Nykyjalkapallon pahin vitsaus

[mtontola]

Ottamatta kantaa kyseiseen turnaukseen, niin pääsääntöisesti Suomessa vihelletään junnupeleissä aivan liian tarkasti. Kontakteja, pieniä tönimisiä ja repimisiä suorastaan vieroksutaan. (on tietenkin tuomarikohtaisia, ja mahdollisesti jopa erotuomarikerhokohtaisia eroja) Sitten kun lähdetään täkäläisen linjaan oppineena kv. turnauksiin, niin muutama ensimmäinen peli menee itkeskellessä sallivaa tuomarilinjaa. Ei voida käsittää miten ne muut eurooppalaiset junnut tulevatkin ihan tosimielellä suoraan päälle, ja pelaavat muutenkin jatkuvasti sääntöjen rajamailla, kun meillä opetetaan johonkin B-ikään asti välttämään kaikkea sellaista. B -ikäisille joku valmentaja saattaa jo uskaltautua sanomaan (ainakaan jos ei muita ole kuulemassa), että se sääntöjen rajamailla pelaaminen on ihan hyvä juttu, ja itseasiassa niiden rikkominenkin on monta kertaa pelissä ihan hyvä juttu.

Siinäkin asiassa ollaan siinä vaiheessa jo monta vuotta jäljessä ja ne ulkomaalaiset kaverit osaavat sekä puhtaan fyysisen pelaamisen, sääntöjen rajamailla pelaamisen, että "taktisten" rikkeiden tekemisen huomattavasti paremmin kuin meikäläiset. Tuotakaan osa-aluetta on kuitenkaan aivan turha väheksyä. Tää on oikeastaan aika mielenkiintoinen aihe isommassakin mittakaavassa. Onko moraalisesti väärin sanoa 11-12-vuotiaalle pelaajalle, että horjuta tönäisemällä/pienellä repäisyllä kaveria mielummin kuin päästät sen käynnistämään nopean vastahyökkäyksen/syöttämään maalintekopaikkaan/tekemään maalin jne. kun se kuitenkin tosiasiassa näin on,  ja niiden junioripelien tarkoitus on kaikin tavoin yrittää valmistaa pelaajaa sinne aikuisten sarjoihin?

Käännetään kysymys niin päin, että sinä valmentajana olet tiedostanut tämän puutteen. Oletetaan, että sääntöjen rajamailla pelaaminen niin kuin sen tässä esität on periaatteena täysin legitiimi kun mietitään pärjäämistä kv. peleissä, tosin hyvin pieni osa varsinaista pärjäämistä. Toteutat tätä kautta linjan kaikessa toiminnassasi, mutta pelaajasi kun ovat pieniä poikia ovatkin tulkinneet tätä omalla tavallaan ja koska fyysisellä ylivoimallaan voittavat pelejä Suomessa (muut eivät käytä tätä taktiikkaa), niin he eivät viitsikään treenata omalla ajallaan taitoa koska näkevät, että keinot pärjätä tulee jostain muualta. Sitten alkaakin käydä niin, että osa pelaajistasi alkaa mennä tästä systemaattisimmin yli, pelaavat välillä jopa väkivaltaisesti, aina samat kaverit. Et kuitenkaan puutu asiaan sen enempää, vaikka tämä vähän mietityttääkin. Asenne on kova, voitatte pelejä. Lopulta kaikki huipentuu Hippo-turnauksen finaaliin missä tunteet käyvät kuumina ja 11-vuotias topparilupauksesi huitaisee täysillä vastustajan hyökkääjältä sääriluun poikki takaa päin niin ettei kenellekään jää epäselväksi mitä tapahtui, mutta hän ei silti saa punaista korttia, koska Hippo-turnauksessa jaetaan vain vihreitä ja nuori tuomari ei vihellä kuin maalipotkut ja maalit. Mikä on sinun tuntemuksesi valmentajana? Teitkö jotain väärin kun valitsit linjan pelata sääntöjen rajamailla? Et toki ole kehottanut katkomaan jalkoja, mutta loit suuntaviivan, et korjannut sääntöjen rajamailla pelaamisen ylittämistä. Tunnetko syyllisyyttä tapahtuneesta? Olisiko se voitu välttää jollain muulla periaatteella? Oletko ylipäänsä vastuussa tapahtuneesta? Ja ennen kaikkea, jätätkö toppari-lupauksesi kentälle, että voitatte Hippo-turnauksen vai otatko hänet sieltä teon takia pois?

Itse sanoisin, että tuollainen rajamailla temppuilu on aina hankalaa ja suurimmat syyt miksi me emme pärjää kv. peleissä johtuvat enemmän jostain ihan muista syistä kuin tästä. Armottomia puutteita osaamisessa ei korvata fyysisyydellä tai rikkeillä. Siinä vaiheessa kun ne pelaajat sen B-valmentajan luokse sinne divariin tulevat, niin pojat ovat jo jääneet niin paljon jälkeen, että tämän periaatteen omaksuminen ei varmasti kurssia enää muuta.

[valdanito]

Vaihtoehdoista puuttui paidasta repiminen, pienet tuuppimiset ja obstruktiot varsinkin boksissa, joihin ei puututa. Tuomarit eivät koe näitä "rankkarin arvoisiksi," mikä on ainakin omasta mielestäni täysin käsittämätöntä tulkintaa. Tuo johtaa vain filmaamiseen, jota sitten jeesustellaan, mutta minkäs teet, koska pilli harvemmin soi, ellei pelaaja kaadu.

