Teemu Pukki & Sevilla

[niftan]

Niklas Moisander.

Veikkausliigaan palanneista löytyy paljon niitä, jotka ovat jämähtäneet sinne lopullisesti. Sparv oli kyllä Veikkausliigassa vuokralla, mikä onkin riskitöntä.

Tämähän ei kerro mistään muusta kuin siitä, että kaikilla ei eväät yksinkertaisesti riitä pidemmälle. Eiköhän se ole selvää, ettei JamiPuustisesta maailmantähteä saisi, vaikka pelaisi missä avauksessa (puhumattakaan, mikäli istuisi penkillä). Vaikka peliaika ei takaakaan menestystä, voidaan sen hyvin sanoa mahdollistavan sen. Loput riippuu pelaajan lahjoista ja työnteosta.

Peliaika Veikkausliigassa on maajoukkueen miehistöä katsoen huomattavasti parempi kuin penkillä istuminen reservijengissä tai akatemiassa lasten matsien pelaaminen. Mutta tämähän on käsitelty aikaisemminkin...

Tummennetulla Veikkausliigassa läpi lyöneet pelaajat, kursivoidulla ulkomaisissa akatemioissa koulitut, jotka eivät Suomessa ole huipputasolla pelanneet:
 
Enckelman Peter Cardiff City FC
Eremenko Alexei jr FK Metalist Harkova
Eremenko Roman Kiovan Dynamo
Forssell Mikael Hannover 96
 
Fredrikson Otto Lilleström SK
Hakola Juha Heracles Almelo
Halsti Markus Malmö FF
Heikkinen Markus SK Rapid Wien
Hetemaj Perparim Brescia Calcio
Hyypiä Sami Bayer 04 Leverkusen
 
Hämäläinen Kasper Djurgårdens IF
Johansson Jonatan TPS
Jääskeläinen Jussi Bolton Wanderers FC
Kallio Toni Sheffield United FC
Kolkka Joonas NAC Breda
Kuivasto Toni Haka
Kuqi Njazi TuS Koblenz
Kuqi Shefki Swansea City FC
Lampi Veli FC Aarau
Litmanen Jari FC Lahti
Moisander Niklas AZ Alkmaar
Mäenpää Niki Willem II
Nyman Ari FC Inter
Pasanen Petri Werder Bremen
Perovuo Joel Djurgårdens IF
Petrescu Tomi Tampere United
Pohja Antti Tampere United
Porokara Roni Örebro SK
Sadik Berat SV Zulte-Waregem
Sjölund Daniel Djurgårdens IF
Sparv Tim FC Groningen
Tainio Teemu Birmingham City FC
Tarvajärvi Niklas Karlsruher SC
Tihinen Hannu FC Zürich
Vuorinen Hermanni FC Honka
Väyrynen Mika SC Heerenveen
Ääritalo Mika TPS

Kysyttävää?

Reservipeleissä panosta riittää - siellä tavoitellaan paikkoja huippujoukkueissa. Toisin kuin Veikkausliigassa, kovien seurojen reservijoukkueista ei esimerkiksi hevillä löydä nuoria, jotka opiskelevat yliopistossa tavoitteenaan jokin muu kuin jalkapalloilijan ammatti.

Jep ja Riihilahti opiskeli pelatessaan edustuksessa. Ei kerro yhtään mitään mistään muusta kuin siitä, että fiksu pelaaja ei jätä mitään sattuman varaan.

Kyllä esim. Ääritalon ominaisuuksien olisi pitänyt riittää pitemmälle. Yleensäkään pelaajat eivät Veikkausliigassa tunnu kehittyvän mihinkään. Medot sun muut hehkutetut nuoret ovat parin veikkausliigakauden jälkeen yhä samalla tasolla kuin läpimurtokaudellaan. Tämä on ymmärrettävää huomioiden, että Suomesta puuttuvat huippuluokan osaaminen ja etenkin resurssit ja prioriteetit kehittää yksilöitä.

Ääritalolla hommaa on pitkittänyt loukkaantumiset. Tiedät varsin hyvin tämän.

