El Conejo
 Poissa
|
 |
: 19.06.2007 klo 08:50:19 |
|
HUOM! Tämä mammuttimainen avausviesti sisältää El Conejon alustuksen viime kaudesta, sen jälkeen vuorossa on aquelin kronologisesti etenevä laajempi kausikatsaus, ja lopuksi ^amoresperros^ laittaa oman henkilöarviointinsa kehiin.
El Conejon alustus:
"Kausi 2006/07
Niin kuin kaikki hyvin tiedämme, Primerajengillä ei mennyt kausi ihan putkeen. Pitkään Barcelona oli sarjataulukon piikki paikalla, mutta lopussa Real Madrid tuli väkisin rinnalle ja ohi. Syitä on täälläkin pohdittu jo niin paljon, ettei minulla ole tarjota keskusteluun mitään uutta, joten jätän aiheen käsittelemättä.
Muillakaan rintamilla ei mennyt kovin hienosti. Barça B jäi Segunda B:n lohkossa 3 toiseksi viimeiseksi ja putosi näin Terceraan. Ja ryhmässä kuitenkin pelasivat Dos Santos, Bojan ja kumppanit, joiden varaan moni rakentaa koko seuran tulevaisuutta. Miten huono signaali tämä sitten onkaan, jää luonnollisesti nähtäväksi. Ykkösjoukkueen tapaan B-joukkuekin poti koko kauden empatitista, joskin selvästi vakavampaa sellaista. 38 ottelusta tuli vain 7 voittoa ja 15 tappiota, kun tasapelejä tuli peräti 16. Tosin tuossa lohkossa muutenkin pelattiin aika paljon tasapelejä.
Barcelona C oli sekin pitkään putoamisviivan alapuolella Terceran ryhmässä 5, mutta onnistui lopulta puskemaan itsensä sarjan keskikastiin, sijalle 13. Se ei kuitenkaan taida paljon lohduttaa, vaan edessä on putoaminen alueelliseen sarjaan, koska saman seuran B-joukkue putosi Terceraan. Tästä en tosin ole ihan varma. Ja jos oikein Sportista ymmärsin, niin tilanne ei ole vielä ihan selvä. Tai siis ilmeisesti Barcelona ainakin yrittää saada myös C-joukkueelleen paikan Tercerassa. Toivottavasti mitään poikkeuksia ei kuitenkaan myönnetä…
Menestystä ei tullut junnupuoleltakaan kovin mainittavasti. División de Honor Juvenilin ryhmässä 3, jossa pelasi katalonialaisia ja aragonialaisia joukkueita, Barcelona sijoittui kakkoseksi Espanyolin vietyä sarjan voiton. Nuorten B-joukkue pystyi sentään voittamaan sarjansa (Liga Nacional Juvenil Grupo 7 Catalunya). Naisten puolella kausi sen sijaan oli täysi katastrofi. Barcelona jäi Superligassa hännänhuipuksi ja putosi ensi kaudeksi yhtä sarjatasoa alemmas. Kauden saldo 4-4-18 ei ole kovin mairitteleva.
Eikä apuja taida olla tulossa koripallonkaan puolelta. Siellähän finaalisarjaa pelaavat Barcelona ja Real Madrid, ja pääkaupunkilaiset ovat niskan päällä ensimmäisen ottelun jälkeen.
Menestys siis tuntui kiertävän Camp Noun menneellä kaudella. Siksi onkin hyvä suunnata katseita jo eteenpäin.
Lähtijöitä
Saviola lähtee, mutta vielä ei tiedä minne. Zaragoza lienee yksi todennäköisimmistä kohteista, ja myös ainakin minulle mieluisimpia. Montaa muutakin seuraa miehen tulevaksi seuraksi on väläytelty, eikä Real Madridiakaan ole näissä spekuloinneissa unohdettu. Lähtipä argentiinalainen sitten minne tahansa, toivon hänelle kaikkea hyvää.
Myös Gudjohnsenin lähtö taitaa olla melko todennäköinen. Tänäinen Sport tietää, että suuntana olisi Lontoo ja siellä West Ham. Tiedä sitten minne islantilainen päätyy, mutta pakko on myöntää, että häneltä olisin odottanut enemmän. Ja toisaalta, koska mies ei huutoon vastannut, olen edelleen katkera siitä, että hän oli Rijkardin papereissa Saviolan edellä. Sekö lopulta maksoi mestaruuden? Tuskin sentään…
Myös kolmas hyökkääjä, eli Ezquerro lienee poistolistalla. Samoin ainakin toinen kaksikosta Sylvinho-Gio ja jokohan se Bellettinkin maali Pariisissa olisi unohdettu. Jorquerasta on myös kirjoiteltu, että mies kaipaisi vähän enemmän vastuuta. Lisäksi huhuissa on vahvasti mukana myös Ronaldinho ja Eto’o. Viimeisimmät huhut tietävät kertoa, että AC Milan on omistautunut hankkimaan Eto’on tänä kesänä. Eikä sekään mikään maailman suurin ihme olisi, vaikka ainakin joku tai jotkut seuraavista siirtyisivät kesällä etsimään kadonnutta virettään jonnekin pois Camp Noulta: Edmilson, Marquez, Belletti, Deco, Motta ja Giuly.
Tulijoita
Pep Guardiola ja Luis Enrique ovat palaamassa. Tosin eivät ykkösjengiin eikä pelaamaan, vaan vetämään Barcelona B:n ylös suosta, jota myös Terceraksi kutsutaan. Siinä ne varmat tulijat sitten olivatkin. Kovin varmana tietona kerrotaan myös sitä, että Thierry Henry, Yaya Toure, Eric Abidal ja Christian Chivu olisivat Laportan ja kumppanien hankintalistalla. Toisaalta, Wenger haluaisi kai pitää Henryn Arsenalissa, ja seura kunnioittaa managerinsa toiveita eikä myy miestä. Ja hyvä niin, TH:n paikka kun on minusta Lontoossa. Muista en sitten osaa sanoa mitään.
