BrDead
|
|
BrDead
: 11.07.2007 klo 19:49:08 |
|
A-Studio klo 21.10 TV1
Tärkein ensin: Nauru. Kesä vie nuoren karkuteille. Lasten pallolajeissa "kaikki pelaa", mutta pelaako systeemi? Paavijunan kyydissä. Toimitussihteeri, juontaja; Petri Sarvamaa.
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #1 : 11.07.2007 klo 20:45:30 |
|
Ihan asiaahan Lehtola tuossa puhui. Kyllä edustusjoukkueet voivat olla jo suhteellisen nuorissakin ikäluokissa eikä edustusjoukkueet sulje harrastus vaihtoehtoakaan pois millään tavalla. Voihan seurassa olla esim. edustusjoukkue ja harrastejoukkue jossa toimitaan Kaikki Pelaa ideologian mukaan.
|
|
|
|
BrDead
|
|
BrDead
Vastaus #2 : 11.07.2007 klo 20:55:12 |
|
Ihan asiaahan Lehtola tuossa puhui. Kyllä edustusjoukkueet voivat olla jo suhteellisen nuorissakin ikäluokissa eikä edustusjoukkueet sulje harrastus vaihtoehtoakaan pois millään tavalla. Voihan seurassa olla esim. edustusjoukkue ja harrastejoukkue jossa toimitaan Kaikki Pelaa ideologian mukaan.
Voi olla joo, mutta itse kyllä vierasta käsitettä "jalkapalloura" 9-vuotiaista puhuttaessa. Tuon junnun isän asenne oli suorastaan puistattava.: "Poikani jalkapalloURA on tärkeintä minulle tällä hetkellä." Minusta tuo 12 on juuri sopiva ikä edareiden muodostamiseen. Monessa seurassa massaa on sen verran vähän, ettei se aiemmin ole edes mahdollista. Ja toimitaan miten vain, niin olen kyllä jyrkästi eri mieltä Lehtolan kanssa siitä, että isosta massasta ei olisi hyötyä. Lada-vertaus oli suorastaan hävytön. Surullisimmassa skenaariossa osa lopettaa ja niistä, jotka jatkaa, tulee hirveitä leijoja, jotka jäävät jälkeen kehityksestä kasvupyrähdyksen kohdalla ja todellisuus iskee naamalle karusti. Jalkapallovalmentajien, myös Erkan, tulisi muistaa, että nuorten jalkapallovalmennukseen liittyy teknisten ja taktisten asioiden lisäksi myös kasvatuksellinen vastuu. Kiinnostaisi kyllä tietää, moniko tuosta Erkan jengistä jatkaa jalkapalloa vielä 15- tai 20-vuotiaana ja moniko on palanut loppuun.
|
|
|
|
fusse
Poissa
|
|
Vastaus #3 : 11.07.2007 klo 21:03:44 |
|
Se on kyllä karu totuus että junnuista jotka nuorimmissa ikäluokissa (8-13v.) domivoivat tekniikalla peliä varmaan yli puolet häviää fysiikassa vanhemmissa ikäluokissa sen verta että aikaisemmin keskivertopelaajia olleet tulee vauhdilla ohi. Seen this shit happen a thousand times.
|
|
|
|
Elmslie Ender
Poissa
|
|
Vastaus #4 : 11.07.2007 klo 21:29:39 |
|
Minusta tuo 12 on juuri sopiva ikä edareiden muodostamiseen. Monessa seurassa massaa on sen verran vähän, ettei se aiemmin ole edes mahdollista. Ja toimitaan miten vain, niin olen kyllä jyrkästi eri mieltä Lehtolan kanssa siitä, että isosta massasta ei olisi hyötyä. Lada-vertaus oli suorastaan hävytön. Lada-vertaus ontuu siinä, että Ladojen syntyminen ei johdu pääasiassa ison massan mukana pitämisestä, vaan kehnosta valmennuksesta. Ongelmaksi massojen kanssa tulee, että osaavia valmentajia ei riitä läheskään joka ryhmään. Sen takia näissä ryhmissä pelaajien kehitys kärsii. Yhteen huippuryhmään sen sijaan löytynee se osaava valmentaja. Jos meillä on ikäryhmässä pelaajia viiteen joukkueeseen mutta vain yksi hyvä valmentaja, yhden edustusjoukkueen tekeminen voi olla järkevää. Jos meillä on viisi osaavaa valmentajaa, viidellä tasaisella joukkueella saataneen parhaita tuloksia pitkällä aikavälillä. Asia ei tietysti ole mustavalkoinen ja nämä ainoat vaihtoehdot (tehovalmennus jne.).
|
|
|
|
Luyindula
Poissa
Suosikkijoukkue: AC Oulu! Forever and ever, babe.
|
|
Vastaus #5 : 11.07.2007 klo 21:30:58 |
|
Tuleeko uusintana? Harmittaa ko jäi näkemättä..
