TB-sarjat 2025

[Merten]

Kauden 2025 TB-sarjoille voinee näin vuodenvaihteen kunniaksi perustaa uuden ketjun. Tulevalla kaudella sarjassa mittelöivät ikäluokat 2007-2009, joillain seuroilla varmasti ne pari yli-ikäistä 06:sta, ja monilla ne lupaavimmat 2010-ikäiset.

TBSM-karsintasarja muuttuu (vihdoin) kilpailullisemmaksi ja jakaantuu kahteen jollain tavalla maantieteelliseen lohkoon. Suluissa edelliskauden sijoitukset.

Lohko A: EPS (5), FC Honka (4), FC Lahti (8 ), Gnistan (TB1 A-lohkon 1), HJK (1), KuPS YJ (TB1 C-lohkon 1), Valtti (9)

Lohko B: FC Espoo (2), HJS (7), Ilves (10), KaaPo (TB1 B-lohkon 9, karsintapaikka Laura Kalmari-turnauksen kakkossijalla), ONS (3), PKKU (6), TPS (TB1 B-lohkon 1)

Karsintasarjassa pelataan kaksi kierrosta, eli lähes koko kevätkausi. Lohkojen neljä parasta menevät suoraan syksyn SM-sarjaan, viidennet karsivat keskenään, ja kummankin lohkon kaksi viimeistä putoaa TB1-sarjaan.

A-lohko on oletettavasti kahdesta karsintalohkosta kovempi, mukana ovat kaikki kolme pääkaupunkiseudun seuraa jotka vetävät puoleensa sekä pelaajia että valmentajia - HJK, FC Honka ja EPS. Klubilla on leveyttä ikäluokasta toiseen, Honkan pajatsosta löytynee pari kohtuullisesti suorittavaa SM-tason joukkuetta ja EPS nyt on muuten vain tasainen suorittaja. Gnistanille nousu TB1-sarjan itälohkosta ei lopulta tehnyt tiukkaa, kun joukkueeseen siirtyi kesällä kourallinen pelaajia Pihlajamäestä. Edelliskaudelle uusiutuneelle ja nuoreentuneelle Valtille teki tiukkaa säilyä sarjassa, kun taas pykälää ylemmäksi sijoittuneella FC Lahdella oli heittää naisten ykkösestä tarvittaessa reservejä peliin. KuPSin yhteisjoukkue on sivullekirjoittaneelle melko tuntematon tapaus.

B-lohkossa kestomenestyjäksi voinee veikata ONS:ia. FC Espoo, PKKU ja HJS ovat jonkinasteisia kysymysmerkkejä - ainakin ensimmäisen vahvat 06- ja 07-ikäluokat lienevät siirtyneet muihin (nais)joukkueisiin. Nousijakolmikosta TPS:n voinee olettaa olevan tasaisin suorittaja, Tampereella on jonkinasteinen luhistumiunen käynnissä mikä ei voine olla vaikuttamatta myös B-junioreihin, ja KaaPo:lla on paikkansa näyttää riittävätkö 2009-ikäisten rahkeet säilymiseen SM-sarjassa.

Sarjataulukot ja otteluohjelmat

TB1-sarja pelataan kolmessa alueellisessa lohkossa. Edelliskauden SM-sarjasta putoajia ei ole mukana, koska Ilves säilytti karsinnoissa paikkansa. A-lohkossa Hongan ja Klubin kakkosjoukkueiden voisi olettaa pärjäävän ilman nousumahdollisuuksia, mikä tekee nousemisesta hieman ikävän haasteen muille joukkueille. B-lohkossa olisi varmaan yllätys mikäli nousua jo pari vuotta kärkkynyt VJS ei ole mukana kärkikamppailussa, joskin Keski-Suomen seurat saattavat laittaa vantaalaisille kapuloita rattaisiin. C-lohkoon oma tietämys ei riitä, mutta rohkeasti oletan että yksi vaasalaisista seuroista menestyy ja muut eivät.

Sarjataulukot ja otteluohjelmat

Kakkosen ja sitä alempien sarjojen lohkojaot valmistuvat myöhemmin.

