja ovat pelanneet aiemmin.

Itselläni on tällä kaudelta kokemus jossa veskana kävi p12 vaiheessa yhteensä 7-8 poikaa, jotka olivat aiemminkin silloin tällöin maalissa pelanneet. Kauden aikana sieltä selvästi alkoi valikoitumaan ne pojat jotka haluavat panostaa veskana olemiseen. Yhtä potentiaalista veskaa peluutin koko syyskauden topparina, jotta oppi ymmärtämään vaikkapa pelin avaamiseen liittyviä lainalaisuuksia hieman monipuolisemmin. Tulevalla kaudella aion näitä maalivahtihalukkaita myös treeneissä/joissain peleissä käyttää kkn paikalla.

Summa summarum, veskat hyötyvät tosi paljon ennen isolle kentälle siirtymistä pelaamisesta. Kokemusteni mukaan pienet naskalit tykkäävät lähes jokainen kokeilla veskana olemista, mutta varmaan siinä teini-iän kynnyksellä henkinen taso alkaa merkkaamaan jo tosi paljon siinä, kuka ylipäätään haluaa molarina pelata.          

[Jortsukka]

Varmaankin niin että kun siirrytään isolle kentälle olisi hyvä tulevien maalivahtien pelata pääosin maalivahtina. Ei siis pakko pelata pelkästään maalissa, mutta mallia vaikka että ykkösryhmässä maalissa ja kakkosessa kentällä. Isolla kentällä alkaa olemaan kuitenkin tärkeää jo saada maalivahdin spesifistä harjoittelua riittävästi. Samalla maalivahdille tulee myös asioita mitkä pitäisi alkaa olemaan jo todella hyvällä tasolla(perustaidolliset valmiudet maalivahtina). Kuitenkin edelleen olisi hyvä olla myös kentällä joko peleissä tai vähintään harjoituksissa jotta riittävä toistomäärä saadaan jalalla pelaamisena. Kentällä on hyvä olla myös harjoituksissa sen takia että tila-&aikapaine ovat sen verran korkeammat yleensä kentällä että tuossa pitää pystyä sitten tekemään nopeita ratkaisuja. Todella yleinen ongelma Suomessa maalivahdeilla on että kaikki toiminnot jalalla tapahtuvat hitaasti. Vaikka olisivat teknisesti oikeita, niin todella hitaasti. Esim. topparilta pallo-> pelaa toiselle topparille nopeasti kestää 5s kärjistäen.

[Valonheitin]

Laitetaan alkuun huomioita omasta pelaaja"urasta". Innostuin futiksesta aika myöhään, vaikka 90-luvulla tavattiinkin harrastus aloittaa huomattavasti vanhempana, kuin nykyisin. Aloitin joukkueessa vasta 12-vuotiaana ja suoraan maalivahtina, taisin sitten kahdeksannella luokalla aloittaa harjoittelut seuran miesten edarin kanssa, joka pelasi kolmosessa.

Lisäksi harjoittelin kahden muun ikäluokan kanssa ja uskoisin tästä syystä saaneeni jonkun asteisen börniksen ja kyllästyin täysin futikseen. Vaihdoin sitten 16-vuotiaana seuraa, sillä siellä oli veskareita jo ennestään ja pääsin pelaamaan kentällä. Olin hirveästi jäljessä muita taidollisesti ja yritin kuroa tasoeroa kiinni olemalla kaikki illat potkimassa. Tein sitten 17-vuotiaana debyytin edarin nelosdivarissa ja korkeimmillaan taisin käydä aikuisiällä kolmosessa. Kolmonen oli jo selkeästi mukavuusalueen ulkopuolella ja olisin pärjännyt lähinnä keskikentän pohjalla pystypainijan roolissa.

Eli liian aikainen erikoistuminen on ongelmallista junnuille, sillä lopullista pelipaikkaa on vaikea tietää ja mielen muuttuessa isoin vahinko on jo tapahtunut.

Itse kuitenkin näkisin, että isolle kentälle siirryttäessä joukkueessa pitäisi olla jo selkeät maalivahdit, jotka voivat sitten esimerkiksi juuri alemmilla tasoilla pelata kentällä. Mikäli seuralla on tarjota laadukasta MV-valmennusta, niin myös siinä tulee paljon pallokosketuksia jalalla, vaikka se tila ja aika ei välttämättä ihan vastaa pelitilanteita.