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #6 : 11.07.2007 klo 21:31:37 |
|
Voi olla joo, mutta itse kyllä vierasta käsitettä "jalkapalloura" 9-vuotiaista puhuttaessa. Tuon junnun isän asenne oli suorastaan puistattava.: "Poikani jalkapalloURA on tärkeintä minulle tällä hetkellä."
Minusta tuo 12 on juuri sopiva ikä edareiden muodostamiseen. Monessa seurassa massaa on sen verran vähän, ettei se aiemmin ole edes mahdollista. Ja toimitaan miten vain, niin olen kyllä jyrkästi eri mieltä Lehtolan kanssa siitä, että isosta massasta ei olisi hyötyä. Lada-vertaus oli suorastaan hävytön.
Surullisimmassa skenaariossa osa lopettaa ja niistä, jotka jatkaa, tulee hirveitä leijoja, jotka jäävät jälkeen kehityksestä kasvupyrähdyksen kohdalla ja todellisuus iskee naamalle karusti.
Jalkapallovalmentajien, myös Erkan, tulisi muistaa, että nuorten jalkapallovalmennukseen liittyy teknisten ja taktisten asioiden lisäksi myös kasvatuksellinen vastuu.
Kiinnostaisi kyllä tietää, moniko tuosta Erkan jengistä jatkaa jalkapalloa vielä 15- tai 20-vuotiaana ja moniko on palanut loppuun.
No Joensuussa toimittiin 91-ikäluokassa näin, että perustettiin edustusjoukkue 10 vuotiaina ja alettiin treenauttaa porukkaa ammattimaisesti. Tuosta porukasta on moni pudonnut pois, mutta moni myös on jatkanut uraansa ja tällä hetkellä on tuosta porukasta neljä(!!) pelaajaa maajoukkueleirityksessä, joka on aivan uskomaton määrä Joensuulaisen mittapuun mukaan. Täällä on nimittäin ennen oltu tyytyväsiä siihen jos ollaan saatu yksi pelaaja leiritykseen n. 3 vuoden välein. Kaiken lisäksi tuossa 91 ikäluokassa on tämän nelikon "takana" tulossa pari muutakin lupaavaa pelaajaa. Tämä nyt on minun mielipide, mutta itse olen sitä mieltä, että ainakin ns. ammattimainen treenaus pitää aloittaa jo 10-11 vuoden iässä. Tämä tarkoittaa jo taktisten harjoitteidenkin mukaanottoa, joka pitää jo pienissä muodoin olla mukana jo alusta asti, taktisten harjoitteiden lisääntyessä iän mukana. Massasta on hyötyä, mutta tuossa iässä ei mitään kaikki pelaa järjestelmää pidä välttämättä noudattaa sataprosenttisesti. Parhaat pelaa ja vähemmän taitavatkin pelaavat, mutta eivät välttämättä sitä puolta peliä. Puolen pelin takuu nimittäin syö myös parhaimpien motivaatiota, koska he eivät saa pelata tarpeeksi.
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #7 : 11.07.2007 klo 21:33:02 |
|
Tuo äskeinen oli vastaus yleisesti ja otetaampas sitten pätkittäin Voi olla joo, mutta itse kyllä vierasta käsitettä "jalkapalloura" 9-vuotiaista puhuttaessa. Tuon junnun isän asenne oli suorastaan puistattava.: "Poikani jalkapalloURA on tärkeintä minulle tällä hetkellä."
Tähän osittain sama. Vanhemman ei tietenkään pidä asettua lapsen tielle vaan pitää kannustaa ja opettaa ja välillä potkia persuksille jos ei treeneihin lähteminen kiinnosta. Toki oman unelmansa eläminen lapsen kautta ei ole hyvä asia. Minusta tuo 12 on juuri sopiva ikä edareiden muodostamiseen. Monessa seurassa massaa on sen verran vähän, ettei se aiemmin ole edes mahdollista. Ja toimitaan miten vain, niin olen kyllä jyrkästi eri mieltä Lehtolan kanssa siitä, että isosta massasta ei olisi hyötyä. Lada-vertaus oli suorastaan hävytön.
