Koko suomifutiksen todellisen nousun yhtenä ehtona olisi, että löytyisi riittävästi ihmisiä jotka ovat valmiita maksamaan pääsarjajalkapalloilusta.
Tämä taas vaatisi, että itse tuote eli peli olisi kiinnostavaa.
Jota se toki on nykyiselläänkin, mutta markkinointi (tosin hirveä itku tuli HJK:n menosta Kamppiin...) ja sitten Palloliiton & Veikkausliigan toiminta itkettävät.
Yleisömäärien suurentelulla ja ilmaislippukampanjoilla (joista tuleva raha on sponsori-, ei yleisötuloa) pyritään luomaan mielikuva, että yleisön kiinnostus liigafutikseen olisi jotenkin nousussa.
Kyllä se on nousussa.
Jääkendolla on pieni laskusuhdanne menossa ja nyt jalkapallolla olisi nostetta, jos vain sitä osattaisiin käyttää hyväksi.
Ongelmallisinta on, että tilanteelle on vaikea tehdä mitään jos sitä ei edes omassa piirissä myönnetä. Ensimmäinen askel olisi siivota yleisöluvuista ilma pois ja sementoida sarjajärjestelmä ja ottelupäivät ja -ajat vaikka kymmeneksi vuodeksi, jotta urheiluyleisölle alkaisi rakentua kuva vakiintuneesta ja vakavasti otettavasta sarjasta. Pikavoittoja epämääräisin keinoin tavoittelemalla tehdään ikävä kyllä pidemmän päälle vain hallaa suomalaiselle jalkapalloilulle.
Osittain sama.
Sarjajärjestelmä ja -ottelupäivät sementtiin.
Enemmän markkinointia ja televisionäkyvyyttä.
Markkinointi on tärkeää, koska ongelmanahan on että ihmiset eivät tule jalkapallon luo, joten jalkapallon tulee mennä ihmisten luo. Pitää luoda tunne, että seurat edustavat jotain aluetta ja väestöä, hyvistä pelaajista on tehtävä tähtiä ja peleistä suuria tapahtumia.
Näitä asioita on tosin käsitelty aiemminkin useissa ketjuissa.
Mutta ennen kaikkea Veikkausliigan ja Palloliiton (Ykkösen ja Suomen Cupin osalta) on otettava pää pois perseestään.