[Metsurin koira]

Seurantaan, etenkin Ykkösen keskisuomalaisjoukkueet.

[andyjack]

Ykkösessä B lohko on selvästi kovin, sillä siellä on syksyn sarjoista VJS (2), PaRi (2), JyPK (3) ja Yllätys (3). Veikataan C lohkosta jatkokarsintaan WFA, joka oli lähellä SM karsintapaikkaa jo Laura Kalmarin kautta. A lohkossa nuo nousukelvottomat sotkevat varmasti sarjaa, mutta veikataan TuWe sieltä jatkoon.

[blackhawk]

TPS järjestää viikonloppuna 4.-5.1. Talvi Aura Cupin, jonka T18-turnaukseen osallistuu T18 SM-karsinnan joukkueista FC Espoo, FC Lahti, TPS ja Ilves sekä T18 Ykkösen joukkueista P-Iirot.

En tiedä miten pitkälle meneviä johtopäätöksiä joukkueiden voimasuhteista voi tällaisen harjoitusturnauksen perusteella vetää mutta ainakin selviää, keitä näissä joukkueissa tässä vaiheessa pelaa.

Tepsin uutinen 30.12.2024
TPS Juniorijalkapallo: B-juniorien vuosi käyntiin Talvi Aura Cupilla

Talvi Aura Cup 2025 - T18-ikäluokan otteluohjelma

[potkupallotietelijä]

Onko kukaan paikanpäällä Turussa huomenna tai ylihuomenna? Olisi kiva kuulla raporttia.

[blackhawk]

Kävin Talvi Aura Cupissa lauantaina katsomassa Tepsin molemmat T18-ottelut. Peliaika otteluissa on 2×30 minuuttia.

P-Iirot - TPS 0-7 (0-4)
Iso tasoero. Tepsi hallitsi peliä suvereenisti. Toisella puoliajalla P-Iirotkin sai jonkin hyökkäyksen, josta olisi voinut tehdä maalin.

FC Lahti - TPS 0-2 (0-0)
Mielenkiintoinen tasainen ottelu. Ensimmäisellä puoliajalla Alisa Ignatov sai erinomaisen maalipaikan mutta Lahden maalivahti torjui. Toisella puoliajalla Lahden hyökkääjä pääsi yksin läpi ja yritti ilmeisesti etuylänurkkaan mutta laukoi ohi. Noin kymmenen minuuttia ennen loppua Alisa Ignatov teki Tepsille parin minuutin sisään kaksi maalia.

Talvi Aura Cup: otteluohjelma / tulokset

[potkupallotietelijä]

FC Lahti - TPS 0-2 (0-0)
Mielenkiintoinen tasainen ottelu. Ensimmäisellä puoliajalla Alisa Ignatov sai erinomaisen maalipaikan mutta Lahden maalivahti torjui. Toisella puoliajalla Lahden hyökkääjä pääsi yksin läpi ja yritti ilmeisesti etuylänurkkaan mutta laukoi ohi. Noin kymmenen minuuttia ennen loppua Alisa Ignatov teki Tepsille parin minuutin sisään kaksi maalia.

Oliko Lahin pelissä jotain erityisesti silmään pistävää? Vai miltä näytti?

[elanalistadefutbol]

TBSM-karsintasarja muuttuu (vihdoin) kilpailullisemmaksi ja jakaantuu kahteen jollain tavalla maantieteelliseen lohkoon. Suluissa edelliskauden sijoitukset.