Tähän eri. Edustuksethan eivät sulje massaa ulkopuolellensa. Jos on massaa niin paljon, että on mahdollista muodostaa edustusjoukke, niin loppumassahan jää tähän "harrastusjoukkueeseen" jossa kaikilla on kivaa ja kaikki pelaa ja kaikki eivät treenaa "ammattimaisesti". Jotkut pystyvät kehittymään tästäkin porukasta edustuksen pelaajiksi, joskin pienemmillä paikkakunnilla yleensä kaksi joukkuetta yhdistyvät jossain välissä pakostakin luonnollisen drop outin takia. Surullisimmassa skenaariossa osa lopettaa ja niistä, jotka jatkaa, tulee hirveitä leijoja, jotka jäävät jälkeen kehityksestä kasvupyrähdyksen kohdalla ja todellisuus iskee naamalle karusti.
Parhaimmassa skenaariossa osasta tästä porukasta tulee hyvän tason maajoukkue/liigapelaajia. Jalkapallovalmentajien, myös Erkan, tulisi muistaa, että nuorten jalkapallovalmennukseen liittyy teknisten ja taktisten asioiden lisäksi myös kasvatuksellinen vastuu.
Mitenkä edustusjoukkueet sulkevat pois kasvatusvastuun. Luulisin, että säännöt noissa edustusjoukkueissa on tiukemmat kuin "harrastusporukoissa". Monesti harrastusporukoissa esim kuri saattaa olla todella löysä, jolloin treenit/pelit ovat vain yhdessäoloa. Edustusjoukkueissa yhdistyy kuri, yhdessäolo ja kasvatus. E: Elmslien kanssa aikalailla samoilla linjoilla.
|
|
« Viimeksi muokattu: 11.07.2007 klo 21:35:43 kirjoittanut Lortto »
|
|
|
|
|
joks11
Poissa
Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy
|
|
Vastaus #8 : 11.07.2007 klo 21:35:12 |
|
Ihan pakko kysyä. Mikä oli tuon jalkapalloisän nimi?
|
|
|
|
Horst Hrubesch
Poissa
Suosikkijoukkue: KPV
|
|
Vastaus #9 : 11.07.2007 klo 21:46:35 |
|
Veikkaanpa että toimittaja oli kysellyt pojan faijalta monia kysymyksiä, ja sitten valinnut tuon yhden raflaavimman kommentin. Tuskinpa se faijakaan sitä ihan noin tarkoitti, ja varmasti oli sanonut myös jotain fiksumpaakin.
|
|
|
|
BrDead
|
|
BrDead
Vastaus #10 : 11.07.2007 klo 21:49:36 |
|
Tähän eri. Edustuksethan eivät sulje massaa ulkopuolellensa. Jos on massaa niin paljon, että on mahdollista muodostaa edustusjoukke, niin loppumassahan jää tähän "harrastusjoukkueeseen" jossa kaikilla on kivaa ja kaikki pelaa ja kaikki eivät treenaa "ammattimaisesti". Jotkut pystyvät kehittymään tästäkin porukasta edustuksen pelaajiksi, joskin pienemmillä paikkakunnilla yleensä kaksi joukkuetta yhdistyvät jossain välissä pakostakin luonnollisen drop outin takia.
No se pelaajamassan puute on suurin ongelma monessa seurassa tällä hetkellä ja johtaa huonoihin tuloksiin kun on liian heterogeenisiä ryhmiä. Sen takia valmennuksessa joudutaan juuri kompromisseihin. Kaikki pelaa-systeemin puolen pelin takuu on ihan hyvä juttu, mutta sitä pitäisi osata soveltaa järkevästi. Ts. ei ole mitään järkeä että sitä lasketaan sekuntikellolla joka pelissä vaan se pitäisi tulla pidemmässä juoksussa ja pelaajia kierrättää eri turnauksissa. Toki edareille eri säännöt, sitten kun niitä on mahdollista perustaa. Fiksu valmentaja osaa motivoida, kannustaa ja opastaa sopivassa suhteessa. Edareissakin pitäisi valmennusta tehdä sillä mielellä, että mahdollisimman moni jatkaisi pelaamista vielä viiden tai kymmenen vuoden päästä. Edustusjoukkueissa yhdistyy kuri, yhdessäolo ja kasvatus.