Samaa mieltä siitä, että kovempien haasteiden perään pitää jossain vaiheessa lähteä, kun Veikkausliigalla ei enää ole mitään annettavaa kehityksen suhteen. Tämänhän sanoo terve järkikin. Eri mieltä kuitenkin siitä, ettei läpimurtokauden jälkeen liigalla olisi enää annettavaa. Medohan pelasi juurikin päättyneellä kaudella parhaan kautensa tähän mennessä ja miehellä on kehittynyt puolenvaihdot, sijoittuminen, pallovarmuus ja ennenkaikkea korvien väli. Tästä kielii myös valinta varakapuksi.

Historia on osoittanut, että parin-kolmen Veikkausliigavuoden jälkeen kannattaa edelleen vahvasti kehittyvän pelaajan koittaa hakea !huom! säännöllistä peliaikaa !huom! Veikkausliigaa kovemmista liigoista.

[Willer]

Ääritalolla hommaa on pitkittänyt loukkaantumiset. Tiedät varsin hyvin tämän.

Sen enempää keskusteluun puuttumatta. Ääritalon kohdalla on ollu toki nämä loukkaantumiset. Silti veikkaan, että yksi iso syy siihen miksi Ärtsi vielä pelaa Tepsissä on se, että Ääritalo ei tunnu kiehtovan nuo ulkomaiden kentät.

Tarjouksia on tullut Portugalista(johon Ääritalo totesi ettei kiinnosta) ja varmasti Pohjoismaiden seurat ovat osoittaneet kiinnostusta(näihin Ääritalo on todennut, että virityksiä oli mutta halusi jäädä Tepsiin/katsoa projektin loppuun).

Toki Ärtsillä on pitkä soppari Tepsin kanssa. Silti jotenkin tuntuu, että henkisistä seikoista on kiikastanut enemmän tuo ulkomaille siirtyminen kuin loukkaantumisista.

Tämän kirjoitettuani Ääritalo siirtyy kesän siirtoikkunan aikana jonnekin...

[Rikkiviisas]

Kyllä esim. Ääritalon ominaisuuksien olisi pitänyt riittää pitemmälle.

Sehän on ollut koko ajan rikki.

Yleensäkään pelaajat eivät Veikkausliigassa tunnu kehittyvän mihinkään.

Siitä huolimatta Veikkausliigasta siirtyy joka vuosi pelaajia kovempiin sarjoihin.

Medot sun muut hehkutetut nuoret ovat parin veikkausliigakauden jälkeen yhä samalla tasolla kuin läpimurtokaudellaan.

Mites sellainen vaihtoehto, että taso ei riitä?

Tämä on ymmärrettävää huomioiden, että Suomesta puuttuvat huippuluokan osaaminen ja etenkin resurssit ja prioriteetit kehittää yksilöitä.

Mitenkäänhän ei ole mahdollista, että parhaat siirtyvät ulkomaille ja ne, joilla ei ole eväitä jäävät?

[Callit]

Tässä keskustelussa nyt velloo se, että Viinurilla on pakkomielle siitä, että ulkomaille pitää lähteä aina, kun mahdollista. Mikään empiirinen data (ihan brassaillakseni/vittuillakseni käytin tota) ei tue väitettä, VAIKKA lienee selvää, että ulkomailla on tarjolla enemmän hyviä valmentajia ja haastavia matseja kuin kotimaassa. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että:
- harjoitus on harjoitus maasta ja leveysasteesta riippumatta. Kukaan ei ole keksinyt pelaajien kehittämiseen sellaista viisastenkiveä, jota ei olisi kopioitu 116 maahan.
- tärkeintä on pelata oikealla eli sopivan haastavalla tasolla. Kukaan ei kehity penkillä, vaikka penkissä lukisikin "property of Man United".

Monille pelaajille sopivan haastava taso on Veikkausliiga, joka lienee kansainvälisillä mittareilla mitaten 3-4 liigojen tasoa. Vastaavalta tasolta on esim. sakujunnujenkin ponnistettava ykköseen ja kakkoseen.

Englannin ressuliigan huikeasta tasosta Viinurilla lienee ihan oma yksityinen käsityksensä. Jos se olisi niin hirvittävän kova tasoltaan, sieltä tuskin pistettäisiin kavereita kuukaudeksi ja kahdeksi kehittymään kolmos- ja nelosliigaan. Okei, en tunne asiaa hirveän hyvin. Matseja on vähän, managerit ei ole systeemiin tyytyväisiä, ja itse olen nähnyt kaksi erittäin hidastempoista ressuliigan peliä.