Lohko A: EPS (5), FC Honka (4), FC Lahti (8 ), Gnistan (TB1 A-lohkon 1), HJK (1), KuPS YJ (TB1 C-lohkon 1), Valtti (9)

Lohko B: FC Espoo (2), HJS (7), Ilves (10), KaaPo (TB1 B-lohkon 9, karsintapaikka Laura Kalmari-turnauksen kakkossijalla), ONS (3), PKKU (6), TPS (TB1 B-lohkon 1)

Kuriositeettina kiinnostaisi tietää, mikä tekee karsinnoista kilpailullisemman? Missä vaiheessa suomalaisen tyttöjalkapallon taso on noussut niin paljon, että SM-karsintaa riittää 14 joukkuetta, jotka tasollisesti voivat oikeasti kilpailla paikasta SM:n? Jos asiaa katsoo puhtaasti käytettävissä olevan tiedon, viime kauden sarjataulukon, pohjalta sarja oli jakautunut 3:n osaan. 1-2 joukkueen kärki, 4-5 joukkueen keskiosa ja 4 joukkueen häntä. Uudessa mallissa tuodaan alemmista sarjoista 4 joukkuetta lisää, joten millä tavalla se nostaa kilpailullisuutta?

Jos asiaa miettii käytettävissä olevan tiedon kautta, tasoerot ovat suuret joukkueiden välillä ja kärki on vuosikausia ollut kapea, millä tavalla kilpailullisuutta lisää kun sarjaa kasvatetaan alempaan keskikastiin tai häntäpäähän kuuluvilla joukkueilla. Loogisesti ajateltuna pelien taso tulee yleisesti laskemaan eikä sarja tule enää juurikaan tarjoamaan ikäluokan huipuille heidän henkilökohtaisen kehityksen vaatimaa haastetta. Toki se ei ole sitä tarjonnut aikasemminkaan kaikille, mutta nyt vielä vähemmän.

[harkkapilli]

Kuriositeettina kiinnostaisi tietää, mikä tekee karsinnoista kilpailullisemman?

Merten voinee vastata itsekin, mutta veikkaisin hänen tarkoittavan sitä, että nyt T18 SM-karsinnan molemmissa lohkoissa karsintaan paikasta kesän varsinaiseen SM-sarjaan.

Viime talvena ja ainakin kahdella sitä edeltäneellä kaudella varsinainen karsintahan tapahtui vain B-lohkon viimeisten joukkueiden osalta. A-lohkossa pelattiin käytännössä vain talvisia harjoitusotteluita kesän SM-sarjaa odotellessa. Toki ne olivat mahdollisesti tasokkaampia otteluita, kun A-lohkossa oli mukana edellisen kauden kärkijoukkueet.

Joukkuemäärän kasvu voi tosiaan kasvattaa joukkueiden tasoeroa ja sillä tavalla kilpailullinen vaade voi laskea joissakin peleissä kärkijoukkueille. Ymmärtääkseni Merten ei kuitenkaan viitannut varsinaisesti tähän ja siinä mielessä puhutte eri asiasta, vaikka molemmat puhuvatkin sarjan kilpailullisuudesta.

Tuotakin näkökulmaa on varmasti hyvä seurata nyt uusiutuneen karsintajärjestelmän tullessa käyttöön ja joukkueiden lukumäärän kasvaessa. Viime vuosina karsintaan on osallistunut 11-13 joukkuetta. Muutamana vuonna mukana myös HFA, joka ei ole jatkanut SM-sarjaan asti. Tulospalvelu ulottuu vuoteen 2017 asti ja vuosina 2017-2020 karsintaan osallistui 16 joukkuetta. Ehkä joku muistaa niiltä vuosilta, oliko silloin "liikaa joukkueita" sarjan kilpailullisuuden näkökulmasta.

[elanalistadefutbol]

Merten voinee vastata itsekin, mutta veikkaisin hänen tarkoittavan sitä, että nyt T18 SM-karsinnan molemmissa lohkoissa karsintaan paikasta kesän varsinaiseen SM-sarjaan.

Viime talvena ja ainakin kahdella sitä edeltäneellä kaudella varsinainen karsintahan tapahtui vain B-lohkon viimeisten joukkueiden osalta. A-lohkossa pelattiin käytännössä vain talvisia harjoitusotteluita kesän SM-sarjaa odotellessa. Toki ne olivat mahdollisesti tasokkaampia otteluita, kun A-lohkossa oli mukana edellisen kauden kärkijoukkueet.