[fingerström]

Ottamatta kantaa kyseiseen turnaukseen, jne

Kysymys on siitä, miten pelaajia kasvatetaan. Ainakin stadissa oon ollut huomaavinani viimeisen viiden vuoden aikana, että miestenkin piirisarjoissa
- vihelletään voiman käytöstä
- ei vihelletä repimisestä tai takaapäin sukille tulosta

En yhtään ihmettele, jos samaa, ns. tulosta tuottavaa käytäntöä harrastettaisiin myös junnupallossa. Itse asiassa tiedänkin sen ainakin tämän kevään piirisarjojen osalta. Se on ihan vitun surullista. Itse kumppaneideni kanssa yritetään selittää, että neiteily vek oli sitten kysymys tytöistä tai pojista ja räväkästi päälle prässiin ja jos joutuu kaksin, niin aina voi käyttää voimaa ja joko ohjata tai nojata.

Me myös koko ajan korostetaan kentän keskinäistä kommunikointia ja sitä, että pelaajien pitää itse kantaa vastuunsa tekemisistään oli he sitten 6v-13v, mikä nyt on haitari. Vastuiuhan on sitten sama asia kuin oikeus.

Itse koko viikonlopun valtti-turnausta seuranneena en kyllä huomannut mitään poikkeuksellista paidoista repimistä enkä myöskään, että yksikään joukkue sitä olisi harjoitellut.

Nyt taitaa vain jotain itkettää, jos on hävitty fyysisemmälle joukkueelle.

Lisätään vielä, että tytärtä eikä omaa joukkuetta ei ole, joten melko objektiivisesti tuli otteluita seurattua.

Voisko olla kyse siitä, että sä et huomaa sitä, mitä pidät normaalina eli repimistä? Fyysisyys on eri juttu.

PS EDIT:
Tontolalta taas erinomainen kirjoitus. Kiva lukea tollaisia vaikka en todellakaan ole aina enkä useimmitenkaan samaa mieltä.

PS EDIT 2: Lisään vielä vaikka meneekin pahasti offtopiciksi. Missäs ne junnut oppii puhdasta voiman käyttöä jossei junnupeleissä? Jos niille opetetaan koodi, jossa aina voiman voi paikata repimisellä, niin missäs vaiheessa se puhdas voima (=tekniikka) sitten treenataan? Eikös kaiken kaikkiaan ole ollutkin ongelmana se, että esmes ulkomaille siirtyneet pelaajat
- ovat olleet raakileita fyysisesti
- ovat olleet raakileita taktisesti

Kumpaankaan ongelmaan ei juuri tuo vastausta pyrkimys voittoon vaan opettaminen vastuuseen.

[Hippoheikki]

Kysymys on siitä, miten pelaajia kasvatetaan. Ainakin stadissa oon ollut huomaavinani viimeisen viiden vuoden aikana, että miestenkin piirisarjoissa
- vihelletään voiman käytöstä
- ei vihelletä repimisestä tai takaapäin sukille tulosta

En yhtään ihmettele, jos samaa, ns. tulosta tuottavaa käytäntöä harrastettaisiin myös junnupallossa. Itse asiassa tiedänkin sen ainakin tämän kevään piirisarjojen osalta. Se on ihan vitun surullista. Itse kumppaneideni kanssa yritetään selittää, että neiteily vek oli sitten kysymys tytöistä tai pojista ja räväkästi päälle prässiin ja jos joutuu kaksin, niin aina voi käyttää voimaa ja joko ohjata tai nojata.

Me myös koko ajan korostetaan kentän keskinäistä kommunikointia ja sitä, että pelaajien pitää itse kantaa vastuunsa tekemisistään oli he sitten 6v-13v, mikä nyt on haitari. Vastuiuhan on sitten sama asia kuin oikeus.

Voisko olla kyse siitä, että sä et huomaa sitä, mitä pidät normaalina eli repimistä? Fyysisyys on eri juttu.

PS EDIT:
Tontolalta taas erinomainen kirjoitus. Kiva lukea tollaisia vaikka en todellakaan ole aina enkä useimmitenkaan samaa mieltä.

PS EDIT 2: Lisään vielä vaikka meneekin pahasti offtopiciksi. Missäs ne junnut oppii puhdasta voiman käyttöä jossei junnupeleissä? Jos niille opetetaan koodi, jossa aina voiman voi paikata repimisellä, niin missäs vaiheessa se puhdas voima (=tekniikka) sitten treenataan? Eikös kaiken kaikkiaan ole ollutkin ongelmana se, että esmes ulkomaille siirtyneet pelaajat
- ovat olleet raakileita fyysisesti
- ovat olleet raakileita taktisesti

Kumpaankaan ongelmaan ei juuri tuo vastausta pyrkimys voittoon vaan opettaminen vastuuseen.

Em. lainauksessa tiivistyy omakin pointtini. Myös fyysisyys, näkyy se sitten siinä että taitava pelaajaa kykenee vastaanottamaan ja väistämään taklauksia ja pitämään silti palloa, tai siinä että isokokoinen/vahva pelaaja osaa käyttää em. ominaisuuksiaan hyväksi pelissä, kuuluu lajiin. Tapetaanko junnupeleissä tuota puolta pois viheltämällä aivan puhtaita kontakteja liian herkästi pois vrt. kv-pelit? Olisin jossain määrin taipuvainen uskomaan näin. Tiedän, että suomalaiset "huippujoukkueet" ovat pelanneet ennen kv. turnauksia harjoituspelejä, jossa erikseen pyytävät tuomarilta sallivan linjan. Miksi näin, jos meidän normaalilinja on se paras ja oikea ja ulkomaisissa tapahtumissa väärä?