Näin ihannetapauksessa.
|
|
|
|
|
Luyindula
Poissa
Suosikkijoukkue: AC Oulu! Forever and ever, babe.
|
|
Vastaus #12 : 11.07.2007 klo 22:08:31 |
|
Kiitän. (Aika naurettava juttu tuo eka... )
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #13 : 11.07.2007 klo 22:18:34 |
|
No se pelaajamassan puute on suurin ongelma monessa seurassa tällä hetkellä ja johtaa huonoihin tuloksiin kun on liian heterogeenisiä ryhmiä. Sen takia valmennuksessa joudutaan juuri kompromisseihin. Kaikki pelaa-systeemin puolen pelin takuu on ihan hyvä juttu, mutta sitä pitäisi osata soveltaa järkevästi. Ts. ei ole mitään järkeä että sitä lasketaan sekuntikellolla joka pelissä vaan se pitäisi tulla pidemmässä juoksussa ja pelaajia kierrättää eri turnauksissa. Tämä sinun esimerkkisi, että pelaajia kierrätetään turnauksissa ja pelissä ei peliaikaa lasketa sekuntikellolla, on käsittääkseni väärin Kaikki Pelaa systeemin mukaan. Kaikki Pelaa- ohjelmahan takaa nimenomaan sen puoli peliä peliaikaa JOKAISELLE jokaisessa pelissä. Tokihan edustuksissakin peliaikaa annetaan yleensä jokaiselle, mutta ei sitä puolta peliä, minkä Kaikki Pelaa-ohjelma takaa. Sekin on mahdollista jos porukkaa on kahteen joukkueeseen riittävästi, niin mikä estää joukkueita osallistumasta turnauksiin esim. kahdella joukkueella. Pienillä paikkakunnillahan (asukasluku alle 20 000) käy usein niin, että lahjakkaimmat ja kehityshaluisimmat lähtevät jossain vaiheessa lähimmän ison kaupungin joukkueeseen pelaamaan, koska pienen paikkakunnan joukkue ei pysty tarjoamaan hänelle tarpeeksi suurta haastetta. Toki edareille eri säännöt, sitten kun niitä on mahdollista perustaa. Fiksu valmentaja osaa motivoida, kannustaa ja opastaa sopivassa suhteessa. Edareissakin pitäisi valmennusta tehdä sillä mielellä, että mahdollisimman moni jatkaisi pelaamista vielä viiden tai kymmenen vuoden päästä. Näin luultavasti pyritään edustusjoukkueissa toimimaankin. Termi ammattimainen valmennus varmasti kuulostaa aika pahalta, mutta käytännössä se tarkoittaa pienestä pitäen treenejä 3-4 kertaa viikossa, joissa opetellaan jalkapalloa, joskaan pelinomaisia leikkejä ja yhdessäoloa ei kuitenkaan unohdeta. Monissa suomalaisissa "normaaleissa" joukkueissa pelaajat pelaavat (noudatetaan KAIKKI PELAA) ja treenaavat ainakin 12- vuotiaiksi lepsusti (treenit 2-3 kertaa vko) ja vailla minkäännäköisiä taktisia treenejä. Tällainen systeemi ei tuota huippupelaajia, millaisia kaikissa lajeissa tarvitaan esikuviksi nuorille urheilijan aluille.
|
|
|
|
Addick
Poissa
Suosikkijoukkue: tähtivalmentaja.
|
|
Vastaus #14 : 11.07.2007 klo 22:38:13 |
|
Väitän, että 8-vuotiaana 3-4 kertaa viikossa jalkapalloa on noin 1-2 kertaa liikaa.
Minulla on teille vielä aivan helvetin hyvä esimerkki tarjota. Oulussa pelasi aikanaan ikäluokassaan Suomen lahjakkaimpiin kuulunut juniori Mika Sulkala, joka loppujen lopuksi pelasi liigassa 57 ottelua maalaten 8 kertaa. Potentiaalia olisi ollut aivan varmasti maailmalle asti ja häntä valmentanut puolituttu kertoi, että häntä ei pysäyttänyt Suomessa aikanaan kukaan.