Joukkuemäärän kasvu voi tosiaan kasvattaa joukkueiden tasoeroa ja sillä tavalla kilpailullinen vaade voi laskea joissakin peleissä kärkijoukkueille. Ymmärtääkseni Merten ei kuitenkaan viitannut varsinaisesti tähän ja siinä mielessä puhutte eri asiasta, vaikka molemmat puhuvatkin sarjan kilpailullisuudesta.

Tuotakin näkökulmaa on varmasti hyvä seurata nyt uusiutuneen karsintajärjestelmän tullessa käyttöön ja joukkueiden lukumäärän kasvaessa. Viime vuosina karsintaan on osallistunut 11-13 joukkuetta. Muutamana vuonna mukana myös HFA, joka ei ole jatkanut SM-sarjaan asti. Tulospalvelu ulottuu vuoteen 2017 asti ja vuosina 2017-2020 karsintaan osallistui 16 joukkuetta. Ehkä joku muistaa niiltä vuosilta, oliko silloin "liikaa joukkueita" sarjan kilpailullisuuden näkökulmasta.

Tulospalvelusta löytyy pikaisella vilkaisulla ainakin vuodesta 2011 lähtien BSM-tulokset. Aikoinaan pelattiin kahdessa lohkossa, jonka jälkeen pelattiin yhdistetyt mitalipelit ja putoamisesta. Tuon systeemin ongelma oli lohkojen epätasaisuus, joten jossain vaiheessa varmaankin siitä syystä siirryttiin kahden lohkon talvikarsintaan ja yhteen sm-sarjaan. Tuosta muutama vuosi eteenpäin, siirryttiin nykyistä edelliseen systeemiin, jota tahkottiin pari vuotta ja sen jälkeen siirryttiin nykyiseen.

Jokaisessa variaatiossa on ollut perustelunsa, miksi niihin on siirrytty, mutta jos sarjatoimintaa mietitään kilpaillullisuuden perusteella, silloin ainoa tapa muodostaa sarjat on luoda sarja, jossa on mahdollisimman kovia pelejä, ja niitä pitäisi olla niin paljon kuin mahdollista. Jos ajatusta lähestyy nykymallin pohjalta, pelaajien kehittymisen näkökulmasta, siis kärjen, valtaosa peleistä on aivan liian helppoja. Pelaajat eivät kehity peleissä, joissa ei tarvitse tehdä parastaan. Toki on muutama poikkeus, joiden tekemisen taso on automaattisesti sellaista, että on aivan sama missä he pelaavat, niin he pelaavat aina täysillä ja tosissaan. Valitettavasti näitä pelaajia ei ole montaa. He puskevat itsensä eteenpäin ympäristöstä huolimatta, mutta valitettavasti siinä vaiheessa kun he menevät ulkomaille ympäristöön, jossa on aina pelattu täysillä, siinä vaiheessa monelle tulee seinä vastaan, koska he ovat päässeet liian helpolla siihen asti. Jos oikeasti halutaan kehittää pelaajia, jotka pärjäävät myös ulkomailla, silloin myös sarjojen pitää olla sellaisia, että niissä pelaajat eivät pääse liian helpolla.

Syy siihen, miksi sarjat ovat mitä ne ovat, on suomalaisesta harjoittelukulttuurista. Ryhmät ovat liian isoja ja niihin pääsee käytännössä kaikki. Kenenkään ei oikeasti tarvitse kilpailla koko junioriuran aikana yhtään. Jos harjoitteluympäristö on oikeasti kilpailua tukeva, silloin ei kenenkään tarvitsisi kirjoitella sosiaalisessa mediassa, että Weinin kirjoissa voittaminen ei ole tärkeintä. Jos peilaa Weinin ajatuksia Suomeen, valitettavasti verrataan vahvasti kilpailuun perustuvaa ympäristöä ympäristöön, jossa ikinä pelaajat eivät ole oikeasti joutuneet kilpailemaan mistään. Espanjassa, Englannissa, Hollannissa... voitto ei ole tärkeää, koska pelaajat jo lähtökohtaisesti kilpailevat paikasta auringossa ja he joutuvat koko ajan kilpailemaan siitä, että he pysyvät auringossa. Tuollaisessa ympäristössä joukkueen voittaminen ei ole olennaista, koska pelaajien arki on yhtä kamppailua, ja jos tuollaisessa ympäristössä haluaa aikuistasolla pärjätä, silloin voittamisen sijaan pitää näistä kilpailullisista yksilöistä tehdä hyviä pelaajia.

