Perustettu: 1996 (FC Lahti (FC Luhta: 2021))
Kotistadion: Lahden stadion (kapasiteetti: 7 465 kuppi-istuinta, joista katettuja on 4 750).
Saavutukset:Veikkausliigan pronssia: 2008, 2014
Suomen Cupin hopeaa: 2002
Liigacupin mestaruus: 2007, 2013, 2016
Liigacupin hopeaa: 2004, 2005
Ykköscupin voitto: 1998
Ykkösen mestaruus: 1998, 2011
Sopimukset 30 Anton Munukka (2025)
31 Osku Maukonen (2026)
14 Eemil Laamanen (2025)
21 Matias Vainionpää (2025)
25 Topias Inkinen (2026)
Tobias Karkulowski (2025)
11 Otso Koskinen(2025)
22 Lucas Morais, "Luquinhas" (2025)
24 Asaad Babiker (2025)
Vilho Huovila (2025)
Valmentaja: Kari Arkivuo (?)
Fysiikkavalmentaja: Mika Heino (2025)
Maalivahtivalmentaja: Mikko Känkänen(2025)
Pallo on meillä, tai sitten eiKausi 2024 oli katastrofi jokaisella osa-alueella. Seuran tavoite kuuden parhaan joukkoon ja Eurooppaan jäi kauas ja seurauksena oli lopulta ansaittu putoaminen karsintojen kautta. Käydään ensin läpi syyt, jotka katastrofiin johtivat. Katsotaan sitten tulevaisuuteen, joka vielä tänään näyttää varsin synkältä.
FC Lahti lähti kauteen Toni Lindbergin alaisuudessa. Aisaparikseen Lindberg sai kovasti haluamansa Joni Kallioisen ja Lahdessa vuosituhannen alussa mystisenä testimies-vaihto-oppilaana pyörineen Ivan Piñolin. Maalivahtivalmennuksessa jatkoi Oliver Pannel ja myös muut taustat pysyivät edelliskauden lopusta ennallaan. Myös toimistolla jatkoi edelliskaudesta tuttu sekstetti Heikarin johdolla.
Pelaajistoon tippui jo alkutalvesta mielenkiintoisia nimiä, kuten Riku Selander, Matias Vainionpää ja Hongan konkurssipesästä raavittu Otso Koskinen. Bubacar Djalón ja Eemeli Virran jatkot olivat tärkeitä ja kun nippuun saapui vielä paluumuuttaja Mikko Viitikko, saattoi hetken tuntua jo ihan hyvältä. Ulkomaalaisista hankinnoista ykkösmaalivahdiksi kaavailtu ja voittamisen kulttuuria Tottenhamissa oppinut Joshua Oluwayemi oli kenties talven hankinnoista se eniten innostusta herättänyt hahmo. Australian kaksikko Dylan Fox ja Luke Ivanovic vaikuttivat mielenkiintoisilta hankinnoilta, eikä puhdas arpa, Colin Odutayokaan joutunut kaikkien tuomitsemaksi, vaikka hollantilaisen edelliset tehot olivatkin junnusarjoista.
Vanha kunnon ysipaikka ja ysipaita sovitettiin Oulussa onnistuneelle ja Hongassa flopanneelle Michael Lópezille. Talvella Reippaasta nousivat rinkiin myös Topias Inkinen, Asaad Babiker, Lauri Ala-Kauhaluoma, Nikke Oksanen ja Santeri Harjula. Kaksi ensimmäistä palkittiin talven esitysten perusteella liigasoppareilla ja heidän lisäkseen ringissä pyöri Nacho Maukosella höystetty kultainen junnusukupolvi ja muutama nuori oma kasvatti. Vaikka miehistössä muuttui paljon, näytti hetken, että lähteneet pelaajat olisi pystytty korvaamaan ja tärkeät avainpelaajat Arian Kabashia lukuun ottamatta korvaamaan.