Sulkala puolestaan kertoi tuossa taannoin OLS:n aloittaessa F-junioriedarin kokoamisen ja treenirumban, että hänen poikansa oli sanonut, että haluaa OLS:in, koska OLS voittaa ja sen lisäksi treenaa enemmän. Suli oli vastannut, että anna OLS:n treenata, jos sä haluat, niin sä voit ottaa pallon ja mennä pihalle potkimaan veljes ja mun kans. Suli väitti, että 8-vuotiaana tuollaisia määriä treenaavat kaverit eivät enää 15-kesäisinä jaksa jalkapalloa ja en löydä tästä maasta parempaa esimerkkiä enkä todennäköisesti myöskään asiantuntevampaa henkilöä tuota kysymystä pohtimaan.
Huippulahjakkuus kehittyy aivan varmasti hyvässä valmennuksessa, oli vieressä minkälaisia kavereita tahansa. Suuri osa työstä tehdään kuitenkin omalla ajalla ja ison kentän hahmottuminenkin alkaa kunnolla vasta myöhemmin. Tärkeintä on, että jokainen pelaaja saa pelata, nauttia pelistä ja erityisesti saa asiantuntevaa ohjausta. Aivan varmasti Klubissa riittää valmentajia pienimpiinkin junnuihin ohjastamaan heitä asiantuntevasti, jonka jälkeen sitten E- ja D-junnuihin voidaankin muodostaa jo jonkinlaiset edustusjoukkueet, joissa treenataan vähän enemmän.
Kaksi kertaa viikossa on sopiva määrä jalkapalloharjoituksia 8-vuotiaalle ja sen lisäksi lapsia pitää patistaa liikkumaan muillakin tavoin, niin luistellen, yleisturhaillen kuin voimistellenkin. Talvella toinen (tai ylimääräinen) treeni voi olla vaikkapa painia tai voimistelua, jotka kehittävät pienen lapsen motoriikkaa melko hyvin jalkapalloakin ajatellen.
Mikäli itse joskus lapsia saan, niin en varmasti anna heidän treenata minkään joukkueen mukana neljää kertaa viikossa, vaikka itse saatan heidän kanssaan pelailla aamusta iltaan, mikäli pallosta kiinnostuvat.
|
|
|
|
Horst Hrubesch
Poissa
Suosikkijoukkue: KPV
|
|
Vastaus #15 : 11.07.2007 klo 22:39:37 |
|
Ja toimitaan miten vain, niin olen kyllä jyrkästi eri mieltä Lehtolan kanssa siitä, että isosta massasta ei olisi hyötyä. Lada-vertaus oli suorastaan hävytön.
Luit Lehtolan puheita kuin piru raamattua. Tuskin tarkoitti ettei massasta ole mitään hyötyä. Itse ymmärsin sen niin, että massan lisäksi on saatava myös huippupelaajia. Ja HJK:lla, jos kelle on myös massaa. Surullisimmassa skenaariossa osa lopettaa ja niistä, jotka jatkaa, tulee hirveitä leijoja, jotka jäävät jälkeen kehityksestä kasvupyrähdyksen kohdalla ja todellisuus iskee naamalle karusti.
Niin, surullisimmissa skenaarioissa, mutta parhaimmissa tapauksissa syntyy poikkeuksellinen määrä huippufutaajia, mikä on varmasti esim. HJK:n edustusjoukkueen tarkoitus. Yhtä lailla surullisimmissa tapauksissa Kaikki Pelaa –systeemi tuottaa kansalaisia, jotka ovat tottuneet samaan kaiken tekemättä mitään, kun kaikki pääsevät kuitenkin pelaamaan. Kaikki Pelaa –systeemissä on paljon hyvää, mutta peliaikakin pitää ansaita olemalla innokas ja ahkera. Minusta tuo 12 on juuri sopiva ikä edareiden muodostamiseen.
Kerrotko miksi se on parempi ikä kuin vaikka 10v. On totta että kukaan ei pysty sanomaan, että jostain 10-vuotiaasta tulee futaaja, mutta sen pystyy varmasti sanomaan, että kenestä voi todennäköisemmin tulla pelimies. Kiinnostaisi kyllä tietää, moniko tuosta Erkan jengistä jatkaa jalkapalloa vielä 15- tai 20-vuotiaana ja moniko on palanut loppuun.
Minua kiinnostaisi myös tietää monta huippupelaajaa ryhmästä tulee. Ja mikä ihmeen lähtökohta se on, että jos harjoitellaan tosissaan, niin silloin palaa loppuun. Jalkapallovalmentajien, myös Erkan, tulisi muistaa, että nuorten jalkapallovalmennukseen liittyy teknisten ja taktisten asioiden lisäksi myös kasvatuksellinen vastuu.
