Oletko itkenyt jalkapallon takia ilosta tai surusta?

[member of global family]

junnuna kun sössin pilkun helsinki cupissa ja pudottiin.

[kanelbulle]

En ole.

Edit. Taino kun Saksa hävisi viime kesänä jatkoajalla Italialle 2-0 välierissä ni meinas tulla itku. 

[Thouni]

Ilosta en ole tainut koskaan futiksen takia itkeä, mutta surusta ainakin kerran. Se tapahtui surullisen kuuluisan Tsekki-Suomi matsin jälkeen jolloin vedin tyylikkäät itkuraivarit olohuoneessa ""

[Johtaja Calu]

Viimeeksi Lahti - HJK ottelussa jossa lahti meni 3-0 johtoon ja itketti aivan valtavasti "ei vittu voi olla näin paskaa"  :keskari:

Hyvä matsi oli

[Aachi]

Hyvä matsi oli

Muurisen paras peli lahden peräsimessä. 

[T. G. Meister]

En koskaan. Futis on urheilua ja minä olen perussuomalainen MIES!

[Elmslie Ender]

Enpä tiedä, onko koskaan tullut silmäkulman kostumista suurempaa tunteenpurkausta jalkapallon vuoksi. Maalien tuottaman hetkellisen riemun lisäksi yleensä tärkeä voitto tuo todella voimakkaan sisäisen hyvänolon tunteen ja tappio pahimmillaan ankaran sisäisen tuskan.

Pahan tappion hetkellä mielessäni päätän luopua koko lajin vuoksi työskentelemisestä ja alkaa vain mieshuorata canal+:n välityksellä, mutta hiljalleen tuo muuttuu voimaksi, joka kannustaa laittamaan enemmän itseään peliin.

Suurin tuskan hetki on ollut ehdottomasti Suomi - Unkari. Oman jalkapallo- ja suomifutisinnostukseni oli silloin vahvasti nousemassa ja Unkarin maali oli ahdistava takaisku, josta toipuminen vei pari viikkoa.

Suurinta hyvänolontunnetta taas toi Paltsareiden viime kausi.

[sotasankari Sandels]

Pikkujunnuna saattoi tulla itku hävityn tai paskasti menneen pelin jälkeen. Muiden pelaamissa otteluissa en ole kyyneliin asti liikuttunut, vaikka innolla elänkin mukana.

[Zaroza]

Itkin kun Liverpool hävisi UCL-finaalissa Milanille 

[Kahn]

Itkin kun Liverpool hävisi UCL-finaalissa Milanille 

 : :keskari:

Sportissa muitten mieshuorien kanssa?

[robyboy]

Naisten EM Englannissa
Suomi-Tanska
kovasti nieleskelin ja silmänurkka kostui
Suomi voitti kerrankin , kun pitikin voittaa (en nähnyt viimeistä karsintapeliä,
Venäjää vastaan muistaakseni).
Nytkin liikutun , kun kirjoitan tätä.

[Elba]

Mypan kauan kaivattu ja odotettu Suomen mestaruus syksyllä 2005 sai kyllä tipan linssiin, sen verran monena syksynä joutunut pettymään ja sen verran läheltä aikanaan niitä pettymyksiä seurannut että väkisinkin silmänurkat kostui kun mestaruus ratkesi. Samaten Italian viimekesäinen maailmanmestaruus sai kyynelhanat avautumaan. Nämä kaksi näin äkkiseltään tulee mieleen, monia hienoja hetkiä on tullut kuningaslajin parissa koettua 

[Kossi Agassa]

Aika monta kertaa on silmäkulma kostunut jalkapallon takia. Viimeksi taisi kyynel tulla silmään, kun katsoin Antonio Puertan muistovideota Youtubesta. Yleensä liikutun voitoista, ja tappion hetkellä enemmänkin tuskan ja vihan tunteet tulevat pintaan.

Mutta ainoastaan kerran muistan oikein pillittäneeni. Se tapahtui ala-asteella vuonna -95 (NEVÖ FORGET), kun puppeloimme lähes Suomi-Unkari tyyliin viime sekunneilla pienten kyläkoulujen(taisi olla max. 3 opettajaa) Keski-Pohjanmaan finaaliturnauspaikan. Olimme koko vuoden treenanneet näitä pelejä silmällä pitäen ja pelissämme oli todellista EOM:ää nähtävissä. Itse vielä maalivahtina pääsin aitiopaikalta katselemaan tätä maalia, joten olihan se kova paikka 12-vuotiaalle "superjunnulle". Tämän traumaattisen kokemuksen jälkeen en enää maalissa mielelläni ole pelannut, vaan olen keskittynyt Shefkimäiseen tilantekoon piikissä   .    

[WiZ]

Itkin kun Liverpool hävisi UCL-finaalissa Milanille 

Minä taas nauroin.

Itse aiheeseen liittyen, ehkä kerran pari on tullu vähän tippa linssiin oman suosikkijoukkueen/pelaajan takia.
Viimeksi taisi tulla kun Bah siirtyi aivan yllättäen KPV:sta pois ja suosikkipelaaja oli 3 vuotta.
Kerran muuten itkin pienenä kun isäntä kuvas mun futisharkkoja videokameralla
"Älä kuvaa laita se pois" yhyy? 