Mitä tuohon pituuteen tulee, niin valmentajana on aika vaikea sanoa lapselle, että tule pois sieltä maalista, kerta sun vanhemmat ovat pätkiä. Pituutta voi sitten kompensoida muilla avuilla, mutta tämä vaatii jo paljon tukea valmennukselta ja jopa vanhemmilta.

Ja mitä tuohon urheilullisuuteen tulee, niin itse olen vetänyt jonkun verran MV-valmennusta ja tavoitteena on pitää aika pienillekin junnuille tempo sen verran kovana, että harhakuvitelmat laiskottelusta kariutuvat aika nopeasti.

[Nigel Kugelschfeir]

Yleensä erikoistuminen tapahtuu siksi kun sinne maaliin ei pahemmin halukkaita ole. Ja ainakin meidän joukkueessa on ollut vaikeaa myydä se ajatus että maalissa voi tehdä muutakin kuin seistä siellä maaliviivalla ja odottaa laukauksia. Omakin lapsi on kyllä maalissa ollut mutta se into vähän laantuu kun seisoo siellä 24 minuuttia ja ainoa toiminta on antaa pari maalipotkua.

[Niikko]

Joo, mun sekavan sepustuksen taustalla oli ehkä semmoinen huoli siitä, että liian aikaisin maalivahdiksi erikoistuneelle ei oikein ole isolla kentällä paikkaa, jos on just sinne maaliin liian pieni. Lähinnä mietin, että pitäisi kentällä pelata 8 vs 8 -vaiheessa myös vaikka sitten alemmilla tasoilla. Nyt on tosiaan vähän ollut mielessä, että mitä noille kundeille käy.

Ei sinne maaliin ole koskaan mitään suurta tunkua ollut.

[Valonheitin]

Oma poika oli 5v5 vaiheessa joukkueensa vahvimpia kenttäpelaajia, mutta siirryttäessä 8v8-peleihin, kärsi vähän juoksunopeuden puutteesta ja oli siinä kilvan ja haasteen rajamailla. Innostui kuitenkin maalivahdin roolista ja on nyt ehdottomasti kilparyhmän vahvin veskari. Laitoin maaliin siirtymiselle kaksi ehtoa: päätöstä ei pidä tehdä vain sen vuoksi, että olisi kilparyhmässä mukana tai "peittää" niitä puutteita juoksunopeudessa. Nyt taitaa olla toinen kausi takana ja innostus on vieläkin kova, maalivahdin roolista on tullut selkeästi osa identiteettiä. Lisäksi joukkue pelaa ihan mukavaa futista, missä palloa kierrätetään usein veskarin kautta, joten hän pääsee usein otteluissa hyvin mukaan.

On kylläkin pelannut joitain pelejä myös kentällä, mikä on ollut hyvä juttu. Itsellä vähän sellainen ristiriitainen olo, kun ainakin kakkostasolla niitä maaleja ja hyviä suorituksia tulee aika tasaisesti ja otteet ovat vähän sellaiset "Rooneymäiset." Mutta kai meidän kaikkien pitää löytää se oma kutsumus futiskentällä.

[Hegetsu]

Omien lasten jengeistä kokemus oli, että vanhemman lapsen ryhmässä oli koko ajan selvä ykköskassari ja kirittäjä kilparyhmässä ja kirittäjä oli varsin usein haasteryhmän ykkösenä. Tuossa ryhmässä sanoisin jälkiviisaana, että kakkosmaalivahti erikoistui liian aikaisin maalivahdin hommiin koska lopuksi tuli fyysinen koko esteeksi sekä ehkä pienessä määrin lahjakkuuden puute ja kun siirryttiin isolle kentälle ja ykköseen niin kakkosmaalivahdin kohtalona oli hyvin rajallinen peliaika.