Varmasti kuuluu, mutta eiköhän se päävastuu kasvatuksesta ole edelleen kodeissa. Hyvän ja tasapainoisen kasvatuksen kotonaan saaneet toipuvat varmasti, vaikka eivät johonkin huippujoukkueeseen junnuna mahtuiskaan tai siitä tippuisivat. Mutta BrDead haluaa Suomeen ilmeisesti pelkkää harrastelijamassaa, kun taas jotkut haluavat Suomeen myös huippufutaajia. Lorttolla taas oli paljon hyviä kommentteja. Esimerkki Joensuun 91-ikäluokasta on erinomainen. Silloin kun painetaan täysillä niin jotkut hyytyy, sille ei voi mitään, mutta tuskin sekään kenenkään lapsuutta murtaa. Tuskin se futisura siihen loppuu. Yhtä lailla pelit voi loppua nuorena kun ei ole tasoryhmiä, jolloin heikommat jäävät paljon parempien jalkoihin, eivätkä saa lainkaan onnistumisen elämyksiä.
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #16 : 11.07.2007 klo 22:57:57 |
|
En tiedä kuinka monta kertaa esimerkiksi HJK:n edustuksen F-juniorit treenaavat, mutta ainakin 10 vuoden iässä olisi hyvä treenata jo tuo 3-4 viikossa. 2 viikkokerran harjoituksissa junioreiden taktiset harjoitteet ovat aivan lapsenkengissä ja niitä ei ehditä treenaamaan juuri ollenkaan. Ei nimittäin kannata aliarvioida lapsen taktisten kykyjen omaksumista. Suomalaisjuniorit ovat nimenomaan taktisissa ominaisuuksissa valovuosia jäljessä esim Italiaa (josta nyt sattumoisin on Joensuuhun eniten tieto/taitoa saatu). Esimerkiksi Italiassa 8-vuotiaille vedetään jo kunnollisia taktiikkatreenjä (toki ikä huomioon ottaen) ja uskallan väittää, että Suomessa harvassa joukkueessa näin tehdään. Yhtä lailla pelit voi loppua nuorena kun ei ole tasoryhmiä, jolloin heikommat jäävät paljon parempien jalkoihin, eivätkä saa lainkaan onnistumisen elämyksiä. Tästäkin on Joensuusta jonkinlainen esimerkki kun 88-syntyneissä oli yhteen aikaan kaksi joukkueellista pelaajia, joita ei oltu jaoteltu tasaryhmiin. Kaiken lisäksi Kaikki Pelaa systeemiä noudatettiin. Monien vanhemmat olivat enemmän kuin tyytyväisiä, sillä heidän lapsensa saivat pelata, eli toisin sanoen vanhempien rahoille tuli vastinetta. Tiettyyn ikään tullessa(yläasteikä, tarkkaa ikää en muista) niin yli 40 pelaajan katraasta jatkoi vain 6! Tämä hajoaminen tapahtui kahdessa vuodessa ja ne jotka halusivat jatkaa menivät sitten mukaan vuotta vanhempien joukkueeseen. Ja pakko sanoa, että tuossa 88-ikäluokassa oli todella lahjakkaita pelaajia, jotka oikeassa valmennuksessa olisivat kehittyneet suhteellisen hyviksi pelaajiksi. Monissa tapauksissa, varsinkin Joensuussa, joukkueiden hajoamisen syynä on ollut se, että moni pelaajista harrastaa yleensä kahta lajia (kiekko ja futis) ja futis jää sen takia pois, koska kiekossa totisempaa treenausta saa nuorempana. Lapset nimittäin ovat kuitenkin erittäin kilpailuhenkisiä jo nuoresta pitäen ja varsinkin Kaikki Pelaa-ajatus tappaa helposti tuon kilpailuhenkisyyden.
|
|
|
|
joks11
Poissa
Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy
|
|
Vastaus #17 : 11.07.2007 klo 23:28:48 |
|
Katsoin pätkän. Voi herranjestas sentään, Erkka, minkä sammakon päästit suustasi tuon Lada-vertauksen myötä Jonnin faijalle pitkä :keskari:
|
|
|
|
Addick
Poissa
Suosikkijoukkue: tähtivalmentaja.
