'Bulkkikatsomot' ratkaisu olosuhteiden parantamiseen?

[Hirviö]

Viime aikoina on riittänyt paljon puhetta ja porua Veikkausliigapaikkakuntien (ja miksei Ykkösenkin) katsomo-olosuhteista. Joku kirjoitti täälläkin, että sade sinänsä ei ole mikään este hyvälle ottelutapahtumalle, KUNHAN katsojat voivat seurata peliä katos päidensä päällä. Ja näin se tietysti onkin, monille suomalaisille futiksen seuraajille sade on edelleen kynnyskysymys siihen lähdetäänkö katsomaan matsia paikan päälle vai ei.
Ratkaisu, lisää katettua katsomotilaa, on kuitenkin jokaiselle seuralle ja kenttää hallinnoivalle taholle aina kallis investointi, ja Veikkausliigan olosuhdeohjelman kriteereihin haetaan lähes poikkeuksetta lisäaikaa ja pidennyksiä. Poikkeuksia tietysti on, kuten Turun hieno Veritas-katsomo, pääkatsomot Kuopiossa ja Vantaalla, Finnair-stadion ym. Oulussa ja Espoossa on päädytty tilapäisiin telinekatsomoihin, ja näissä katsomoissa piileekin tämän ketjun aihe.

Eli olisiko mahdollista, että Veikkausliiga ja seurat (ml. Ykkönen) yhteistuumin miettisivät ns. bulkkikatsomon mallia ja kokoa. Kyseessä olisi tietyn kokoiset katetut katsomomodulit, joiden kriteereinä olisi helppo yhdisteltävyys ja muunneltavuus, jolloin eri kenttäolosuhteisiin saataisiin juuri sen verran katsomotilaa kuin tarve on. Istuinrivejä voisi olla 10-15, yhden modulin leveys sellainen joka mahdollistaa lohkon helpon siirreltävyyden. Kuvitteellinen esimerkki: Kahden vuoden päästä TPS:n katsojakeskiarvo lähentelee 7000:ää, ja huippumatseissa ja paikallispeleissä stadion jää auttamatta ahtaaksi. Päätyihin voitaisiin pystyttää nämä uudet katsomot, kuppi-istuinten väri muuhun stadioniin soveltaen. Tuloksena olisi täysimittainen jalkapallostadion, jossa katsomoja olisi joka puolella. Tai vastaavasti jonnekin pienemmälle paikkakunnalle nämä bulkkikatsomot voitaisiin viedä esim. pitkälle sivulle korvaten nämä nykyiset kattamattomat puuhärvelit joita katsomoiksi kutsutaan. Edelleen istuinten väriä vaihtamalla saadaan yksilöllisyyttä ja toisaalta yhteneväisyyttä jo olemassa olevan katsomon väreihin.

Ideaa olisi myös siinä, että näiden(kään) katsomorakenteiden ei tarvitsisi olla pysyväisratkaisuja jos seuralla/ kentän omistajalla on halua rakentaa ja parantaa stadioniaan myöhemmin omien suunnitelmien mukaan, vaan ne voidaan myydä/ vuokrata muualle. Toisaalta katsomot on niin pitkälle suunniteltu ja kehitetty, että ne voi aivan hyvin muodostaa pysyviä katsomonosia eri kentille.

Mikä sitten näistä tekisi erilaisen nykyisiin vuokrattaviin telinekatsomoihin? Ensiksikin etukäteissuunnittelu. Veikkausliiga ja seurat olisivat yhteistyössä rakennesuunnittelijoihin ja arkkitehteihin, ja tuleva katsomomalli olisi suunniteltu nimenomaan JALKAPALLOkatsomoksi. Ei kantavia pilareita keskellä katsomolohkoja, lämmitysvalmius ym. Koko suunnittelun aikana ohjenuorana olisi a)helppo yhdisteltävyys b)sopiva katsomolohkon koko c)edullisuus. Kun suunnittelu olisi valmis, tilaaja käynnistäisi tarjouspyyntökilpailun katsomomallin valmistamiseksi mahdollisimman monen urakoitsijan kesken, ja kokonaisedullisimman tarjouksen jättänyt valittaisiin katsomomallin toimittajaksi. Veikkausliiga/seurat myös sitoutuisivat tilaamaan katsomoita olosuhdeohjelman puitteissa. Myös pitkäaikainen vuokraaminen tai katsomoiden pikkuhiljaa omaksi lunastaminen voisi tulla kyseeseen.