Nuoremman porukassa mentiin aluksi niin, että kilparyhmässä oli vakimaalivahti ja ns. varamaalivahti on normisti yksi avauksen pakeista ja sitten jos vakimaalivahti ei päässyt peliin niin haasteryhmän maalivahti oli kilvan maalivahti. Varamaalivahti ei pelannut muistaakseni yhtään sarjapeliä ellei tosiaan ollut tullut jotain loukkia mutta yleensä pari peliä tuli esim. Hesa-cupissa tai vastaavissa turnauksissa niin pääsi maalivahti kentälle välillä ja varamaalivahti kävi myös joskus maalissa harrasteen peleissä kun niihin ei maalivahteja tahtonut aina löytyä (mutta tämä ei ollut kovin fiksua koska harrasteen 5-tason peleissä valmentajalla oli helposti houkutus laittaa mokeksi pyydetty 2
-tason pelaaja kentälle ja silloin homma ei oikein toiminut fiksusti kenenkään kannalta).

Eli, kuten viisaammat jo kirjoittaneet liian aikaisin ei tulisi erikoistua mutta isolla kentällä kannattaa jo olla maalivahtikuviot selvillä ainakin yhtään korkeammilla tasoilla. Sanoisin myös, että erikoistumista kannattaa katsoa myös hieman sillä ajatuksellä että onko pelaaja 14 vuotiaana 155 senttinen vai 185 senttinen eli pitää kenttäpelitaitoja yllä jos epäillään pelaajan koon tulevan ongelmaksi.

[Schneider]

Eräs saksalainen bundesliigan joukkue oli speksannut ehdottoman minimipituuden 191 cm maalivahdille, jotta edes pääsi testijaksolle näyttämään. Tästä on jo kymmenisen vuotta, mutta eiköhän jotain vastaavaa ole vaatimuksena nykyäänkin.

Pitkäksi kasvavalla on pitkään aika hirven näköistä tekemistä koordinaatiossa, eikä varmaankaan läpäise valmentajien asettamia motoriikkavaatimuksia. Lukas Hradecký pelasi junnuna kakkosjengissä, jonka joku fiksumpi ehkä voi avata miksi, mutta näinhän tämä menee. Antti Niemen valmentaja haukkui hänet ihan pskaksi junnuaikana, mutta aika pitkään kuitenkin pelasi Valioliigassa ja maajoukkueen avauksessa, vaikka tarjolla olisi ollut jäätävä Jässikin.

Mitä tästä opimme, emme luultavasti mitään. Antti Niemi kertoi, että häntä ei kukaan valmentanut maalivahdiksi, vaan ihan itse opetteli, mutta toimii se näköjään noinkin, vaikka nykyisellään pituus 186 cm ei riittäisi, ihan hänen itse kertoma asia.

Eräs Pro valmentaja on sitä mieltä, että jokaista vasenjalkaista kovapotkuista pelaajaa pitäisi yrittää pitää mukana, ehkä joku kutsuu suosikkisysteemiksi, mutta ainakin pitkäksi kasvavia pitäisi jotenkin myös suojella, jotta saadaan pitkiä toppareita ja maalivahteja, eikä hyökkääjällekään pituudesta kai ole haittaa? Mutta meillähän suositaan enemmänkin pienikokoisia keskikentän hyrriä, jotka ovat kovia potkumaan vastustajaa jalkoihin ja kyynärpäällä vetää vastustajaa niskaan (lingman) tai sitten juoksee ohi vastustajasta oikein vauhdilla (walta).

[Nigel Kugelschfeir]

Chelsean akatemioihin on maalivahdin pituusraja 195 cm. Meidän kolmevuotias on ihan umpivasuri mutta loppuvuodesta syntynyt joten toivottavasti löytyy valmentaja joka osaa arvostaa kun alkaa pelata.

[Penkkimaalitykki]

Kyllä monta mainiota veskariuraa olisi jäänyt toteutumatta jos noiden pituusrajojen mukaan mentäisiin laajemmalti. Hölmö ajatus että alle 190-195cm kaveri ei saisi edes mahdollisuutta näyttää kykyjään.

[Hossam Ramsu]

Madridissakin luultavasti kadutaan, että mentiin antamaan Casillasin ja Navasin pelata.

