Kansallinen Liiga 2025 - Yleiskeskustelu

[Ganja]

Erika
Hämäläinen ja varmaan vielä moni muuki.

Hämäläisen klubijunnutausta on vähän kuin Espoon Kauniainen.

PU-62 oli oikea vastaus.

[dembele]

Kasvatti on pelaaja joka on pelannut 12-18 vuotiaana vähintään 3 vuotta seurassa näin määrittelee palloliitto ja fifa.

Ai tuota eivät kaikki varmaan vielä tienneetkään. 14-15-vuotiaana vajaa 10 vuotta samassa seurassa pelanneen ja sieltä kultaa etsimään lähtevän kasvattajaseura on siis se mihin hän siirtyy. Asia selkeä.

[Futismutsix2]

Ai tuota eivät kaikki varmaan vielä tienneetkään. 14-15-vuotiaana vajaa 10 vuotta samassa seurassa pelanneen ja sieltä kultaa etsimään lähtevän kasvattajaseura on siis se mihin hän siirtyy. Asia selkeä.

Tämäpä juuri. Jos unohdetaan nyt hetkeksi tuo ns. "virallinen sääntö" joka taitaa enemmänkin liittyä kasvattajarahoihin ja katsotaan kuka sen pelaajan perus jalkapallotaidot on opettanut ja pohjan rakentanut (valtaosa huipuista on tainnut aloittaa lähiseurassa viimeistään 6-vuotiaana ja jatkaa samassa seurassa 12-vuotiaaksi) niin lista näyttääkin vähän erilaiselta.

[dembele]

...ja tuo termihän liittyy kasvattajapalkkioihin pelaajasiirtojen yhteydessä. Mitenkäs sitä nyt pystyisi jakamaan kakun reilusti useampaan viipaleeseen, joten parempi kun ei edes yritetä. Pilaisi vaan hyvän, selkeästi orastavan pelaajien jatkojalostusbisneksen. Penkille istutettavakin tulokas on mahdollisesti myöhemmin rahaa pankkiin jos hänet turhautettuna sopimuksen vielä voimassaollessa pois pyrkiessään saadaan kaupattua eteenpäin..

[copa de kybä]

Pesäpallossa ja lentopallossa kumminkin pystyy?

Pystyykö? Näissä sitä "kannattavaa liiketoimintaa" taitaa olla, että pikkukunnissa kunta rahoittaa olosuhteet puoli-ilmaiseksi, paikalliset pienyritykset sponssaavat logot pelaajien pyllyihin ja vapaaehtoistyöllä hommaa pyöritetään jossain nollatuloksen ja pienen tappion rajamailla. Pesäpallossa luonnollisesti ei ole minkäänlaista kansainvälistä kilpailua ja lentopallossa Suomen naisten menestys taitaa olla jossain Helmarien tasolla tai alle sinänsä sijoituksellisesti, mutta tietysti lajin koko yleisesti aika eri luokkaa kuin futiksessa.

[prefect]

Suomessa ei yksikään naisten joukkue pysty pyörittämään kannattavaa liiketoimintaa.

Valitettavasti tahot, jotka ajoivat sarjauudistusta tekivät päätöksen ajatellen vain urheilullista tasoa sekä maajoukkuetoimintaa. Kansallisen Liigan taso ei nouse kahden joukkueen vähennyksellä niin radikaalisti, että se auttaisi seuroja houkuttelemaan lisää katsojia ja yhteistyökumppaneita. Todennäköisesti käy juuri päinvastoin eli suppea sarja (maantieteellisesti ja joukkuemäärältä) vähentää kiinnostusta niin yleisössä kuin kumppaneissakin.

Väännetäänpä ensin ihan rautalangasta yksi oleellinen määritelmä kun sellainen kerran löytyi ihan netistä: Ammattiurheilu tarkoittaa urheilun harjoittamista kokopäiväisenä ammattina. Yksilöurheilijalle se usein merkitsee oman urheilulajin kilpailujen kiertämistä ja joukkueurheilijalle jossakin ammattilaisliigassa pelaamista.

Täällä kun tarjotaan "ammattiurheilijalle" näitä palloliiton koomisia 2000€ per vuosi-selityksiä. Suomessa ei ole koskaan ollut kuin yksi ammattilaisliiga eli miesten jääkiekon SM-liiga. Siellä jääkiekko on kaikille kokopäiväinen ammatti jolla katetaan kaikkien 12 kuukauden menot vuodessa ja ammattiurheilu on niin täysipäiväistä toimintaa ettei sen ohella tehdä toista työtä eikä myöskään opiskella tulevaa ammattia vaan tämä saa odottaa ammattilaisuran päättymistä.