Koska Henry nyt ei kuitenkaan taida siirtyä Camp Noulle, vaikka Laportalla pakkomielle asiasta onkin, huhuillaan nyt Barcelonan olevan kiinnostunut myös Fiorentinassa viime kaudella pelanneesta romanialaisesta Adrian Mutusta. Tässä kaupassa Italiaan päin lähtisi Giuly. Lisäksi Lyonin Florent Malouda on lähdössä ja ainakin Aulasin mukaan nimenomaan Espanjaan, vaikka kiinnostuneita olisivat myös Valioliigan kärkipään joukkueista ainakin muutamat. Ja Espanjassa kyseeseen tulevat luonnollisesti vain jättiläiset.
Lopuksi
Muutoksia joukkueeseen on luvassa, mutta omat kasvatit Valdes, Puyol, Iniesta, Xavi, jotka muodostavat joukkueen rungon, jatkanevat Camp Noulla. Ja tuskin suurista tähdistäkään ainakaan useampi kuin yksi (kamerunilainen jos joku) on lähdössä. Nimekkäitä pelaajia toki saattaa lähteä, mutta eiköhän tilallekin tule jokunen pelimies. Mistään täydellisestä muutoksesta ei kuitenkaan ole kysymys, mutta on selvää, että joukkueen pitää uudistua, jotta se voi palata takaisin voittojen tielle. Nykyinen systeemi nykyisillä pelaajilla osataan kilpailijoiden leireissa jo niin hyvin, että se osataan eliminoida. Mikä uusi systeemi sitten on, jää nähtäväksi.
Joka tapauksessa joukkueella taitaa olla kesällä edessä turhia kiertueita ympäri maailmaa... ensimmäiseksi joukkue matkaa Etelä-Afrikkaan pelaamaan ystävyysottelun Pretoriassa paikallista hallitsevaa mestaria Mamelodi Sundownsia vastaan. Tälle reissulle lähtee tänään seuraava joukkue: Valdés, Giuly, Xavi, Ezquerro, Iniesta, Jorquera, Puyol, Oleguer, Belletti, Eto'o, Motta, Ronaldinho, Deco, Gio, Thuram, Zambrotta, Olmo, Marc Crosas, Víctor Vázquez y Dimas. Tosin tämä taitaa olla vielä kautta 06/07, eli hiukan off-topic mennään heti avausviestissä...
aquelin kronologinen kausikertomus:
"Kertaus F.C. Barcelonan kaudesta 2006/2007
Elokuu
Kausi alkoi Barcelonan osalta Pohjois-Amerikan kiertueella, jossa pelattiin useita otteluja ja mainostettiin silloin kovassa huudossa ollutta Barcelonaa jenkeille. Joukkueeseen uusina pelaajina tuli Gudjohnsen, Zambrotta ja Thuram. Merkittävimmät joukkueesta lähdöt olivat Larsson, Van Bommel, Gabri ja Henk Ten Cate. Tulleista pelaajista muistaakseni Gudjohnsen oli ainut, joka osallistui Pohjois-Amerikan kiertueeseen. Barcelona ei hävinnyt yhtään ottelua kiertueellaan ja Ronaldinho ja kumppanit vaikuttivat erittäin vakuuttavilta. Ronaldinho voitti kiertueen maalipörssinkin neljällä osumallaan. Kauteen valmistautuminen olikin varmasti suurelle osalle pelaajista todella vajavainen tämän kiertueen sekä kesän MM-kisojen takia, eikä lomaa ollut pelaajilla tarpeeksi.
Kauden ensimmäinen tosipeli oli vierasmatsi Espanyolia vastaan Espanjan Super Cupin finaalissa (Liigavoittaja vs. CdR-voittaja) elokuun puolessa välissä. Voitto tuli Giulyn maalilla Ronaldinhon tehdessä esityön. Finaalin toisessa osassa Barcelona oli jo vakuuttava ja voitti 3-0 ja näin ollen kauden ensimmäinen pysti kotiin (lähes ainoa). Kausi jatkui Euroopan Super Cupin loppuottelulla Monacossa Sevillaa vastaan (UCL-voittaja vs. UEFA-cup –voittaja). Ottelu päättyi Sevillan selvään 3-0 voittoon ja Barcelonalla ei ollut mitään mahdollisuuksia. Tuntui, että Barcelonan pelaajat (ja valmentaja) luulivat olevansa voittamattomia ja asenne otteluun lähdettäessä oli jo päin prinkkalaa.
Liigakausi alkoi elokuun lopussa vierasottelulla Celtaa vastaan. Barcelona voitti 2-3 ilman hieman loukkaantunutta Ronaldinhoa Gudjohnsenin tehdessä voittomaalin. Tässä vaiheessa kautta Gudjohnsen vaikutti hyvältä hankinnalta.
Syyskuu
Syyskuussa Barcelona hävisi alkajaisiksi Katalonian Cupissa Espanyolille 0-1. Barcelonalla oli tosin käytössään ihan b-miehistö maajoukkuepelien takia. Ensimmäinen kotiottelu liigassa oli Osasunaa vastaan, jossa Eto’o jatkoi alkukauden vahvoja otteitaan Barcelonan voitaessa 3-0. Syyskuussa alkoi myös UCL. Barcelona oli todella kovassa lohkossa Bremenin, Chelsean ja Levski Sofian kanssa. Levskin Barcelona voitti Camp Noulla 5-0, mutta syyskuun toisella UCL-kierroksella sattui erittäin epäonninen ottelu Barcelonalle Werder Bremenin vieraana Bremenin tyrehdyttäessä Barcan hyökkäykset täysin ja Puoyolin osuessa omiin. Samuel Eto’o loukkaantui siinä ottelussa ja palasi kentille vasta helmikuussa. Messin tasoitus oli ainoa lohtu.
Liigakausi jatkui syyskuussa vielä kolmen ottelun voimin. Vieraissa Barcelona otti rutiinilla (joskaan ei kauniilla pelillä) voiton niin Racingista, kuin Bilbaostakin. Näiden otteluiden välissä Barcelona pelasi Valencian kanssa 1-1 tasapelin Camp Noulla. Ensimmäinen puoliaika oli todella surkea Barcelonalta.