[Valonheitin]

Ehkä Chelsean ja muidenkin joukkueiden alamitassa on ajatuksena, että vedot ovat nykyään kovempia ja tarkempia, jolloin pitkällä maalivahdilla on isompi todennäköisyys ylettyä torjuntaan. Muutenhan keskityspallojen merkitys on vähentynyt huippufutiksessa ja lisäksi maalipaikkoja tulee aika läheltä boksista, joten luulisi ketteryyden ja reaktioiden olevan pituutta tärkeämpi ominaisuus. Tosin normi kansaan verrattuna maalivahdeiksi lyhyetkin kaverit ovat kuitenkin aika pitkiä.

[Jortsukka]

Ehkä Chelsean ja muidenkin joukkueiden alamitassa on ajatuksena, että vedot ovat nykyään kovempia ja tarkempia, jolloin pitkällä maalivahdilla on isompi todennäköisyys ylettyä torjuntaan. Muutenhan keskityspallojen merkitys on vähentynyt huippufutiksessa ja lisäksi maalipaikkoja tulee aika läheltä boksista, joten luulisi ketteryyden ja reaktioiden olevan pituutta tärkeämpi ominaisuus. Tosin normi kansaan verrattuna maalivahdeiksi lyhyetkin kaverit ovat kuitenkin aika pitkiä.

Yleisesti tuossa ideana on se että maalivahti peittää enemmän ja ylettyy pidemmälle. Esim. sylivälillä on myös näissä mittauksia jne.

Mutta turha Suomessa on tuota liikaa pohtia. Enemmänkin näen niin että hyvä antaa kaikille mahdollisuus jotka ovat motivoituneet olemaan maalissa, koska niitä liikaa ei ole. Samaan aikaan olisi silti hyvä houkutella niitä pidempiä tai pidemmäksi kasvavia lapsia sinne maaliin, ainakin kokeilemaan. Voi myös heille(riippuen iästä) ja perheille jutella siitä että "onko teidän Jaakosta/Jaanasta tulossa kuinka pitkä kasvuennusteen mukaan? Ai niin pitkä, olisikohan halua kokeilla maalissa".

[Penkkimaalitykki]

Ehkä Chelsean ja muidenkin joukkueiden alamitassa on ajatuksena, että vedot ovat nykyään kovempia ja tarkempia, jolloin pitkällä maalivahdilla on isompi todennäköisyys ylettyä torjuntaan. Muutenhan keskityspallojen merkitys on vähentynyt huippufutiksessa ja lisäksi maalipaikkoja tulee aika läheltä boksista, joten luulisi ketteryyden ja reaktioiden olevan pituutta tärkeämpi ominaisuus. Tosin normi kansaan verrattuna maalivahdeiksi lyhyetkin kaverit ovat kuitenkin aika pitkiä.

Joo ja ei pointti ollutkaan että siellä Messin mittaisia pitäisi ehdoin tahdoin ottaa maaliin kokeilemaan mutta sanotaanko että vaikka pituusluokassa 180cm-190cm on ollut monia todella mainioita maalivahteja ihan maailman huipulla, jotka olisivat jääneet noiden rajojen alle ja jotka kuitenkaan eivät mitenkään ratkaisevan lyhyitä isoon maaliin ole, että fysiikka tulisi vastaan. Monia sellaisia veskareita, jotka varmasti nämä rajat asettaneet seuratkin ottaisivat kiljuen edarin maalillensa jos tulisi tilaisuus.

[Valonheitin]

Joo ja ei pointti ollutkaan että siellä Messin mittaisia pitäisi ehdoin tahdoin ottaa maaliin kokeilemaan mutta sanotaanko että vaikka pituusluokassa 180cm-190cm on ollut monia todella mainioita maalivahteja ihan maailman huipulla, jotka olisivat jääneet noiden rajojen alle ja jotka kuitenkaan eivät mitenkään ratkaisevan lyhyitä isoon maaliin ole, että fysiikka tulisi vastaan. Monia sellaisia veskareita, jotka varmasti nämä rajat asettaneet seuratkin ottaisivat kiljuen edarin maalillensa jos tulisi tilaisuus.

Jep, tajusin kyllä pointtisi. Oli vain huomiona, että esim. joku ManU:n Onana vaikuttaa kentällä lyhyeltä, vaikka mittaa on kuitenkin 185 cm ja suomalaisen miehen keskipituus on 177,5 cm.

Jortsukan kommentista samaa mieltä, että meillä ei ole oikein varaa jättää innokkaita maalivahteja sivuun pelkän pituuden vuoksi, sillä määrät ovat muutenkin niin pieniä.