[Savon keisari]

Ulkomailla nuori pelaaja oppii jos oppii käsittelemään paineita ja muita varsinaisen pallon potkimisen ulkopuolisia asioita, joiden hallinta on yhtä lailla edellytys huipulle kehittymiseen.

[Rikkiviisas]

Monille pelaajille sopivan haastava taso on Veikkausliiga, joka lienee kansainvälisillä mittareilla mitaten 3-4 liigojen tasoa. Vastaavalta tasolta on esim. sakujunnujenkin ponnistettava ykköseen ja kakkoseen.

Samalla on muistettava, että maasta riippumatta suurimman työn tekee pelaaja itse harjoittelemalla "omalla ajalla" ja yksinkertaisesti haluamalla olla muita parempi. Veikkausliigassa on kuitenkin kyse ihan oikeista panoksista eikä oman edun ajamisesta kuten reserveissä tai eri perusteilla peliaikaa saavien junnujen kisaamisesta. Veikkausliigassa voi vastaan tulla Aki Riihilahti, Jari Litmanen ja moni muu edelleen kovan luokan pelaaja. Tällainen voi istua myös oman joukkueen pukuhuoneessa. Vastassa on liigajyristä paluumuuttajiin ja toisiin nuoriin lupauksiin, panoksena mestaruus tai sarjapaikka. Periaatteessa siis parhaat pelaa ja kun kyse on oikeista panoksista, niin seura ei silitä kenenkään päätä vaan itse pitää ottaa ja ansaita peliaika.

Siinä mielessä, tosin nythän TV-rahoja aletaan jakamaan "junnuseuroille", Veikkausliiga kehittää sitä niin tärkeää pääkoppaa ja kykyä kantaa vastuuta. Taktisesti, taidollisesti ja pelinopeudeltaan toki on toivomisen varaa, mutta kuvittelisi silloin kovan luokan lupauksen loistavan. Samalla saa elää tutussa ympäristössä ja vähitellen kiristää vaatimustasoa henkisellä puolella.

Tämä sama pätee myös isompien maiden alasarjoihin ja muihin pienempiin liigoihin.

Toki kun on Veikkausliigassa tehnyt läpimurron ja haluaa oikeasti jalkapalloammattilaiseksi niin sitten äkkiä pois Suomesta. Mieluiten joukkueeseen, jossa tietää riittävällä venymisellä pärjäävän ja peliaikaa tulevan. Olkoon sitten kliseisesti "väliaskel matkalla koviin sarjoihin", mutta se on varmaa, että minkään maan sarjan penkki ei kehitä ketään.

[Rikkiviisas]

Ulkomailla nuori pelaaja oppii jos oppii käsittelemään paineita ja muita varsinaisen pallon potkimisen ulkopuolisia asioita, joiden hallinta on yhtä lailla edellytys huipulle kehittymiseen.

Kyllä ne kehittyvät Suomessakin kun ensin ansaitaan oma peliaika, sen jälkeen noustaan seuran vastuunkantajaksi ja viikosta toiseen mestaruus/mitali/sarjapaikka on kiinni omista esityksistä. Jos ei pysty kantamaan vastuuta suomalaisessa seurassa, niin ei kyllä pää kestä maailmallakaan.

[huckerby]

Ulkomailla nuori pelaaja oppii jos oppii käsittelemään paineita ja muita varsinaisen pallon potkimisen ulkopuolisia asioita, joiden hallinta on yhtä lailla edellytys huipulle kehittymiseen.

Jos ei paineita ole oppinut käsittelemään ennen ulkomaille siirtymistä, lienee ulkomaille siirtyminen viimeinen järkevä asia nuoren pelaajan kehityksen kannalta. Ottamatta kantaa siihen mikä maa on kyseessä kehtaisin väittää pallon potkimiseen tarvittavien taitojen tarttuvan parhaiten ympäristössä, jossa potkimisen opettelua ei häiritse kentän ulkopuoliset ongelmat. 

