Kysymyksiä / Vastauksia jalkapallosta

[SirL]

Messi voittaa selkeällä erolla.

[pepsi-antti]

Messi voittaa selkeällä erolla.

Aivan, eli yksittäisellä hyökkääjällä on merkittävin vaikutus joukkueen kokonaissuoritukseen.
Pitänee hyvinkin paikkansa, jos tasoero on suuri.

[meh]

Mielenkiintoinen ajatusleikki on kääntää tilanne toisin päin, eli huippujoukkueen avauksessa olisi yksi paljon muita heikkotasoisempi pelaaja. Väittäisin että huono puolustaja heikentäisi joukkuetta enemmän kuin huono hyökkääjä.

[Sinettäj kaakkoissyvänne]

Väittäisin että huono puolustaja heikentäisi joukkuetta enemmän kuin huono hyökkääjä.

Tähän liittyy varmaan tämmöinenkin ilmiö: kaverit voivat tietysti aina yrittää paikata huonoa pelaajaa. Hyökkäyksessä jos tulee kämmi eikä kukaan ehdi paikata, niin okei, vihollinen saa pallon, voidaan yrittää prässätä, voidaan yrittää palauttaa tilanne keskikentällä, sitten taas rakennetaan uudestaan. Jossakin vaiheessa paikkaus onnistuu ja saadaan ehkä maali.

Puolustuksessa jos tulee kämmi eikä kukaan ehdi paikata, niin paljon useammin omissa soi. Hyökkäyksessä 50 paikkaamatonta virhettä voi silti johtaa siihen, että saadaan vaikka yksi-kaksi maalia. Puolustuksessa 50 paikkaamatonta virhettä voi johtaa 45 vihollismaaliin. Tässä on jotenkin se maalipelien jännyys, että asiat merkkaavat ihan eriä eri puolilla kenttää - ja vastaavasti parin muunkin tekijän seurauksena. On hyvin jännä.

Tuommoinen todella hyvä hyökkääjä huonossa joukkueessa olisi varmaan mieluiten sellainen monen hyvän ominaisuuden pelaajatyyppi. Pitäisi olla vaarallinen kaukaa ja boksissa ja hyvä myös rakentamaan. Yksittäisen ominaisuuden huippuhyökkääjä voi joskus arvioissa olla maailman parhaimmistoa, ei välttämättä nyt, mutta ei välttämättä pystyisi auttamaan heikkoa joukkuetta parhaalla tavalla.

[Kanuuna-Keen]

Suomen Ykkösen keskikastin joukkueeseen tulee maailman paras hyökkääjä. Toiseen keskikastin joukkueeseen tulee maailman paras puolustaja. Kolmanteen keskikastin joukkueeseen tulee maailman paras valmentaja.

Mikä joukkueista menestyy parhaiten?

Vasikka?

[Kirjoittamiseen panostaja]

Saako MM-kisoissa ja muissa suuremmissa kansainvälisissä turnauksissa voittajajoukkueen/toiseksi tulleen joukkueen/pronssijoukkueen jokainen pelaaja mitalin?

Esimerkiksi Valioliigassa tarvitaan 10 peliä, että voi saada mitalin. Tähän on erityisiä poikkeuksia. Vain kerran on 23 pelaajaa saanut kultamitalin. Jos MM-kisoissa koko joukkue saa mitalin, tarkoittaa se aina 23 kpl jokaista mitalia.

Edit: Kansallinen => kansainvälinen.

[Tango Rosario]

MM-kisat ei ole kansallinen turnaus eikä arvokisoissa tietääkseni erotella pelaajia peliajan mukaan palkintoja jaettaessa.
Näissä kuvissakin Llorentella sekä Valdesilla killuu kaulassa kultaa, ja Reinalla se lienee paidan alla piilossa: http://i.dailymail.co.uk/i/pix/2014/03/07/article-2575810-0111F87F00000514-182_634x433.jpg
 
https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRWJWqyzS_jbkc_mQ36Y9JhKt_FNmzj4giXaIhB68uhgFPZ8Drz

[Velmu]

Eikös tuo MM-kisoissa ainakin ole ollut että kaikki saavat mitalin ettei tarvitse mitään huumorivaihtoja tehdä ja heittää kolmosveskaa kärkeen jonkun matsin lisäajalla.

[Kirjoittamiseen panostaja]

Korjasin tuon kirjoitusvirheen. Kiitos vastauksista!

[The Real Wolf]

Eikös tuo MM-kisoissa ainakin ole ollut että kaikki saavat mitalin ettei tarvitse mitään huumorivaihtoja tehdä ja heittää kolmosveskaa kärkeen jonkun matsin lisäajalla.