Tärkeintä olisi MV-valmennuksen lisääminen, sillä sitä ei välttämättä isommissakaan seuroissa ole tarpeeksi paljon.

[Nigel Kugelschfeir]

Joku Chelsea tai muu Valioliiga-akatemia voi nyt vaatia mitä vaan kun tulijoita riittää. Lyhemmät voi aina päästä johonkin muualle ja tehdä ihan hyvän uran silti.

Naispuolella näkee millaisia maaleja menee kun ei vaan kertakaikkiaan ylletä palloihin. Olisi hyvä saada noita +175 cm maalivahteja mukaan enemmän.

[Säämies]

Lukas Hradecký pelasi junnuna kakkosjengissä, jonka joku fiksumpi ehkä voi avata miksi, mutta näinhän tämä menee.

Siksi koska oli parempia molareita ja siksi, koska vielä piirijoukkue-cupeissa oli Luken pituudessa isoja puutteita. Ei olisi ylettynyt ylärimaan kovalla ponnistuksellakaan.

Mutta innostus ja työmoraali kunnossa niin kasvupyrähdyksen jälkeen menikin sitten oikein mukavasti.

[Wilho-Peter]

Minun mielestäni tässä ei ole ainakaan mitään alaikärajaa. Mitä aiemmin aloittaa, niin sen parempi. Kuitenkaan en naulaisi pelipaikkaa, kuten en muuallakaan kentällä liian aikaisin. Toisaalta, jos on intoa, niin miksi ei voisi olla pelkästään maalivahtina? Mikäli harjoittelu tukee vaan kaikkia ominaisuuksia eikä pelkästään viivalla seisomista ja vetojen odottelua (ikävä kyllä monella on tämä käsitys, ihan valmentajia myöten).

Nuoremmissa 5vs.5 vaiheen peleissä havaintona on se, että ne hyvät kenttäpelaajat on myös hyviä maalivahtejakin. Moni vaan ei halua olla maalissa, kun ei itse pääse tekemään niitä maaleja Lisäksi tuo on aika raadollinen pelipaikka, kysyy paljon luonnetta ja pitää olla hyvä pelisilmä ja ymmärrys pelistä jo aikaisin.  Nuokin on syitä miksi monet ei halua olla maalissa, vaikka siihen olisikin lahjakkuutta. En myöskään näkisi mahdottomana, että maalivahti pelaisi kentällä vielä vanhempanakin, mikäli vaan rahkeet rittää. Isolle kentälle siirryttäessä tuo tontti rupeaa vaatimaan jo erikoistumista enemmän, niin silloin viimeistään harjoitteluun mukaan erikoistumista maalivahdin tontille. Meidän joukkueessa aloitettiin tosin maalivahti harjoittelu 10v. iässä Tiedän, että seurassa on jo aloitettu myös 8v, ikäisille pitämään maalivahtitreenejä, silloin vaan rinki on isompi.

Tuossa joku kirjoittikin, että pitää myös maalivahtitreeneissä temmon kovana, niin itse teen samaa, että ei tule kenellekään käsitystä siitä, että tuolla treeneissä pääsisi helpommalla, tämä karsii ne laiskemmat pois. Kyseessä on siis kilpajoukkue, harrastepuolella on sitten taas aivan eri tarina.

Fakta on se, että maalivahdeista on aina pulaa, varsinkin alemmilla sarjatasoilla. Mikäli olet edes kohtalaisen hyvä, niin seura löytyy varmasti myös junnuputken jälkeen, jos lajin parissa on intoa jatkaa. Tämä taitaa olla meillä kaikilla junnuvalmentajilla kuitenkin se ultimaattinen tavoite loppujen lopuksi. Harvasta tulee ammattilaisia, se on vaan se kirsikka kakun päällä, toki tavoite pitää olla aina korkealla.

Vastasin kysymykseen aika poliittisesti. Toisin sanoen en näe mitään viimeistään ikää aloittaa maalivahtina, jos on intoa aloita koska vaan Aivan sama minkä pituinenkaan olet. Sitten taas jos haluat tästä mahtavasta lajista ammatin itsellesi, niin asia on erikseen. Silloin pituudesta on etua ja valtava määrä laadukasta harjoittelua takana.