[Nice10]

Oleellisinta on se, että pelaaja kehittyy jatkuvasti. Jos pelaaja kehittyy jatkuvasti ja ottaa riittävän isoja askelia eteenpäin Suomessa, niin ei ole mitään syytä rikkoa tätä kehityspolkua vain siksi, että itsetarkoituksellisesti lähdetään ulkomaille. Jos kuitenkin Suomessa kehitys loppuu tai mielummin jo silloin kun se hidastuu, pitää lähteä joko tasokkaampaan seuraan Suomessa tai mieluiten ulkomaille seuraan jossa kehitys suurimmalla varmuudella jatkuu. Kun taas ulkomailla, oli sitten kyse akatemiasta, ressuista, divarijengistä tai mistä tahansa, niin heti kun kehitys alkaa hidastua huolimatta pelaajan omasta tekemisen laadusta ja ahkeruudesta, pitäisi vaihtaa maisemaa.

Hyvä esimerkki on vaikkapa juuri Teemu Pukki. Hyvä nousujohteinen ura Suomessa, lähtö ulkomaille nähdäkseni oikeaan joukkueeseen, kehitystä kakkosjoukkueessa ja debyytti ykkösjoukkueessa ... MUTTA ... siinä vaiheessa kun kakkosjoukkue putosi ja eteen tuli tilanne, jossa ykkösjoukkue karkaa ja kakkosjoukkueessakin asema heikkeni ... siinä vaiheessa olisi pitänyt joko hankkia takeet seuralta esimerkiksi lainasopimuksen tms. muodossa jatkosta tai kylmästi vaihtaa seuraa.

Sama juttu esimerkiksi Dalla Vallen suhteen jatkossa. Nyt kun näyttöpaikka ressuissa on saatu ja peli tuntuu kulkevan, taka-askelia ei pitäisi enää joutua ottaa. Jos jatkossa paikka ei vakiinnu ressujen avauksessa, vaan juuttuu penkille tai junnuihin, niin pitäisi heti reagoida ja hakeutua toisaalle joko lainapestillä tai puhtaalla siirrolla.

e: Ja pääpaino siis sillä ajatuksella, että seuraa vaihdetaan silloin kun omista ponnisteluista huolimatta tulee takapakkia. Luovuttaa ei saa, mutta silloin kun antaa kaikkensa ja tie silti nousee pystyyn, niin on hyvin todennäköistä, että junioreista ja nuorista urheilijoista puhuttaessa tilanne jatkossa enää kääntyisi paremmin päin kyseissä seurassa.

[gazzetta]

Hetken aikaa uskoin, että maajoukkueessa on kohta kansainvälisen tason maaliruisku, mutta sitten heräsin.

[body odour]

jaadajaadajargon...

e: Ja pääpaino siis sillä ajatuksella, että seuraa vaihdetaan silloin kun omista ponnisteluista huolimatta tulee takapakkia. Luovuttaa ei saa, mutta silloin kun antaa kaikkensa ja tie silti nousee pystyyn, niin on hyvin todennäköistä, että junioreista ja nuorista urheilijoista puhuttaessa tilanne jatkossa enää kääntyisi paremmin päin kyseissä seurassa.

Onpas hevetin munaton asenne. Eihän tuollaisesta luovuttajasta ainakaan koskaan tule mitään. Jos nyt jatketaan Pukin käyttämistä esimerkkinä, eihän pojalla eóle ollut mitään syytä hakeutua pois Sevillasta. Viime kauden jälkeen kaikki näytti hyvältä, vastuuta tuli kakkosessa ja debyytti edustuksessa. Ura oli menossa oikeaan suuntaan. Syksyllä tuli ongelmia, mutta eikös silloin pidä lähinnä taistella paikasta auringossa eikä ruveta katselemaan vaihtoehtoja? Jos kaverit on parempia pitää treenata kovempaa eikä luovuttaa.

Siirto huonompaan seuraan Tammikuussa olisi ollut luovuttamista ennen aikojaan. Toki, jos loppukaudestakaan homma ei tsempistä huolimatta muutu kannattaa katsella vaihtoehtoja. lyhyeen penkitykseen ei kuitenkaan edes nuoren ja tärkeässä iässä olevan pelimiehen kannata ylireagoida.