Tämä on tietysti suurelta osin haihattelua, mutta mielestäni hanke voisi olla kokeilemisen arvoinen. Selvää on, että Veikkausliigalla (ja ehkä jopa Palloliitolla) olisi tässä suuri rooli ja vastuu isona instanssina ja keulakuvana. Joka tapauksessa seurat säästäisivät suunnittelu-ja toteutuskustannuksissa, kun katsomomalli on valmiiksi suunniteltu eikä jokaisen seuran/kentän hallinnoijan tarvitse erikseen käydä koko suunnittelu-ja tarjousprosessia läpi.

Kuten sanottu, tällaisen bulkkikatsomomallin tarkoitus ei ole tehdä kaikista Suomen futisstadioneista identtisiä, vaan antaa edullinen mahdollisuus pienemmillekin (ja köyhemmille) seuroille katsomo-olosuhteiden parantamiseen. Vaikka sitten muutama lohko kerrallaan..
 

[WiZ]

Voisi olla ihan hyvä idea ainakin ykkösen joukkueille joilla kotikentät ovat vähän mitä sattuu yleensä.

[Lortto]

Jalkapallokentille siis lisää tällaisia. NAM

[Ior Bock]

Ensiksi kerrottankoon että finskillä katokset ei kyllä pidä kuin pari riviä(silverissä ja pääkatsomossa) kuivina jos tuulta on edes 1m/s.

Ihan jees idea muuten mutta seurat voisivat myös jotenkin markkinoida noita jo olevia katoksellisia katsomoitaan, monessa paikassa kotiin jäädään huonolla kelillä vaikka katokset olisivatkin, lisäksi yksi iso ongelma huonolla säällä on kylmyys. Pitäisi saada lämmitettävät katsomot, se ei ole edes kallista hankkia joku lämpö puhallin katkseen hurisemaan.

[Hirviö]

Pitäisi saada lämmitettävät katsomot, se ei ole edes kallista hankkia joku lämpö puhallin katkseen hurisemaan.

Miten muuten tuo lämmitys on järjestetty yleensä noissa 'paremmissa' katsomoissa? Olen joskus kuullut että lämpö saadaan katoksen alapintaan kiinnitetyistä säteilylämmittimistä, mahtaako olla yleinen ratkaisu.

[JDredd]

Miten muuten tuo lämmitys on järjestetty yleensä noissa 'paremmissa' katsomoissa? Olen joskus kuullut että lämpö saadaan katoksen alapintaan kiinnitetyistä säteilylämmittimistä, mahtaako olla yleinen ratkaisu.

Finskillä ainakin näin. Kuuleman mukaan ei toimi edes vähää alusta.

[Dial Square FC]

Viime aikoina on riittänyt paljon puhetta ja porua Veikkausliigapaikkakuntien (ja miksei Ykkösenkin) katsomo-olosuhteista. Joku kirjoitti täälläkin, että sade sinänsä ei ole mikään este hyvälle ottelutapahtumalle, KUNHAN katsojat voivat seurata peliä katos päidensä päällä. Ja näin se tietysti onkin, monille suomalaisille futiksen seuraajille sade on edelleen kynnyskysymys siihen lähdetäänkö katsomaan matsia paikan päälle vai ei.
Ratkaisu, lisää katettua katsomotilaa, on kuitenkin jokaiselle seuralle ja kenttää hallinnoivalle taholle aina kallis investointi, ja Veikkausliigan olosuhdeohjelman kriteereihin haetaan lähes poikkeuksetta lisäaikaa ja pidennyksiä. Poikkeuksia tietysti on, kuten Turun hieno Veritas-katsomo, pääkatsomot Kuopiossa ja Vantaalla, Finnair-stadion ym. Oulussa ja Espoossa on päädytty tilapäisiin telinekatsomoihin, ja näissä katsomoissa piileekin tämän ketjun aihe.