Jos taas palataan Suomeen ja verrataan meidän ympäristöjä ulkomaisiin, meillä ei tarvitse kilpailla eikä meillä tarvitse voittaa. Kuka taas tästä autuudesta on vastuussa, niin meidän liitto ja seurojen (neuvosto)/palloliitto. Järjestelmään, jossa kukaan ei oikeasti kanna vastuuta mistään eikä kenenkään sitä edes tarvitse tehdä, koska asiat päätetään yhdessä. Heideggerilaisessa mielessä suomalaista jalkapalloa johtaa das man, ei kukaan tai kuka tahansa. Tästä loistava esimerkki on viime viikkoina käyty keskustelu siitä, mitä suomalaisessa jalkapallossa pitäisi tehdä. Meidän pitäisi olla kestävämpiä. Meillä on liian vähän taitoa, joten meidän pitää unohtaa taktinen valmennus...

Mutta kuten laulussa lauletaan, sitä saa mitä tilaa. Ei voiteta, ei kilpailla ja kaikki saa pelata sm-sarjassa.

[Merten]

Joo, termivalinta oli vamaan huono - tarkoitin nimenomaan että tulevalla kaudella molemmissa TBSM-karsintalohkoissa on kilpailullisia pelejä. Tasoeroja varmasti on, ja olen kyllä aivan samaa mieltä että seurat ja joukkueet saa jaettua tietynlaisiin kasteihin. Toki tämä ajattelu johtanee sitten aika nopeasti samanlaiseen tilanteeseen kuin naisten pääsarjatasolla - että sarjajärjestelmä muutetaan nimenomaan näitä seuroja palvelevaksi, jotta ns. huippuseurat saavat pelata keskenään (ja varmaan näin valmistautua europeleihin). Tavallaanhan varmaan koko parin edellisvuoden kritisoidun sarjajärjestelmän suurimpana ajurina oli nimenomaan HFA, jossa oli samanlainen ajatus - kasvattaa kourallisesta kruununjalokiviä laadukkaita pelaajia nimenomaan näille suurseuroille, ulkomaille ja maajoukkueeseen. Veikkaan, joskaan en tiedä, että muutamassa seurassa päätettiin että homma voidaan hoitaa paremmin omin voimin.

Kilpailullisuutta ja voittamisen kulttuuria varmasti puuttuu, mutta ei tähän varmaan mitään hopealuotia ole olemassa - seuroilla pitäisi olla siellä lapsuusvaiheessa tarjottavana riittävän kyvykästä valmennusosaamista, eikä riitä että se osaaminen keskittyy vain näihin muutamaan suurseuraan. 

(Mitä tulee "kaikkien pelaamiseen SM-sarjassa", niin kannattaa ehkä kysyä vuosikausia ykkösessä paikkaa auringossa kärkkyneiltä seuroilta että miten tämä nyt sitten on toteutunut, ja millainen homma on pitää niitä motivoituneita yksilöitä seurassa. Sekin sarjataso vaatisi jonkinlaista järkeistämistä).

[Ruuttuu]

Kuriositeettina kiinnostaisi tietää, mikä tekee karsinnoista kilpailullisemman? Missä vaiheessa suomalaisen tyttöjalkapallon taso on noussut niin paljon, että SM-karsintaa riittää 14 joukkuetta, jotka tasollisesti voivat oikeasti kilpailla paikasta SM:n? Jos asiaa katsoo puhtaasti käytettävissä olevan tiedon, viime kauden sarjataulukon, pohjalta sarja oli jakautunut 3:n osaan. 1-2 joukkueen kärki, 4-5 joukkueen keskiosa ja 4 joukkueen häntä. Uudessa mallissa tuodaan alemmista sarjoista 4 joukkuetta lisää, joten millä tavalla se nostaa kilpailullisuutta?

