Pientä kopi pästeä HPS:n sivuilta
.
Mitä yhteistä on Pertti Alajalla, Jyrki Heliskoskella, Panda
Askolinilla, Kai Pahlmanilla ja Monni Kyntölällä ?
Kaikki ovat tunnettuja jalkapallopersoonia ja kaikki ovat pelanneet aktiiviurallaan
HPS:n vihreässä paidassa.
Helsingin Palloseuran toiminnassa on ollut
kahdeksankymmenenkuuden vuoden aikana mukana monia jalkapallovaikuttajia.
Yhdeksän Suomen mestaruutta sekä yksi Suomen Cupin voitto sekä lukuisa
määrä erilaisia sijoituksia alemmissa sarjoissa, ovat olleet tuloksena Vihreiden
Jääkäreiden peleistä. HPS oli pitkään valkan kundien joukkue, kotipaikkanaan
Vallila. Tänään HPS:n toiminta on painottunut Paloheinä-Pakila-Torpparimäen
alueelle Pohjois-Helsinkiin. Vihreän paidan perinteitä vaalii lähes viisisadan juniorin joukko, täydennettynä naisten ja miesten joukkueilla.
Helsingin Palloseura perustettiin 29.11.1917.
Seuran 80-vuotiseen taipaleeseen mahtuu yhdeksän jalkapallon Suomen mestaruutta ja yksi Suomen Cupin voitto. Jalkapallon lisäksi alku aikojen vahva laji oli jääpallo, jossa seuralla oli mm. naisten joukkue. HPS:n joukkueet ovat pelanneet sarjoissa myös koripallossa, käsipallossa ja jääkiekossa.
HPS:n perustamisen aikaan oli jääpallo seuran vahvin laji. Joukkueet pelasivat vaihtelevalla menestyksellä eri sarjatasoilla. Suomen mestaruudesta HPS:n jääpalloilijat pelasivat vuonna 1920. Alun hyvän menestyksen jälkeenjääpalloilu hiipui vähitellen seuran toiminnasta. Seuran naisjoukkue pelasi jääpalloa
vuosina 1920-24.
Jääkiekkokausi
Jääkiekkoa HPS:ssa pelattiin vuodesta 1928 lähtien. Vuonna 1934 HPS pelasi viimeisen kautensa jääkiekon pääsarjatasolla. 60-luvun loppupuolella asti seuralla oli joukkueita piirisajatasolla. Merkittävimmät saavutukset seuralla on jääkiekon alkutaipaleelta Suomessa vuosina 1928-29, jolloin HPS:n jäsenenet tekivät lajiia
tunnnetuksi pääkaupunkiseudulla ja maakunnissa. Urheilullisesti paras saavutus oli Suomenmestaruus loppuottelu, joka hävittiin HJK:lle 5-1 vuonna 1929. Jääkiekkoa HPS:ssa pelattiin vuodesta 1928 alkaen. Vuonna 1934 HPS
pelasi viimeisen kautensa mestaruustasolla. Piirinsarjatasolla pelattiin aina 60-luvun lopulle saakka.
Käsi-ja koripallo
Käsipallo levisi lajina Suomessa 1940-luvun alussa .HPS pelasi vuosina 1943-45 vaihtelevalla menestyksellä. Pelaajapulan takia käsipallo poistui ohjelmistosta palatakseen jälleen vuonna 1961. HPS:n käsipallojoukkkue nousi mestaruussarjaan kaudeksi 1964. Mestaruussarjassa pelattiin vuoteen 1967, jolloin joukkue hajosi ja mestaruussarjapaikasta oli pakko luopua.
Koripalloa seurassa pelattiin 40-luvulla ja 1959 ja 1961. HPS voitti ns. sotasarjan, joka pelattiin1940-41. Mestaruussarjan loppuottelussa HPS oli 1941 hävien Kad.K:lle 16-22. Myöhempinä vuosina HPS:n koripalloilijat pelasivat piirinsarjoissa.