Naisten jalkapallon taso lähtee kohoamaan kansainvälisen kärjen suuntaan vasta sitten kun meillä on ammattilaisliiga. Tällä hetkellä Kansallinen liiga ei ole edes puoliammattilaisliiga koska ainoastaan kolmea joukkuetta voisi kutsua hyvällä tahdolla puoliammattilaisjoukkueiksi. Näiden kolmen joukkueen rosterista edes kourallinen todella rahoittaa elämänsä 12kk ajan vuodessa jalkapallolla mutta niissäkin valtaosa pelaajista tarvitsee edelleen jalkapallon ohelle vielä toisen ammatin (tai ovat de facto täyspäiväisiä opiskelijoita joille jalkapallo on vain kaiken vapaa-ajan syövä harrastus)

Edes puoliammattilaisliigan syntyminen naisten jalkapallon vaatii karkeasti arvioituna katsojalukujen kasvua vähintään kertaluokalla ellei parilla ja tätä vastaavaa pysyvää tulovirtaa lähetysoikeuksista, pääsylipputuloista ja mainostajien/sponsorien kautta.

Tätä tavoitetta ei edistetä kutistamalla Kansallinen Liiga kahdeksaan joukkueeseen joka sattuneesta syystä leikkasi dramaattisesti lajin näkyvyyttä ja mainostajien/sponsorien kiinnostusta kaikilla pk-seudun ulkopuolisilla suurilla talousalueilla eikä kukaan voi vakavissaan kuvitella että Espoossakaan Hongan kannattajat siirtyisivät sankoin joukoin seuraamaan jotain satunnaista Kansallisen liigan joukkuetta yhtään sen enempää kuin Ilveksen fanitkaan.

[elanalistadefutbol]

Ai tuota eivät kaikki varmaan vielä tienneetkään. 14-15-vuotiaana vajaa 10 vuotta samassa seurassa pelanneen ja sieltä kultaa etsimään lähtevän kasvattajaseura on siis se mihin hän siirtyy. Asia selkeä.

Tarkennuksena, että kasvattajaraha koskee naisissa Suomen ligaa ja ykköstä. Ulkomaisista siirroista ei naisilla ole samaa sokidaarisuuskorvausta kuin miehillä eli ulkomaan siirtokorvauksista ei makseta mitään kasvattajaseuroille. Miehillä jokaisesta vuodesta maksetaan 5-10 % / vuosi joka otetaan 5%  kokonaissiirtosummasta.

Syy miksi naisille ei maksetaan lienee siirtokorvausten pienuus. Jos summa olisi 10 000 euros, siitä 5% on 500 ja jos se jaettaisiin muutamalle seuralle, siitä ei hirveästi jäisi.

https://digitalhub.fifa.com/m/620d0240c40944ed/original/Regulations-on-the-Status-and-Transfer-of-Players-October-2022-edition.pdf

Sivu 89.

[Sivurajaltaseuraaja]

Kasvattajarahaa kertyy myös maaotteluista.

Ulkomaansiirroista todennäköisesti alkaa rahaa poikimaan 3-4 vuoden sisällä. Ehkä HJK on tästä hyvinkin tietoinen ja Akatemia on osittain tämänkin takia tärkeä.

[elanalistadefutbol]

Kasvattajarahaa kertyy myös maaotteluista.

Ulkomaansiirroista todennäköisesti alkaa rahaa poikimaan 3-4 vuoden sisällä. Ehkä HJK on tästä hyvinkin tietoinen ja Akatemia on osittain tämänkin takia tärkeä.

Liiton ja seurojen korvaukset löytyy tuolta.


https://www-assets.palloliitto.fi/62562/1672148724-kasvattajarahamaaraykset-2023.pdf

Toivon mukaan jossain vaiheessa myös naisten siirroista jotain maksetaan, mutta vaatii sitä, että summat kasvaa. Koitin tavata uefan naisstrategiaa, mutta silmiin ei sattunut mainintaa taloudellisista tavoitteista.

https://editorial.uefa.com/resources/0292-1c3532529b72-3306578495fb-1000/unstoppable_uefa_women_s_football_strategy.pdf 

[prefect]

Tarkennuksena, että kasvattajaraha koskee naisissa Suomen ligaa ja ykköstä. Ulkomaisista siirroista ei naisilla ole samaa sokidaarisuuskorvausta kuin miehillä eli ulkomaan siirtokorvauksista ei makseta mitään kasvattajaseuroille. Miehillä jokaisesta vuodesta maksetaan 5-10 % / vuosi joka otetaan 5%  kokonaissiirtosummasta.

Syy miksi naisille ei maksetaan lienee siirtokorvausten pienuus. Jos summa olisi 10 000 euros, siitä 5% on 500 ja jos se jaettaisiin muutamalle seuralle, siitä ei hirveästi jäisi.

https://digitalhub.fifa.com/m/620d0240c40944ed/original/Regulations-on-the-Status-and-Transfer-of-Players-October-2022-edition.pdf

Sivu 89.

Olisikohan sittenkin niin että kausaalisuhde menee ihan toisinpäin.