Lokakuu
Maajoukkuepelien jälkeen Barcelona pelasi kotonaan liigapelin Sevillaa vastaan ja ottikin revanssivoiton. 3-1 päättyneessä ottelussa Ronaldinho pääsi oikeastaan ensimmäistä kertaa kunnon vireeseen viimeistelemällä kaksi maalia. Samalla viikolla Barcelona pelasi Chelseata vastaan vaisun pelin ja hävisi 1-0 Stamford Bridgellä. Vielä saman viikon lauantaina oli kauden ensimmäisen El Clásicon vuoro ja se pelattiin Bernabeulla. Peli lähti heti Barcelonan kannalta huonosti käyntiin ja kun omia paikkojakaan ei käytetty hyväksi niin peli hävittiin 2-0. Jo tässä vaiheessa kautta huomattiin totta kai, että kaikki ei ole kunnossa. Huippumatseja ei enää voitettu edelliskausien tyyliin. Myös Eto’on poissaolo näkyi huippuviimeistelijän puuttumisena kun kerran Gudjohnsenista ei ollut Eto’on paikkaajaksi ja Saviolaa seurajohto ei halunnut jostain syystä peluuttaa. Márquezia vaadittiin pivoten paikalle kun kukaan ei tahtonut onnistua sillä paikalla.
Copa del Rey pärähti käyntiin lokakuun lopussa 2-1 vierasvoitolla Badalonasta ja liiga jatkui 3-0 kotivoitolla Recreativosta. Lukemat antoivat jälleen väärän kuvan ottelusta, koska Barcelona ei todellakaan esittänyt taaskaan mitään näyttävintä peliä.
UCL-ottelu Chelseaa vastaan Camp Noulla tarjosi jälleen todellista jännitystä. Molemmilla joukkueilla oli ylilatautumisen meininki päällä ja peli oli paikoitellen todella rikkonaista ja kuumaa. Chelsea venyi lisäajalla 2-2 tasapeliin, kun Barcelona tämän kauden tuttuun tapaansa lopussa pupelsi johtonsa.
Marraskuu
Liiga jatkui Deportivoa vastaan vieraissa suhteellisen vaisulla esityksellä 1-1 tasapeliin päättyneessä ottelussa. Barcelonan maalinteko-ongelmista kertoi se, että tässäkin ottelussa ainut maali syntyi Ronaldinhon rangaistuspotkusta. Oli ”Eto’o-pula”. Copa del Rey jatkui Badalonaa vastaan 4-0 voitolla Saviolan väläytellessä 2 maalia. UK:n näyttämässä huikeaksi trilleriksi muodostuneessa kamppailussa Barcelona voitti Zaragozan 3-1 Camp Noulla Ronaldinhon maaleilla. Taikuri alkoi paikata Eto’on jättämää maalintekoreikää.. Messi loukkaantui ja palaa peleihin helmikuussa.
Barcelona ja erityisesti Ronaldinho puhkui hyvää loppusyksyn kuntoa ja voittivatkin seuraavat kolme kamppailuaan selvästi. Ensin voitettiin Mallorca vieraissa 1-4, sitten pakkovoitto Levskistä 0-2 ja kuun lopuksi surkeassa vireessä ollut Villarreal 4-0. Tässä kuussa Barcelona pelasi kenties alkukauden parasta peliään, mutta toki vastuksetkin olivat kohtuullisen heikkoja.
Joulukuu
Joulukuun ensimmäisessä ottelussa vieraissa Levantea vastaan näkyi Barcelonan valmistautuminen tulevaan ja ratkaisevaan kotiotteluun Bremeniä vastaan. Vaisu peli päättyi 1-1.
Bremen kaadettiin ehjällä, kauden parhaalla puolustuspelillä ja Ronaldinhon maagisuudella 2-0.
Ronaldinho jatkoi Eto’on paikkaamista maalaamalla voittomaalin 1-0 voitossa Real Sociedadista. Sitten Barcelona matkusti Japaniin seurajoukkueiden MM-kisoihin. América kaatui näytöstyyliin 4-0, mutta brassiseura Internacional kaatoi loppuottelussa Barcelonan 1-0. Jälleen menetettiin yksi pokaali ja seurajohto syyllistyi huonoihin selityksiin. Barcelonan hyökkäyspeli ei toiminut hyvin organisoitua puolustusta vastaan. Alkukauden viimeinen ottelu oli ikuista peikkoa, Atletico Madridia vastaan ja ottelu päättyi 1-1 Ronaldinhon jälleen maalatessa.
Tammikuu
Tammikuussa Barcelonalla oli peräti kahdeksan ottelua, viisi liigapeliä ja kolme CdR -peliä. Getafen kanssa päädyttiin 1-1 tasapeliin vaisussa, ilman R10 ja Decoa pelatussa ottelussa(pelikiellot). Copa del Reyssä oli vastassa Alavés ja voitto irtosi 0-2 luvuin Saviolan maalatessa. Barcelonan derbyssä Espanyol vei pisteet 3-1 luvuin. Rijkaard selitteli pelaajien olevan vielä huonossa fyysisessä kunnossa ja he tarvitsevat lisää harjoitusta. Saviola jatkoi hyvää talven virettään (kerrankin saadessaan mahdollisuuden pelata!) ottelussa Alavésia vastaan tehden hattutempun. Barcelona voitti 3-2 ja eteni Copa del Reyn seuraavalle kierrokselle. Kuun kolme viimeistä liigapeliä Barcelona pelasi jälleen pelillisesti erittäin vaisusti, mutta kiitos Saviolan viimeistelyn, joukkue voitti Gimnásticin ja Celtan, mutta jäi tasuriin Betisin vieraana.
Copa del Reyn ottelu Zaragozaa vastaan päätti kuukauden nolosti 0-1 kotitappioon. Asenne oli täysin pielessä jo otteluun lähdettäessä ja Barcelona oli aseeton.