Harrastustoimintaa
Urheilun lisäksi seuralla oli näytelmäkerho vuosina 1935-36. Ohjelmistossa oli laulunäytelmä Kreivi kupariseppänä ja Sukkela keinottelu, joita esitettiin Arbetets Vännerillä Annankadulla.
Näytelmäkerho
Jalkapallo päälajiksi
Jalkapallosta kehittyi kuitenkin HPS:n päälaji. Urheilullisesti seuran kultakausi oli 30-luvulla. Saavutuksina Suomen mestaruudet vuosina 1932, 1934 ja 1935. Suomen jalkapallomaajoukkueen rungon muodostivat tuolloin HPS:n pelaajat.
Ensimmäisen jalkapallo-ottelun HPS pelasi 21.9.1918. Vastassa oli HIFK ja ottelu päättyi tasan 1-1. HPS:n edustusjoukkue vieraili ahkerasti maakunnissa 20-luvulla pelaamassa. Ensimmäisen Suomen mestaruus tuli vuonna 1921. Loppuottelu HJK:ta vastaan päätyi 1-1 ja uusintaottelu HPS:n voittoon 2-1.
Suomen mestaruus kaudelta 1921-22
Seuraavana vuonna mestaruusottelun vastustajana oli Viipurin Reipas,
joka kukistui 4-2. Seuraavan kerran HPS oli loppuottelussa 1924,
mutta hävisi ÅIFK:lle maalein 4-3.
1926 HPS voitti Suomen mestaruuden. TPS kaatui loppuottelussa 5-2.
Maajoukkueessta yli puolet oli tuolloin HPS:n pelaajia. Seuran 10-vuotisjuhlavuonna tuli neljäs Suomen mestaruus. Viipurin Reipas hävisi loppuottelun 6-0 HPS:lle.
Vuonna 1929 pelattiin viimeisen kerran Cup-systeemillä Suomen mestaruudesta ennen sarja järjestelmään siirtymistä. Loppuotteluvastustajana oli HIFK, joka hävisi 4-0.
Ensimmäisen mestaruuden sarjajärjestelmällä pelatussa mestaruussarjassa HPS voitti 1932. Kaksinkertaisena pelatun sarjan pistesaalis oli 20.
Peräkkäiset mestaruudet
HPS saavutti kaksi perättäistä Suomen mestaruutta 1934 ja 1935.
Seuran talviharjoittelut vedettiin Hämäläisen osakunnan voimistelusalissa. Palkattuna valmentajan almentajan toimi voimistelunopettaja Karvonen.
Katsojia riitti otteluihin 30-luvulla. Sarjan yleisöennätys oli ottelussa
HPS-HIFK 4047 katsojaa.
Suomen mestarit 1927
HPS:n joukkue Tukholman stadionilla 1935
Sotavuodet 1939-44 olivat poikkeuksellista aikaa Suomen jalkapalloilussa.
Sarjoja keskeytettiin ja pelaajapula vaivasi edustusjoukkueita. Sotavuosina jouduttiin mestaruudesta pelaamaan jälleen Cup-menetelmällä. 1945 HPS oli loppuottelussa häviten sen VPS:lle 2-0. Vuonna 1946 HPS oli sarjassa neljäs.
40-luvun lopulla HPS:n edustusjoukkue menestyi vaihtelevasti mestaruussarjassa.
Junnuja vuodelta 1947.
Sijoitukset heikkenivät kunnes pudottiin Suomen sarjaan vuosiksi 1950-55.
Vuonna 1955 HPS selvitti tiensä Suomen Cupin loppuotteluun, jossa hävisi
Valkeakosken Hakalle. Tuolloin tapahtui joukkueessa sukupolven vaihdos ja joukkueen uusiutuminen.
Uusi nousu
Mestaruussarjaan noustiin jälleen vuonna 1956. Sarjapaikka onnistuttiin säilyttämään niukasti. Seuran 40-vuotisjuhlia vietettiin Suomen mestaruuden merkeissä 1957. HPS:n viimeistä Suomen mestaruutta olivat voittamassa Vilermo, Eldsbacka, Heinonen, P.Rautiainen (Pasin isä), Lintamo, Tanner, Nieminen, Pahlman, Mikander, Järvinen, Malmström, Timberg, M. Rautiainen ,Lamminen ja Arajuuri.