Miksi ihmeessä pitäisi maksaa siirtokorvausta pelaajasta jonka nykyinen joukkuekaan ei pidä sitä missään arvossa eikä katso tarpeelliseksi maksaa sille palkkaa.

Palkkavertailuja on lähes toivottoman hankala löytää mutta muutama lipsahdus on päätynyt julkisuuteen saakka. Otetaan vertailukohdaksi naisten mediaanipalkka joka on 3000€/kk

IS julkaisi vuosi sitten artikkelin jossa sanottiin muun muassa tällaista: "Heidi Pihlaja (palloliiton kehityspäällikkö) kertoo, että naisten pääsarjassa noin 40 prosenttia pelaajista on ammattilaissopimuksen alla, mikä tarkoittaa, että he tienaavat vähintään 2 000 euroa vuodessa." ja vähän myöhemmin "Miesten pääsarjassa suurin osa pelaajista pelaa ammattiurheilijaturvan alla, mikä tarkoittaa, että heidän ansiotulonsa on vähintään 12 550 euroa. Naisten pääsarjassa sellaisia pelaajia on alle 20."

Eli sama suomeksi:
- 60% ei todennäköisesti joudu itse maksamaan (ainakaan paljon) siitä että saavat pelata Kansallista liigaa.
- 8% eli alle 20 ansaitsee vähintään 12 550€ vuodessa
- 32% pelaajista ansaitsee 1000€ - 12 550€ vuodessa

Damallsvenskanista löysin yhden tuoreen lehtijutun jonka mukaan keskimääräinen pelaaja tienaa noin 17000€ - 35 000€ vuodessa mutta kovin kärki jo 60 000€ ja muutamat huiput kuten Stina Blackstenius sai jo pari vuotta sitten lähes 100 000€ vuodessa. Koomista tässä on se että myös Damallsvenskan kärsii pelaajakadosta koska parhaat pelaajat kaikkoavat ulkomaille vähintään kaksi kertaa parempien palkkojen perässä.

En genomsnittlig spelare i Damallsvenskan tjänar mellan 200 000 och 400 000 kronor per år, medan toppspelare i ligan kan nå upp till 700 000 kronor.

Under tiden i BK Häcken låg Blackstenius årslön på omkring 1 miljon kronor. Efter övergången till Arsenal har lönen sannolikt ökat markant, även om den exakta summan inte är offentlig. Som en av Sveriges främsta damfotbollsspelare tillhör hon den grupp som kan tjäna mellan 1-2 miljoner kronor per år i internationella toppklubbar.


https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009726761.html

https://fotbollszonen.se/stina-blackstenius-lon-i-nuvarande-lag/

[Tekonurmi]

Olisikohan sittenkin niin että kausaalisuhde menee ihan toisinpäin.

Miksi ihmeessä pitäisi maksaa siirtokorvausta pelaajasta jonka nykyinen joukkuekaan ei pidä sitä missään arvossa eikä katso tarpeelliseksi maksaa sille palkkaa.

Palkkavertailuja on lähes toivottoman hankala löytää mutta muutama lipsahdus on päätynyt julkisuuteen saakka. Otetaan vertailukohdaksi naisten mediaanipalkka joka on 3000€/kk

IS julkaisi vuosi sitten artikkelin jossa sanottiin muun muassa tällaista: "Heidi Pihlaja (palloliiton kehityspäällikkö) kertoo, että naisten pääsarjassa noin 40 prosenttia pelaajista on ammattilaissopimuksen alla, mikä tarkoittaa, että he tienaavat vähintään 2 000 euroa vuodessa." ja vähän myöhemmin "Miesten pääsarjassa suurin osa pelaajista pelaa ammattiurheilijaturvan alla, mikä tarkoittaa, että heidän ansiotulonsa on vähintään 12 550 euroa. Naisten pääsarjassa sellaisia pelaajia on alle 20."

Eli sama suomeksi:
- 60% ei todennäköisesti joudu itse maksamaan (ainakaan paljon) siitä että saavat pelata Kansallista liigaa.
- 8% eli alle 20 ansaitsee vähintään 12 550€ vuodessa
- 32% pelaajista ansaitsee 1000€ - 12 550€ vuodessa

Damallsvenskanista löysin yhden tuoreen lehtijutun jonka mukaan keskimääräinen pelaaja tienaa noin 17000€ - 35 000€ vuodessa mutta kovin kärki jo 60 000€ ja muutamat huiput kuten Stina Blackstenius sai jo pari vuotta sitten lähes 100 000€ vuodessa. Koomista tässä on se että myös Damallsvenskan kärsii pelaajakadosta koska parhaat pelaajat kaikkoavat ulkomaille vähintään kaksi kertaa parempien palkkojen perässä.

En genomsnittlig spelare i Damallsvenskan tjänar mellan 200 000 och 400 000 kronor per år, medan toppspelare i ligan kan nå upp till 700 000 kronor.