Jos asiaa miettii käytettävissä olevan tiedon kautta, tasoerot ovat suuret joukkueiden välillä ja kärki on vuosikausia ollut kapea, millä tavalla kilpailullisuutta lisää kun sarjaa kasvatetaan alempaan keskikastiin tai häntäpäähän kuuluvilla joukkueilla. Loogisesti ajateltuna pelien taso tulee yleisesti laskemaan eikä sarja tule enää juurikaan tarjoamaan ikäluokan huipuille heidän henkilökohtaisen kehityksen vaatimaa haastetta. Toki se ei ole sitä tarjonnut aikasemminkaan kaikille, mutta nyt vielä vähemmän.

Erityisesti nuorten sarjassa on itsestään selvää, että SM sarjaan tulisi kyetä karsimaan paljon joukkueita, koska ikäluokkien välillä on valtaisia eroja. Kilpailullisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että SM sarjaa pelaa juuri sen hetken ja sen ikäluokan parhaat joukkueet, eikä vanhoilla meriiteillä rämpivät surkean karsintajärjestelmän turvin sarjassa säilyneet joukkueet. Voi olla täysin mahdollista että 14:a kiven kovaa joukkuetta ei sarjaan saada, mutta tällä karsintajärjestelmällä saadaan huomattavasti varmemmin ainakin ne 14 sen hetken parasta joukkuetta. Uskallan väittää että tämä järjestelmä on varmuudella parempi ja kilpailullisempi kuin aikaisempi, mutta mikään järjestelmä ei varmuudella ole myöskään täydellinen.

Viime kauden sarjataulukon pohjilta argumentointi on aivan absoluuttisen tyhmää. Moni viime kaudella SM sarjaa pelannut häntäpään joukkue ei tällä karsintamenetelmällä olisi sarjassa pelannut ja ero kärjen ja häntäpään välillä ei myöskään olisi todennäköisesti ollut yhtä suuri. Valtti on hyvä esimerkki tästä, kolmen kauden takainen pronssimitalisti ja parin kauden takainen karsintojen ykkösjoukkue oli todella hyvä, mutta ikäluokan vaihtuessa puhuttiin aivan eri joukkueesta.

Kärki on siis tyypillisesti melko kapea, mutta HJK:ta lukuunottamatta kärjen joukkueet vaihtuvat ikäluokasta riippuen, joten kyllä tämä järjestelmä on merkittävästi parempi ja kilpailullisempi kuin aiempi.

[Slither54]

Niin sarjamuutoksethan peilautuvat aika paljon siihen, mitä on poikien puolella tehty. Alun perin meillä oli "perinteinen" sarjasysteemi, jossa kesän pelit merkkasivat ns. eniten ja kaikki karsinnat seuraavan vuoden sarjaan tehtiin kesän sarjan perusteella. Jossain kohtaa tuli ajatus, että halutaan lisää kovia pelejä talvella (varmaan myös osittain myös sen takia, että olosuhteet olivat parantuneet vuosien saatossa) ja päätettiin alkaa järjestämään karsintasarjoja talvisin kesäiseen SM-sarjaan (sekä pojissa että mutulla vähän myöhemmin tytöissä). Tässä kävi kuitenkin sitten niin, että kovimmat pelit pelattiinkin talvella ja kesän SM-sarjoissa pelasi sitten vähän ketä sattuu. Tässä kohtaa tyttöjen puolella sitten keksittiin nämä "karsinnat", joiden avulla saatiin myös HFA:lle talvelle sopivampia pelejä, mitä kesä ja poikien sarjat olivat tuoneet. Nyt lopulta päädyttiin ottamaan mallia taas poikien päivitetystä karsintamallista paitsi, että joku suuressa viisaudessaan keksi sitten uudet joukkuemäärät karsintoihin mutulla ja kaiken huipuksi viimeinen SM-sarjapaikka päätettiin antaa joukkueelle, joka ei lopulta pelaa lopputalven ja kevään aikana ensimmäistäkään SM-karsintapeliä.