Sekoilu alkaa jo tammikuussaJa jos Lahdessa kaikki näyttää hetken hyvältä, voit olla varma, että se menee vituiksi. Tammikuun viimeisellä viikolla Lahti starttasi kilpailullisen kauden Turussa. Hetkeä aikaisemmin Oliver Pannel oli siirtynyt Arsenaliin ja Lahden penkille alkoi ilmestyä ja kadota miehiä yksi toisensa perään. Seura ei kuitenkaan jaksanut tiedottaa näistä, vaan uutiset luettiin parhaimmassa tapauksessa henkilöiden omista someista tai forkalta.
Samalla keväällä toimistolta poistui seuraa pitkään ja intohimolla palvellut Taneli Okkonen. Huhujen mukaan Okkosta oli savustettu ulos jo brändiuudistuksesta lähtien ja lopulta hallituksen lahtelainen versio toripoliisista onnistui tavoitteessaan. Okkosen paikalle tulleelle Veera Savukoskelle jäi valtavat saappaat täytettäväksi.
Liigacupissa Lahti joutui lopulta testiin vain avausottelussa ja hävisi sen, mutta muissa otteluissa se pääsi leikittelemään itsensä lohkovoittajaksi. Puolivälierässä Kisapuiston alkeellisiin olosuhteisiin hirveään kaatosateeseen tuli vieraaksi KuPS ja hetken näytti, että Lahti painelee finaaliin. Pyry Lampinen kuitenkin upotti avausmaalin kasvattajaseuraansa vastaan. Lahti sai paikan tasoittaa pilkulta, mutta Michael López ampui luokattoman pilkun. Lopulta KuPS paineli finaaliin 2–0-voitolla.
Talvikauden perusteella ainakin osa uusista pelaajista näytti siltä, mitä Lahti oli useamman vuoden kaivannut. Lisäksi Oluwayemin takana vastuuta saaneet Maukonen ja Anton Munukka näyttivät, että maalivahtipeliin kausi ei tule kaatumaan. Talvesta heräsi kuitenkin myös ensimmäiset huolenaiheet ja klassikkokysymys: kuka tekee maalit? Colin Odutayo haastoi vasemmalla laidalla ja osui ajoittain, mutta kun vasen laita oli tukossa, ei Ivanovicista ja Lópezista näyttänyt heti olevan sateentekijäksi.
Lahti pääsi korkkaamaan Tammelan, kahdestiLahden liigakausi starttasi upouudessa Tammelassa Ilvestä vastaan. Lahti oli pirteä ensimmäisen vartin ja hukkasi ottelun maalipaikkansa. Maalilla torjunut juuri 17 vuotta täyttänyt Nacho Maukonen piti Lahtea pystyssä ja lopulta vielä lisäajalla sai iskun päähänsä Ilveksen topparin kädestä hieman ennen pallon menemistä Lahden maaliin. Ilves kerkesi hetken tuulettaa, mutta maali hylättiin, kenties oikein, kenties väärin, mutta myös Ilveksen pelaaja rikkoi tilanteessa.
Seuraavassa ottelussa Lahti kävikin ottamassa rumasti kuokkaan sarjajumbo HJK:lta. Kotiavausta ei tietenkään voitu pelata Hiihtiksellä, sillä kaupunki oli buukannut Hiihtikselle 24 tunnin hiihdon. Kaksi viikkoa ennen kotiavausta kentälle roudattiin vielä lisää lunta kahta hiihtäjää varten. Nurmi ei yllättäen kerennyt tulla kuntoon ja kotiavausta juhlittiin Tammelassa Hakaa vastaan. Haka oli hyvä ensimmäisen jakson, Lahti toisen. Pisteet jaettiin 1–1-lukemalla.
Hiihtiksen ”nurmen” pääsi lopulta korkkaamaan KuPS, joka haki heikolla esityksellä pisteet matkaansa. Viiteen ensimmäiseen peliin Lahti oli onnistunut iskemään vain yhden maalin. Samalla Ivan Piñol oli kadonnut Lahden penkiltä teille tietämättömille. Tätäkään et lukenut seuran sivuilta, vaan ottelupöytäkirjoista.