Under tiden i BK Häcken låg Blackstenius årslön på omkring 1 miljon kronor. Efter övergången till Arsenal har lönen sannolikt ökat markant, även om den exakta summan inte är offentlig. Som en av Sveriges främsta damfotbollsspelare tillhör hon den grupp som kan tjäna mellan 1-2 miljoner kronor per år i internationella toppklubbar.


https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009726761.html

https://fotbollszonen.se/stina-blackstenius-lon-i-nuvarande-lag/

Muutamia ajatuksia siitä, mitä meistä jokainen voisi tehdä, jotta omalla pienellä panoksellamme voisimme auttaa kotimaan sarjan pelaajia parempaan asemaan. Pienistä teoista voi aikaa myöten kasvaa isompia asioita, kunhan kaikki puhaltavat samaan suuntaan.

- Osta kausikortti. Itsellesi tai kaverillesi. Ei tarvitse olla edes välttämättä aina sen oman suosikkijoukkueen peleihin;
- Tilaa Ruutu+ tai joku muu media, mikä näyttää kotimaista naisten jalkapalloa;
- Käy katsomassa paikan päällä peli tai kaksi. Jos ei pääse oman suosikkijoukkueen peleihin niin ei aina haittaa käydä katsomassa viereisen kylän fasiliteetteja. Useat joukkueet järjestävät kivoja tapahtumia;
- Osta makkara tai kaksi, tai kahvi tai olut pelitapahtumissa.
- Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi Kansallisen Liigan joukkueiden toimintaan jos aikataulut vain sallivat. Tapahtumien järjestämisessä ja niiden ammattimaistamisessa tarvitaan aina lisäkäsiä. Samalla tutustuu uusiin ihmisiin ja oppii uusia asioita. Toiminta on on yhdessä parhaimmillaan hienoa ja palkitsevaa;
- Tykkää, kommentoi ja jaa Kansallisen Liigan postauksia ja somesisältöjä. Luodaan positiviista kierrettä sarjan ympärille niin, että tieto tavoittaa potentiaaliset sponsorit ja tukijat;
- Lähde aktiivisesti hankkimaan tukijoita omalle KL joukkueellesi. Sponsorien tuki on tärkeätä.
- Osta KL joukkueen fanituotteita. Itsellesi tai lahjaksi.
- Promoa pelitapahtumia omassa tuttavapiirissä ja kannusta käymään peleissä tai katsomaan niitä TV:stä.
- Osallistu KL joukkueiden ja sarjan järjestämiin erillisiin tapahtumiin, arpajaisiin, äänestyksiin jne.
- Lähde itse sponsoriksi omalle KL joukkueelle jos mahdollista. Tai keskustele sponsorimahdollisuudesta yksittäisen pelaajan osalta.

Varmasti löytyy muitakin ja jokaiselle jotain sopivaa omiin kykyihin ja resursseihin liittyvää.

[Josse]

Odota, että seura tai liitto itse tekisi asioiden eteen jotain.

[dembele]

Itse odotan että ne nimenomaan naisjalkapalloilua edistämään palkatut IHMISET tekisivät jotain konkreettista tiedolla johtamisen ohella.

[elanalistadefutbol]

Olisikohan sittenkin niin että kausaalisuhde menee ihan toisinpäin.

Miksi ihmeessä pitäisi maksaa siirtokorvausta pelaajasta jonka nykyinen joukkuekaan ei pidä sitä missään arvossa eikä katso tarpeelliseksi maksaa sille palkkaa.

Palkkavertailuja on lähes toivottoman hankala löytää mutta muutama lipsahdus on päätynyt julkisuuteen saakka. Otetaan vertailukohdaksi naisten mediaanipalkka joka on 3000€/kk

IS julkaisi vuosi sitten artikkelin jossa sanottiin muun muassa tällaista: "Heidi Pihlaja (palloliiton kehityspäällikkö) kertoo, että naisten pääsarjassa noin 40 prosenttia pelaajista on ammattilaissopimuksen alla, mikä tarkoittaa, että he tienaavat vähintään 2 000 euroa vuodessa." ja vähän myöhemmin "Miesten pääsarjassa suurin osa pelaajista pelaa ammattiurheilijaturvan alla, mikä tarkoittaa, että heidän ansiotulonsa on vähintään 12 550 euroa. Naisten pääsarjassa sellaisia pelaajia on alle 20."