[True_Ulpu]

Mites toi Pukki? Onko mitään uutta?

[Isoveivi]

En tiedä mutta edustusjoukkueen koutsi Manolo Jimenez sai just fudut, jää nähtäväksi miten vaikuttaa Pukkiin vai vaikuttaako mitenkään.

[Callit]

Onpas hevetin munaton asenne. Eihän tuollaisesta luovuttajasta ainakaan koskaan tule mitään. Jos nyt jatketaan Pukin käyttämistä esimerkkinä, eihän pojalla eóle ollut mitään syytä hakeutua pois Sevillasta. Viime kauden jälkeen kaikki näytti hyvältä, vastuuta tuli kakkosessa ja debyytti edustuksessa. Ura oli menossa oikeaan suuntaan. Syksyllä tuli ongelmia, mutta eikös silloin pidä lähinnä taistella paikasta auringossa eikä ruveta katselemaan vaihtoehtoja? Jos kaverit on parempia pitää treenata kovempaa eikä luovuttaa.

Siirto huonompaan seuraan Tammikuussa olisi ollut luovuttamista ennen aikojaan. Toki, jos loppukaudestakaan homma ei tsempistä huolimatta muutu kannattaa katsella vaihtoehtoja. lyhyeen penkitykseen ei kuitenkaan edes nuoren ja tärkeässä iässä olevan pelimiehen kannata ylireagoida.

Ne, jotka voittaa, ei koskaan luovuta
Ne, jotka luovuttaa, ei koskaan voita
Ne, jotka ei koskaan voita eikä luovuta, on idiootteja

Eli puolen vuoden jälkeen periksi antaminen on munattomuutta, mutta kauden jälkeen voi jo harkita? Veteen piirretty viiva kai sitten. Itse olen nähnyt sekä sivusta että ns. paikanpäältä tapauksia, joissa pelaaja tsemppaa itselleen yli vuoden ajan luottamusta, joka lopulta irtoaa. Toisaalta on tapauksia, joissa voi jo heti kättelyssä todeta, että "match made in hell", kantsii hakeutua saman tien muualle.

[body odour]

Kauden jälkeen tilanteen tarkastelu on täysin luonnollista. Miten ihmeessä sä näet Pukin ja Sevillan suhteen jo lähtökohtaisesti toivottomana? Hyvinhän se ensimmäinen vuosi meni.

[Callit]

Kauden jälkeen tilanteen tarkastelu on täysin luonnollista. Miten ihmeessä sä näet Pukin ja Sevillan suhteen jo lähtökohtaisesti toivottomana? Hyvinhän se ensimmäinen vuosi meni.

..ttu, luetaan niitä viestejä! En ole sanonut Pukin ja Sevillan liittoa alun alkaen huonoksi.

[body odour]

...tu Pukistahan tässä puhuttiin.

e. Mikäs ton viestin idea nyt sitten olikaan?
Joskus seisoo, joskus ei. Paska suhde pitää lopettaa heti? HIenosti puhuttu sanomatta mitään.

[Callit]

Joskus seisoo, joskus ei.

Nimenomaan. Ikuisesta erektiosta tai impotenssista puhuvat ovat kumpikin tietämättömiä elämän realiteeteista.

Paska suhde pitää lopettaa heti?

Juurihan kirjoitin, että on olemassa sellaisia, jotka olisi ollut hyvä lopettaa heti, ja toisaalta sellaisia, joissa sitkeys on palkittu.

HIenosti puhuttu sanomatta mitään.

Sorry, mutta sinä vain et tajunnut mitään. Ei se niin hienosti ollut.

[Tsei Tsei]

Niklas Moisander.

Ja Forssellkin jumitti pari kautta Crystal Palacessa.

[Rikkiviisas]

Ja Forssellkin jumitti pari kautta Crystal Palacessa.

Tosin siellä Forssell pelasi edustuksessa eikä reserveissä saati junnuissa.

[erno]

Niklas Moisander.

Veikkausliigaan palanneista löytyy paljon niitä, jotka ovat jämähtäneet sinne lopullisesti. Sparv oli kyllä Veikkausliigassa vuokralla, mikä onkin riskitöntä.