[Zaroza]

Itkin kun Liverpool hävisi UCL-finaalissa Milanille  : (

Ei kai kukaa nyt vaan uskonut tota  :keskari:

[elhadjidiouf]

Silloin kun ristisiteeni katkesi futispelissä, en varsinaisesti itkenyt, mutta kyyneleitä silkasta tuskasta
silloin kun Liverpool nousi 3-0 tappioasemasta ensin rinnalle ja ohi

[Louhikkokoskettaja]

FinnPan toiminnan lopetus oli sellainen isku.

Suomi-Unkari paikan päältä nähtynä toinen suuri isku vuotta aiemmin, ei tosin johtanut kyyneleisiin, mutta uskomattoman tyhjään tunteeseen pitkäksi aikaa.

Toki kentällä on junnuaikoina saannut tuntuvia fyysisiä kolhuja joiden jälkeen itku on ollut selviö...

[Falco]

Tappion hetkellä ei itketä, sitä vaan tuijottaa lamautuneena kentälle/TV:tä ja mahan pohjassa tuntuu olevan 30 kg:n rautapaino.

Mulla tismalleen sama. Tällaisia hetkiä oli mm. Suomen Tsekki-matsi ja EM-finaali Ranska-Italia, joka otti päähän tosin myös taloudellisista syistä.

Voittojen hetkillä ei oo ikinä ollu tippa edes kovinkaan lähellä. Ne kuitataan lähinnä megalomaanisilla huudoilla ja tuuletuksilla. Esim. TamUn vierasmaali Sofiassa hajotti paidan ja Italian jatkoaikamaali Saksaa vastaan viime MM-kisoissa tuolin.

[leeremick26]

Pari vuotta sitten kun räntäsateessa KuPS viimeisellä minuutilla hakkasi viimeisen naulan arkkuun Finskillä HJK:n mestaruustoiveille, silmäkulmista hirui kyyneliä raitiovaunulle kävellessä.

Pahin romahdus tapahtui sitten Suomi-Tsekki-matsin jälkeen, kun matsin aikaan tuli vedettyä pikakännit ja seitsemän pulloa kaljaa kaatovauhtia. Pahin humalatila lävähti juuri matsin jälkeisille hetkille, ja eteisessä romahdin maahan itkemään hysteerisesti. Ex katsoi hieman oudosti, mutta väitti ymmärtävänsä.

Ekstaasi ja masennus ovat harvoin niin nopeasti seuranneet toisiaan.

[Gunner]

Torniolaiset ei muuta teekään kuin itkevät Jaksamisia sinne

[Ben]

Joskus ekalla itkin pari kertaa, kun hävittiin välituntihöntsy karvaasti.

Myöhemmin en.


Äärimmäinen vitutus on toki iskenyt muutamaan otteeseen, mutta ei se nyt vittu poraamisena purkaudu.

[Mukava Valkku]

Pari kertaa on kyllä silmäkulmat kostunut aika kovasti.
Tässä pieni lista Mukavan Valkun tunteikkaimmista futishetkistä.
-VPS tippuminen divariin 2002 oli kova paikka itselle ja vieläkin muistan kuinka silloinen VPS pelaaja Tomi Sauso meni viinapullonkanssa kaupungin päädyn puukatsomoon itkemään tippumista. Tästä tapahtumasta tosin on saanut alkunsa Geezereiden ikimuistoisin huuto: OI Keijo,Keijo painu nyt jo vituun ja sama uudestaan monta kertaa. Tämän voi vielä kuulla yön hiljaisina tunteina kaikuvan Hietalahden stadionin tuulen huminassa. Muistaisiko joku VPS fani kuinka tarkalleen tämä Keijon "kannatusbiisi" meni? Werner

-Toinen ja kolmas tunteikaat hetket ovat olleet nämä kuuluisat Suomen pelit Unkaria ja Tsekkiä vastaan
Tässä masokisteille lisää kärsittävää: http://www.youtube.com/watch?v=LpBL6_JyKSI
-Omalta huikaiseltava pelaajauralta on myös monia kyyneliä tullut tirautettua, kun on ryssinyt tärkeässä paikassa.
-Ulkomaisten seurojen vuoksi ei ole paljon tullut itkettyä, mutta kyllä silmäkulma kostui ilosta kun Werdan tuplamestaruus ratkesi vuonna 2005. Samoin viime vuonna kun Real Madrid voitti mestaruuden ja Barcan puppelit jäivät katkerasti kakkoseksi.

Aika vähän on tullut tirautettua futiksen puolesta, vaikka kuningaslaji on kyseessä. Ehkä sitten kun Kuningas itse pelaa viimeisen jäähyväispelinsä maajoukkueessa, niin silloin voi tulla kyyneliä.

[TeukkaS]

Viime kauden viimeisen ottelun jälkeen silmät kostuivat, kun koko seuran tulevaisuudesta ei ollut mitään tietoa.

[Vinnie Stigma]

Veikkausliigan sarjaohjelma pistää kyllä itkettämään.

[A.Naali]

en fudiksen takia. mutta 2006 torinon olumpialaisissa rupesin vollottaa ku suomi hävis homohurreille 2-3 Toista tuntia itkin siinä..