|
|
Vastaus #18 : 11.07.2007 klo 23:43:52 |
|
En tiedä kuinka monta kertaa esimerkiksi HJK:n edustuksen F-juniorit treenaavat, mutta ainakin 10 vuoden iässä olisi hyvä treenata jo tuo 3-4 viikossa. 2 viikkokerran harjoituksissa junioreiden taktiset harjoitteet ovat aivan lapsenkengissä ja niitä ei ehditä treenaamaan juuri ollenkaan. Ei nimittäin kannata aliarvioida lapsen taktisten kykyjen omaksumista. Suomalaisjuniorit ovat nimenomaan taktisissa ominaisuuksissa valovuosia jäljessä esim Italiaa (josta nyt sattumoisin on Joensuuhun eniten tieto/taitoa saatu). Esimerkiksi Italiassa 8-vuotiaille vedetään jo kunnollisia taktiikkatreenjä (toki ikä huomioon ottaen) ja uskallan väittää, että Suomessa harvassa joukkueessa näin tehdään.
Tässä puhutaan kuitenkin 8-9 -vuotiaista pojista eivät he tarvitse vielä 3-4 treeniä viikossa, omalla ajalla pallottelu antaa aivan riittävästi taitoa, mikäli treeneissä näytetään pari hyvää harjoitetta, mitä esimerkiksi seuraavat pari viikkoa voi kotioloissa tehdä. Treeneissä voidaan sitten keskittyä taktisiin näkökohtiin suurempi osa ajasta.
|
|
|
|
Hincha en cancha
Poissa
Suosikkijoukkue: Klubi, Huuhkajat, suomifutis paikan päällä
|
|
Vastaus #19 : 12.07.2007 klo 08:41:41 |
|
Kaikki Pelaa -keskustelussa tuntuu aina unohtuvan tekijöistä tärkein eli valmentajan (ammatti)taito ja kyvyt ohjata ja ymmärtää lapsia. Liian moni juniorivalmentaja noudattaa "vittuperkele"-mentaliteettia eikä itsekään välttämättä ymmärrä peliä ja sitä miten lasten ominaisuuksia voisi kehittää hyödyttävästi.
Taktiseen valmennukseen pätee sama. Valmentaja on avain, mutta toinenkin tekijä on aivan yhtä tärkeä. Suomalaiset juniorit seuraavat häpeällisen vähän futista paikan päällä. Taktisten ja pelillisten taitojen kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää on myös nähdä, miten asia tehdään käytännössä; ei riitä, että treeneissä kävellään pari liikkumiskuviota läpi, jos lapsella ei ole tietoisuutta siitä, mihin harjoituksella pyritään ja miten se toimii käytännössä.
Joku voisi sanoa, että kyllähän juniorit katsovat pelejä telkkarista, mutta se ei valitettavasti auta. TV:ssä voi nähdä hidastuksina hienoja harhautuksia yms., mutta tv:n välityksellä ei voi oppia jalkapalloa, koska kuvaruutu rajoittaa oppimiskokemuksen kannalta oleelliset asiat näkymättömiin (esim. tyhjän tilan käyttö ja sinne pelaaminen/liikkuminen). Suomalaisjunnujen pitäisi käydä huomattavasti enemmän katsomassa futista paikan päällä (etenkin liiga, ykkönen ja kakkonen). Myös oman edustusjoukkueen pelit ovat oppimisprosessin kannalta parempi kuin mestareiden liigan finaalin katsominen töllöstä. Lasten saamisessa katsomoon vanhempien rooli on tietysti keskeinen.
Omasta mielestäni "kilpailulliset joukkueet" ja "Kaikki Pelaa -joukkueet" eivät ole toistensa vastakohtia. Molempia tarvitaan rinnakkain, koska yksi haluaa tavoitella eteenpäin menoa ja toinen haluaa peuhata kaverien kanssa. Voisi jopa sanoa, että Kaikki Pelaa olisi itse asiassa hyödytön ohjelma, jos junioritoimintaan riittäisi tarpeeksi asiansa osaavia ja lasten tarpeita paremmin tulkitsemaan pystyviä valmentajia. Palloliiton koulutusjärjestelmäkin on varsin hyvä ja virikkeellinen, mutta välillä tuntuu, että kaikki koutsit eivät ole tunneilla pitäneet korviaan auki tai ovat jättäneet kurssit kokonaan väliin.
|
|
|
|
Johnny99
Poissa
|
|
Vastaus #20 : 12.07.2007 klo 13:47:24 |
|
Tässä puhutaan kuitenkin 8-9 -vuotiaista pojista eivät he tarvitse vielä 3-4 treeniä viikossa, omalla ajalla pallottelu antaa aivan riittävästi taitoa, mikäli treeneissä näytetään pari hyvää harjoitetta, mitä esimerkiksi seuraavat pari viikkoa voi kotioloissa tehdä. Treeneissä voidaan sitten keskittyä taktisiin näkökohtiin suurempi osa ajasta.