Eli sama suomeksi:
- 60% ei todennäköisesti joudu itse maksamaan (ainakaan paljon) siitä että saavat pelata Kansallista liigaa.
- 8% eli alle 20 ansaitsee vähintään 12 550€ vuodessa
- 32% pelaajista ansaitsee 1000€ - 12 550€ vuodessa

Damallsvenskanista löysin yhden tuoreen lehtijutun jonka mukaan keskimääräinen pelaaja tienaa noin 17000€ - 35 000€ vuodessa mutta kovin kärki jo 60 000€ ja muutamat huiput kuten Stina Blackstenius sai jo pari vuotta sitten lähes 100 000€ vuodessa. Koomista tässä on se että myös Damallsvenskan kärsii pelaajakadosta koska parhaat pelaajat kaikkoavat ulkomaille vähintään kaksi kertaa parempien palkkojen perässä.

En genomsnittlig spelare i Damallsvenskan tjänar mellan 200 000 och 400 000 kronor per år, medan toppspelare i ligan kan nå upp till 700 000 kronor.

Under tiden i BK Häcken låg Blackstenius årslön på omkring 1 miljon kronor. Efter övergången till Arsenal har lönen sannolikt ökat markant, även om den exakta summan inte är offentlig. Som en av Sveriges främsta damfotbollsspelare tillhör hon den grupp som kan tjäna mellan 1-2 miljoner kronor per år i internationella toppklubbar.


https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009726761.html

https://fotbollszonen.se/stina-blackstenius-lon-i-nuvarande-lag/

Suomalaisissa palkoissa ei aina puhuta rahasta. 2000 vuodessa voi tarkoittaa ilmaiset ruoat jossain pizzeriassa, ilmainen majoitus… ja ehkä muutama satanen kuussa. Sama juttu on miehissä.

Ruotsissa pelanneiden mukaan suomalaiset tienaavat keskimäärin 1000 euroa kuussa +/- joitakin satasia. Noissakin sopimuksissa osa palkasta voi koostua ruoista ja majoituksista.

Jos ja kun pelaajien myyntiarvo on pieni, seurojen pääasiallinen tulonlähde on sponsorit. Jos tulevaisuudessa siirroissa puhutaan kymmenistä tai sadoista tuhansista, jo yhdellä siirrolla on taloudellista merkitystä.

[Trippier]

Olisikohan sittenkin niin että kausaalisuhde menee ihan toisinpäin.

Miksi ihmeessä pitäisi maksaa siirtokorvausta pelaajasta jonka nykyinen joukkuekaan ei pidä sitä missään arvossa eikä katso tarpeelliseksi maksaa sille palkkaa.

Palkkavertailuja on lähes toivottoman hankala löytää mutta muutama lipsahdus on päätynyt julkisuuteen saakka. Otetaan vertailukohdaksi naisten mediaanipalkka joka on 3000€/kk

IS julkaisi vuosi sitten artikkelin jossa sanottiin muun muassa tällaista: "Heidi Pihlaja (palloliiton kehityspäällikkö) kertoo, että naisten pääsarjassa noin 40 prosenttia pelaajista on ammattilaissopimuksen alla, mikä tarkoittaa, että he tienaavat vähintään 2 000 euroa vuodessa." ja vähän myöhemmin "Miesten pääsarjassa suurin osa pelaajista pelaa ammattiurheilijaturvan alla, mikä tarkoittaa, että heidän ansiotulonsa on vähintään 12 550 euroa. Naisten pääsarjassa sellaisia pelaajia on alle 20."

Eli sama suomeksi:
- 60% ei todennäköisesti joudu itse maksamaan (ainakaan paljon) siitä että saavat pelata Kansallista liigaa.
- 8% eli alle 20 ansaitsee vähintään 12 550€ vuodessa
- 32% pelaajista ansaitsee 1000€ - 12 550€ vuodessa

Damallsvenskanista löysin yhden tuoreen lehtijutun jonka mukaan keskimääräinen pelaaja tienaa noin 17000€ - 35 000€ vuodessa mutta kovin kärki jo 60 000€ ja muutamat huiput kuten Stina Blackstenius sai jo pari vuotta sitten lähes 100 000€ vuodessa. Koomista tässä on se että myös Damallsvenskan kärsii pelaajakadosta koska parhaat pelaajat kaikkoavat ulkomaille vähintään kaksi kertaa parempien palkkojen perässä.

En genomsnittlig spelare i Damallsvenskan tjänar mellan 200 000 och 400 000 kronor per år, medan toppspelare i ligan kan nå upp till 700 000 kronor.

Under tiden i BK Häcken låg Blackstenius årslön på omkring 1 miljon kronor. Efter övergången till Arsenal har lönen sannolikt ökat markant, även om den exakta summan inte är offentlig. Som en av Sveriges främsta damfotbollsspelare tillhör hon den grupp som kan tjäna mellan 1-2 miljoner kronor per år i internationella toppklubbar.


https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000009726761.html

https://fotbollszonen.se/stina-blackstenius-lon-i-nuvarande-lag/

Tätä on ikävä kyllä vaikea uskoa, että Kansallisessa liigassa 40% saisi edes tuota 2000 euroa vuodessa. Suurin osa perustaa oman taloutensa opintotukeen, asumistukeen, työttömyysrahaan eli en jaksa uskoa että pienemillä seuroilla on tarjota muuta kuin verkkarit, nappikset ja ilmaisia lounaita jos niitäkään. Yleinen taloustilanne vain kiristyy ja jatkossa näitäkin on vielä vähemmän jos ei aleta tekemään pian jotain.
Jotenkin kaipaisi liigojen johtoportaisiin lisää ihmisiä joilla on businestaustaa enemmän. Visiot ja arvot on hyvin kirjattu mutta kaikki työ jää seuroijen tehtäväksi.