- Onko tällaisesta ollut jotain esimerkkejä (arvokisoista)?

[Velmu]

- Onko tällaisesta ollut jotain esimerkkejä (arvokisoista)?

Ei itselläni ole tietoa kyllä, mutta eiköhän noita nähtäisi, jolleivat kolmosveskat muuten mitalia saisi.

[Savon keisari]

OT, mutta tuollainen taitaa olla kiellettyäkin. Muistaakseni viime kisoissa Pohjois-Korea rekisteröi jonkun kenttäpelaajan kolmosmaalivahdiksi ja vasta jälkeen päin saivat tietää ettei hän sitten saisi pelata kentällä.

[Velmu]

OT, mutta tuollainen taitaa olla kiellettyäkin. Muistaakseni viime kisoissa Pohjois-Korea rekisteröi jonkun kenttäpelaajan kolmosmaalivahdiksi ja vasta jälkeen päin saivat tietää ettei hän sitten saisi pelata kentällä.

Eli siis jos joltain maajoukkueelta loukkaantuisi 7 kenttäpelaajaa mm-kisoissa, niin eivät saisi käyttää noita jäljelle jääneitä 3 vaihtomiestä miten haluaisivat vaan pelkästään 2 kenttäpelaajaa saisivat vaihtaa sisään kentälle?

[Savon keisari]

En minä tiedä. Niin varmaan, jos ei ole mitään poikkeussääntöjä. Samalla vaivalla itse tongit kilpailusäännöistä miten asiat menee.

Tuossa kuitenkin uutinen tuosta Pohjois-Korean kikkailusta viime kisoissa: http://www.theguardian.com/football/2010/jun/03/north-korea-world-cup-goalkeeper-gamble

[Sinettäj kaakkoissyvänne]

Josun piti notta Ristus mennä pelaamahan Espanjan eurooppalaisessa spesiaalimaajoukkueessa. Joko se matsi oli?

[Lihis]

Eli siis jos joltain maajoukkueelta loukkaantuisi 7 kenttäpelaajaa mm-kisoissa, niin eivät saisi käyttää noita jäljelle jääneitä 3 vaihtomiestä miten haluaisivat vaan pelkästään 2 kenttäpelaajaa saisivat vaihtaa sisään kentälle?

Eikös Turkki varautunut pistämään varamaalivahtinsa kentälle 2008 EM-kisoissa, kun joukkueella oli liikaa loukkaantumisia ja pelikieltoja? Tätä vaihtoa ei kuitenkaan lopulta suoritettu.

[ihimine]

Onko joku "yleinen tapa" määritellä, onko joku sarja tasainen?

(Eksyin katsomaan Segunda Divisionin taulukkoa ja tuli jotenkin vain mieleen. Joskus vähän aikaa sitten tuli yleisemminkin pohdittua noiden pääsarjojen tasaisuuksia.)

[Sinettäj kaakkoissyvänne]

Onko joku "yleinen tapa" määritellä, onko joku sarja tasainen?

Vähennä kaikkien pistemääristä huonoimman pistemäärät ja piirrä pisteet vierekkäin pylväiksi suuruusjärjestyksessä. Näin muodostuu "portaat". Jos missään kohdassa ei ole selkeästi erikorkuisia portaita, sarja on tasainen. Vastaavasti voidaan ajatella, että jos kärjessä on vähintään kolme-neljä aika matalaa porrasta, sarja on tasainen tai ainakin mielenkiintoinen.

Yleensä sarjat ovat ainakin jostain kohti vähän epätasaisia ja joko kärjen, keskikastin tai putoamiskamppailun alueela löytyy hyvin jyrkkä pudotus portaissa.

[ihimine]

Vähennä kaikkien pistemääristä huonoimman pistemäärät ja piirrä pisteet vierekkäin pylväiksi suuruusjärjestyksessä. Näin muodostuu "portaat". Jos missään kohdassa ei ole selkeästi erikorkuisia portaita, sarja on tasainen. Vastaavasti voidaan ajatella, että jos kärjessä on vähintään kolme-neljä aika matalaa porrasta, sarja on tasainen tai ainakin mielenkiintoinen.

Yleensä sarjat ovat ainakin jostain kohti vähän epätasaisia ja joko kärjen, keskikastin tai putoamiskamppailun alueela löytyy hyvin jyrkkä pudotus portaissa.

Äh, mä kaipaisin jotain sellaista pisteiden keskihajonnan tapaista täydennettynä jollain, joka ottaa huomioon sellaisen ulottuvuuden, jota keskihajonta ei kerro.