Harvinaisen sama. Itselleni on ollut melkoinen shokki minkälainen tietämättömyyteen tämän asian suhteen jatkuvasti törmää, oikeassa elämässä siis. Kaikki lähtee uskoakseni siitä ettei ymmärretä sitä määrää toistoja mikä esimerkiksi teknisten ominaisuuksien hiominen kuntoon vaatii ja toisaalta sitä kuinka vähän toistoja hyvinkin suunnitellussa joukkueharjoituksessa loppujen lopuksi tulee. Harjoituksissa junnujen tuleekin saada oikeat suoritusmallit ja valmentajan tulee korjata suorituksista virheet mahdollisimman hyvin. Tärkeimpänä, harjoituksista tulisi saada kipinää harjoitella asiaa omalla ajalla, jotta harjoiteltavan asian kehityminen mahdollistuisi. Harjoituasmääristä vielä. Ajaxin U13 ikäluokan "edari" eli miljoonakapungin suuralueelta haravoidut potentiaalisimmat 20 junnua treenaavat 2-3 viikossa. Tähän sitten 1-2 peliä päälle, niin että viikossa on 4 tapahtumaa.
|
|
|
|
Wecce
Poissa
|
|
Vastaus #21 : 12.07.2007 klo 13:51:37 |
|
Harjoituasmääristä vielä. Ajaxin U13 ikäluokan "edari" eli miljoonakapungin suuralueelta haravoidut potentiaalisimmat 20 junnua treenaavat 2-3 viikossa. Tähän sitten 1-2 peliä päälle, niin että viikossa on 4 tapahtumaa.
Mikäs määrä tämä on, tuon kyseisen joukkueenko? Eli päälle tulevat vielä mahdolliset talenttikoulut ja ehkä pojat jopa ovat jossain futiskoulussa, veikkaan että noin vähällä treenillä ei siellä mennä.
|
|
|
|
|
Johnny99
Poissa
|
|
Vastaus #23 : 12.07.2007 klo 20:53:33 |
|
Mikäs määrä tämä on, tuon kyseisen joukkueenko?
Eli päälle tulevat vielä mahdolliset talenttikoulut ja ehkä pojat jopa ovat jossain futiskoulussa, veikkaan että noin vähällä treenillä ei siellä mennä.
Kyllä joukkueen valmentaja (Robin Pronk) nimenomaan painotti sitä että ohjatut tapahtumat pidetään neljässä per viikko. Tavoitteena 3 treenit ja 1 peli, mutta jos yhdelle viikolle tulee kaksi peliä niin yhdet treenit uhrataan ettei näitä tapahtumia tule liikaa. --- Tämähän on ihan loogista. Ajaxilla on huippuresurssit ja osaaminen joten harjoitukset ovat tehokkaita oppimistapahtumia. Koska tämä 3(/2) treeniä viikossa riittää siihen että junnuille saadaan opetettua ne asiat mitä halutaan, niin miksi otettaisiin lisää joukkueharjoituksia jotka ainoastaan vievät aikaa siltä kaikista tärkeimmältä asialta eli oma-aikaiselta harjoittelulta?
|
|
|
|
Johnny99
Poissa
|
|
Vastaus #24 : 12.07.2007 klo 21:01:53 |
|
Erkka V. Lehtolaan liittyen, tietääkö kukaan koostuiko hänen vetämä HJK F-10 ikäluokan Hesa Cupissa vuotta nuoremmista G-9 pelureista vai ihan F-10 jampoista?
Ko. joukkuehan tippui neljännesvälierissä virolaiselle joukkueelle pilkuilla, peliaika 0-0. Ainakaan itse en pystynyt silti olemaan ihastelematta HJK:n pikkupelureiden suorituksia, eniten pisti itsellä silmään miten tekniikka oli jo saatu jalostettua taidoksi: "haltuunottoja" ei ollut oikeastaan ollenkaan, vain ensimmäisiä kosketuksia.
|
|
|
|
|
|