Helmikuu
Maalinteko-ongelmat jatkuivat Osasunaa vastaan 0-0 päättyneessä kamppailussa. Eto’o teki lyhykäisen paluun kentille. Ainut positiivinen asia oli, että säilyttiin edelleen sarjajohdossa. Barcelonalla oli vielä kaksi liigamatsia edessä ennen Liverpoolia vastaan käytävää UCL-ottelua. Racingin Barcelona voitti 2-0 Ronaldinhon maaleilla. Ottelu oli myös Messin paluuottelu. Ottelu muistetaan myös siitä, että Eto’o ei suostunut tulemaan kentälle ”jämäminuuteiksi”. Tästäkös se show alkoi Espanjassa kun Rijkaard, Ronaldinho ja Eto’o kaikki puhuivat toisistaan lehdistölle. Väärinkäsityksiä ja kuumia tunteita... Tämä osoitti Rijkaardin vaikeudet pitää ote pelaajiinsa hallussa. Tämän jälkeen käytiin Mestallalla häviämässä 2-1 Valencialle. Se, että puolustus nukahti vain kahdesti, oli ainoa positiivinen asia ottelussa. Ei taaskaan huippujoukkuetta pystytty kukistamaan.
Yksi kauden tärkeimmistä otteluista oli edessä: Liverpool kohdataan Nou Campilla. Ottelu päättyi katastrofaalisesti 1-2 ’poolille Valdésin ja puolustuksen sössiessä pari kauden ratkaisevaa tilannetta oikein kunnolla. Eto’o ei pelannut ottelussa, kun häntä kuntoutettiin vielä pitkän loukkaantumisen jäljiltä. Bilbaota vastaan Eto’o sitten teki vahvan paluun avaukseen. Barcelona voitti vakuuttavalla esityksellä 3-0 ja kaikki näytti jälleen Kataloniassa hyvältä. Vielä seuraavaksi voitettiin vieraissa 1-2 Zaragoza Copa del Reyssa ja edettiin siitäkin jatkoon. Näytti, että edelliskausien Barcelona oli palannut. Jopa Rijkaard väläytteli taktista nokkeluuttaan käyttämällä ottelussa 3-4-3 taktiikkaa, jossa Marquez pelasi pivotena. Iniesta jatkoi koko kauden kestäneitä vahvoja otteitaan.
Maaliskuu
Totuuden kuukausi oli edessä niin liigassa kuin UCL:ssäkin. Enää ei voitu selitellä Eto’on ja Messin poissaoloilla huonoja esityksiä. Sevillaa vastaan vieraissa kuukauden ensimmäisessä pelissä kaikki näytti Barcelonan kannalta hyvältä: tilanne 0-1 Ronaldinhon puskumaalilla ja vierasjoukkueelle on tuomittu pilkku, mutta Ronaldinho epäonnistuu kauden ainoan kerran pilkun harmittavassa paikassa ja Sevilla tulee takaa 2-1 voittoon erikoisessa ottelussa, jossa Messi ja Eto’o olivat vielä keskenkuntoisia.
Tappio oli unohdettava nopeasti, sillä muutamaa päivää myöhemmin oli edessä ottelu Anfieldillä Liverpoolia vastaan. Liverpoolilla oli hyvät asetelmat edetä jatkoon ja sen he tekivätkin vaikka Barcelona voittikin 0-1 Gudjohnsenin maalilla. UCL:stä siis pudottiin ja Rijkaardinkin oli myönnettävä, että Liverpool oli taktisesti ja muutenkin parempi.
Muutamaa päivää myöhemmin oli vuorossa kauden toinen El Clásico Real Madridia vastaan ja tällä kertaa se pelattiin Camp Noulla. Ottelusta muodostui todellinen klassikkojen klassikko, joka päättyi ulosajon, rangaistuspotkun ja Messin hattutempun jälkeen lukemiin 3-3. Kumpikaan joukkue ei ollut tyytyväinen. Vielä ennen maaottelutaukoa oli edessä vieraspeli Recreativoa vastaan. Barcelona oli viimeksi voittanut vieraspelin liigassa neljä kuukautta sitten, mutta nyt asenne oli kohdillaan ja joukkue otti 0-4 voiton. Kuukausi päättyi R-E-M –kolmikon vahvaan esitykseen ja 2-1 kotivoittoon Deportivosta.
Huhtikuu
Kevät oli jo pitkällä ja kauden aikana oltiin menetetty usea eri pysti, mutta seurajohto vakuutteli edelleen kauden olleen hyvä, jos joukkue pystyy ottamaan Primeran ja Copa del Reyn voiton. Liigassa hävittiin aseettomina vieraissa Zaragozalle 1-0. Seuraavaksi otettiin jopa pienellä onnella 1-0 voitto Mallorcasta kotona viimehetken maalilla. Ronaldinhoa lepuutettiin flunssasta johtuneen kunnon kadottua kauden viimeisiä pelejä varten. Copa del Reyn ottelusta Getafea vastaan Camp Noulla muodostuikin ikimuistoinen, kun Messi teki huikean soolomaalin puolesta kentästä lähteneellä kuljetuksellaan ja Barcelona voitti 5-2. Jatko näytti varmalta. Seuraavat kaksi liigapeliä olivat Barcelonalle yhtä vaikeita ja ailahtelevaisia kuin oikeastaan koko loppukausi: Ensin hävittiin huonon viimeistelyn takia Villarrealille vieraissa 2-0 ja sitten voitettiin kotona niukasti Levante 1-0. Vieraspelit tuntuivat olevan edelleen täysin mahdottomia voitettavia.