Eli olisiko mahdollista, että Veikkausliiga ja seurat (ml. Ykkönen) yhteistuumin miettisivät ns. bulkkikatsomon mallia ja kokoa. Kyseessä olisi tietyn kokoiset katetut katsomomodulit, joiden kriteereinä olisi helppo yhdisteltävyys ja muunneltavuus, jolloin eri kenttäolosuhteisiin saataisiin juuri sen verran katsomotilaa kuin tarve on. Istuinrivejä voisi olla 10-15, yhden modulin leveys sellainen joka mahdollistaa lohkon helpon siirreltävyyden. Kuvitteellinen esimerkki: Kahden vuoden päästä TPS:n katsojakeskiarvo lähentelee 7000:ää, ja huippumatseissa ja paikallispeleissä stadion jää auttamatta ahtaaksi. Päätyihin voitaisiin pystyttää nämä uudet katsomot, kuppi-istuinten väri muuhun stadioniin soveltaen. Tuloksena olisi täysimittainen jalkapallostadion, jossa katsomoja olisi joka puolella. Tai vastaavasti jonnekin pienemmälle paikkakunnalle nämä bulkkikatsomot voitaisiin viedä esim. pitkälle sivulle korvaten nämä nykyiset kattamattomat puuhärvelit joita katsomoiksi kutsutaan. Edelleen istuinten väriä vaihtamalla saadaan yksilöllisyyttä ja toisaalta yhteneväisyyttä jo olemassa olevan katsomon väreihin.

Ideaa olisi myös siinä, että näiden(kään) katsomorakenteiden ei tarvitsisi olla pysyväisratkaisuja jos seuralla/ kentän omistajalla on halua rakentaa ja parantaa stadioniaan myöhemmin omien suunnitelmien mukaan, vaan ne voidaan myydä/ vuokrata muualle. Toisaalta katsomot on niin pitkälle suunniteltu ja kehitetty, että ne voi aivan hyvin muodostaa pysyviä katsomonosia eri kentille.

Mikä sitten näistä tekisi erilaisen nykyisiin vuokrattaviin telinekatsomoihin? Ensiksikin etukäteissuunnittelu. Veikkausliiga ja seurat olisivat yhteistyössä rakennesuunnittelijoihin ja arkkitehteihin, ja tuleva katsomomalli olisi suunniteltu nimenomaan JALKAPALLOkatsomoksi. Ei kantavia pilareita keskellä katsomolohkoja, lämmitysvalmius ym. Koko suunnittelun aikana ohjenuorana olisi a)helppo yhdisteltävyys b)sopiva katsomolohkon koko c)edullisuus. Kun suunnittelu olisi valmis, tilaaja käynnistäisi tarjouspyyntökilpailun katsomomallin valmistamiseksi mahdollisimman monen urakoitsijan kesken, ja kokonaisedullisimman tarjouksen jättänyt valittaisiin katsomomallin toimittajaksi. Veikkausliiga/seurat myös sitoutuisivat tilaamaan katsomoita olosuhdeohjelman puitteissa. Myös pitkäaikainen vuokraaminen tai katsomoiden pikkuhiljaa omaksi lunastaminen voisi tulla kyseeseen.

Tämä on tietysti suurelta osin haihattelua, mutta mielestäni hanke voisi olla kokeilemisen arvoinen. Selvää on, että Veikkausliigalla (ja ehkä jopa Palloliitolla) olisi tässä suuri rooli ja vastuu isona instanssina ja keulakuvana. Joka tapauksessa seurat säästäisivät suunnittelu-ja toteutuskustannuksissa, kun katsomomalli on valmiiksi suunniteltu eikä jokaisen seuran/kentän hallinnoijan tarvitse erikseen käydä koko suunnittelu-ja tarjousprosessia läpi.

Kuten sanottu, tällaisen bulkkikatsomomallin tarkoitus ei ole tehdä kaikista Suomen futisstadioneista identtisiä, vaan antaa edullinen mahdollisuus pienemmillekin (ja köyhemmille) seuroille katsomo-olosuhteiden parantamiseen. Vaikka sitten muutama lohko kerrallaan..
 

Heppoiset telinekatsomot eivät kelpaa UEFA:lle, joten "suurseuroille" kevyet siirrettävät katsomot eivät ole järkevä vaihtoehto.

[Keef]

Eikös Finforestilla ollut valmis "bulkkikatsomo" konsepti kymmenisen vuotta sitten? Myyrmäen stadionhan rakennettiin tämän konseptin mukaan malllistadioniksi ja stadionille piti saada joukkue pelaamaan. Loppuhan on kaikkien muistissa. Ei ne mitään siirrettäviä moduuleja olleet, mutta ostajalla oli mahdollisuus valita sopivan kokoiset moduulit katalogista. Ei tainnut olla menestystuote, vaikka ideana hyvä?

Jos nyt en aivan väärin muista, niin Kuopion keskarin uusi katsomo on tämän konseptin mukainen? Ja Anjalankosken samoin?