Tontola veti hienosti aasinsillan fyysisestä pelistä väkivaltaiseen peliin. Yhtälailla voisi kieltää opettamasta liukutaklauksia niille 11-12-vuotiaille, jos perusteena on se, että joku tulkitsee asian omalla tavallaan, ei osaa ajoittaa sitä taklaustaan (kuten tuossa iässä ei moni osaakaan), ja tulee pallon sijasta vastustajan hyökkääjälupauksen jaloille ja jalka katkeaa.
Vartalokontaktit ja niihin kannustaminen kaksinkamppailutilanteissa ovat yksi asia, ja vastustajan vahingoittaminen potkimalla jaloille on toinen asia. En ole ihan niin kyyninen, että vetäisin noiden välille syy-> seuraus yhteyttä. Mielummin melkein niin päin, että pelaaja joka hallitsee hyvin tuon ensimmäisen asian, joutuu huomattavasti harvemmin siihen positioon jossa on kiusaus turvautua takaapäin jaloille vetämiseen, kuin pelaaja jonka pelirohkeus ja fyysinen kompetenssi rehdissä 1vs1 -tilanteessa on pyöreä 0.

Mitä sitten siihen rajoilla pelaamiseen tulee, niin mennään oikeasti vaikeampiin moraalisiin kysymyksiin kuten avausviestissänikin sanoin. Mitä jos se 11-12 vuotias lupaus älyää pysäyttää nopean vastahyökkäyksen sillä, että se esimerkiksi hyökkäys-, tai keskialueella estää puhtaiden keinojen loputtua vastustajan kääntymisen ja syötön antamisen nappaamalla siitä käsivarresta kiinni, tai horjuttamalla kaveria selkäpuolelta rikkeen arvoisesti aiheuttaen toki vapaapotkun, mutta antaen samalla omalle joukkueelle aikaa ryhmittyä puolustusvalmiuteen. Ja jos se sama pelaaja tekee tätä toistuvasti vastaavanlaisissa tilanteissa? Onko valmentajalla moraalinen vastuu kertoa pelaajalle, että hänen pelaamisensa ko.tilanteissa on väärin ja rikkoa ei saa, vaiko kertoa hänelle rehellisesti, että hän osaa lukea ko.tilanteissa peliä todella hyvin ja juurikin tuollaisia rikkeitä on silloin tällöin järkevää tehdä? Mennäkö moraali edellä vai jalkapallo edellä?

Entäpä jos samalla pelaajalla on jo hyvin vahva oma tietoisuus siitä miten hänen pitäisi tuossa pelata? Jos valmentaja menee moraali edellä, ja yrittää syöttää pelaajalle asiaa johon ei välttämättä usko itsekään, niin onko se hyvä juttu? Pakottaako valmentaja auktoriteetillaan pelaajan pudottamaan jotain omaansa pois, vaikka se sotii vahvasti pelaajan omaa, ja mahdollisesti myös aikuisten maailmassa yleistä käsitystä vastaan? Entä mitä tuolle valmentajan auktoriteetille näin vahvan ristiriitatilanteen jälkeen tapahtuu?
Onko toisaalta pelinlukutaidon kehuminen merkki siitä, että pelaaja on juuri saanut hiljaisen hyväksynnän pienille rikkeilleen ja tontolan aasinsiltaa käyttäen myöhemmin myös niille vakavammille rikkeille?

No mutta tämä nyt on mielenkiintoista ajatusleikkiä. Eikä itsellänikään ole kovin vahvaa mielipidettä suuntaan jos toiseenkaan. (pl. se, että pidän junnujen tuomarilinjaa vartalokontaktien osalta liian tiukkana ainakin pks) Kyllähän ko. kaltaisia tilanteita kuitenkin suht. usein valmentajan eteen tulee, ja sikälikin niitä on ajoittain hyvä mietiskellä molemmilta kanteilta.

[mtontola]

Em. lainauksessa tiivistyy omakin pointtini. Myös fyysisyys, näkyy se sitten siinä että taitava pelaajaa kykenee vastaanottamaan ja väistämään taklauksia ja pitämään silti palloa, tai siinä että isokokoinen/vahva pelaaja osaa käyttää em. ominaisuuksiaan hyväksi pelissä, kuuluu lajiin. Tapetaanko junnupeleissä tuota puolta pois viheltämällä aivan puhtaita kontakteja liian herkästi pois vrt. kv-pelit? Olisin jossain määrin taipuvainen uskomaan näin. Tiedän, että suomalaiset "huippujoukkueet" ovat pelanneet ennen kv. turnauksia harjoituspelejä, jossa erikseen pyytävät tuomarilta sallivan linjan. Miksi näin, jos meidän normaalilinja on se paras ja oikea ja ulkomaisissa tapahtumissa väärä?