Elanan näkökulmasta tosiaan parhaille pitäisi saada mahdollisimman hyviä pelejä. No tässä maassa se aikalailla tarkoittaa sitä, että ne pari seuraa pelannee sitten keskenään ja muut voi lähteä harrastelemaan. Otetaan vaikka ringeten MM:stä esimerkkiä. Vaikka valmennus ja Palloliitto olisikin täyttä timanttia, niin jotenkin en jaksa uskoa, että me saataisiin tänne oikeasti tiukkaa kilpailua jokaiseen sarjaan ja vielä niin, että seuraavalla tasolla olisi haaskat odottamassa ottajaansa, kun jokin seura ei kykene pitämään omaa standardiaan yllä. Ryhmien suuruus on myös aika mielenkiintoinen väite, kun suurimmassa osassa seuroista ei meinaa riittää joukkueita enää 11v11 peleihin. Mutta kaipa se joissain isoimmissa seuroissa pitää paikkansa. Niin kauan kuin jonkinlaisesta tasosta junoritasolla vastaa about yksi seura, niin ihan hirveästi en lähtisi sen perusteella tekemään "Kansallisia laajennus"-projekteja. Mikäli näitä seuroja olisi vaikka se kahdeksankin, niin tilanne voisi olla vähän eri. Jos Klubi haluaa kovempia pelejä, niin sitten pitää lähteä niitä hakemaan ulkomailta. Kehä kolmosen ulkopuolelta ei kovin montaa vaihtoehtoa tällä hetkellä taida löytyä.

Nykyinen systeemi vaikuttaa tällä hetkellä parhaimmalta, mikäli sitä toteutettaisiin niin kuin poikien puolella tehdään. Itse toivoisin jopa muutamaa joukkuetta lisää karsintoihin (16-18) ja karsintojen keskikastiin päätyneet jengit sitten BT-Ykkösen parhaita vastaan karsii viimeisistä paikoista. Kuten aiemmin mainittu, niin nyt pienet, mutta todella merkittävät nyanssit, pilaavat hyvän idean lähes kokonaan.

Mikäli elana viitsit sisäpiirin ulkopuoliselle valaista tätä viime viikkoista keskustelua, niin kuuntelen mielenkiinnolla, mikä on tässä ollut homman ytimessä? Liittyykö tämä keskustelu myös erityisesti tyttöjen futikseen vai yleisesti suomalaiseen futikseen?

[Puistotäti]

TPS järjestää viikonloppuna 4.-5.1. Talvi Aura Cupin, jonka T18-turnaukseen osallistuu T18 SM-karsinnan joukkueista FC Espoo, FC Lahti, TPS ja Ilves sekä T18 Ykkösen joukkueista P-Iirot.

Näyttää Aura Cupissa TPS ja Espoo olleet kovimpia. Vielä yhteinen peli kesken eli lopullinen voittaja ei vielä tiedossa.

P-Iirot ollut viimeisenä. Eihän tuossa nyt hirveästi mitään irti saa kun vain 5 joukkuetta, mutta varmaan ihan hyviä harkkapelejä sarjaa varten

SM-karsinnan A lohkosta mukana vain Lahti ja TPS, Espoo ja Ilves B lohkosta. Aura Cupin tulosten valossa voisi sanoa että B lohkossa tiukempaa/tasaisempaa.

[ohilaukaus]

Ei kuulu B-tyttöjen alle, mutta laitanpa siitä huolimatta...voi poistaa, jos on väärin...Mutta taas alkaa Eerikkilän rahankeräystalkoot, kun Helmariligaa pelataan Eerikkilässä...Kolmepäivää ja 300 euroa ei kuulosta ehkä joillekin isolta rahalta, mutta uskon, että aika monessa kodissa herättää keskustelua ja voi jäädä väliin...Ja lisäksi nämä esitellään maajoukkuetarkkailutapahtumina eli majuun ei asiaa, jos kukkarosta ei löydy katetta...
 