[Valonheitin]

Ehkä se oikea kysymys, kun puhutaan lapsista, joiden mieli muuttuu vuosien kuluessa on, että koska on liian aikaista siirtyä vain maalivahdiksi? Maailmalla on ainakin joitain esimerkkejä myöhään erikoistuneista huippuveskareista, mutta kovin myöhään kentälle siirtyneistä ex-maalivahdeista ei taida tulla kovin hyviä pelaajia.

[Nigel Kugelschfeir]

Ainakin 5vs5-pelissä tyttöjen puolella on ongelma siinä että joko siellä ei tapahdu mitään tai sitten vastustaja potkii +10 maalia lähietäisyydeltä maaliin. Jos olet vain tuossa vaiheessa ollut maalissa niin aika on mennyt aika lailla hukkaan kun ei tuossa oikein pääse kehittymään. Meillä ei ole ainakaan onnistunut se että maalivahdilla olisi pallollista peliä vaan pyritään minimoimaan maalivahdin pallokosketukset.

[Hegetsu]

Vielä kun hieman asiaa mietti ja oman vastauksen luki, niin ehkä tosiaan sellainen yhteenveto että liian aikaisin ei pidä unohtaa kenttäpelaamista maalivahdin homman ohessa joko omassa peliryhmässä tai jossain toisessa. Ja toinen on pitää joukkueessa/ikäryhmässä riittävästi maalivahtikokeilijoita mukana riittävän pitkään.
Sitten jos joukkueessa on maalivahtipelaamisesta "valittavia" pelaajia niin heitä kannattaa laittaa joskus kokeilemaan hommaa niin se saattaa parantaa puolustusinnokkuutta kummasti.

Se on maalivahtihommassa karua, jos jostain joukkueeseen tulee mokke joka onkin sinua selvästi parempi niin pelit loppuu avauksessa äkkiä ja jos kenttäpeliin ei ole samassa jengissä tai missään edellytyksia niin tilanne on aika tylsä helposti hieman liian aikaisin harrastamisen kannalta.

Sama joukkueen kannalta myöskin, jos maalivahti vaihtaa seuraa tai joukkuetta seurassa niin korvaajan löytäminen ei ole aina helppoa ja ison kentän vaiheessa jos laittaa maaliin jonkun joka ei koskaan ole pelannut maalissa niin homma vain ei toimi ja se on helposti koko joukkueelle kohtalokasta.

[Nigel Kugelschfeir]

Minun mielestäni tässä ei ole ainakaan mitään alaikärajaa. Mitä aiemmin aloittaa, niin sen parempi. Kuitenkaan en naulaisi pelipaikkaa, kuten en muuallakaan kentällä liian aikaisin. Toisaalta, jos on intoa, niin miksi ei voisi olla pelkästään maalivahtina? Mikäli harjoittelu tukee vaan kaikkia ominaisuuksia eikä pelkästään viivalla seisomista ja vetojen odottelua (ikävä kyllä monella on tämä käsitys, ihan valmentajia myöten).

Nuoremmissa 5vs.5 vaiheen peleissä havaintona on se, että ne hyvät kenttäpelaajat on myös hyviä maalivahtejakin. Moni vaan ei halua olla maalissa, kun ei itse pääse tekemään niitä maaleja Lisäksi tuo on aika raadollinen pelipaikka, kysyy paljon luonnetta ja pitää olla hyvä pelisilmä ja ymmärrys pelistä jo aikaisin.  Nuokin on syitä miksi monet ei halua olla maalissa, vaikka siihen olisikin lahjakkuutta. En myöskään näkisi mahdottomana, että maalivahti pelaisi kentällä vielä vanhempanakin, mikäli vaan rahkeet rittää. Isolle kentälle siirryttäessä tuo tontti rupeaa vaatimaan jo erikoistumista enemmän, niin silloin viimeistään harjoitteluun mukaan erikoistumista maalivahdin tontille. Meidän joukkueessa aloitettiin tosin maalivahti harjoittelu 10v. iässä Tiedän, että seurassa on jo aloitettu myös 8v, ikäisille pitämään maalivahtitreenejä, silloin vaan rinki on isompi.