Tontola veti hienosti aasinsillan fyysisestä pelistä väkivaltaiseen peliin. Yhtälailla voisi kieltää opettamasta liukutaklauksia niille 11-12-vuotiaille, jos perusteena on se, että joku tulkitsee asian omalla tavallaan, ei osaa ajoittaa sitä taklaustaan (kuten tuossa iässä ei moni osaakaan), ja tulee pallon sijasta vastustajan hyökkääjälupauksen jaloille ja jalka katkeaa.
Vartalokontaktit ja niihin kannustaminen kaksinkamppailutilanteissa ovat yksi asia, ja vastustajan vahingoittaminen potkimalla jaloille on toinen asia. En ole ihan niin kyyninen, että vetäisin noiden välille syy-> seuraus yhteyttä. Mielummin melkein niin päin, että pelaaja joka hallitsee hyvin tuon ensimmäisen asian, joutuu huomattavasti harvemmin siihen positioon jossa on kiusaus turvautua takaapäin jaloille vetämiseen, kuin pelaaja jonka pelirohkeus ja fyysinen kompetenssi rehdissä 1vs1 -tilanteessa on pyöreä 0.

Mitä sitten siihen rajoilla pelaamiseen tulee, niin mennään oikeasti vaikeampiin moraalisiin kysymyksiin kuten avausviestissänikin sanoin. Mitä jos se 11-12 vuotias lupaus älyää pysäyttää nopean vastahyökkäyksen sillä, että se esimerkiksi hyökkäys-, tai keskialueella estää puhtaiden keinojen loputtua vastustajan kääntymisen ja syötön antamisen nappaamalla siitä käsivarresta kiinni, tai horjuttamalla kaveria selkäpuolelta rikkeen arvoisesti aiheuttaen toki vapaapotkun, mutta antaen samalla omalle joukkueelle aikaa ryhmittyä puolustusvalmiuteen. Ja jos se sama pelaaja tekee tätä toistuvasti vastaavanlaisissa tilanteissa? Onko valmentajalla moraalinen vastuu kertoa pelaajalle, että hänen pelaamisensa ko.tilanteissa on väärin ja rikkoa ei saa, vaiko kertoa hänelle rehellisesti, että hän osaa lukea ko.tilanteissa peliä todella hyvin ja juurikin tuollaisia rikkeitä on silloin tällöin järkevää tehdä? Mennäkö moraali edellä vai jalkapallo edellä?

Entäpä jos samalla pelaajalla on jo hyvin vahva oma tietoisuus siitä miten hänen pitäisi tuossa pelata? Jos valmentaja menee moraali edellä, ja yrittää syöttää pelaajalle asiaa johon ei välttämättä usko itsekään, niin onko se hyvä juttu? Pakottaako valmentaja auktoriteetillaan pelaajan pudottamaan jotain omaansa pois, vaikka se sotii vahvasti pelaajan omaa, ja mahdollisesti myös aikuisten maailmassa yleistä käsitystä vastaan? Entä mitä tuolle valmentajan auktoriteetille näin vahvan ristiriitatilanteen jälkeen tapahtuu?
Onko toisaalta pelinlukutaidon kehuminen merkki siitä, että pelaaja on juuri saanut hiljaisen hyväksynnän pienille rikkeilleen ja tontolan aasinsiltaa käyttäen myöhemmin myös niille vakavammille rikkeille?

No mutta tämä nyt on mielenkiintoista ajatusleikkiä. Eikä itsellänikään ole kovin vahvaa mielipidettä suuntaan jos toiseenkaan. (pl. se, että pidän junnujen tuomarilinjaa vartalokontaktien osalta liian tiukkana ainakin pks) Kyllähän ko. kaltaisia tilanteita kuitenkin suht. usein valmentajan eteen tulee, ja sikälikin niitä on ajoittain hyvä mietiskellä molemmilta kanteilta.

On kaksi eri asiaa pelata puhtaasti fyysisemmin oikein ja opetella/totuttautua tietoisesti rikkomaan sääntöjä. Ei pienintäkään epäselvyyttä ja jos nyt oikein kovasti vänkäät vastaan, niin en kyllä ihan ymmärrä. Se, että meillä tuomarit eivät kykene ymmärtämään mikä on puhdasta fyysistä peliä ja mikä sääntöjen rikkomista on eri kysymys.

Itse en näe mitään syytä miksi opettaa/totuttaa alle murrosikäisiä poikia rikkomaan tietoisesti sääntöjä. Puhtaan fyysisen pelin kannalla olen varmaan niin kuin moni muukin. Se mitä Hippoheikki ensin esitti koski sääntöjen rikkomista (”horjuta tönäisemällä/pienellä repäisyllä kaveria mielummin…”), josta se Hippoheikin moraalinen kysymys nousi. Täten vaihtoehtoinen skenaario koski juuri tätä rajapintaa missä mennään todella, todella ongelmalliselle alueelle hyvin nopeasti jos valmentaja osaa kriittisesti omia vastuualueitaan reflektoida kasvattajana ja jos ei, niin saatettaisiin ajautua erilaisten ongelmien vyyhtiin.

Tästä kv. pelien järkyttävän kovasta pelistä (kuten meillä Suomessa vähän kaikesta muustakin) alkaa muodostua osittain hieman sellainen urbaani legenda jonka mantraa alkavat toistaa sellaisetkin tyypit jotka eivät yhtään kv. peliä ole sattuneet näkemään. Samalla ihan järkevistä lähtökohdista lähteneen pointin vaikutukset ovat helposti vähän sama kuin antaisi tulitikut lasten leikkiä varten. Joo, pelataan siellä osittain fyysisemmin, mutta usein tuomarit viheltävät myös rikkeitä pois ihan eri tavalla kuin meillä Suomessa, jossa erityisesti junioripuolella tuomaritoiminnan taso saattaa ajoittain olla todella ala-arvoista jolloin koko pelitapahtumasta tulee hankala.