[harkkapilli]

Tätä on ikävä kyllä vaikea uskoa, että Kansallisessa liigassa 40% saisi edes tuota 2000 euroa vuodessa.

Aika isolta määrältähän tuo tosiaan tuntuu. 250 pelaajan kohdalla 40 % tarkoittaisi 100 AP-pelaajaa. Toki laajennetussa liigassa pelaajia on yhteensä enää 200 ja 40 % on silloin 80 pelaajaa.

Viime kauden alussa poimin tulospalvelusta Ilveksen pelaajien sopimusstatukset. Silloin 25 pelaajasta 6 laskettiin AP-pelaajaksi. llveksen kohdalla lukema oli 24 %.

Tässä vielä esimerkiksi Ilveksen pelaajien osalta nuo jakaumat tulospalvelun perusteella.

Harmi, että minä, eikä kukaan muukaan ei tainnut jaksaa tehdä vastaavaa tarkastelua muiden joukkueiden osalta ainakaan tänne foorumille. Jotta tuo 40 % täytyisi koko sarjan osalta, varmaankin selkeästi isommalla pelaajabudjetilla operoivan kolmikon pelaajista melkein kaikkien pitäisi olla AP-pelaajia.

Muistin virkistämiseksi vielä viime kaudelle ilmoitetut budjetit.

Joukkue       Budjetti     Pelaajabudjetti
HJK           670 000 €    150 000 €
KuPS          470 000 €    220 000 €
Åland United  460 000 €    190 000 €
Ilves         265 000 €     42 000 €
FC Honka      156 000 €     35 000 €
HPS           155 000 €     30 800 €
PK-35         135 000 €     23 000 €
JyPK          130 000 €     14 000 €
PK-35 Vantaa  128 710 €     25 530 €
PKKU           90 000 €          -

[paavo annikki]

Otteluohjelma julkaistaan torstaina 23. tammikuuta klo 14.

https://www.kansallinenliiga.fi/news/kansallisen-liigan-otteluohjelma-julkaistaan-23-tammikuuta/

[harkkapilli]

Kaikki Kansallisen Liigan kahdeksan joukkuetta sai lisenssin tulevalle kaudelle.

https://www.kansallinenliiga.fi/news/kansallisen-liigan-lisenssipaatokset-kaudelle-2025/

Tosin osaan myönnetyistä lisensseistä sisältyy olosuhteisiin tai talouteen liittyviä ehtoja. Kuten viime kauden lopussa tiedotettiin, PK-35 joutuu aloittamaan seuraavan kauden pistevähennysten kanssa. En tiedä, olisiko parempi lisensseistä tiedottaessa myös kertoa avoimemmin, mitä ne ehdot ovat. Silloin joukkueilla olisi ehkä enemmän motivaatiota hoitaa olosuhteisiin jne. liittyvät ehdot kuntoon, eikä yrittää läpäistä lisenssikriteerejä ehdoilla vuodesta toiseen.

[Tekonurmi]

Kaikki Kansallisen Liigan kahdeksan joukkuetta sai lisenssin tulevalle kaudelle.

https://www.kansallinenliiga.fi/news/kansallisen-liigan-lisenssipaatokset-kaudelle-2025/

Tosin osaan myönnetyistä lisensseistä sisältyy olosuhteisiin tai talouteen liittyviä ehtoja. Kuten viime kauden lopussa tiedotettiin, PK-35 joutuu aloittamaan seuraavan kauden pistevähennysten kanssa. En tiedä, olisiko parempi lisensseistä tiedottaessa myös kertoa avoimemmin, mitä ne ehdot ovat. Silloin joukkueilla olisi ehkä enemmän motivaatiota hoitaa olosuhteisiin jne. liittyvät ehdot kuntoon, eikä yrittää läpäistä lisenssikriteerejä ehdoilla vuodesta toiseen.

Samaa mieltä tästä julkisuudesta. Usea seura toimii myös Ry-pohjalta niin antaisi paremmat mahdollisuudet jäsenistöllekin tietää, että missä mennään talouden ja muiden asioiden osalta. Tämä tieto on taatusti sellaista mitä kunkin seuran asianomaiset pyrkivät tietoisesti salaamaan eikä sitä taatusti haluta avoimesti kertoa. Olisi jopa virkistävää jos tällaisia ehtoja on asetettu niin seura siitä vapaasti ja avoimesti tiedottaisi.