Cupissa Lahti kävi harjoittelemassa maalintekoa Joutsenossa ja maalintekoharjoitus näkyi lopulta seuraavassa liigamatsissa. Ilo oli kuitenkin lyhytaikaista ja Toni Lindbergin pelikirjaa kyseenalaistettiin ja jopa Etlari heräsi kyselemään päävalmentajan vaihtoa.
Jos muut perinteet on tuhottu, otetaan juhannuspotkutLindberg sai lopulta monoa perinteisesti juhannuksena. Lahti oli parilla edellisellä kierroksella menettänyt pisteitä lopun hölmöilyiden takia ja etenkin Riku Selander maksoi kesäkuussa Lahdelle liki kymmenen pistettä. Juhannuksena uudeksi käskijäksi Lahteen saapui Mr. Beanin lusitaaniversio Ricardo Duarte. Ja voi pojat, siitä se sekoilu sitten alkoikin.
Duarten saapumisen jälkeen ukkoa lappasi sisään ja ulos useamman jalkapallojoukkueen edestä. Kaikkiin Lahti ei edes voinut itse vaikuttaa, sillä Julian Tomkan lyhyt pyrähdys Lahdessa muistutti myös siitä, että maailmassa on jalkapallon lisäksi muutakin. Tammikuun alun valmennus- ja taustatiimistä olivat lopulta jäljellä vain seuralegenda Pekka Penttinen ja hieroja Janne Kaartti. Peliesitykset sakkasivat ja kannattajat saivat arpoa, että ketä joukkueessa pelaa, sillä seura ei liiemmin pitänyt itsestään meteliä, ellei kyse ollut puunhalaamisesta.
Duarten johdolla Lahti vajosi syvemmälle jumbopaikalle. Heinäkuun lopun muutama lämmin päivä ja mukava matsi palauttivat kuitenkin pienen toivon sarjapaikan uusimisesta. Lahti sai useamman ottelupallon jo runkosarjassa, mutta jos Selander päättää jokaisessa pelissä lahjoittaa yhden ja itseltä ei löydy maalintekijää, on vaikea voittaa otteluita. Harrastesarjaan Lahti joutui lähtemään veitsi kurkulla.
Harrastesarjan ottelupallo hukassaLahti sai kuin saikin kairattua itsensä Harrastesarjassa karsintaviivan yläpuolelle ennen viimeistä ottelua, vaikka paikkoja sarjapaikan varmistamiseen tarjottiin paljon aikaisemminkin. Pallo oli todellakin Lahdella, kun sarjajumbo EIF piti vain voittaa kotikentällä. Ensimmäiset 45 minuuttia olivat vielä ihan hyvää palloilua, mutta jälkimmäiselle puoliskolle peli lässähti täysin. Maaliton tasapeli tiesi karsintapelejä.
Tulella putoamisen kanssa brändiuudistuksesta asti leikkinyt Lahti sai vastaansa Jaron. Sama pari oli kohdannut vuonna 1999 ja samanlaista taistelua odotettiin nytkin. Tai toivottiin. Pietarsaaressa Lahti oli pelokas lapsilauma ja otti kahdella maalilla pataan. Lahdelle jäi paljon parannettavaa kotiotteluun ja iso vuori kiivettäväksi.
Toinen osaottelu olikin lopulta Lahden heiniä ja sisälsi kyllä kaikki draamankaaret hylättyine maaleineen ja epäonnistuneine pilkkuineen. Jaro oli maalin verran parempi ja Lahti teki sen aivan itse. Koko kausi oli yhtä kärsimystä ja Jarolle onnea ansaitusta noususta. VARista voi olla montaa mieltä, mutta ei se otteluparia ratkaissut, eikä kuulu jalkapalloon. Tie vie uuteen ja uljaaseen Ykkösliigaan.