Edelleen, varsinainen sääntöjen mukainen puhdas fyysinen peli on ihan eri juttu. Sitten kun aletaan opettamaan, että nämä ovat säännöt, mutta osaa näistä on hyvä rikkoa, niin ollaan pian ongelmien äärellä. Tässä se pieni, suuri ero. Liukutaklaukset taitaa kuulua jalkapalloon ihan noin sääntöjenkin puitteissa (se miten usein se on järkevä valinta junioripelissä jossa pärjää huomattavasti paremmin, jos pysyy tolpillaan, on sitten toinen juttu), tietoisesti sääntöjen rikkominen taas ei ainakaan juniorijalkapallon valmentamiseen omasta mielestäni kuulu. Näitä reittejä pitkin ei ole kovin vaikea vetää selvää rajausta siihen mitkä asiat ovat opettajan vastuulla ja mitkä eivät. Kansainvälisten pelien kokemus tulee kaiken lisäksi varmaankin kansainvälisiä pelejä pelaamalla. Oppimista vartenhan niitä pelataan, tuskin niitä varten nyt mitään ihme juttuja tarvitsee tehdä.

Se varsinainen moraalinen testi mitä pyrittiin tarjoamaan juniorivalmentajalle oli, että otatko punaisen kortin arvoisen rikkeen tehneen kaverin kentältä pois, jos pelataan pelissä jossa tuomari ei tätä oikeata tuomiota langeta. Mielestäni huomattavasti relevantimpi kysymys kuin tämä ”hyödyllisten kepposten” opettelu riittävän aikaisessa vaiheessa, jota lähdit tässä avausviestissäsi puolustamaan.

[Hippoheikki]

Se varsinainen moraalinen testi mitä pyrittiin tarjoamaan juniorivalmentajalle oli, että otatko punaisen kortin arvoisen rikkeen tehneen kaverin kentältä pois, jos pelataan pelissä jossa tuomari ei tätä oikeata tuomiota langeta. Mielestäni huomattavasti relevantimpi kysymys kuin tämä ”hyödyllisten kepposten” opettelu riittävän aikaisessa vaiheessa, jota lähdit tässä avausviestissäsi puolustamaan.

Tämän pitäisi olla aika helppo testi, ja vielä helpommaksi sen tekee kun puhutaan sen ikäisistä lapsista joille ei tuomarin toimesta kortteja vielä jaella. Ottaisin aikuisenkin pelaajan penkille tahallisesta vahingoittamisyrityksestä. Vaikka sillä kerralla olisikin selvinnyt ilman ulosajoa, niin pelaaja joka tuollaiseen syyllistyy käy todennäköisesti niin kovilla kierroksilla, että hän on tikittävä aikapoimmi, jonka pelaamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Se nk. harmaa alue on moraalisesti paljon haastavampi, kun puhutaan nimenomaan niistä murrosiän kynnyksellä olevista, tai murrosikäisistä pelaajista, joilla on jo paljon omiakin näkemyksiä asioista.

Mutta joo. Ollaan ajauduttu jo pois siitä tuomaritoimintaan (tai pikemminkin sen liian kirjaavaan tasoon) liittyvästä asiasta josta homma lähti, joten lienee parempi palailla itse aiheeseen.

[fingerström]

Mutta joo. Ollaan ajauduttu jo pois siitä tuomaritoimintaan (tai pikemminkin sen liian kirjaavaan tasoon) liittyvästä asiasta josta homma lähti, joten lienee parempi palailla itse aiheeseen.

Periaatteessa ei olla ajauduttu vaan puhutaan just asiasta. Mulla oli tilanne, missä omiin vetävä pelinohjaaja aiheutti kolme-neljä maalia omalle joukkueelleen, vaikka mä kuinka yritin huutaa D12 tytöille, että peli jatkuu. Mä jouduin tosissaan pitämään pitkän loppupalaverin, missä kelailtiin oikeudenmukaisuutta ja pelikuria. Tämä siis yhdessä muuten erinomaisessa turnauksessa.

Samoille tytöille jouduttiin syksyllä ohjaamaan agressiivisuutta todella paljon. Nyt tytöt nojaavat hyvin, myös ns. hyviä rikkeitä on ja kukaan ei enää pelkää fyysistä kosketusta, mikä on isoin asia. Mutta fyysinen kosketus ei ole todellakaan repimistä. Enkä, btw, näe myöskään terveenä, että jossain T99 jengeisssä on erikoistuttu siten, että joku pelaajista käy heittämässä rajaheitot.

[sääripotku]

Sopupelit ehdottomasti, listalla olevista filmaus.

[mtontola]

Listalta puuttuu seuraavanlainen yhtälö:

Paskanpuhujat joiden mielestä paskanpuhuminen on ongelma.

Politiikkaa jatkuvasti urheiluun sekoittavat tyypit jotka ovat omaksuneet mantran, että politiikan tekeminen ei kuulu urheiluun.

Väärin motiivein valtaa käyttävät kusipäät.

Kabinettien selkärangattomat paskahousut ja näköalattomat hännystelijät.