Toukokuu
Ronaldinho syötteli Real Sociedadin kumoon 0-2 lukemiin päättyneessä ottelussa Toukokuun alussa. Kauden pohjanoteeraus Barcelonan osalta tuli sitten Copa del Reyn vierasottelussa Getafea vastaan. Barcelona johti ensimmäisen osaottelun jälkeen 5-2, mutta putosi jatkosta, kun hävisi 4-0 Getafelle. Säälittävä tulos. Joukkueen oli pakko myöntää itsekin asenteen olleen aivan täysin väärä jo otteluun lähdettäessä. Tämä viikko osoittautuikin sitten kauden synkimmäksi, kun Barcelona pelasi tasan Betisin kanssa liigapelissä Betisin tasoittaessa lukemat 1-1 pelin lopussa. Kaiken muun hyvän lisäksi Real Madrid nousi tasoihin sarjataulukossa, mutta johti liigaa paremmalla keskinäisten otteluiden maalisuhteella. Seuraavassa vierasottelussa Atletico Madridia vastaan Katalonian symboli laittoikin kaiken peliin ja voitti hengettömän Madridin tylyin lukemin 0-6! Real Madrid jatkoi silti kärjessä. Sen jälkeen oli vuorossa revanssiottelu Getafea vastaan Camp Noulla, jonka Barcelona voitti niukasti 1-0. Tuossa ottelussa Ronaldinho otti ”näyttävällä” munille potkaisullaan punaisen kortin, mikä herättikin paljon keskustelua. Toukokuun viimeisessä ottelussa Barcelona voitti maaottelutauon aikaan Katalonian Cupin välierissä Nasticin 3-4 ja eteni loppuotteluun. Dos Santos vakuutteli otteillaan.
Kesäkuu
Maaottelutauon jatkuttua ei-maajoukkue-pelaajat pelasivat Katalonian Cupin finaalin Espanyolia vastaan ja voittivat rangaistuspotkujen jälkeen pystin Barcelonalle. Kauden toinen titteli ei paljon silti lohduttanut.
Kaudesta oli jäljellä enää kaksi liigaottelua: kotiottelu Espanyolia vastaan ja vierasmatsi Gimnásticia vastaan. Tavoite oli kerätä otteluista enemmän pisteitä kuin Real Madrid, jolloin Primeratitteli olisi Barcelonan. Barcelonan jäädessä ensimmäisessä Katalonian derbyssään 2-2 taapeliin Messin kahdesta maalista huolimatta. El Real näytti marssivan mestariksi vaikka jäikin 2-2 tasapeliin Zaragozan vieraana. Viimeisellä kierroksella Barcelona murskasi Násticin 1-5, mutta Real Madridin noustessa viimehetkellä 3-1 voittoon Mallorcasta meni mestaruus Madridiin. Barcelonan epäonnistunut kausi päättyi pettymykseen.
Yleistä
Syitä kauden epäonnistumiseen:
- MM-kisojen ja Pohjois-Amerikan kiertueen takia suurella osalla pelaajista huono valmistautuminen kauteen
- Kaksi liigamestaruutta ja UCL-voitto vienyt nälän joukkueelta
- Asenne, eli oltiin jo ennen kautta mestareita Otteluihin lähdettiin ylimielisinä ei taisteltu tarpeeksi Rijkaard ei onnistunut muuttamaan asennetta vaan säilytti ”Antti Muurismaisuuden”
- Henk Ten Cate lähti Taktinen osaaminen penkin päästä puuttui ja tämä näkyi erityisesti isoissa otteluissa hyvin organisoituja joukkueita vastaan
- Puolustavana keskikenttämiehenä ei oikein kukaan onnistunut. Iniesta-Xavi-Deco –kolmikko ei pärjännyt fyysisyyttä vaativia joukkueita vastaan Van Bommelin tai sen tyyppisen pelaajan puuttuminen näkyi
- Eto’on ja Messin loukkaantumiset Etenkään Eto’on paikalle maalintekijäksi ei tahtonut löytyä ketään tai sitten jollekin ei annettu edes kunnolla mahdollisuutta
Plussia kaudesta
+ Messin vakuuttavat otteet loukkaantumisesta huolimatta (14 liigamaalia)
+ Iniesta dominoi tällä kaudella ja dominoi tulevaisuudessa
+ Ronaldinho kantoi joukkuetta läpi talven erikoistilannemaaleillaan (21 liigamaalia)
+ Onneksi se päättyi!
Kauteen lähdettiin suurin odotuksin. Jokainen culé odotti varmasti enemmän kuin tämä kausi Barcelonalle antoi, mutta tähän on nyt tyytyminen. Nielkäämme pettymys ja annetaan muiden nauttia menestyksestä. Meillä on varmasti tulevaisuudessa hienoja hetkiä ja menestystä edessä!
Més que un club! Visca el Barça!"
^amoresperros^:n henkilöarviointi:
"Valmennus/johtoporras:
Joan Laporta vahvisti tänään, että Rijkaard jatkaa myös ensi kaudella Barçan valmentajana. Spekulaatiot Arsenalin Wengeristä Barcelonaan tulivat hieman yllättäen, mutta tilanne saattaa olla ajankohtainen vuoden päästä, kun ranskalaisen sopimus Gunnersien kanssa päättyy. Tällä kaudella Barçalla ei ollut Henk Ten Caten kaltaista kakkosvalmentajaa, joka olisi pitänyt joukkueen puolustuksen kurinalaisena. Rijkaardin ensi kauden apulainen saattaa hyvinkin nyt vaihtua Neeskensistä johonkin tuoreempaan kasvoon.
Guardiola vetää Barcelona B:tä. Oma mielipide: Rijkaard on nähty. Ei vaan riitä taidot eikä enää pysy joukkuekaan tyytyväisenä.
Laporta: 6
Rijkaard: 5,5
Neeskens: 5,5
Maalivahdit:
Valdés: Omalle kasvatille kausi ei taaskaan ollut sensaatiomainen. Syksyllä Valdés pelasi mallikkaasti ja pelasti Barcelonalle pisteitä. Mutta, kuten aiemminkin, kriittisillä hetkillä Valdésin pää tai taidot eivät kestäneet. Liverpool- ja Betis-ottelut ovat hyviä esimerkkejä niistä. On hyvin todennäköistä kuitenkin, että Valdés jatkaa joukkueen ykkösmaalivahtina. 7,5
Jorquera: Mies on aina pelannut mallikkaasti, kun on saanut mahdollisuuden. Lienee kuitenkin päätös isoimmista saappaista kypsynyt, ja hyvinkin mahdollisesti vaihtaa pienempään la liga –seuraan ykkösveskaksi. 7,5
Ruben: Nuori kasvatti ottanee puolestaan Jorqueran paikan kakkosmaalivahtina.