Kentän ulkopuolella sekoiluaJos kausi oli kentällä sekoilua, oli se sitä myös toimistolla. Seuran arvoissa lukee Avoimuus, mutta se on kenties jäänyt kaiken puunhalailun ja maailmansyleilyn taakse. Naisten edustusjoukkue jäi tuuliajolle ja varmisti sarjapaikkansa lisäajalla eli urheilullisella puolella koko kausi oli molemmille joukkueille katastrofaalinen. Keväällä kausijulkaisussa paalutettu tasa-arvo olikin lopulta kaunis korulause.
Alkukaudesta seuralla oli jos jonkinmoista kampanjaa. Oli Apulanta-päivää (naisten Cupin kotiottelun kanssa päällekkäin), kaupungin ympäristöpöhinää (kaksi vuotta liian myöhään) ja kaiken maailman keräyksiä kodittomille kissoille ja jopa Gnistanille. On hienoa, että asioita tehdään, mutta olisiko voinut tehdä vähän pienemmällä ja käyttää aikaa ja resursseja pelikentälle. Ellei toki nuo tempaukset ole tuottaneet miljoonia (jotka ainakin luvattiin hyväntekeväisyyteen).
Kisapuisto-sekoilu sai puolestaan lopullisen päätöksensä. Lahdessa tehdään ensin jääha... monitoimiareena ja sitten Kisapuistorahat kaadetaan hiihtoon ja mäkihyppyyn. Jos jotain jää, voidaan keskustella ja suunnitella kampaviinereiden kera uimahallia ja stadionia. Eli ei ole tulossa ja seura saa jälleen katsoa itseään peiliin.
Junnuseurat saatiin lopulta yhteen, mutta kantautuneiden huhujen mukaan riitely on jatkunut. Toisaalta tässä on varmasti yksi synkän kauden positiivisimmista jutuista, sillä nyt kaupungissa on tuhansia junioreita ja vanhempia, joilla on joku side FC Lahteen. Mikäli sopu säilyy viisikin vuotta, voidaan hiljalleen nähdä tuloksia. Uudella ry:n toiminnanjohtajalla Tommi Laitilalla on iso työ saada kaksi vuosikymmenien aikana kaivettua poteroa yhdistetyksi.
Toinen positiivinen asia on kaudelta oli kannattajatoiminta, vaikka Riku Selander ehti senkin haukkumaan. Lahti nousi jälleen sille tasolle, jossa pioneerien kuuluukin olla. Uudet SLO:t saivat seuran kanssa edistettyä asioita ja pääsääntöisesti homma toimi kuin rasvattu voi. Välillä Kuqqenin riemuksi koko pääkatsomo oikeasti lähtikin mukaan. Etlari toki sai kohuotsikkonsa Klubi-pelistä ja suuri yleisö sai kauhistella viikon asiaa näppiksellä.
Alkuun huhtikuussa ja toukokuussa seuran sosiaalisen median kanavat ottivat pienen harppauksen eteenpäin, mutta sieltä onkin sitten lasketeltu kovaa vauhtia alaspäin. Toisaalta Nachon jatkosopparivideo oli ihan kiva yllätys. Pelipaidat olivat kivat, mutta MyPa-Arsenal-setti ei kyllä näyttänyt Lahdelta (samanlaiset taisi suurin piirtein olla myös edellisellä tippumiskaudella). Visuaalisella puolella ei pelättyä notkahdusta lopulta käynyt.
Pelaaja-arviot kaudesta 2024On helpompi listata onnistujat ja todeta loppujen olleen paskaa. Eli onnistujat:
Osku MaukonenNacho nappasi kauden edetessä ykkösveskan tontin ensin Oluwayemilta ja vielä uudelleen Mikhaililta. Välillä kokemattomuus saattoi hieman näkyä, mutta ei Lahti Nachoon kaatunut. Enemmän nuorukainen pelasti pisteitä kuin lahjoitti.
Felix StraussKesän Itävallan ilmasillan kolmas hankinta, joka toi lopulta johtajuutta kentälle. Jätti kyllä aina kaikkensa kentälle ja blokkasi, repi ja raastoi. Ei lopulta päässyt juomaan kannattajien kanssa voitto-oluita loseen.