Se ettei Veikkausliigan ensimmäisellä varsinaisella kierroksella päästä yli 0.5 tehdyn maalin keskiarvoon per peli.

....

Lopputulema tästä täysin loogisesta juoksutuksesta on: tehkää muutoksia tai kusette myös suomalaisen jalkapallon tulevaisuuden. Se kuuluisan asennemuutoksen osa ”muutos” tarkoittaa, että asiat muuttuu. Käytännössä varmaan henkilötasolla.

[idän_ihme]

Listalta puuttuu seuraavanlainen yhtälö:

Paskanpuhujat joiden mielestä paskanpuhuminen on ongelma.

Politiikkaa jatkuvasti urheiluun sekoittavat tyypit jotka ovat omaksuneet mantran, että politiikan tekeminen ei kuulu urheiluun.

Väärin motiivein valtaa käyttävät kusipäät.

Kabinettien selkärangattomat paskahousut ja näköalattomat hännystelijät.

Se ettei Veikkausliigan ensimmäisellä varsinaisella kierroksella päästä yli 0.5 tehdyn maalin keskiarvoon per peli.

....

Lopputulema tästä täysin loogisesta juoksutuksesta on: tehkää muutoksia tai kusette myös suomalaisen jalkapallon tulevaisuuden. Se kuuluisan asennemuutoksen osa ”muutos” tarkoittaa, että asiat muuttuu. Käytännössä varmaan henkilötasolla.

Tummennetut erityisesti hymyilyttivät.

Politiikkaa ei saa sekoittaa urheiluun silloin kun valtio yrittää puuttua paikallisen liiton korruptoituneisuuteen tai pelaaja protestoi lakkoilevien työläisten puolesta, mutta kummasti vaan jokaisen liiton johtoon vaaditaan sopivan puolueen puoluekirjaa.

Bonarina vielä Blatterin viimeiset kommentit joissa uhataan maailman kaatuvan jos hän ei voita vaaleja. Ihan oikeesti tuollaiset äijät pitäisi älytä heittää hiuksista vittuun silloin kun heillä vielä hiuksia on.

[K.P.N]

Mene vahvasti kategoriaan "Nykyjalkapallon pieni vitsaus", mutta jo pitkään on vituttanut armottomasti muurin hiippailu lähemmäs vetäjää vaparitilanteissa. Onko se oikeasti niin vaikeaa kitkeä pois? Pahimmillaan muuri sipsuttaa lähemmäs metrin tuomarin osoittamasta paikasta ja sitten vielä rynnii ennen veto päin. Se helvetin hiiviskely-riverdance näyttääkin jo niin vammaiselta. Edes Veikkausliigassa voisi ottaa tiukan linjan, että ensin huomautus ja sitten kortti heilumaan, jos ei meinaa pysyä jalat paikoillaan.

[Bossu]

Mene vahvasti kategoriaan "Nykyjalkapallon pieni vitsaus", mutta jo pitkään on vituttanut armottomasti muurin hiippailu lähemmäs vetäjää vaparitilanteissa. Onko se oikeasti niin vaikeaa kitkeä pois? Pahimmillaan muuri sipsuttaa lähemmäs metrin tuomarin osoittamasta paikasta ja sitten vielä rynnii ennen veto päin. Se helvetin hiiviskely-riverdance näyttääkin jo niin vammaiselta. Edes Veikkausliigassa voisi ottaa tiukan linjan, että ensin huomautus ja sitten kortti heilumaan, jos ei meinaa pysyä jalat paikoillaan.

Sama kyllä häiritsee. Ainut tapa saada sitä hillittyä olisi antaa korttia herkemmin.

Toinen asia mihin toivoisi parannusta ( ei tule kyllä keinoja mieleen ) on peleissä johtavien joukkueiden ajanpeluu  pelin lopussa kulmalipun tuntumassa. Monesti ei enää ole selvissäkään tilanteissa yritystä maalipaikkoihin, vaan pallo kuljetetaan kulmaan.

[Caganer]

Toinen asia mihin toivoisi parannusta ( ei tule kyllä keinoja mieleen ) on peleissä johtavien joukkueiden ajanpeluu  pelin lopussa kulmalipun tuntumassa. Monesti ei enää ole selvissäkään tilanteissa yritystä maalipaikkoihin, vaan pallo kuljetetaan kulmaan.

Mitä tuossa tilanteessa pitäisi joukkueen tarkalleen ottaen tehdä?

[SirLoser]

Mene vahvasti kategoriaan "Nykyjalkapallon pieni vitsaus", mutta jo pitkään on vituttanut armottomasti muurin hiippailu lähemmäs vetäjää vaparitilanteissa. Onko se oikeasti niin vaikeaa kitkeä pois? Pahimmillaan muuri sipsuttaa lähemmäs metrin tuomarin osoittamasta paikasta ja sitten vielä rynnii ennen veto päin. Se helvetin hiiviskely-riverdance näyttääkin jo niin vammaiselta. Edes Veikkausliigassa voisi ottaa tiukan linjan, että ensin huomautus ja sitten kortti heilumaan, jos ei meinaa pysyä jalat paikoillaan.

Sama kyllä häiritsee. Ainut tapa saada sitä hillittyä olisi antaa korttia herkemmin.

Eteläamerikkalaisista futissarjoista tutut spraypullot tuomareille eurofutikseenkin. Ei tarvi paljon kortteja nostella tai siirrellä muuria oikeaan paikkaan moneen kertaan.