Seuraavana vuonna päätyivät HPS ja KuPS tasapisteisiin sarjassa. Uusintaottelu pelattiin Stadionilla. Sen aikannen ennätysyleisö 8321 maksanutta katselijaa sai todeta KuPS:n voittavan jatkoajalla 1-0.
Vuonna 1959 HPS oli viides ja 1960 neljäs mestaruussarjassa.
60-luvun alkuvuodet HPS onnistui säilyttämään sarjapaikkansa. Vuonna 1964 HPS:n edustusjoukkue pelasi toistaiseksi viimeisen kautensa mestaruussarjassa.
HPS:n edustusjoukkue harjoittelee Otaniemen hallissa 1972. Vasemmalla
Erkki Strömberg, Hannu Seppänen, Olle Keränen, Olli Puranen, Pentti Sandelin, Markku Kauppinen ja Pertti Niemi.
Kaudeksi 1965 pudottiin Suomi-sarjaan
HPS voitti Suomen Cupin vuonna 1962. Loppuottelussa kukistui RoPS maalein 5-0. Cup-mestaeruuden voittaneessa joukkueessa pelasivat Korhonen, Kiviniemi, Lukander, Vilen, Lintamo, Rautiainen, Laakso, Österberg, Strömberg, Pahlman ja Mustakari.
HPS:n joukkue vuonna 1984: Takarivi: Nils-Erik mikander, Erkki Alaja, Tapio Keskitalo, Risto Laiho, Markku Hämäläinen, Veli Holm, Kari Kuusela, Janne Johansson, Harri Koskinen. Keskirivi:Risto Kuusela, Hannu Kyntölä, Kai Kyntölä, Tommi Ojala, Pertti Niiranen, Petri Wilen, Juha Partanen, Juha Korhonen, Eturivi: Jari Koskela, Per-Erik Svahn, Tapani Apunen, Matti Takkinen, Jorma Salmela, Vesa Finska
Vuonna 1975 rokki soi myös HPS:n otteluiden tauolla Hurriganesien voimin
HPS:n edustusjoukkue pelasi alasarjoissa kolmosessa, kakkosessa ja ykkösessä 70-90 luvulla. Valmentajina toimivat mm. Jyrki Vaahto ja Ville Lyytikäinen.
Kaudella 1997-98 pelasi HPS:n edustusjoukkue kakkosdivarissa valmentaja
Ville Lyytikäisen johdolla. Joukkue karsi noususta ykköseen HIFK:n kanssa.
Ensimmäinen ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin. Toinen osaottelu päättyi 1-1. Vierasmaalisäännöllä nousija oli HIFK.
HPS luopui kakkosen sarjapaikastaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi.1999.
Kaudella 2001 HPS:n miesten joukkue aloitti seiska divarissa. Kauden 2003:n päätyttyä HPS:n miehet nousivat 5. divariin.
Jaksoiko kukaan edes vähää alusta
.
Mielestäni on hienoa ettei HPS fuusioitunut talousvaikeuksissakaan
.
Hopsille aina
Taulukko:
Joukkue Ott Voitt Tasan Häv Maalit Pisteet
HPS 21 17 2 2 88-18 53
Vatanspor 21 13 3 5 62-34 42
YJK 21 11 7 3 61-30 40
PPJ 21 11 4 6 54-28 37
FC POHU/2 22 10 5 7 40-34 35
Ellas 22 10 1 11 30-40 31
KäPa/Akatemia 21 8 5 8 51-59 29
PETO 21 7 4 10 49-73 25
Arsenal 21 7 3 11 32-54 24
FC Made 21 5 4 12 28-62 19
SUMU/Stoppi 21 3 4 14 32-65 13
Pallo 21 2 4 15 22-52 10