Julius TauriainenAlkukauden harmauden valopilkku. Stunttasi välillä keskikentällä, mutta oli heinäkuuhun asti Lahden tasaisin suorittaja ja sai jopa hieman tehoja. Kuopion kynnysmatto koitui polven kohtaloksi ja loppukausi meni tuvilla.
Pablo AndradeToinen laitapakki, joka suoritti tasaisesti. Andradella puolestaan alkukausi meni ohi, mutta kun pääsi kuntoon, oli valehtelematta Lahden tärkein pelaaja. Teki tunnollisesti töitä molempiin suuntiin ja sai tehoja. Oli myös viimeisen ottelun jälkeen erittäin murtunut.
Samuel PasanenSai alkukaudesta peliesityksiin nähden aivan liikaa minuutteja, mutta nuoren pelaajan kohdalla se on välillä kuin laittaisi rahaa pankkiin. Loppukaudesta alkoi ottaa sitä roolia, jota Pasaselta oli jo muutama vuosi odoteltu. Fysiikka parani, mutta vielä jäi kaksinkamppailuissa kakkoseksi.
Eemeli VirtaPirlo on pallovarma ja hyvä pelaaja, silloin kun on kunnossa. Virran kausi oli jälleen rikkonainen, mutta jos peilaa alkukauden tilastoja, Virta oli ylivoimaisesti riistotilaston kärjessä lahtelaisista. Lopulta Pirlo on nostettava onnistujiin siinä mielessä, että oli joukkueelle kunnossa ollessaan erittäin tärkeä.
Bubacar DjalóSuhteellisen samat sanat kuin Pirlosta. Alkukaudesta näytti, että ei kiinnosta, kun rupesi kiinnostamaan, oli hyvä ja loukkaantui ja lopulta siirtyi jonnekin hiekan keskelle. Ilmeisesti seura kuitenkin nettosi, joten onnistuja.
LuquinhasOli pelko perseessä, että Duarten oma hassansesay voidaan syksyllä valita vuoden turhakkeeksi. Yllätti positiivisesti. Teki töitä molempiin suuntiin ja loppukauden aikana sai myös tehoja. Pelasi kertaalleen myös laitapakkina ihan mukiinmenevän pelin.
Michael LopezKaksijakoinen kausi. Ensin ei osunut mistään, sitten osui ja sitten hiipui ja lopulta ei osunut edes pilkusta. Limpun aikana ei kiinnostanut työnteko, Duarten aikana teki töitä.
Kiva keskikasti:Topias InkinenOma kasvatti raivasi loukkaantumisten myötä tiensä aina avauskokoonpanoon asti. Ei pettänyt, ei häikäissyt.
Dylan FoxKunnossa ollessaan oli perustoppari. Ei isoja virheitä, ei isoja onnistumisia. Katosi kesällä pariksi kuukaudeksi kokoonpanosta.
Tommi Jäntti ja Marius KönkköläAjoittain kivaa pörräämistä ja ringinleventämistä. Kukaan ei odottanut mitään, mutta ei ehkä myöskään tarvinnut pettyä.
Benjamin MulahalilovicItävallan ensimmäinen arpa oli siirtoikkunan auettua positiivinen ruiske koko joukkueelle. Ei aivan Buban veroinen, mutta täytti paikkansa.
Luke IvanovicNopea ja kookas hyökkääjä, tai laituri. Ei vain aina osannut käyttää kumpaakaan ominaisuutta. Pääsi ajoittain maalipaikoille, mutta Luken paikoista Kallioinen olisi tehnyt vähintään 40 osumaa.
Matias VainionpääLimpun pelisysteemin varatoppari oli lopulta niitä harvoja, jotka pysyivät koko kauden kunnossa. Sekin oli tänä vuonna etu.