[Hippo]

Suht toimivaksi on osoittautunut se, että tuomari kaivaa taskustaan pikku spraypullon ja suihkauttaa merkit niin pallolle kuin muurillekin. Siinä on turha yrittää sipsutella kun merkki näyttää heti missä pitäisi olla.

Ajanpeluu... jos kulmalipulle mennään pelaamaan aikaa, niin miten se eroaa vaikka barcamaiseen ajanpeluuseen? Palloa suojataan kulmalipun tuntumassa vs. palloa pyöritetään puolustus-keskikenttäakselissa ilman yritystä maalintekoon?

e: hidas, ja miten "#¤tissä pystyin kirjoittaan neljää lausetta seitsemää minuuttia? mulle

[Bossu]

Mitä tuossa tilanteessa pitäisi joukkueen tarkalleen ottaen tehdä?

Sääntöjen puitteissa se on juuri se mitä joukkueiden pitää tehdä ja niinkuin sanottu ei sille mitään lääkettä löydy. Katsojaystävällistä se ei välttämättä ole.

[Caganer]

Sääntöjen puitteissa se on juuri se mitä joukkueiden pitää tehdä ja niinkuin sanottu ei sille mitään lääkettä löydy. Katsojaystävällistä se ei välttämättä ole.

Nojaa. Riippuu kumpaa kannattaa. Sen 85-minuuttisen jälkeen on takaa-ajajan vastuulla, miten kaunista peli on.

[idän_ihme]

Eteläamerikkalaisista futissarjoista tutut spraypullot tuomareille eurofutikseenkin. Ei tarvi paljon kortteja nostella tai siirrellä muuria oikeaan paikkaan moneen kertaan.

Eikös tuo torpattu aika kovasanaisesti Fifan/Uefan puolesta? Minunkin mielestäni olisi loistoidea. Hiekalla vielä helpompi toteuttaa ilman spraypulloa.

[krevis]

Mua on vuosikausia ärsyttänyt lähinnä nämä kaksi pikkujuttua, joita on väkisinkin jossain muuallakin puitu aiemmin. Ketjun luin läpi ja tästä ekasta ei tainnut tässä ketjussa olla mainintaa.

- Pallo on menossa päädystä yli ja puolustaja lönköttelee siinä edessä. Hyökkääjä yrittää päästä palloon, mutta jos pikkuisen tuuppaat puolustajaa niin heti tulee vapari. Miten se puolustaja voi suojata palloa, johon ei ole edes nykäissyt. Toisaalta sitten välillä hyökkääjä saa vaparin juoksemalla päin puolustajaa. En tunne sääntöjä kovin hyvin, mutta eihän tossa ole mitään logiikkaa.

- Tuomari viheltää vaparin/rankkarin. Aina siellä on joku ronkkimassa palloa, menossa peittämään nopeaa vaparia, viis jätkää on menossa soittamaan poskea tuomarille jne. Näistä kun paukuttelisi joka vitun kerta keltaista lappua, jos vihellyksen jälkeen puolustavana pelaajana menet koskemaan palloon millään tavalla, et selkeästi liiku pois päin vaparin antopaikasta tai tulet vähänkin edempää vain rähisemään tuomarille, niin pelistä tulisi kertalaakista mukavampaa seurattavaa. Muutamat ekat matsit saattaisi olla vähäsen rankkoja, kun molemmilta lentelis äijää pihalle kahella lapulla, mutta pitkässä juoksussa näkyisi sujuvampana pelinä. Enemmän tehokasta peliaikaa - enemmän pelitapahtumia - enemmän peliä - vähemmän lässyttämistä ja torikokouksia.

[Sudeetti]

En tunne sääntöjä kovin hyvin

Talteen.

- Tuomari viheltää vaparin/rankkarin. Aina siellä on joku ronkkimassa palloa, menossa peittämään nopeaa vaparia, viis jätkää on menossa soittamaan poskea tuomarille jne. Näistä kun paukuttelisi joka vitun kerta keltaista lappua, jos vihellyksen jälkeen puolustavana pelaajana menet koskemaan palloon millään tavalla, et selkeästi liiku pois päin vaparin antopaikasta tai tulet vähänkin edempää vain rähisemään tuomarille, niin pelistä tulisi kertalaakista mukavampaa seurattavaa. Muutamat ekat matsit saattaisi olla vähäsen rankkoja, kun molemmilta lentelis äijää pihalle kahella lapulla, mutta pitkässä juoksussa näkyisi sujuvampana pelinä. Enemmän tehokasta peliaikaa - enemmän pelitapahtumia - enemmän peliä - vähemmän lässyttämistä ja torikokouksia.

Periaatteessahan keltainen nousee jos tulee tilanteen ulkopuolelta peittämään nopean vaparin antamisen, mutta pallon eteen voi "vahingossa" jäädä.

Sama tuossa tuomarin ympärillä parveilussa ja kauempaa urputtamaan tulemisessa, lapun pitäisi heilahtaa vähintään yhdelle. Nuo tilanteet näyttävät aika lailla erilaiselta kentän tasolla (lue: eivät ole niin selkeitä; kuka tulee, mistä tulee, minkä takia jne.).

Oman näkemyksen mukaan ongelmana on perustavan laatuinen tuomareille urputtamisen kulttuuri futiksen parissa. Tuosta on tullut juteltua parin muitakin lajeja viheltävien tuomarin kanssa ja ero esimerkiksi koriksen pelaajien asenteeseen tuomareita kohtaan on iso.