[2fst4u]

Ei kuulu B-tyttöjen alle, mutta laitanpa siitä huolimatta...voi poistaa, jos on väärin...Mutta taas alkaa Eerikkilän rahankeräystalkoot, kun Helmariligaa pelataan Eerikkilässä...Kolmepäivää ja 300 euroa ei kuulosta ehkä joillekin isolta rahalta, mutta uskon, että aika monessa kodissa herättää keskustelua ja voi jäädä väliin...Ja lisäksi nämä esitellään maajoukkuetarkkailutapahtumina eli majuun ei asiaa, jos kukkarosta ei löydy katetta...
 

Aika kauas on menty siitä kun Legirus/PeakFin/mikälie Arenalla näitä Helmari-pelejä Etelässä aloitettiin. Koko päivän kustannus oli muistaakseni 20-30€/pelaaja ja tämäkin koostui pääosin ruuasta.

[Puistotäti]

..Ja lisäksi nämä esitellään maajoukkuetarkkailutapahtumina eli majuun ei asiaa, jos kukkarosta ei löydy katetta...
 

Ei näillä Helmariliigoilla loppupeleissä hirveästi ole vaikutusta majuvalintoihin. Ne majupelaajat on kyllä valittu ja lukittu jo hyvissä ajoin ja usein ihan muilla konsteilla. Valitettavasti.

Useamman ikäluokan liigoja seuranneena läheltä niin muutama sieltä toki aina tarkkailun kautta mukaan pääsee majuun, mutta oikeasti tarkkailuhan on sitä että valmennuksen kanssa sovittu kehen lähetään satsaamaan ja sitä/niitä sitten tarkkaillaan. Eli suurin osa vaan maksaa suuret summat ja toivoo pääsevänsä näyttämään taitonsa mutta ei ne katseet kovin moneen osu

[dembele]

Niin, joko pelkästään tuo tai sitten lisäksi ehkä myös se että leikataan ja liimataan vanha tiedote ja siihen vanha nimilista houkuttaa vaivattomuudellaan.

[Kawaiuwu123]

Päivän harkkapelejä!
Kolmannenkäden epävirallinen tieto
HJS - FC Espoo 1-1

VJS N/TB - Valtti 3-8

[kakkakukkanen]

Päivän harkkapelejä!
Kolmannenkäden epävirallinen tieto
HJS - FC Espoo 1-1

VJS N/TB - Valtti 3-8

VJS teki kyllä 4, muuten oikein.

[Keuko]

Tänään Laaksolahdessa pelattiin harjoitusottelu EBK - FC Espoo/2, lopputulos 1-5.

[kuomaseni]

KaaPo ja TPS (T18 SM) pelaavat huomenna harkkamatsin:
https://tulospalvelu.palloliitto.fi/match/3746838/lineups

[Trippier]

Ei näillä Helmariliigoilla loppupeleissä hirveästi ole vaikutusta majuvalintoihin. Ne majupelaajat on kyllä valittu ja lukittu jo hyvissä ajoin ja usein ihan muilla konsteilla. Valitettavasti.

Useamman ikäluokan liigoja seuranneena läheltä niin muutama sieltä toki aina tarkkailun kautta mukaan pääsee majuun, mutta oikeasti tarkkailuhan on sitä että valmennuksen kanssa sovittu kehen lähetään satsaamaan ja sitä/niitä sitten tarkkaillaan. Eli suurin osa vaan maksaa suuret summat ja toivoo pääsevänsä näyttämään taitonsa mutta ei ne katseet kovin moneen osu

Totta on että helppo on valita aina sama rosteria tapahtumasta toiseen, mutta kyllä ne parhaat aina tavalla tai toiselle nousevat mukaan.

[kuomaseni]

KaaPo ja TPS (T18 SM) pelaavat huomenna harkkamatsin:
https://tulospalvelu.palloliitto.fi/match/3746838/lineups

Tepsi vei matsin maalein 4-0.

[Puistotäti]

Tänään ainakin nämä sm-harkkapelit
EPS - PKKU
HJS - FC Honka