Akseli PuukkoTäydellinen läpimurto jäi lopulta tulematta, vaikka pelasi ihan kivasti. Isot puutteet ja tällä kaudella isot virheet tiputtivat keskikastiin. Tie vei Italiaan ja toivottavasti seura sai parempaa Saludoa.
Joshua Oluwayemi ja David MikhailIhan kivoja kakkosveskoja Nachon taakse. Ei mitään hirveitä mokia muistu mieleen, mutta ei myöskään kovinkaan montaa huipputorjuntaa.
Ei enää ikinä näitä:
Riku SelanderYlipelaava paska, joka tuli Lahdelle todella kalliiksi ja oli vielä molempien valmentajien kapteenistossa ja ykkösvalinta kentälle. Tilastojen mukaan Lahti menetti Selanderin hölmöilyjen ja ylipelaamisen takia 13 pistettä.
Jordao CardosoJostain Portugalin aladivareista naarattu Duarten saunakaveri onnistui ehkä kerran, muina kertoina lähinnä pelotti sekä miestä että kannattajia.
Colin OdutayoMenee kastiin ”vaikket mitään oota ni silti saat pettyä”. Taisi lopulta keskittyä eniten Tinder-treffeihin ja naisten joukkueeseen.
Loput:
Julian TomkaEnsin myöhästyy pelilupa, sitten veli joutuu auto-onnettomuuteen. Kaikkea hyvää Julianille ja perheelle!
Viljami JokirantaPelasiko edes?
Eemil Laamanen ja Vilho HuovilaKlesana ja lainalla
Otso KoskinenTais tehä maalin joskus?
Anton MunukkaKävi pelaamassa jonku Cupin-pelin
Daniel KoskipaloKlesana koko kauden.
Asaad BabikerKakkosen taso on kaukana Veikkausliigasta.
Mikko ViitikkoEi ehkä lopulta ollut Viitikon kausi tämäkään.
Ja jos joku jäi, se on positiivista ja hänen onnensa.
TulevaisuusYkkösliiga kutsuu ja budjetti pienenee. Halttunen ehti jo alleviivaamaan, että tavoitteena on nousu. Luuta lakaisee varmasti pelaajistossa, sillä sopimuksia on parilla lapsella ja Luquinhasilla. Toivottavasti lapsilla ei ole liigapykälää ja toivottavasti Luquinhasilla on. Saa lopulta nähdä, ketkä lahtelaisista jäävät ja ketkä saavat liigasoppareita, mutta kaikki tämän kauden lahtelaiskasvatit joukkueessa olisivat vähintään riittäviä ringinleventäjiä, jopa Babiker. Maukonen lähtee varmasti suuremmille kentille heti, kun itse haluaa.
Joukkueen valmennus on jälleen mysteeri. Auget ja hapet on huudettu, mutta lisäksi laareilla ja Shalan parturissa viime päivinä on väläytelty Piñolia, Väykkää ja Pasojaa. Tuli kuka hyvänsä, juhannuspotkut odottavat, jos ei tänä vuonna niin viimeistään ensi. Suuri luuta pitäisi lakaista myös seuran fysiikkapuoleen, sillä silloin harvoin, kun seura on kertonut avoimesti poissaoloista, olisi ollut helpompaa sanoa, ketkä ovat kunnossa. Kaikkea ei yksinkertaisesti voi laittaa huonon tuurin ja harjoitusolosuhteiden piikkiin, vaan myös fyysistä tekemistä on tarkasteltava, sillä päättyneellä kaudella näytti useasti, että Lahdelta loppui kunto kesken.
Iso luuta lakaisee varmasti myös toimistolla ja jokainen saa tehdä oman lottorivinsä, ketä jää ja ketkä lähtevät kilometritehtaalle. Edellisen tippumisen jälkeen lopulta Päivi oli ainoa, joka sai jäädä. Ymmärtääkseni Ykkösliigakin vaatii nykyään jo jotain osaamista, joten pelkällä Päivillä ei nousta. Yksikin lähtijä vie mukanaan paljon arvokasta tietoa, mitä liigassa tarvitaan, joten vuoden päästä liigakelpoisen organisaation rakentamista ei kannata aloittaa nollista (tune: EIF). Halttunen kertoi YLEllä, että seurajohdolla on Heikariin luottamus, ja jalkapallossahan se lähes aina tarkoittaa potkuja. Päivin ja Heikarin lisäksi toimistolla palloilevat Okkosen tilalle tullut Savukoski, myyntihessut Mujunen ja Kokkonen ja tiedottajana mistään mitään kertonut Leirilaakso.