Mutta minkäs teet kun jo junnusta asti saadaan malli, että tuomari on puusilmä ja urputtaminen on hieno asia. Tosin tämän vuoden yksi painotus jatkokoulutuksessa oli tiukempi puuttuminen tuohon protestointiin.

[Hodari]

Tosin tämän vuoden yksi painotus jatkokoulutuksessa oli tiukempi puuttuminen tuohon protestointiin.

Hieman tähän liittyen on itseäni jo useamman vuoden vituttanut suunnattomasti eräs nykyjalkapallon piirre. Laajemmin ajateltuna voisi sanoa että pelin kunnioituksen puute. Tuomareilla lukee hihassa että rispect, mutta miten tämä näkyy?

Nykyään lähes pelissä kuin pelissä näkyy tilanne jossa kontaktin jälkeen yksi mies makaa maassa. Hänen puoleensa on kumartuneena ehkä yksi pelaaja. Muut ovat muodostaneet kehän tilanteen ympärille ja tönivät toisiaan. Vähintään 4 pelaajaa selittää jotain todella tärkeää tuomarille, osa siitä kuinka vastaava jäi viheltämättä 15 minuuttia sitten ja loput heiluttavat kättään ilmassa vaatien rikkojalle korttia. Missä vaiheessa tilanne on edennyt tähän? Muistan ajan jolloin tuomari vihelsi ja mussuttajille heilui keltainen. Vai onko aika taas kullannut muistot?


Tuntuu siltä kuin kukaan ei enää kunnioittaisi toista. Filmataan sumeilematta. Se on pahimmanlaatuista huijaamista mitä tiedän. Se on perseen näyttämistä koko lajille ja kaikille sen parissa toimiville ihmisille. Samoin revitään paidasta(mikä onneksi on vähentynyt). Tarkoituksella rikotaan ilman minkäänlaista tavoitetta saada palloa. Kunnioita vastustajaa: ja vitut. Kuten joku jo mainitsi, harvoin näkee nykypäivänä sitä että käydään läppämässä kättä rikotun kaverin kanssa. Ennen tuo oli selviö.

Onko niin että nykypäivänä pelaajat tienaavat niin paljon että kukaan ei jaksa enää ajatella maksavia katsojia? Vai ovatko panokset jo niin suuret että ollaan valmiita unohtamaan kaikki kunnioitus peliä kohtaan kunhan saadaan voitto? Kuinka kieroutunut kasvatus pitää olla pelaajalla joka systemaattisesti filmaa tai vahingoittaa vastustajaa?


Jälkeenpäin videotarkistuksilla jaettavat pelikiellot eivät ole ratkaisu tähän ongelmaan. Mutta miten olisi kaksi tuomaria? Vaikka nykyään löytyy radioyhteys linjureiden kanssa, niin huomattavasti paljon enemmän auktoriteettia olisi tuomarikaksikolla, kuin yhdellä miehellä. Helpottaisi myös tuomarin paineita kun olisi aina se back up, jonka kanssa jakaa vastuu. En voi uskoa että tähän, kutsutaan sitä nyt vaikka sitten kunnioituksen puutteena, ei löytyisi ratkaisua. Fifa on aiemmin ottanut silmätikukseen mm. takaapäin taklaamisen ja paidasta repimisen, ja molemmat on saatu lähes kitkettyä pahimmista ajoistaan.

Tahtoa ei tällä kertaa vain tunnu löytyvän. Muutaman vuoden on toitotettu että rispect ja odotin että mm-kisat olisivat muutos parempaan, mutta vielä mitä. Tilanne vain paheni. Tiedän että tämä on sohaisu muurahaispesään, mutta onhan se mahdollista että Espanjan näyttävä peli on saanut Fifan sulkemaan silmänsä heidänkin pelissään esiintyvältä ongelmalta. Tuntuu että muutamia maita/seuroja hieman suositaan. Henryn kädestä Irlantia vastaan nousi kova kohu jota jopa lajiliiton pääpirut kommentoivat. Kukaan ei tainnut muistaa Iniestan filmaamista mm-finaalissa. Tärkeämpää taisi olla Hollannin kovien otteiden päivittely.


Toivottavasti jollain muullakin on ajatuksia tästä, ja tarkoitan siis muuta kuin tuota toisiksi viimeisen kappaleen sisältöä. Myönnän olevani romantikko ja siksi olenkin surullisena seurannut tätä kehitystä.

[A.I.Virtanen]

- Tuomari viheltää vaparin/rankkarin. Aina siellä on joku ronkkimassa palloa, menossa peittämään nopeaa vaparia

Antaa vaparin nopeasti päin tahallaan peittävää pelaajaa, niin eikö siinä tapauksessa kortin pitäisi tulla?

[coraxo]

-

[Gayboyonplayboy]

http://www.youtube.com/watch?v=rLBENpn_u0g&feature=topvideos_sports
Potkut päähän!

[makmana]

Ajanpeluu on yks pahimmista asioista viheriöllä. Monesti näkee kun pelaaja, jonka joukkue on johdossa niin asettelee palloa kauan, ottaa vauhteja kauan ja hakee palloa liian hartaasti. Mahtaako olla keinoa millä tämän sais pois? Keltaisilla saadaan jo vähän rotia, muttei tarpeeksi. Taitaa vain kuulua futikseen tämä ajanpeluu.