[cougaref]

Kaikki Kansallisen Liigan kahdeksan joukkuetta sai lisenssin tulevalle kaudelle.

https://www.kansallinenliiga.fi/news/kansallisen-liigan-lisenssipaatokset-kaudelle-2025/

Tosin osaan myönnetyistä lisensseistä sisältyy olosuhteisiin tai talouteen liittyviä ehtoja. Kuten viime kauden lopussa tiedotettiin, PK-35 joutuu aloittamaan seuraavan kauden pistevähennysten kanssa. En tiedä, olisiko parempi lisensseistä tiedottaessa myös kertoa avoimemmin, mitä ne ehdot ovat. Silloin joukkueilla olisi ehkä enemmän motivaatiota hoitaa olosuhteisiin jne. liittyvät ehdot kuntoon, eikä yrittää läpäistä lisenssikriteerejä ehdoilla vuodesta toiseen.

En tiedä ymmärsinkö nyt viestisi oikein, mutta lisenssiehdot löytyy ihan palloliiton sivuilta, jokaiselle vaaditulle tasolle omansa. Ettei sitä hakiessa seuran kyllä tarvi arvailla mitä halutaan.

[harkkapilli]

En tiedä ymmärsinkö nyt viestisi oikein

Varmaan tässä nyt jokin väärinymmärrys pääsi syntymään, mutta toki viestini pystyy tulkitsemaan noinkin.

Ajatus oli siis enemmänkin näin jalkapallon seuraajan näkökulma, eikä lisenssiä hakevan seuran näkökulma. Eiköhän seurat tosiaan tiedä, mitä lisenssikriteerit ovat tai ainakin tietävät, mistä ne löytyvät.

Odottaisin Palloliitolta enemmän avoimuutta myönnettyjen lisenssien ehdoista. Sen sijaan, että todetaan ympäripyöreästi osan lisensseistä sisältävän ehtoja, tiedotteessa voisi olla enemmän konkretiaa niistä ehdoista. Jos Kehä Kolmosen Palloseuralta odotetaan lisenssin ehtona kotikentän valaistuksen uusimista 31.7.2025 mennessä, niin se kerrottaisiin tiedotteessa myös meille suurelle yleisölle.

Vähemmän pöhinää sekä vaaleanpunaisia mielikuvia ja enemmän avoimuutta ja rehellisyyttä, vaikka se ei aina piirtäisikään niin ruusuista kuvaa todellisuudesta.

[Sivurajaltaseuraaja]

Varmaan tässä nyt jokin väärinymmärrys pääsi syntymään, mutta toki viestini pystyy tulkitsemaan noinkin.

Ajatus oli siis enemmänkin näin jalkapallon seuraajan näkökulma, eikä lisenssiä hakevan seuran näkökulma. Eiköhän seurat tosiaan tiedä, mitä lisenssikriteerit ovat tai ainakin tietävät, mistä ne löytyvät.

Odottaisin Palloliitolta enemmän avoimuutta myönnettyjen lisenssien ehdoista. Sen sijaan, että todetaan ympäripyöreästi osan lisensseistä sisältävän ehtoja, tiedotteessa voisi olla enemmän konkretiaa niistä ehdoista. Jos Kehä Kolmosen Palloseuralta odotetaan lisenssin ehtona kotikentän valaistuksen uusimista 31.7.2025 mennessä, niin se kerrottaisiin tiedotteessa myös meille suurelle yleisölle.

Vähemmän pöhinää sekä vaaleanpunaisia mielikuvia ja enemmän avoimuutta ja rehellisyyttä, vaikka se ei aina piirtäisikään niin ruusuista kuvaa todellisuudesta.

Juuri näin. Kun on kerrottu mitä seuralta vaaditaan ja mihin mennessä niin ei pääse seuran edustaja höpöttelemään omiaan julkisuudessa.
Nythän lisenssiehtojen täyttämisen seuranta on kuin salassapidettävä potilaskertomus.

[prefect]

Varmaan tässä nyt jokin väärinymmärrys pääsi syntymään, mutta toki viestini pystyy tulkitsemaan noinkin.

Ajatus oli siis enemmänkin näin jalkapallon seuraajan näkökulma, eikä lisenssiä hakevan seuran näkökulma. Eiköhän seurat tosiaan tiedä, mitä lisenssikriteerit ovat tai ainakin tietävät, mistä ne löytyvät.

Odottaisin Palloliitolta enemmän avoimuutta myönnettyjen lisenssien ehdoista. Sen sijaan, että todetaan ympäripyöreästi osan lisensseistä sisältävän ehtoja, tiedotteessa voisi olla enemmän konkretiaa niistä ehdoista. Jos Kehä Kolmosen Palloseuralta odotetaan lisenssin ehtona kotikentän valaistuksen uusimista 31.7.2025 mennessä, niin se kerrottaisiin tiedotteessa myös meille suurelle yleisölle.