Tuossa joku kirjoittikin, että pitää myös maalivahtitreeneissä temmon kovana, niin itse teen samaa, että ei tule kenellekään käsitystä siitä, että tuolla treeneissä pääsisi helpommalla, tämä karsii ne laiskemmat pois. Kyseessä on siis kilpajoukkue, harrastepuolella on sitten taas aivan eri tarina.

Fakta on se, että maalivahdeista on aina pulaa, varsinkin alemmilla sarjatasoilla. Mikäli olet edes kohtalaisen hyvä, niin seura löytyy varmasti myös junnuputken jälkeen, jos lajin parissa on intoa jatkaa. Tämä taitaa olla meillä kaikilla junnuvalmentajilla kuitenkin se ultimaattinen tavoite loppujen lopuksi. Harvasta tulee ammattilaisia, se on vaan se kirsikka kakun päällä, toki tavoite pitää olla aina korkealla.

Vastasin kysymykseen aika poliittisesti. Toisin sanoen en näe mitään viimeistään ikää aloittaa maalivahtina, jos on intoa aloita koska vaan Aivan sama minkä pituinenkaan olet. Sitten taas jos haluat tästä mahtavasta lajista ammatin itsellesi, niin asia on erikseen. Silloin pituudesta on etua ja valtava määrä laadukasta harjoittelua takana.

Meillä on lapsi nyt innostunut maalivahdin hommasta, etenkin nyt kun saa ottaa pallollista roolia ja toisaalta ei sinne nyt niin halukkaita ole. Nythän se on aika turhauttavaa hommaa kun vikaa vuotta 5vs5-pelissä mennään ja  osataan jo laukoa aika hyvin mutta tuolla 135 cm pituudella ei oikein yllä mihinkään. Ainoa millä voi torjua pallon on siten että menee ns muna pystyssä jokaiseen tilanteeseen ja ehtii palloon ennen kuin ehtii laukoa. 8vs8-pelissä varmaan jo paremmin pääsee mukaan kun puolustaminen on vähän helpompaa ja parhaatkaan ei pysty potkaisemaan palloa puolesta kentästä ylös.

Lihavoitu on kuitenkin ihan hyvä pointti enkä viitsi alkaa lannistamaan että meidän pituusgeeneillä ei pitkälle pötkitä, joskin ollaan lama-ajan lapsia niin varmaan joku sentti jäi pituudesta pois sen takia. Ja ainakin saa olla aina kentällä eikä tarvii vaihdossa istua.  Toisaalta tytöissä se ei ainakaan kansalliselle tasolle taida olla este kunhan edes sinne 165-170 cm kasvaa.

[Valonheitin]

Trendit muuttuvat jalkapallossa nopeasti ja muistaakseni the Athletic kirjoitti hiljattain pituuden merkityksen olevan jo laskemaan päin. Maaleja tehdään paljon boksista ja cut back-syötöistä, jolloin pituudesta ei ole niin paljon hyötyä. Lisäksi jalalla pelaaminen on edelleen korostunut, joka näyttäisi olevan tärkeämpi ominaisuus, kuin 10 cm pituushyöty.

Toisaalta on vaikea arvioida mikä on Mv:n ihannetyyppi, kun tämän hetken pikkujunnut ovat aikuisuuden kynnyksellä, mutta tuskin kovin lyhyet veskarit ovat koskaan muodissa.

[Nigel Kugelschfeir]

Naisten peleissä on myös vähän omat lainalaisuudet kun pisimmätkään ei lopulta yllä riman alle kovin hyvin ja jotkut +190 cm naiset on aika harvassa.

Tänään pelasi pari peliä maalissa kun muut ei halunneet. Pelasi sellaisena futsaltyylisenä mokkena että nousi aina puoleen kenttään ja sai olla paljon pallossa. Tuntui nauttivan tuosta roolista ja tuohan onnistuu kun on sellainen vastustaja joka ei pysty potkaisemaan palloa kaukaa maaliin. Hyödytti myös joukkueen peliä kun saivat pidettyä hyökkäysalueella koko ajan ylivoimaa eikä omiin tullut maaleja. Luulisi myös tuollaisen roolin kehittävän kenttäpeliäkin kun joutuu pelaamaan pallon kanssa paineen alla usein.