[Röytän Karhu]

Äh, mä kaipaisin jotain sellaista pisteiden keskihajonnan tapaista täydennettynä jollain, joka ottaa huomioon sellaisen ulottuvuuden, jota keskihajonta ei kerro.

Tosta esimerkkiä? http://www.rsssf.com/miscellaneous/even.html

[Tiksa]

Äh, mä kaipaisin jotain sellaista pisteiden keskihajonnan tapaista täydennettynä jollain, joka ottaa huomioon sellaisen ulottuvuuden, jota keskihajonta ei kerro.

Mikä vika pisteiden (per peli) keskihajonnassa? Täydennä sitä tarvittaessa vinouden ja huipukkuuden mittareilla.
Tai ehkä lisäksi pisteiden per peli keskihajonta esim. sarjan top-5 ja bottom-5 joukkueille, koska yleensä kai sarjan tasaisuudella tarkoitetaan sitä, että mestaruuskamppailu ja putoamiskamppailu ovat olleet tasaisia.

[Sinettäj kaakkoissyvänne]

Mikä vika pisteiden (per peli) keskihajonnassa?

Tällaisten parametroivien tunnuslukujen ongelma on se, että ne ovat ei-robusteja, kun taas yllä kuvailemani suoraan jakauman "differensseihin" perustuva menetelmä on robusti. Ei-robustisuuden ongelma on puolestaan se, että heti, jos jokin taustalla oleva jakaumaoletus on pielessä, tunnusluvun käyttö kertoo vähemmän ja vähemmän siitä, mistä sen haluttaisiin kertovan. Eikä ole edes selvää, onko näin vähäisten tapahtumien joukossa kuin yhden liigakauden aikaiset liigamatsit taustalla juuri sellainen jakauma, kuin mitä yleisimmät keskihajontaan perustuvat menetelmät olettaisivat.

Jos tähän nyt joitakin taustalla olevia jakaumaoletuksia pitäisi lähteä sotkemaan, mie lähtisin vaikka siitä, että oletetaan, että mahdollisuus voittaa matseja muodostaa suurin piirtein eksponentiaalisen jakauman. Tästä lähdettäisiin sitten arvioimaan sitä, minkä suuruisia eroja syntyy samalla todennäköisyydellä missäkin kohti sarjataulukkoa.

[M. Messier]

Kuinka monta joukkuetta mahtuu X pisteen sisään, esimerkiksi 6 pisteen.

[Tiksa]

Tällaisten parametroivien tunnuslukujen ongelma on se, että ne ovat ei-robusteja, kun taas yllä kuvailemani suoraan jakauman "differensseihin" perustuva menetelmä on robusti. Ei-robustisuuden ongelma on puolestaan se, että heti, jos jokin taustalla oleva jakaumaoletus on pielessä, tunnusluvun käyttö kertoo vähemmän ja vähemmän siitä, mistä sen haluttaisiin kertovan. Eikä ole edes selvää, onko näin vähäisten tapahtumien joukossa kuin yhden liigakauden aikaiset liigamatsit taustalla juuri sellainen jakauma, kuin mitä yleisimmät keskihajontaan perustuvat menetelmät olettaisivat.

Jos tähän nyt joitakin taustalla olevia jakaumaoletuksia pitäisi lähteä sotkemaan, mie lähtisin vaikka siitä, että oletetaan, että mahdollisuus voittaa matseja muodostaa suurin piirtein eksponentiaalisen jakauman. Tästä lähdettäisiin sitten arvioimaan sitä, minkä suuruisia eroja syntyy samalla todennäköisyydellä missäkin kohti sarjataulukkoa.

Robustisuus on ongelma vain silloin jos outlierit aiheuttavat ongelman. Tässä tapauksessahan outlierit eivät ole ongelma vaan päinvastoin. Sarja jossa mestari on ylivoimainen ja tippuja on heittopussi ei ole mielestäni tasainen vaikka joukkueet kakkosesta toiseksi viimeiseen olisivatkin vaikkapa kuuden pisteen sisällä. Siinä suhteessa joku IQR antaa mielestäni paljon vääristyneemmän kuvan todellisuudesta.

Eli - kuten tilastollisista mittareista puhuttaessa yleensäkin - oleellista olisi ensin määritellä mitä me tarkoitetaan sillä ilmiöllä, jota halutaan ymmärtää. Eli tässä tapauksessa sarjan tasaisuudella.

[ihimine]

Ehkä pitäisi siis ensin avata (ehkä omasssa topicissa) keskustelu siitä, miten käsitetään sarjan tasaisuus.