Puolustus:
Puyol: Kapteeni pelasi kelvollisen kauden, muttei yhtä hohdokasta kuin 2005–2006 -kaudella. Ongelmat puolustuksessa eivät johtuneet Puyolista vaan useimmiten toppariparista tai pivotesta. Varma avauksen pelaaja ensi kaudellakin. 8
Márquez: Puolustuspään suurin pettymys. Katastrofikausi. Omalla panoksellaan auttoi Liverpoolin jatkoon CL:ssä. Mihin katosi loistavat kaudet 2004–2005 ja 2005-2006 pelannut Rafa? Onko motivaatio mennyt vai missä ovat meksikolaisen ongelmat? Todistetusti parhaimmillaan maailman parhaita sekä topparina että pivotena, mitä ei kyllä viime kauden perusteella voisi uskoa. Suuri kysymysmerkki, jatkaako vai ei. 5
Thuram: Saapui kriisi-Juvesta tuomaan puolustukseen kokemusta ja laajuutta. Itse tietysti tuore MM-finalisti odotti suoraa avauspaikkaa, mikä ei syksyllä tullut kovinkaan tutuksi ”ranskalaiselle”. Paransi kauden edetessä ja oli keväällä ihan hyvässä vireessä, ainakin verrattuna joihinkin muihin tasonsa kadottaneisiin pelaajiin. Thuram ei varmastikaan ole tyytyväinen kauteen, joten siirto pois Barcelonasta on hyvin mahdollinen. 6,5
Oleguer: Katalaani sai myös todeta syksyllä Thuramin tavoin olevansa poissa Rijkaardin suosiolistalta. Pääsi ajoittain pelaamaan, mutta kausi oli henkisesti kova pala myös Oleguerille, joka kuitenkin viimeiset pari kautta pelasi FC Barcelonassa hyvin säännöllisesti. En usko, että lähtisi kuitenkaan menemään. Rakkaus seuraan pitää Oleguerin Barçassa. Eikä muitakaan katalaaniseuroja pelaa riittävän kovalla tasolla, joten miksi Espanjan maajoukkueesta kieltäytynyt pelaaja lähtisi Segundaankaan? 6,5
Belletti: Oi niitä aikoja, kun brassi pamautti pallon Arsenalin reppuun…Ai sitä fiilistä. Sitä mahtavaa voiton tunnetta. Ja niitä ”Belletttiii, Belletttiii, Belletttii…” ylistyshuutoja täydellä Camp Nou:lla Barcelonan voitonjuhlissa. Ne ovat hyviä muistoja, mutta nimenomaan muistoja menneestä. Bellettin ura on mennyt Barcelonassa loukkaantumisten takia pilalle, ja tuskin hän enää koskaan pääsee sille tasolle, mille häntä odotettiin parisen vuotta sitten. Suuntana voi hyvinkin olla Milan, joka on jo useasti osoittanut mielenkiintonsa brassia kohtaan. Ihmetyttää kuitenkin, että mitä Milankaan tekee Bellettillä? Hyvin todennäköinen lähtijä heikon kauden jälkeen. 6
Zambrotta: Huipputaitava italialainen Thuramista poiketen nautti heti alusta asti Rijkaardin luottamusta. Zambrottan syksy oli ailahteleva, mutta kauden edetessä nosti tasoaan selvästi. Osallistui hyökkäyksiin aktiivisesti ja pääsi iskemään muutaman maalinkin. Zambrotta on pelaaja, josta Barcelonan ei kannata edes harkita luopuvansa. Uskon, että ensi kaudella maailmanmestari on huippuvireessä, pelasi hän sitten oikealla tai vasemmalla. 8
Van Bronckhorst: Gio ei koskaan ole ollut Barcelonassa joukkueen parhaita pelaajia. Eikä tule olemaankaan. Täytyy kuitenkin myöntää, että Gio pelasi tällä kaudella ajoittain selvästikin paremmin kuin edellisellä. Aiemmin oli Frankin kultapoika, mutta jostain syystä tänä vuonna saunapaikka oli vaihtunut alalauteille. Sylvinho lähtenee, joten Gio saattaa jäädä. Itse valitsisin toisin päin. En o Rijkaard, joten Gio jää ja Syltty poistuu. 6,5
Sylvinho: Kuten edellisestä varmasti huomasit, Sylvinho lähtee. Tämä on siis erittäin vahva odotusarvo. Viime kausilla Sylvinho ja Gio jakoivat peliminuutit kahdestaan, mutta nyt Zambrottan ottaessa vasemmalla oman osuutensa, Sylvinhonkin minuutit pienenivät. Ikääkin alkaa brassilla olla siihen malliin, että lähtökuopat on jo syvälle kaivattu. Hieno pelaaja, vaikkei hänelläkään kausi mennyt nappiin. 7
Keskikenttä:
Edmilson: Keväällä 2006 Edmilson oli loistavassa vireessä surkean syksyn 2005 jälkeen. Tällä kaudella loistava vire oli kaukana ja esitykset vaihtelivat kelvollisesta säälittävään. Hyvin todennäköinen lähtijä. Eiköhän hänellekin ottajia riitä, taso kuitenkin on parhaillaan erittäin hyvä. Loukkaantumiset ovat vieneet Edmilsoninkin uralta sen kovimman askeleen korkeimmalle huipulle. 5,5
Motta: Onpa ikävää todeta, että taas yksi hyvä Barcelonan pelaaja, jonka ura on stopannut loukkaantumisiin. Milan on aiemmin ollut italobrassin perässä, mutta onko yhä kiinnostusta. Asennepelaaja ja hieno mies. Pitäisin joukkueessa kaikesta huolimatta. Pystyy pelaamaan montaa eri paikkaa kuitenkin ja no, hieno mies. Sympaattinen. 5,5