Nämä olosuhdeparannukset ovat Suomessa varsin ongelmallisia, toisaalta seuroilla ei ole resursseja rakentaa itse ja toisaalta julkinen rakentaminen vaatii poliittista tahtoa allokoida yhteisiä resursseja pallon perässä juoksijoille. Aina löytyy sosiaalitantta, joka rinnastaa stadionhankkeen ns. sosiaalisiin hankkeisiin ja kerää helpot irtopisteet.

[kulmahiomakone]

Finskillä ainakin näin. Kuuleman mukaan ei toimi edes vähää alusta.

Kyllä lämmittäminen ylhäältä päin on kuolleena syntynyt idea. Pientaloissakin on aiheesta lattia-, ei kattolämmitys. Fysiikan lait eivät tainneet pelata Finskin suunnittelijan mielessä...

[kulmahiomakone]

Eikös Finforestilla ollut valmis "bulkkikatsomo" konsepti kymmenisen vuotta sitten? Myyrmäen stadionhan rakennettiin tämän konseptin mukaan malllistadioniksi ja stadionille piti saada joukkue pelaamaan. Loppuhan on kaikkien muistissa. Ei ne mitään siirrettäviä moduuleja olleet, mutta ostajalla oli mahdollisuus valita sopivan kokoiset moduulit katalogista. Ei tainnut olla menestystuote, vaikka ideana hyvä?

Jos nyt en aivan väärin muista, niin Kuopion keskarin uusi katsomo on tämän konseptin mukainen? Ja Anjalankosken samoin?

Nämä olosuhdeparannukset ovat Suomessa varsin ongelmallisia, toisaalta seuroilla ei ole resursseja rakentaa itse ja toisaalta julkinen rakentaminen vaatii poliittista tahtoa allokoida yhteisiä resursseja pallon perässä juoksijoille. Aina löytyy sosiaalitantta, joka rinnastaa stadionhankkeen ns. sosiaalisiin hankkeisiin ja kerää helpot irtopisteet.

Finnforestilla oli (onko vielä?) juuri kuvailemasi kaltainen konsepti. Systeemi oli sinänsä loistava, että se mahdollisti katsomoiden rakentamisen vähän kerrallaan. Ei olisi tarvinnut heti pykätä sitä 3000 hengen pääkatsomoa, vaan homman olisi pystynyt aloittamaan alakerrasta ja lisäämään sen päälle myöhemmin yläosan ja katon.

Ongelma ei poliittinen tahto, vaan se ettei seuroilla ole varaa itse rakentaa, tai halua edes yrittää järjestää rahoitusta rakentamiselle. Lisäksi halutaan kaikkea muuta kuin katsomorakenteita - toimisto- ja ravintolatilaa ynnä muuta paskaa. Katsomoksi porrastetun betonin pykääminen kuppi-istuimilla ei paljoa maksa. Sellaista saa aikaan vaikka talkootöinä ja muutamalla sadalla tonnilla saa sen verran materiaalia, että rakentaa katsomon, johon koko kylä mahtuu katsomaan. Mutta ei, pitää vittu saada näitä 5 miljoonaa maksavia multitoimintorakennelmia, joissa hehtaarin verran lämmintä tilaa ja jollain sivulla sitten katsomo.

[Boris Pugo]

Porrastettu betoni on paras ja halpa ratkaisu. On suorastaan kumma ettei tätä ymmärretä seuratasolla.

[Grotowski]

Miten muuten tuo lämmitys on järjestetty yleensä noissa 'paremmissa' katsomoissa? Olen joskus kuullut että lämpö saadaan katoksen alapintaan kiinnitetyistä säteilylämmittimistä, mahtaako olla yleinen ratkaisu.

Turun Veritas-stadionilla ainakin on tälläiset lämmittimet ja kyllähän niiden lämpö tuntuu mukavasti lämmittävän kylmemmillä keleillä.

[kirppuh]

Turun Veritas-stadionilla ainakin on tälläiset lämmittimet ja kyllähän niiden lämpö tuntuu mukavasti lämmittävän kylmemmillä keleillä.

Lämmittäväthän ne hieman, mutta lähes aina kun huomaan niiden olevan päällä ihmettelen miksei katsomoon ole tehty jonkinlaista lattialämmitystä. Mallia voisi ottaa kirkoista, joissa on penkkien alla menevät lämmitysputket tai näin ainakin on paikallisessa kirkossa.