Isoa uudistusta kaipaavat myös seuran rakenteet. Urheilutoimenjohtaja on liki välttämätön, jotta junnuorganisaatio ja edustusjoukkue saadaan toimimaan. Viisaimmat pystyvät kuitenkin laskemaan, että alamäki alkoi tietyn hallituksessa olevan ihmisen myötä (näin ainakin pahat kielet myös kaupungilla ja kusilaareilla kertovat) ja paljon ulos vaadittu Jussi Lumio se ei ole.
Seuran strategiat ja visiot ovat bisnessjargonia, jotka eivät tarkoita mitään. Hallituksessa nyt se lusikka kauniiseen käteen ja selkeät visiot, tavoitteet ja maailmanhalaamiset kehiin, jotta tavallinen lahtelainen ymmärtää, mihin seura edes haluaa mennä. Logo takaisin ja tarinat ja pallot Vesijärven pohjaan (toki ei saa saastuttaa, mutta on sitä jätteet ennenki sinne dumpattu).
Ykkösliigassa on varmasti ajoittain kivaa katsomon puolella, mutta seuran kannalta sinne ei kannata jumittua. Kannattajille vanhoja tuttuja ovat EIF (jota vastaan ei vain osata pelata), JIPPO ja TPS, muiden kanssa Lahti ei ole pelannut samassa sarjassa. JäPSiä vastaan on meinattua pudota Cupista ja KäPaa vastaan muistaakseen pudottiinkin. Oman mausteensa tuovat Akatemia-joukkueet, joissa voi tulla vastaan kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Naisten joukkueelle kaipaisi jotain selkeää suuntaa. Myös tärkeimmissä junnuikäluokissa on ollut hiljaista ja maajoukkue-edustukset ovat loistaneet poissaoloillaan. Junnuseurojen yhdistämisen luulisi tuovan edes jotain etuja, mutta sen hedelmiä ei vielä hetkeen poimita. Myös olosuhteet laahaavat perässä.
Junioreista ja Reippaasta talvella nousee varmasti paljon nuoria pelaajia harjoitusrinkiin. Reippaassa onnistuneet ja jo seuran mukana viime talvella olleet ovat vuotta vanhempia ja kokeneempia. Nikke Oksasta pitäisin itse vahvimpana suosikkina sopimuksen saajista. Muutaman maalin Kakkosessa iskenyt Amir Belabid saa varmasti mahdollisuuden, mutta nuorukaisella tekee yhä tiukkaa mahtua Kakkoseen. B-junioreista ei ensimmäisenä tule kyllä ketään mieleen, jolla riittäisi edes Ykkösliigaan, mutta talvi on nuori ja tarina on vasta alussa.
Paluumuuttajia on huudeltu muutamia ja en näe mitään syytä, miksi kukaan haluaisi tulla pilaamaan uraansa toistamiseen Lahteen. Joona Tiainen täydentäisi mukavasti maalivahtiosastoa. Joona Tapani puolestaan toisi keskikentälle varman osaajan, jolla on näyttöjä sarjatasolta. Onni Hänninen on juuttunut Seinäjoella samalle sarjatasolle ja Topias Helle kadonnut kuvasta kokonaan. Kai Ykkösliigan kilpailijoilta olisi joitain muitakin vahvistuksia naarattavissa (vieläkö se jumalallekiitosmies pelaa Tepsissä?).
Pettymyksiähän se ensi kausikin on täynnä, mutta keskustelu on avattu sanoilla: Heikari ulos ja logo takas.
Äänestys