Xavi: Varakapteeni ja oma kasvatti, Xavier Hernández Creus, on mahtava pelaaja. Ei varmasti ole vaihtamassa maisemia, eikä syytäkään ole. Luottoa löytyy, vaikka kieltämättä Xavinkaan kausi ei kummoinen ollut. Kärsi paljon siitä, ettei keskikentältä löytynyt tarpeeksi raatajia ja rikkojia, jotka olisivat antaneet Xaville tilaa neronleimauksille. Riippuen uusista tulokkaista, ei kuitenkaan itsestään selvä avauksen pelaaja. Ja hyvä niin. 7,5
Iniesta: Vuoden pelaaja Barçassa, ylivoimaisesti. Tasaisen erittäin hyvä alkusyksystä loppukevääseen. Ei ihme, että Euroopan suurseurat kuolaavat kalkkilaivan kapteenin perään. Näpit irti Iniestasta! Ei varmasti myydä. Kuten sanottua, henkilökohtaisesti huippukausi takana, ja kehityksen jatkuessa samanlaisena, jatkossa kultaiset palkinnot saattavat matkata albaceteläiskatalaanin palkintokaappiin. 9,5
Deco: Fiasko. Katastrofi. Floppi. Kiitos 2004–2006. Aiemminkin olen todennut, että Deco oli yksi tärkeimpiä pelaajia nostaessa Barcelona takaisin voittavaksi suurseuraksi nälkävuosien jälkeen. Samaa Decoa ei enää tällä kaudella nähty. Eikä ole juuri syytä olettaa, että nähtäisiin tulevallakaan kaudella. Oma selkeä mielipiteeni on, että lihoiksi ja pankin kautta kotiin. Kelpaisikohan yhä Mourinholle Lontooseen? Vai aikooko Chelsea hankkia vain ilmaispelaajia tänä kesänä? Joka tapauksessa, jatko blaugranassa erittäin ”kiikun kaakun”. 6
Hyökkäys:
Giuly: Korsikalainen vajosi yhä pienempään rooliin tällä kaudella. Oli avauksessa ajoittain, mutta lähinnä muiden loukkaantumisten takia. Heikko kausi. Saattaa vaihtaa takaisin Ranskaan. En ole Giulystä koskaan erityisemmin pitänyt, mutta paikka rotaatiossa voisi olla ihan OK. Tai sitten kelvollinen siirtokorvaus. 6
Ronaldinho: R10 pelasi kaikkien aikojen tehokkaimman kautensa. Silti Gáuchon kautta pidetään heikkona. Sitä se keväällä olikin. Syksyn tehokkuus vaihtui talven myötä väsymykseen ja peli-ilottomiin esityksiin. Tarvitsee lepoa, ja palaa vielä palloilevan maailman korkeimmalle jalustalle, mikäli hänen seurakaverinsa ei sille ensin kiipeä… Vaikka spekulaatiot Ronaldinhon jatkosta ovat valloneen pitkin kevättä, en jaksa uskoa hänen siirtoon pois rakkaasta Barcelonasta. Milanihan (yllättäen…) kieli pitkällä toivoo Ronnien vaihtavan maisemia ja muistaakseni heillä onkin optio neuvotteluihin, jos siirto blaugranasta olisi ajankohtainen. 8
Messi: Leo oli kuukausia poissa kentiltä, ja siksi hänen kauttaan ei voi pitää yhtä hyvänä kuin Iniestan. Messias kuitenkin todisti koko jalkapalloilevalle maailmalle mm. hatullaan Madridia vastaan sekä Maradonamaisella soolomaalilla Getafen verkkoon, että UUSI MARADONA on todellakin viheriöillä. Vastustajien viikatteet tulevat tutuksi jatkossakin, mutta, jos Lionel pystyy välttymään loukkaantumisilta, koko planeetta kumartaa uutta jumalasta seuraavaa. Jumalan käsikin on jo tehty. Aiemmin vaivannut tehottomuus vaihtui tälle kaudelle tehoiksi ja ensi kaudella saattaa 20 maalin raja mennä hyvinkin rikki. In Messi we trust. 9
Eto’o: Lähteekö Papa-Eto’o vai ei? Kuuma kysymys on kaikkien, erityisesti Berlusconin huulilla. Suuri ego, riidat Ronaldinhon ja Rijkaardin kanssa vs. loistava maalintekijä, yksi parhaista. Laporta ja kumppanit päätyivät ratkaisuun, että Eto’o päättää, kelpaako Rijkaardin valmennus jatkossakin vai ei. Mikäli ei, Milan kutsunee. Olisi sääli menettää Eto’o:n kaltainen persoona ja ennen kaikkea mahtava hyökkääjä Barçasta. Kausi meni Eto’o:lla vaihtelevasti, syynä pitkä loukkaantuminen. Paluu takaisin kentille oli vaikea, ja vasta loppukaudesta alkoi näkyä vanhaa tuttua Eto’o:a. 7,5
Saviola: Lähtee. Valitettavasti. Rijkaardin kuyrpä ei koskaan luottanut fantastiseen pibitoon, joten el conejo joutuu vaihtamaan maisemia. Ei kiitos Madridiin. Kaikki muut kelpaavat. Niin kusipäämäisesti Saviolaa kohdeltiin Barcelonan johto- ja valmennusportaan osalta, että pelaajan reaktion lähteä seurasta ymmärtää täysin. Erittäin hyvää jatkoa JPS:lle. Hieno pelaaja, Camp Noun rakastama sympaattinen ihminen. 8,5
Ezquerro: *rotsi*. *rotsi*. *rotsi*. Aikoinaan Santin hommaamista seuraan ei voinut perustella muulla kuin ilmaissiirrolla. Eikä voi nytkään. Täytynyt olla aika laho päästä, jos on olettanut Santin joskus murtautuvan Barcelonan avaukseen. Siihen taisi uskoa kaksi henkilöä: Rijkaard ja itse Santi (jossa nyt ei tietysti mitään vikaa ole, sillä itseluottamusta pitää olla). Laho pää on siis ainoastaan Rijkaardilla. No, niin, se niistä solvauksista. Athleticiin takaisin. Oikeassa roolissa vahvistaa baskiseuraa. Enkä oikeasti inhoa Santia ihmisenä. Mutta en arvosta pelaajana. 5,5