Vähemmän pöhinää sekä vaaleanpunaisia mielikuvia ja enemmän avoimuutta ja rehellisyyttä, vaikka se ei aina piirtäisikään niin ruusuista kuvaa todellisuudesta.

Siis miten monta tiedotetta tästä asiasta oikein pitäisi antaa? Vaikka lisenssiehdot eivät olisi julkisia dokumentteja niin riittää että PK-35 itse on tietoinen siitä mitä velvollisuuksia ja ehtoja heille on annettu.
PK-35 ei itsekään vastineessaan väittänyt ettei tiennyt mitä heidän olisi pitänyt tehdä 31.7.2024 mennessä vaan valittaa lähinnä sitä että rangaistus on ylimitoitettu. Urheilun oikeusturvalautakuntakaan ei ole rangaistusta kumonnut.

https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/pk-35-n-miesten-ja-naisten-edustusjoukkueille-pistevahennykset-kaudelle-2025

https://pk-35.fi/pk-35-ei-hyvaksy-lisenssikomitean-paatosta-pistevahennyksista/

[harkkapilli]

Siis miten monta tiedotetta tästä asiasta oikein pitäisi antaa?

Ei tuosta asiasta tarvitse enää yhtään. Sen sijaan tammikuussa 2024 lisensseistä tiedotettaessa Palloliitto olisi voinut ilmoittaa "joihinkin lisensseihin liittyy ehtoja" viestin sijaan julkisesti mitä ehdot tarkoittavat esimerkiksi PK-35:n kohdalla. Todennäköisesti myös paine tehdä asioille jotain olisi ollut kovempi, kun asia olisi ollut julkisesti tiedossa.

[prefect]

Ei tuosta asiasta tarvitse enää yhtään. Sen sijaan tammikuussa 2024 lisensseistä tiedotettaessa Palloliitto olisi voinut ilmoittaa "joihinkin lisensseihin liittyy ehtoja" viestin sijaan julkisesti mitä ehdot tarkoittavat esimerkiksi PK-35:n kohdalla. Todennäköisesti myös paine tehdä asioille jotain olisi ollut kovempi, kun asia olisi ollut julkisesti tiedossa.

PK-35:n itsensä olisi pitänyt tiedottaa asiasta heti tammikuussa 2024 ja vääntää kaikille rautalangasta millainen investointi vaaditaan jotta seura voi pelata Kansallista Liigaa ja miesten ykköstä.

A-kriteerin vaatimukset kun olivat ihan vapaasti kaikkien luettavissa Palloliiton julkaisemissa Kansallisen Liigan lisenssimääräyksissä:

"Stadionilla tulee olla katettu katsomo (tai katsomoita), jossa on vähintään 500 istumapaikkaa. Katsomokapasiteetista mahdollisimman suuri osa tulisi olla erillisistuimia. Poikkeuslupia voidaan tästä vaatimuksesta myöntää, erityisesti nousijajoukkueiden kahden ensimmäisen liigakauden osalta. "

PK-35:lle ei siis olisi voitu edes myöntää Kansallisen liigan lisenssiä ellei seura olisi toimittanut ennen kauden 2024 alkua rakennussuunnitelmia ja sitoutunut poikkeusluvalla siihen että 31.7.2024 mennessä stadionille saadaan edes 200 katettua katsomopaikkaa ja vasta kauteen 2025 mennessä  täydet 500 (ainoa asia joka ei ollut julkisesti tiedossa oli siis se että 2024 katettuja katsomopaikkoja ei tarvittaisi kuin 200).

31.7.2024 jälkeen seura sitten ilmoitti ettei katettuja paikkoja ole rakennettu eikä niitä ilmeisesti missään vaiheessa edes aiottu rakentaa mutta tästä ei tiedotettu palloliitolle, vetosi talousongelmiin ja pyysi poikkeusluvan jatkamista toisella vuodella mitä ehdot eivät edes salli.

Oikeusturvalautakunnalle toimitetusta valituksesta selviää että PK-35 oli näköjään siinä käsityksessä että lisenssiehdoille voi viitata kintaalla koska niiden laiminlyönnistä ei seuraa mitään varoitusta vakavampaa. Eivätkä tämä kaksi pistettäkään nyt maailmaa kaada jos joukkue on edustaa edes säällistä tasoa koska kärkisijoista se ei nyt missään tapauksessa olisi taistellut. Sääntöjen mukaan nämä kaksi pistettä olisi voitu vähentää jo kaudella 2024 jolloin PK-35 olisi tippunut (ehkä?) Kansallisesta Hongan sijaan.

Ellei uni tahdo tulla niin koko saaga on luettavissa täältä:
https://www.oikeusturvalautakunta.fi/paatokset/vuosi-2024/35-2024-jalkapallo-liigalisenssi-li/