Noita alemmista sarjoista vauhtia hakeneita pelaajia löytyy tosiaan monestakin maajoukkueesta. Hollannilla Huntelaar, Englannilla Crouch jne. Jos puhutaan kahdesta kaudesta tai alle, niin mistään jumiutumisesta on turha puhua.

[Tsei Tsei]

Tosin siellä Forssell pelasi edustuksessa eikä reserveissä saati junnuissa.

Juuri näin. Niftan kirjoitti kuitenkin alkuperäisessä viestissään, että ulkomaalaisiin divareihin jumittuneita pelaajia ei pelaa maajoukkueessa. Niklas Moisander ja Forssell keräsivät kuitenkin kannuksensa juuri divaripeleissä. Championshipista oli vielä jokunen vuosi sitten useampi maajoukkueen avauksen pelaaja, joten kovien sarjojen kakkosliigat eivät ole mikään huono vaihtoehto. Ja Hollannin divarista on viime vuonna noussut mukavasti pelaajia pääsarjaan.

[niftan]

Juuri näin. Niftan kirjoitti kuitenkin alkuperäisessä viestissään, että ulkomaalaisiin divareihin jumittuneita pelaajia ei pelaa maajoukkueessa. Niklas Moisander ja Forssell keräsivät kuitenkin kannuksensa juuri divaripeleissä. Championshipista oli vielä jokunen vuosi sitten useampi maajoukkueen avauksen pelaaja, joten kovien sarjojen kakkosliigat eivät ole mikään huono vaihtoehto. Ja Hollannin divarista on viime vuonna noussut mukavasti pelaajia pääsarjaan.

Tarkoitukseni oli viitata keskusteluun divareiden/ressujen penkillä istumisesta, josta ei kyllä suurimmassa osassa tapauksista ole mitään hyötyä uran kannalta. Tosiaan kovatasoisissa kakkossarjoissa (Englanti, Saksa, Espanja, Italia) on mahdollista saada kovatasoisia pelejä, mutta se toki tarkoittaa sitä, että näissä joukkueissa pelaajan tulee ehdottomasti olla avauksen vakionaama.

Kuten Nice10 ja muutkin ovat jo kirjoittaneet, on säännöllinen peliaika itselleen sopivan haasteellisessa liigassa parasta, millä kehitystään voi ruokkia.

[Callit]

Kuten Nice10 ja muutkin ovat jo kirjoittaneet, on säännöllinen peliaika itselleen sopivan haasteellisessa liigassa parasta, millä kehitystään voi ruokkia.

Joo. On näitä kehityskaaria tullut usein mietittyä, ja kaikenlaisia mahtuu tosiaan joukkoon. Tuo Peter Crouchin mainitseminen on tosiaan paikallaan. Kaverihan haki vauhtia tosiaan pohjalta, ja kai joku Harewood Haka-seikkailuineen käy myös sellaisesta. Kärkimiesten osalta mielestäni pahin peikko on yhdenkin kauden penkillä istuminen. Ei ihan heti tule mieleen maalintekijää, joka olisi siitä alhosta noussut. Varmaan niitäkin on, mutta ei vaan tule nyt itselle mieleen. Jancker jumitti kaksi kautta Kölnin penkillä, 1 maali 1 pelissä ja 0 maalia 4 pelissä. En kuitenkaan saanut selville kuinka paljon se noina vuosina pelasi Kölnin amatööreissä. 

[B-katsomo]

Kärkimiesten osalta mielestäni pahin peikko on yhdenkin kauden penkillä istuminen. Ei ihan heti tule mieleen maalintekijää, joka olisi siitä alhosta noussut. Varmaan niitäkin on, mutta ei vaan tule nyt itselle mieleen. Jancker jumitti kaksi kautta Kölnin penkillä, 1 maali 1 pelissä ja 0 maalia 4 pelissä. En kuitenkaan saanut selville kuinka paljon se noina vuosina pelasi Kölnin amatööreissä.  

Tämä on ehkä kymmenes kerta kun kerrot saman asian.

Onhan niitä varmasti vaikka kuinka paljon. Ei ehkä supertähtiä, mutta ei varmaan kukaan ole Pukista sellaista missään vaiheessa odottanutkaan.