Gudjohnsen: Mitäköhän tästäkin odotettiin? Allekirjoittanut piti siirtosummaa naurettavan suurena, ja olihan se sitä suorituksiin nähden. Kauden ehdoton kohokohta maali Flipperpoolin verkkoon. Sillä hetkellä Anfieldillä unohtui ne kaikki muut käsittämättömät sähläykset aiemmissa peleissä, ja vartin ajan pidin Gudjohnsenia hienona ihmisenä ja hienona pelaajana. Loppukaudesta palasi vanhaan tuttuun Eidurin dissaus-kerhoon. Taso ei valitettavasti riitä Barcelonaan. Ainakaan niin isossa roolissa, mitä islantilainen tahtoisi. Jos palkka olisi neljänneksen nykyisestä (en kyllä oikeasti tiedä, paljon tienaa), niin kelpuuttaisin kolmos- tai neloshyökkääjäksi ensi kaudelle. Annetaan nyt sen verran synninpäästöjä, että tekihän Eidur ”ihan kivasti” maaleja. Ei kuitenkaan pystynyt paikkaamaan Eto’o:ta kamerunilaisen ollessa loukkaantuneena eikä mitenkään pärjännyt maalit/minuutit –vertailussa Saviolalle, joka kuitenkin oli Rijkaardin listalla vasta issikan jälkeen. Niin, palatakseni vuoden takaiseen naurettavan suureen siirtosummaan: Onneksi englannissa mopo on lähtenyt pahasti käsistä. Uutisten mukaan West Ham olisi valmis tarjoamaan 18 miljoonaa euroa Gudjohnsenista. En kuitenkaan nuolaise ennen kuin tipahtaa. 6,5
Nuoret tulokkaat:
Olazabal: 17-vuotias maalivahti siirtyy ensi viikolla Barcelonan vahvuuteen. Tarkoitus superjunnulla on treenata ykkösen kanssa ja pelata B-joukkueessa.
Dos Santos: FF2:lla tuttavallisemmin ”2 Santos” väläytteli jo vuosi sitten pretemporadalla. Nuorelle mexicanolle annettiin kuitenkin alle yksi vuosi Segunda B:ssä, jotta hyppäys miesten peleihin ei olisi liian suuri. Nyt Giovanni on siihen valmis. Uskon vahvasti, että nuorukainen iskee ensi kaudella itsensä läpi. Jos Ronaldinho on poissa, saamme nähdä kuinka hyvin Dos Santos täyttää hänen nappiksensa.
Bojan: Vielä vuosi sitten Bojan oli tuntematon suuruus, ja kaikki kohina junnujen kohdalla keskittyi Dos Santosiin. Vuoden aikana Bojan on kuitenkin noussut kuumimmaksi blaugranatalentiksi ja myös Dos Santosin ohella nousee jo ensi kaudeksi ykkösmiehistöön. Osa syynä on varmasti se, että Barcelonan kakkosjoukkue putosi Terceraan, mikä on Bojanille väärä taso. Itse en ole superjunnun pelejä paljon nähnyt, mutta odotukset ovat silti korkealla. Hyvää treeniä ykkösmiehistössä ja joitakin jämäminuutteja liigassa sekä vähän enemmän cupeissa, niin Bojan saattaa kasvaa piakkoinkin huippupelaajaksi.
Olmo: Toppari, joka myös noussee ykkösjoukkueeseen. Myös allekirjoittaneelle hieman tuntemattomampi suuruus, mutta tuo jatkuvuutta ja laajuutta puolustukseen.
Marc Crosas: Sama kuin yllä paitsi, että keskikenttäpelaaja.
Hankinnat?:
Henry: Sí, no, sí, no… A ver. Uskon, että Henry jättää uppoavan Arsenal-laivan. Tykkimiehet eivät pysty haastamaan valioliigan kärkeä ensi kaudella millään, joten jos kamppailu Poolin kanssa kolmossijasta kiinnostaa, niin Henry jää. Tai jos Wenger pakottaa. Mutta ei se pakota. Wenger on fiksu ihminen, ja tajuaa, kun ei enää kannata pitää kiinni. Summa summarum: Henry saapuu noin 30miljoonalla eurolla Camp Nou:lle ja paineet kohdistuvat ranskalaiseen. Henry on vaan niin perkeleen hyvä pelaaja, että se voi hyvin ne kestääkin. Suurin kysymys onkin, että miten Titi, R10, Messias ja Eto’o mahtuvat kentälle samaan aikaan. Rijkaardin taidot eivät sen paletin järjestämiseen riitä, joten toivotaan, että kakkoscoachilta tulee apua. Bienvenidos, Thierry.
Abidal: Olisi hyvä hankinta, mutta Lyon vaatii pelaajasta liian suurta korvausta. Haluaa itse lähteä, joten eiköhän Abidalkin päästetä lähtemään. Lyonilla tosin ei ole ollut tapana joustaa liikaa siirtosummissa. Barcelonan kannattaisi yrittää käyttää Giulyä osana vaihtokauppaa.
Toure: Aika tuntematon jätkä mulle. Fyysinen kk, jolle on kyllä tarvetta. Onko hän sitten paras hinta-laatusuhteeltaan oleva vaihtoehto?
Chivu: Meinasi äsken unohtua, mutta tulipa mieleen sittenkin. Loistava pelaaja ja vahvistaa Barcelonaa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että siirtyy kesällä.
Aivan varmasti tulee viikoittain uusia nimiä mukaan ja signataankin pari näiden ulkopuolelta."
edit by: ^amoresperros^: Laitoin siis tähän avausviestiin El Conejon viestin lisäksi omani sekä aquelin viestit. Onko aquelille OK?
|