[Hecking]

Onkohan ne katsomomallit nykyään kokonaan unohdettu (ja miksi?) ,joissa katsomon päädyt on varustettu läpinäkyvillä seinillä? Nämä seinät pitää tuulen ja veden ulkopuolella ja lämpöä sisäpuolella. Tämmöiset seinät voitaisiin rakentaa myös väliaikaisiin katsomoihin. Seinitettyjä katsomoita ei näe uusilla stadioneilla, mutta esim. vanhoissa englantilaiskatsomoissa kyllä.

[Kutvonen]

Nämä olosuhdeparannukset ovat Suomessa varsin ongelmallisia, toisaalta seuroilla ei ole resursseja rakentaa itse ja toisaalta julkinen rakentaminen vaatii poliittista tahtoa allokoida yhteisiä resursseja pallon perässä juoksijoille. Aina löytyy sosiaalitantta, joka rinnastaa stadionhankkeen ns. sosiaalisiin hankkeisiin ja kerää helpot irtopisteet.

Totta. Tai sosiaalitantan sijaan löytyy joku iso herra joka luulee että homma maksaa saman verran kuin neljä vuotta aiemminkin, eikä ota yhtään huomioon inflaatiota jne.

[Röytän Karhu]

Ensiksi kerrottankoon että finskillä katokset ei kyllä pidä kuin pari riviä(silverissä ja pääkatsomossa) kuivina jos tuulta on edes 1m/s.

Hieman OT mutta olikohan Finskin aurinkokatsomon puolella tämä tapaus että katon piti tulla paljon matalammalle mutta rakennusvaiheessa tulikin vastaan pohjavesialue ennakoitua lähempänä maanpintaa.

[Ior Bock]

Hienoa että arkkitehti osasi tehdä perusteellisen selvityksen stadionin tarkoituksesta ja sen sijainnin mahdollisuuksista rakenteiden ja ulkonäön saralla

[TeukkaS]

Porrastettu betoni on paras ja halpa ratkaisu. On suorastaan kumma ettei tätä ymmärretä seuratasolla.

Muistaakseni jossain vaiheessa Kuopion keskarille kaavailtiin tuollaista vastakatsomoa, tai sitten olen kännissä vain itse haaveillut

[ozku]

Onkohan ne katsomomallit nykyään kokonaan unohdettu (ja miksi?) ,joissa katsomon päädyt on varustettu läpinäkyvillä seinillä? Nämä seinät pitää tuulen ja veden ulkopuolella ja lämpöä sisäpuolella. Tämmöiset seinät voitaisiin rakentaa myös väliaikaisiin katsomoihin. Seinitettyjä katsomoita ei näe uusilla stadioneilla, mutta esim. vanhoissa englantilaiskatsomoissa kyllä.

Näin pidettäisiin huligaanitkin kurissa, kun eivät pääsisi juoksemaan kentälle.

[Stan Smith2]

Näin pidettäisiin huligaanitkin kurissa, kun eivät pääsisi juoksemaan kentälle.

Hyvä pointti! Suomalainen jalkapallo tarvitsee apua huligaani ongelmaan!! 

[Hirviö]

Porrastettu betoni on paras ja halpa ratkaisu. On suorastaan kumma ettei tätä ymmärretä seuratasolla.

Sama tuli eilen mieleen kun käväistiin Power Parkin huvipuistossa. Vieressähän sijaitsee Mika Salon nimikko-mikroautorata, jota reunustaa kaksi betonirunkoista, katettua katsomoa. Sopisivat loistavasti jalkapallokenttienkin viereen.

Tuo Uefa-juttu ei tosiaan käynyt mielessä noista bulkkikatsomoista alustaessani. Eli takaisin piirustuspöydän ääreen..

edit. kämmäsin kuvan kanssa

[TeukkaS]

Näin pidettäisiin huligaanitkin kurissa, kun eivät pääsisi juoksemaan kentälle.

Siis mitä vittua? Miten nämä estäisivät kentälle juoksun? Vai oliko kyseessä ns. raviratojen malli, jossa katsomo muistuttaa lentoasemaa?

[Lorenzo]

Saksalaista "putkirunko-osaamista":





Molemmat ovat 5-10 vuoden tilapäisratkaisuja.

[Carter]

Saksalaista "putkirunko-osaamista":

Yllättäen insinöörikansa osaa. Kelpaisivat varmaan Suomeenkin. Ei kaiken tarvitse olla niin hienoa toisin kuin meillä Suomessa yleensä ajatellaan. Jatkoon....

[Ali Hankkija]

Näitä kun saisi lisää. 

Edit. Mitä maksoi muuten aikoinaan tämän rakentaminen ?